Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy
|
|
- Tuomo Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Jari Halonen, Tapio Hakala, Kimmo Mäkinen ja Juha Hartikainen Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy Eteisvärinä on yleisin sydänleikkauksen jälkeinen rytmihäiriö. Sen esiintyvyys ohitusleikkauksen jälkeen on %. Eteisvärinälle altistavia tekijöitä ovat aiempi eteisvärinäkohtaus, korkea ikä ja läppäleikkaus. Eteisvärinä voi aiheuttaa hemodynaamisia ongelmia, ja se altistaa sydämen vajaatoiminnalle ja lisää aivohalvausriskiä. Lisäksi se vaatii ylimääräistä lääkehoitoa, pidentää sairaalassaoloaikaa ja lisää myös sydänleikkauksen kokonaiskustannuksia. Beetasalpaajalääkitys on osoittautunut tehokkaaksi sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän estossa, ja sen pitäisi kuulua jokaisen sydänleikkauspotilaan lääkitykseen, ellei sille ole vasta-aiheita. Amiodaronin käyttöä voidaan harkita niille potilaille, joilla sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän riski on erityisen suuri tai joille eteisvärinästä arvioidaan aiheutuvan vaikeita hemodynaamisia seurauksia. E teisvärinä on yleisin sydänleikkauksen jälkeinen rytmihäiriö. Sen esiintyvyys ohitusleikkauksen jälkeen on eri tutkimusten mukaan %. Potilailla, joille on tehty sekä ohitus- että läppäleikkaus, eteisvärinän esiintyvyys on suurempi kuin niillä, joille on tehty pelkkä ohitusleikkaus. Eteisvärinää esiintyy eniten päivänä toimenpiteen jälkeen (Hakala 2003, Kokkonen ja Majahalme 2003). Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän patofysiologiaa ei tunneta tarkasti, mutta etiologia lienee monitekijäinen. Eteisten poikkeava sähköfysiologinen tila, eteissolujen refraktaarisuuden epätasainen lyheneminen, repolarisaation muutokset ja eteiskudoksen johtumisnopeuden vaihtelu luovat edellytykset villiintyneille sähkörintamille. On ajateltu, että eräs laukaiseva tekijä leikkauksenjälkeiselle eteisvärinälle olisi leikkauksenaikainen eteislihaksen hapenpuute (Cox 1993). Hapenpuutteen keskeistä roolia vastaan puhuu kuitenkin se, että joidenkin tutkimuksien mukaan eteisvärinää esiintyy yhtä paljon lyövään sydämeen tehtyjen ohitusleikkausten jälkeen kuin sydän-keuhkokoneleikkausten jälkeen (Hakala ym. 2004). Duodecim 2007;123:47 52 Muita sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän etiologisia tekijöitä voivat olla sympaattisen aktiivisuuden lisääntyminen, leikkauksen ja sydän-keuhkokoneen käytön aiheuttama tulehdus ja beetasalpaajahoidon keskeyttäminen leikkauksen ajaksi (Hakala 2003, Kokkonen ja Majahalme 2003). Tärkein leikkauksenjälkeisen eteisvärinän riskiä lisäävä tekijä on korkea ikä. Riskin kasvun taustalla ovat ikääntymiseen liittyvät sydämen kudosmuutokset. Näitä ovat sydänlihaksen rappeutuminen, hidastunut sähköinen johtuminen, eteisten koon kasvu ja sidekudoksen lisääntyminen. Muita eteisvärinän riskiä lisääviä tekijöitä ovat aiempi eteisvärinäkohtaus, vasemman eteisen suurentunut koko, EKG:n P-aallon pidentyminen, seerumin pieni magnesiumpitoisuus ja beetasalpaajalääkityksen keskeyttäminen leikkauksen ajaksi (Hakala 2003, Kokkonen ja Majahalme 2003). Vaikka sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä on tavallisesti ohimenevä ja hyvänlaatuinen ilmiö, se voi joillekin potilaille aiheuttaa hemodynaamisia ongelmia, ja se altistaa sydämen vajaatoiminnalle ja lisää aivohalvausriskiä. Lisäk- 47
2 si se vaatii ylimääräistä lääkehoitoa, pidentää sairaalassaoloaikaa ja lisää sydänleikkauksen kokonaiskustannuksia (Hakala 2003, Lahtinen ym. 2004). Näiden syiden vuoksi eteisvärinän mahdollisimman tehokas estohoito sydänleikkauksen jälkeen on tärkeää. Beetasalpaajat Betasalpaajien teho sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän estossa on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Andrewsin ym. (1991) meta-analyysin aineistossa beetasalpaaja pienensi leikkauksenjälkeisen eteisvärinän ilmaantuvuutta 34 %:sta 8,7 %:iin. Estolääkityksen aloitusaika tai annos eivät vaikuttaneet eston tehokkuuteen, eikä eri beetasalpaajien välillä ollut eroa. Crystallin ym. (2002) meta-analyysissä oli mukana 27 etenevää satunnaistettua tutkimusta, joissa oli ollut yhteensä potilasta. Tämän metaanalyysin mukaan beetasalpaajalääkitys pienensi eteisvärinän ilmaantuvuutta 33 %:sta 19 %:iin. Beetasalpaajan valinta tai ennen leikkausta annettu beetasalpaajalääkitys eivät vaikuttaneet estohoidon tehokkuuteen. Metoprololi imeytyy ruoansulatuskanavasta huonosti ensimmäisinä sydänleikkauksen jälkeisinä päivinä (Valtola, julkaisematon havainto 2006). Omassa tutkimuksessamme vertasimme suoneen ja suun kautta annetun metoprololin tehoa ja turvallisuutta eteisvärinän estossa ensimmäisinä sydänleikkauksen jälkeisinä päivinä. Suonensisäinen metoprololilääkitys oli hyvin siedetty ja selvästi tehokkaampi eteisvärinän estossa kuin suun kautta annettu. Suonensisäisen hoidon ryhmässä eteisvärinän ilmaantuvuus oli 14,5 % ja oraalisen hoidon ryhmässä 31,0 % (Halonen ym. 2006). Sotaloli on beetasalpaaja, jolla on myös ryhmän III ominaisuuksia. Sen teho leikkauksenjälkeisen eteisvärinän estossa on osoitettu lumekontrolloiduissa tutkimuksissa (Gomes ym. 1999). Sotalolin tehoa on verrattu myös muiden beetasalpaajien tehoon satunnaistetuissa tutkimuksissa. Parikan ym. (1998) tutkimuksessa verrattiin 191 ohitusleikkauspotilaalla 120 mg:n päiväannosta sotalolia 75 mg:n päiväannokseen metoprololia eteisvärinän estossa. Metoprololiryhmässä eteisvärinää esiintyi 32 %:lla ja sotaloliryhmässä 16 %:lla (p < 0,01). Sotaloli ei aiheuttanut rytmihäiriöitä. Myös Janssen ym. (1986) osoittivat sotalolin olevan tehokkaampi rytmihäiriöiden estossa kuin metoprololi. Crystalin ym. (2002) metaanalyysin mukaan sotalolin ja tavanomaisen beetasalpaajan tehossa eteisvärinän ehkäisyssä ei ole ollut eroa. Sotaloli voi aiheuttaa rytmihäiriöitä. Ei-kirurgisilla potilailla rytmihäiriöiden riskin on raportoitu olevan 4,3 5,9 % (Soyka ym. 1990). Sotalolin proarytmiavaikutuksen takia tavanomainen beetasalpaaja on turvallisempi vaihtoehto sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän estossa. Nykyisin beetasalpaajalääkitys kuuluu kaikkien sydänleikkauspotilaiden eteisvärinän estohoitoon, ellei sille ole vasta-aiheita. Amiodaroni Amiodaronin on osoitettu olevan olevan käyttökelpoinen sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän estossa. Tutkimuksessa, jossa potilaat saivat amiodaronihoitoa vähintään seitsemän vuorokauden ajan ennen leikkausta ja sen jälkeen kotiutumiseen asti, eteisvärinän esiintyvyys väheni 53 %:sta 25 %:iin ohitus- ja läppäleikkauspotilailla (Daoud ym. 1997). Amiodaronihoidon kestoa ja eri annosten tehoa on myös tutkittu. Ryhmässä, jossa hoito aloitettiin viisi päivää ennen leikkausta (7 g / 10 vrk), oireettoman ja oireisen eteisvärinän esiintyvyys väheni ja kesto lyheni. Niillä, joilla hoito aloitettiin vuorokausi ennen leikkausta (6 g / 6 vrk), oireisen eteisvärinän riski ja yli 24 tuntia kestävä eteisvärinä vähenivät mutta eteisvärinän ilmaantuvuuden vähenemä ei ollut tilastollisesti merkitsevä (White ym. 2002). Girin ym. (2001) tutkimuksessa satunnaistettiin 220 yli 60-vuotiasta potilasta saamaan suun kautta amiodaronilääkitystä, joka aloitettiin joko vuorokausi (6 g / 6 vrk) tai viisi vuorokautta (7 g / 10 vrk) ennen leikkausta. Lisäksi 90 % potilaista sai samanaikaisesti beetasalpaajaa. Molemmissa amiodaroniryhmissä eteisvärinän esiintyvyys oli 22,5 % ja verrokeilla 38 %. Suoneen annettavan amiodaronin vaikutus- 48 J. Halonen ym.
3 ta eteisvärinän estossa on myös selvitetty. Tutkimuksessa, jossa potilaat saivat amiodaronia kahtena leikkauksenjälkeisenä päivänä, eteisvärinän ilmaantuvuus oli amiodaroniryhmässä merkitsevästi pienempi kuin lumelääkeryhmässä (5 % vs 21 %) (Hohnloser ym. 1991). Toisessa tutkimuksessa, jossa potilaat saivat niin ikään suoneen amiodaronia tai lumelääkettä kahtena leikkauksenjälkeisenä päivänä, eteisvärinän esiintyvyys oli hoitoryhmässä 35 % ja verrokeilla 47 % (Guarnieri ym. 1999). Butlerin ym. (1993) tutkimuksessa potilaille annettiin amiodaronia suoneen leikkauksen jälkeen 24 tunnin ajan (15 mg/kg) ja tämän jälkeen suun kautta 600 mg/vrk viiden päivän ajan. Supraventrikulaaristen takyarytmioiden ilmaantuvuudessa ei ollut eroa amiodaroni- ja lumelääkeryhmän välillä. Rytmihäiriöiden hoitotarve oli kuitenkin vähäisempi amiodaroniryhmässä. Sydämen hidaslyöntisyyttä tosin esiintyi amiodaroniryhmässä enemmän. Lee ym. (2000) aloittivat amiodaronihoidon kolme päivää ennen ohitusleikkausta ja jatkoivat sitä viisi vuorokautta toimenpiteen jälkeen. Eteisvärinän ilmaantuvuus oli amiodaronia saaneilla selvästi pienempi kuin verrokeilla (12 % vs 34 %, p < 0,05). Lisäksi eteisvärinän kesto ja eteisvärinän aikainen kammioiden syketaajuus olivat amiodaroniryhmässä merkitsevästi pienemmät. Amiodaronin tehoa sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän estossa ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan kaikissa tutkimuksissa. Tutkimuksessa, jossa 150 potilasta satunnaistettiin saamaan joko amiodaronia tai lumelääkettä suoneen kolmena leikkauksenjälkeisenä päivänä, ei havaittu ryhmien välillä eroa eteisvärinän ilmaantuvuudessa (Dörge ym. 2000). Treggiari-Venzin ym. (2000) kontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa, jossa potilaat saivat leikkauksen jälkeen amiodaronia suoneen (900 mg/vrk) 72 tunnin ajan, eteisvärinän ilmaantuvuudessa ei tullut esiin merkitsevää eroa. Amiodaroniryhmän potilailla verenkierron epävakaus kesti myös kauemmin, ja he tarvitsivat pitempään tehohoitoa. Meta-analyysi, jossa oli mukana yhdeksän satunnaistettua tutkimusta, osoitti amiodaronihoidon vähentäneen eteisvärinän esiintyvyyttä Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy 37 %:sta 22,5 %:iin (Crystal ym. 2002). Kaikille potilaille ohitusleikkauksen jälkeen annettuna amiodaroni ei ole kustannustehokas vaihtoehto. Sen sijaan vanhuspotilaat, kroonista keuhkoahtaumatautia sairastavat ja samanaikaisesti sekä ohitus- että läppäleikkauksessa olleet potilaat hyötyvät mahdollisesti amiodaronihoidosta (Mahoney ym. 2002). Vertailevia tutkimuksia amiodaronin ja beetasalpaajan tehosta ja turvallisuudesta sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän estossa ei ole. Edellä mainitun perusteella amiodaronia ei voida suositella rutiinimaisesti kaikille sydänleikatuille potilaille. Suonensisäistä amiodaronilääkitystä voidaan kuitenkin harkita niille potilaille, joilla sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän riski on erityisen suuri, (aiemmat eteisvärinäkohtaukset, läppäleikkaus, korkea ikä) tai joille eteisvärinästä arvioidaan aiheutuvan vaikeita hemodynaamisia seurauksia. Magnesium Sydänleikkauksen jälkeen seerumin magnesiumpitoisuus on usein pieni. Pieni magnesiumpitoisuus on myös ohitusleikkauksen jälkeisen eteisvärinän itsenäinen riskitekijä (Hakala 2003). Useissa tutkimuksissa magnesiumin annon on todettu vähentävän sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän riskiä. Toraman ym. (2001) satunnaistivat 200 ohitusleikkauspotilasta saamaan 1,2 g magnesiumia tai lumelääkettä vuorokautta ennen leikkausta ja tämän jälkeen kerran päivässä neljän vuorokauden ajan. Leikkauksen jälkeisen eteisvärinän esiintyvyys oli magnesiumryhmässä ainoastaan 2 % lumelääkeryhmässä 21 %. Wistbackan ym. (1995) tutkimuksessa verrattiin magnesiumannoksen suuruuden vaikutusta eteisvärinän esiintymiseen. Osa aineiston potilaista sai magnesiumia 4,2 g ennen leikkausta ja sen jälkeen infuusiona 11,9 g ensimmäisen leikkauksenjälkeisen päivän aamuun mennessä ja tämän jälkeen vielä 5,5 g toisen päivän aamuun. Toisen ryhmän annokset olivat 4,2 g, 2,9 g ja 1,4 g. Eteisvärinän esiintyvyys oli suuremman annoksen ryhmässä merkitsevästi pienempi (7 % vs 25 %). Myös pienemmän annoksen saaneilla seerumin magnesiumpitoisuus oli normaali. 49
4 Meta-analyysi, jonka aineistoon kuului 20 tutkimusta ja potilasta, osoitti magnesiumin annon vähentäneen eteisvärinän ilmaantuvuutta 28 %:sta 18 %:iin (Miller ym. 2005). Myös vastakkaisia tutkimustuloksia magnesiumin tehosta eteisvärinän estossa on saatu. Tutkimuksessa, jossa annettiin 14 g magnesiumia ensimmäisten 48 tunnin aikana leikkauksen jälkeen, ei eteisvärinän ilmaantuvuus pienentynyt ja suuri postoperatiivinen magnesiumpitoisuus jopa altisti eteisvärinälle (Parikka ym. 1993). Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, onko magnesiumin annosta hyötyä potilaille, jotka käyttävät beetasalpaajaa. Muu lääkkeellinen ehkäisy Digoksiinilla ei ole todettu olevan tehoa leikkauksenjälkeisen eteisvärinän estossa, eikä verapamiilikaan ole osoittautunut tehokkaaksi (Andrews ym. 1991). Suoneen annettavaa diltiatseemia on verrattu suonensisäiseen nitraattilääkitykseen, ja näissä tutkimuksissa diltiatseemi on estänyt tehokkaammin eteisvärinää (Malhotra ym. 1997). Lumekontrolloituja tutkimuksia diltiatseemin tehosta sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän estosta ei kuitenkaan ole tehty. Yhdessä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa trijodityroniinin todettiin pienentävän postoperatiivisen eteisvärinän riskiä potilailla, joiden vasemman kammion ejektiofraktio oli pienentynyt (Klemperer ym. 1996). Kortikosteroidin vaikutusta on tutkittu satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa, jossa potilaat saivat metyyliprednisolonia ennen leikkausta ja vuorokauden ajan leikkauksen jälkeen. Kortikosteroidin todettiin vähentävän merkitsevästi leikkauksenjälkeisen eteisvärinän esiintymistä, mutta se aiheutti myös enemmän haittavaikutuksia (Prasongsukarn ym. 2005). y d i n a s i a t Esto tahdistuksella Eteistahdistuksen tehosta sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän estossa on julkaistu useita tutkimuksia. Näissä joko toista tai kumpaakin eteistä on tahdistettu omaa rytmiä nopeammalla rytmillä. Gerstenfeld ym. (2001) totesivat, että molempien eteisten tahdistus yhdessä beetasalpaajalääkityksen kanssa vähensi sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ilmaantuvuutta, ja yli 70-vuotiaat potilaat näyttivät hyötyvän eniten yhdistelmähoidosta (Gerstenfeld ym. 2001). Greenbergin ym. (2000) 154 potilaan satunnaistetussa tutkimuksessa eteisvärinän ilmaantuvuus väheni merkitsevästi oikean eteisen, vasemman eteisen sekä molempien eteisten tahdistusta käytettäessä. Fan ym. (2000) selvittivät tahdistuspaikan vaikutusta ja totesivat, että molempien eteisten tahdistus oli tehokkaampi kuin vain toisen eteisen tahdistus. Daoudin ym. (2000) 118 potilaan etenevässä tutkimuksessa vain molempien eteisten tahdistus vähensi eteisvärinää merkitsevästi; oikean tai vasemman eteisen erillisellä tahdistuksella ei ollut merkitystä. On myös esitetty, että dynaaminen oikean eteisen ylitahdistus vähentää merkittävästi eteisvärinän ilmaantuvuutta (Blommaert ym. 2000). Vastakkaisiakin tutkimustuloksia eteistahdistuksen tehosta eteisvärinän estossa on esitetty. Chungin ym. (2000) sadan potilaan satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin eteistahdistusta (tahdistusraja kymmenen lyöntiä yli normaalin syketaajuuden) ja tahdistamatta jättämistä. Ryhmi- Noin 30 % sydänleikkauspotilaista saa eteisvärinän leikkauksenjälkeisinä päivinä. Eteisvärinä voi aiheuttaa komplikaatioita, ja se lisää hoitoaikaa ja hoidon kustannuksia. Beeta-salpaaja on turvallinen ja tehokas lääke sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän estossa. Amiodaronia voidaan antaa niille potilaille, joilla eteisvärinän riski sydänleikkauksen jälkeen on erityisen suuri. 50 J. Halonen ym.
5 en välillä ei ollut eroa eteisvärinän ilmaantuvuudessa. Sen sijaan tahdistinryhmässä ilmeni enemmän eteisperäisiä lisälyöntejä. Kurz ym. (1999) vertasivat molempien eteisten tahdistusta ja lääkehoitoa eteisvärinän estossa, mutta tutkimus jouduttiin keskeyttämään tahdistukseen liittyvien rytmihäiriöiden vuoksi. Omassa tutkimuksessamme ei oikean eteisen dynaamisella ylitahdistuksella tai hidaslyöntisyyden estolla ollut vaikutusta eteisvärinän esiintyvyyteen (Hakala ym. 2005). Kymmenen tutkimuksen meta-analyysissä, jonka aineistoon kuului yhteensä potilasta, verrattiin kolmen eri tahdistusmenetelmän (oikea eteinen, vasen eteinen, molemmat eteiset) tehoa toisiinsa. Vain molempien eteisten tahdistuksen todettiin vähentävän sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän esiintyvyyttä (Crystal ym. 2002). Ei ole selvää näyttöä siitä, että eteistahdistus vähentäisi eteisvärinän riskiä niillä sydänleikkauspotilailla, jotka käyttävät jo beetasalpaajaa. Väliaikaisten tahdistinjohtojen asettaminen molempiin eteisiin ja leikkauksen jälkeinen tahdistaminen lisää resurssien tarvetta. Näistä syistä eteistahdistuksen asema sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän estossa on vielä vakiintumaton. Sydänpussin takaosan avaus Ajatus sydänpussin takaosan avaamisen vaikutuksesta eteisvärinän estossa perustuu siihen, että toimenpide vähentäisi sydänpussin nestekertymää leikkauksen jälkeen. Tutkimuksissa sydänpussi on avattu sydämen takaa sydänleikkauksen yhteydessä pitkittäisesti 4 cm:n matkalta. Mulay ym. (1995) raportoivat ensimmäisinä sydänpussin avauksen eteisvärinää estävän vaikutuksen. Heidän tutkimuksessaan kaikukuvauksella todettu sydänpussin nestekertymän tilavuus pieneni verrokkiryhmän 40 %:sta 8 %:iin hoitoryhmässä. Samalla eteisperäiset nopeat rytmihäiriöt vähenivät 36 %:sta 8 %:iin. Toimenpiteen teho ei ole kuitenkaan tullut esiin kaikissa tutkimuksissa. Asimakopouloksen ym. (1997) 100 potilaan satunnaistetussa tutkimuksessa sydänpussin takaosan avauksella ei todettu olevan vaikutusta leikkauksenjälkeisen eteisvärinän ilmaantuvuuteen. Sydänpussin takaosan avauksen merkitys eteisvärinän estossa on siis edelleen epäselvä. Lopuksi Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä on merkittävä ongelma, joka aiheuttaa ylimääräistä hoitoa ja kustannuksia. Crystalin ym. (2002) meta-analyysin mukaan beetasalpaaja, sotaloli ja amiodaroni vähentävät sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän riskiä eikä näiden lääkkeiden välillä ole merkitsevää tehoeroa. Sotalolin proarytmisen vaikutuksen vuoksi tavanomainen beetasalpaaja näyttäisi olevan sotalolia turvallisempi sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän estossa. Kaikkien potilaiden tulisi saada leikkauksen jälkeistä beetasalpaajahoitoa, ellei sille ole vasta-aiheita. Suonensisäinen metoprololi näyttää lupaavalta vaihtoehdolta. Amiodaronia voidaan antaa niille potilaille, joilla sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän riski on erityisen suuri tai eteisvärinästä arvioidaan aiheutuvan vaikeita hemodynaamisia seurauksia. Muiden hoitojen asema sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän estossa on vielä vakiintumaton. Kirjallisuutta Andrews TC, Reimold SC, Berlin JA, Antman EM. Prevention of supraventricular arrhythmias after coronary artery bypass surgery. A meta-analysis of randomized trials. Circulation 1991;84 Suppl 5:(III) Asimakopoulos G, Santa RD, Taggard DP. Effects of posterior pericardiotomy on the incidence of atrial fibrillation and chest drainage after coronary revascularization: a prospective randomized trial. J Thorac Cardiovasc Surg 1997;113: Blommaert D, Gonzales M, Mucumbitsi J, ym. Effective prevention of atrial fibrillation by continuous atrial overdrive pacing after coronary artery bypass surgery. J Am Coll Cardiol 2000;35: Butler J, Harris DR, Sinclair M, Westaby S. Amiodarone prophylaxis for tachycardias after coronary artery surgery: a randomised, double blind, placebo controlled trial. Br Heart J 1993;70: Chung MK, Augostini RS, Asher CR, ym. Ineffectiveness and potential proarrhythmia of atrial pacing for atrial fibrillation prevention after coronary artery bypass grafting. Ann Thorac Surg 2000; 69: Cox JL. A perspective on postoperative atrial fibrillation in cardiac operations. Ann Thorac Surg 1993;56: Crystal E, Connolly SJ, Sleik K, Ginger TJ, Yusuf S. Intervention on prevention of postoperative atrial fibrillation in patients undergoing heart surgery. A meta-analysis. Circulation 2002; 106: Daoud EG, Dabir R, Archambeau M, Morady F, Strickberger A. Randomized, double-blind trial of simultaneous right and left atrial epicardial pacing for preventing of post-open heart surgery atrial fibrillation. Circulation 2000;102: Sydänleikkauksen jälkeisen eteisvärinän ehkäisy 51
6 Daoud EG, Strickberger SA, Ching Man K, ym. Preoperative amiodarone as prophylaxis against atrial fibrillation after heart surgery. N Engl J Med 1997;337: Dörge H, Schoendube FA, Schoberer M, Stellbrink C, Voss M, Messmer BJ. Intraoperative amiodarone as prophylaxis against atrial fibrillation after coronary operations. Ann Thorac Surg 2000;69: Fan K, Lee KL, Chiu CSW, ym. Effects of biatrial pacing in prevention of postoperative atrial fibrillation after coronary artery bypass surgery. Circulation 2000;102: Gerstenfeld EP, Khoo M, Martin RC, ym. Effectiveness of bi-atrial pacing for reducing atrial fibrillation after coronary artery bypass graft surgery. J Interv Card Electrophysiol 2001;5: Giri S, White M, Dunn AB, ym. Oral amiodarone for prevention of atrial fibrillation after open heart surgery. The Atrial Fibrillation Suppression Trial (AFIST): a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2001;357: Gomes JA, Santoni-Rugiu F, Mehta D, ym. Oral d,l sotalol reduces the insidence of postoperative atrial fibrillation in coronary artery bypass surgery patients: a randomized, double-blind, placebocontrolled study. J Am Coll Cardiol 1999;34: Greenberg MD, Katz NM, Iuliano S, Tempesta BJ, Solomon AJ. Atrial pacing for the prevention of atrial fibrillation after cardiovascular surgery. J Am Coll Cardiol 2000;35: Guarnieri T, Nolan S, Gottlieb SO, Dudek A, Lowry DR. Intravenous amiodarone for the prevention of atrial fibrillation after open heart surgery: the Amiodarone Reduction in Coronary Heart (ARCH) trial. J Am Coll Cardiol 1999;34: Hakala T. Predicting the risk of atrial fibrillation after coronary artery bypass surgery. Väitöskirja. Kuopion yliopisto, Hakala T, Pitkänen O, Hartikainen J. Cardioplegic arrest does not increase the risk of atrial fibrillation after coronary artery bypass surgery. Eur J Cardiothorac Surg 2004;25: Hakala T, Valtola A, Turpeinen A, ym. Right atrial overdrive pacing does not prevent atrial fibrillation after coronary artery bypass surgery. Europace 2005;7: Halonen J, Hakala T, Auvinen T, ym. Intravenous administration of metoprolol is more effective than oral administration in the prevention of atrial fibrillation after cardiac surgery. Circulation 2006;114 (1 Suppl):1 4. Hohnloser SH, Meinertz T, Dammbacher T, ym. Electrocardiographic and antiarrhythmic effects of intravenous amiodarone: results of a prospective, placebo-controlled study. Am Heart J 1991;121: Janssen J, Loomans L, Harink J, ym. Prevention and treatment of supraventricular tachycardia shortly after coronary artery bypass grafting: a randomized open trial. Angiology 1986;37: Klemperer JD, Klein IL, Ojamaa K, ym. Triiodothyronine therapy lowers the incidence of atrial fibrillation after cardiac operations. Ann Thorac Surg 1996; 61: Kokkonen L, Majahalme S. Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä. Duodecim 2003;119: Kurz DJ, Naegeli B, Kunz M, Genomi M, Niederhauser U, Bertel O. Epicardial, biatrial synchronous pacing for prevention of atrial fibrillation after cardiac surgery. Pacing Clin Electrophysiol 1999;22: Lahtinen J, Biancari F, Salmela E, ym. Postoperative atrial fibrillation is a major cause of stroke after on-pump coronary artery bypass surgery. Ann Thorac Surg 2004;77: Lee SH, Chang CM, Lu MJ, ym. Intravenous amiodarone for prevention of atrial fibrillation after coronary artery bypass grafting. Ann Thorac Surg 2000;70: Mahoney EM, Thompson TD, Veledar E, Williams J, Weintraub WC. Costeffectiveness of targeting patients undergoing cardiac surgery for therapy with intravenous amiodarone to prevent atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2002;40: Malhotra R, Mishra M, Kler TS, Kohli VM, Mehta Y, Trehan N. Cardioprotective effects of diltiazem infusion in the perioperative period. Eur J Cardiothorac Surg 1997;12: Miller S, Chrystal E, Garfinkle M, Lau C, Lashevsky I, Connolly SJ. Effects of magnesium on atrial fibrillation after cardiac surgery: a metaanalysis. Heart 2005;91: Mulay A, Kirk MB, Angelini GD, Wishheart ID, Hutter JA. Posterior pericardiotomy reduces the incidence of supraventricular arrhythmias following coronary artery bypass surgery. Eur J Cardiothorac Surg 1995;9: Parikka H, Toivonen L, Heikkilä L, Järvinen A. Comparison of sotalol and metoprolol in the prevention of atrial fibrillation after coronary artery bypass surgery. J Cardiovasc Pharmacol 1998;31: Parikka H, Toivonen L, Pellinen T, Verkkala K, Järvinen A, Nieminen MS. The influence of intravenous magnesium sulphate on the occurrence of atrial fibrillation after coronary artery bypass operation. Eur Heart J 1993;14: Prasongsukarn K, Abel JG, Jamieson WR, ym. The effects of steroids on the occurrence of postoperative atrial fibrillation after coronary artery bypass grafting surgery: a prospective randomized trial. J Thorac Cardiovasc Surg 2005;130: Soyka LF, Wirtz C, Spangenberg RB. Clinical safety profile of sotalol in patients with arrhythmias. Am J Cardiol 1990;65:74A 81A. Toraman F, Karabulut EH, Cem Alhan H, Dagdelen S, Tarcan S. Magnesium infusion dramatically decreases the incidence of atrial fibrillation after coronary artery bypass grafting. Ann Thorac Surg 2001;72: Treggiari-Venzi MM, Waeber JL, Perneger TV, Suter PM, Romand A, Romand JA. Intravenous amiodarone or magnesium sulphate is not costbeneficial prophylaxis for atrial fibrillation after coronary artery bypass surgery. Br J Anaesth 2000;85: White CM, Giri S, Tsikouris JP, ym. A comparison of two individual amiodarone regimens to placebo in open heart surgery patients. Ann Thorac Surg 2002;74: Wistbacka JO, Koistinen J, Karlqvist KE, ym. Magnesium substitution in elective coronary artery surgery: a double-blind clinical study. J Cardiothorac Vasc Anaest 1995;9: JARI HALONEN, LL, erikoislääkäri jari.halonen@kuh.fi KIMMO MÄKINEN, dosentti, ylilääkäri KYS:n kirurgian klinikka PL 1777, Kuopio TAPIO HAKALA, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, kirurgian klinikka Joensuu JUHA HARTIKAINEN, professori, ylilääkäri KYS:n sisätautien klinikka PL 1777, Kuopio 52
Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä. Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme
Näin hoidan Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä Liisa Kokkonen ja Silja Majahalme Sydänleikkauksen jälkeinen eteisvärinä ja eteislepatus ovat merkittävä hoidollinen ongelma, koska rytmihäiriöön liittyy
LisätiedotPLASMAN CRP-ARVON VAIKUTUS SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYTEEN ASSOCIATION OF PLASMA CRP LEVEL IN ATRIAL
PLASMAN CRP-ARVON VAIKUTUS SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYTEEN ASSOCIATION OF PLASMA CRP LEVEL IN ATRIAL FIBRILLATION AFTER CARDIAC SURGERY Anssi Pölkki Syventävät opinnot Lääketieteen
LisätiedotSepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla
Alkuperäistutkimus Eppu Sainio, Otto Pitkänen ja Tapio Hakala Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tulokset yli 80 vuotiailla Koska sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella hoidettavien potilaiden keski ikä
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotRytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka
Rytminhallinnan uudet keinot Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään - sinusrytmiin liittyi parempi
LisätiedotC-vitamiini voi estää eteisvärinää. Hemilä, Harri Olavi
https://helda.helsinki.fi C-vitamiini voi estää eteisvärinää Hemilä, Harri Olavi 2018-01 Hemilä, H O 2018, ' C-vitamiini voi estää eteisvärinää ' Best Practice Diabetes ja sydänsairaudet. http://hdl.handle.net/10138/236656
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotSuomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotSYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN ETEISVÄRINÄ
SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN ETEISVÄRINÄ Juha Vähämetsä Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kirurgia Lokakuu 2015 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotSepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta. Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala
Katsaus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ilman sydän-keuhkokonetta Antero Sahlman, Kari Teittinen ja Kalervo Werkkala Sydän-keuhkokoneen käyttö sepelvaltimoleikkauksessa on vakiinnuttanut paikkansa viime
LisätiedotSydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena
LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma
LisätiedotRytmihäiriöiden esiintyminen on yleistä ja niiden
KATSAUS Rytmihäiriöiden hoito sydämen vajaatoiminnassa Heikki Huikuri Sydämen vajaatoiminnassa rytmihäiriöt ovat tavallisia ja noin puolet kuolleisuudesta johtuu rytmihäiriöperäisestä äkkikuolemasta. Rytmihäiriölääkkeiden
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotLeena Meinilä 25.11.2008
Ohitusleikkaus Mitraaliläppäleikkaus Sternumin fixaatio Ennen leikkausta 2-3vk preoperatiivinen harjoittelu (hengityslihasvoima, rintakehän liikkuvuus, kestävyys) vähentää hengityskomplikaatioita erityisesti
LisätiedotPitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen
Alkuperäistutkimus Pitkäaikaisennuste ja elämänlaatu sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen Janne J. Jokinen, Paula Mustonen, Sinikka Rehnberg, Mikko Hippeläinen ja Juha Hartikainen Suomessa tehtiin
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotEteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä
Alkuperäistutkimus Eteisvärinän hoito lineaariablaatiolla sydänleikkauksen yhteydessä Mika Lehto, Hannu Parikka, Jarmo Simpanen, Juha Virolainen, Kalervo Werkkala ja Lauri Toivonen Sokkeloleikkaus ja sen
LisätiedotLEIKKAUKSENJÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYS SYDÄNKIRURGISILLA POTILAILLA
LEIKKAUKSENJÄLKEISEN ETEISVÄRINÄN ESIINTYVYYS SYDÄNKIRURGISILLA POTILAILLA Jaakko Sutinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Sydän- ja rintaelinkirurgian tutkimusryhmä,
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
LisätiedotSydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on
Tapausselostus Supraventrikulaarisen takykardian aiheuttama sydämen vajaatoiminta Juhani Koistinen, Erik Engblom ja Juhani Airaksinen Kuvaamme potilaan, jolle kehittyi sydämen vasemman kammion vakava vajaatoiminta
LisätiedotSYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE
SYDÄMEN SEPELVALTIMO- OHITUSLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN UUSI ETEISVÄRINÄ JA ENNUSTE Ilkka Luokkala Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta KYS Sydänkeskus Huhtikuu
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotRytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi
LUKU 9 Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi sami Pakarinen Lasse Oikarinen L a u r i t O i v O n e n Tiivistelmä Rytmihäiriötahdistinten ohjelmoinnista on ilmestynyt viime vuosina
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotTerveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito
L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden
LisätiedotRuokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa
Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotAivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011
Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotMIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015
MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotTahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla
Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin
LisätiedotKardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna
Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
Lisätiedottieteellisen tutkimuksen tikapuut
tieteellisen tutkimuksen tikapuut Ari Uusaro Dosentti, MHSc (Epid), apulaisylilääkäri KYS, Ensihoito, päivystysalue ja tehohoito ari.uusaro[a]kuh.fi Tero Martikainen LT, erikoistuva lääkäri KYS, Ensihoito,
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotEteislepatuksen katetriablaatiohoito
L U K U 7 Eteislepatuksen katetriablaatiohoito MJ Pekka Raatikainen ja Paavo Uusimaa Eteislepatus on eteisvärinän jälkeen tavallisin ja tärkein eteisperäinen rytmihäiriö. Iän ohella merkittävimmät eteislepatuksen
LisätiedotPerioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa
Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen
LisätiedotLaajenevat vajaatoimintatahdistuksen
LUKU 12 Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen aiheet A n t t i H e d m a n K a i N y m a n Tiivistelmä Vajaatoimintatahdistinhoito on vakiinnuttanut paikkansa vaikean sydämen vajaatoiminnan hoidossa sinusrytmissä
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013
Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ
ETEISVÄRINÄN ABLAATIOHOITO AVOSYDÄNLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ Sanna-Kaisa Pykälä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 10/2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotOPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE
OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE SISÄLLYS ETEISVÄRINÄ... 3 ETEISVÄRINÄN OIREET... 5 ETEISVÄRINÄN HOITO... 6 ETEISVÄRINÄN ESTOHOITO... 7 Rytmikontrolli... 9 Sykekontrolli... 9 SÄHKÖINEN RYTMINSIIRTO... 10 Huomioitavaa
LisätiedotOHITUSLEIKKAUSPOTILAIDEN RYTMIHÄIRIÖKOKEMUKSET POSTOPERATIIVISEN HOIDON AJALTA
OHITUSLEIKKAUSPOTILAIDEN RYTMIHÄIRIÖKOKEMUKSET POSTOPERATIIVISEN HOIDON AJALTA Marika Heinonen ja Elina Hämäläinen Opinnäytetyö, kevät 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotUudet rytmihäiriölääkkeet eteisvärinän hoidossa
M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri KATSAUS Uudet rytmihäiriölääkkeet eteisvärinän hoidossa Eteisvärinän hoito on vaikeaa nykyisten rytmihäiriölääkkeiden puutteellisen tehon ja monien haittavaikutusten
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
LisätiedotLiite IV. Tieteelliset johtopäätökset
Liite IV Tieteelliset johtopäätökset 54 Tieteelliset johtopäätökset 1. - Lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) suositus Taustatietoa Ivabradiini on sykettä alentava aine, jolla on spesifinen
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotEteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO
Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI-100090-PRA-10-2018 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen.
LisätiedotTupakoimatta leikkaukseen - tieteellinen perusta ja vieroitushoito
Tupakoimatta leikkaukseen - tieteellinen perusta ja vieroitushoito Tuomas Rosberg LL keuhkosairauksien ja allergologian el osastonylilääkäri K-HKS keuhkosairaudet Tupakan lopetuksen edistäminen Kysy ja
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotDiabetes verisuonikirurgian riskitekijänä
Katsaus Maarit Venermo, Jyrki Virkkunen, Mauri Lepäntalo, Juha-Pekka Salenius ja Finnvasc-ryhmä Diabetes verisuonikirurgian riskitekijänä Diabetes on tärkein riskitekijä, joka pahentaa alaraajaiskemian
LisätiedotSisällys. Sydämen rytmi 5. Eteisvärinän syntymekanismit ja seuraukset 7. Eteisvärinäpotilaan tutkimukset 10. Eteisvärinän hoito 11
Lukijalle Eteisvärinä on yleinen vaiva, joka yleistyy iän myötä. Jopa kaksi prosenttia työikäisistä ja kymmenen prosenttia yli 80-vuotiaista kärsii eteisvärinästä. Eteisvärinän oireet vaihtelevat huomattavasti,
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotAmbulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin
Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center
LisätiedotVaikutus angina pectorikseen ja elämänennusteeseen
Katsaus Sepelvaltimotaudin hoito: ohitusleikkaus vai pallolaajennus? Juhani Heikkilä ja Antero Järvinen Invasiivisella hoidolla on vakiintunut asema sepelvaltimotaudin hoidossa, jos oireisto on vaikea
LisätiedotWALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA
WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA Waldenströmin taudin kansallinen hoito-ohje löytyy www.hematology.fi sivustolta: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/plasmasolutaudit/waldenstromin-tauti
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotNeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka
NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio
LisätiedotLeikkaukseen valmistautuminen. Merja Kokki dos., ayl Anestesia- ja leikkaustoiminta, KYS
Leikkaukseen valmistautuminen Merja Kokki dos., ayl Anestesia- ja leikkaustoiminta, KYS Esityksessä käsiteltävät asiat Ø Esitiedot, kliininen tutkimus Ø Preoperatiivinen kuntoutus Ø Ravitsemus Ø COPD Ø
LisätiedotLiikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö
Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö S Y D Ä NPOT I L A I D EN KUNTOUTUS S U O M ES SA - S E M I NAARI 1 5. 0 3. 2 0 1 7 J A R I L A U K K A N E N, K A R D I O L O G I A N E R
LisätiedotAikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä
Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Pekka Rauhala, LKT 2017
Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2017 Rytmihäiriöistä Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiriöiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotUutta lääkkeistä: Edoksabaani
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotToiminta-ajatuksemme toteuttamiseksi mm. Suunnittelemme ja toteutamme sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä ohjelmia.
Suomen Sydänliitto on kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö, joka edistää terveyttä siten, että sydän- ja verisuonisairaudet vähenevät, sairastavien hoito ja kuntoutus paranee sekä fyysinen,
LisätiedotKaksivaiheinen kliininen yhteenveto
Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kammiovärinän ja kammiotakykardian defibrillointi Taustatietoja Physio-Control teki kaksivaiheisten, katkaistujen eksponentaalisten iskujen (BTE) sekä tavallisten yksivaiheisten
LisätiedotEUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE
LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotHoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon
Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
LisätiedotIT-FENTANYYLI, MIKÄ ON SOPIVA MÄÄRÄ? EL PAULA STENMAN,
IT-FENTANYYLI, MIKÄ ON SOPIVA MÄÄRÄ? EL PAULA STENMAN, 20.9.2018 HERTTONIEMEN SAIRAALA 22.9.2018 2 INTRATEKAALISET ADJUVANTIT Lisätään puudutteeseen tehostamaan spinaalianestesiaa ja pidentämään analgesiaa
LisätiedotTiedote terveydenhuollon ammattilaisille Sprycelin (dasatinibi) yhteydestä keuhkovaltimoiden verenpainetautiin
P.O. Oy Bristol-Myers Box 15200, Gustavslundsvägen Squibb (Finland) Ab 12 SE-167 Metsänneidonkuja 15 Bromma, 8, Sweden 02130 Espoo Phone Puh. (09) (46) 251 8 704 21 230, 71 00, Faksi Fax (09) (46) 251
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotLeikkauspotilaan esilämmitys
Leikkauspotilaan esilämmitys Sirkka-Liisa Lauronen 10.10.2014 Sisältö Normotermia Tahaton perioperatiivinen hypotermia Hypotermian seuraukset ja kustannukset Leikkauspotilaan esilämmitys Normotermia Ihminen
Lisätiedot