Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä. Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä. Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2010-2012"

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan

2 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TALOUSARVIO JA SUUNNITELMA Valtuusto

3 Sisällysluettelo/Innehållsförteckning 1. Kuntayhtymän strateginen suunnitelma 1 1. Samkommunens strategiska plan Strateginen katsaus 1 Strategisk översikt Strategiset linjaukset 3 Strategiska linjeringar 9 2. Talousarvio ja suunnitelma (valtuuston sitovuustaso) Budget och plan (fullmäktiges bundenhetsnivå) Toiminnan painopistealueet ja toimenpiteet 12 Verksamhetens utvecklingsområden och åtgärder Suoritetavoitteet Tuloslaskelma Investointihankkeet Rahoituslaskelma Talousarvion perustelut Talousarvioehdotus Toimintasuunnitelma tulosalueittain Keskushallinto Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatrian tulosalue Tutkimus- ja hoitopalvelujen tulosalue Tukipalvelujen tulosalue Talousarvio tulosalueittain 4.1. Keskushallinto Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatrian tulosalue Tutkimus- ja hoitopalvelujen tulosalue Kehitysvammahuollon tulosalue Tukipalvelujen tulosalue Rahoitus 53 Sivu LIITTEET 1. Henkilöstösuunnitelma Erikoisalakohtaiset sairaansijat Kuntakohtaiset maksuosuuslaskelmat käyttömenoihin Opinto- ja viihdytysrahasto, nettotuoton käyttösuunnitelma

4 1. Kuntayhtymän strateginen suunnitelma (versio ) 1.1. Yleistä 1.2. Toimintaympäristö Kuntayhtymän toiminnan laajentuminen on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Seitsemän kunnan perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi ovat nyt osa kuntayhtymää ja yhteistoiminta on käynnistynyt suunnitellulla tavalla, myös tukitoimintojen yhtenäistäminen on edennyt. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnin ja siihen liittyvien säädösten valmistelu jatkuu valtakunnallisella tasolla. Kuntayhtymän strategian uusiminen on edennyt ja tähän suunnitelmaan sisällytetään uuden strategian keskeisiä elementtejä, vaikka strategian valmistelu edelleen jatkuu. Toimintaympäristön kehitys edellyttää uuden strategian käyttöön oton lisäksi myös keskussairaalan organisaation kriittistä arviointia ja uusimista. 1. Henkilöstöön ja osaamiseen vaikuttavia tekijöitä Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen jatkuu runsaana lähivuosien aikana. Myös kilpailu osaavasta työvoimasta, varsinkin erityisosaajista on haasteellista, vaikka taloudellisen tilanteen on arvioitu sitä jonkin verran helpottavan. Toistaiseksi taloudellisen tilanteen muutos ei ole alueella merkittävästi lisännyt työntekijöiden hakeutumista kunnallisiin tehtäviin. Osaamisvaatimukset lisääntyvät kaikilla tasoilla sekä varsinaisessa palvelutuotannossa että etenkin johto- ja esimiestehtävissä. Samanaikaisesti uusien nuorten työntekijöiden vaatimukset työn ja työolosuhteiden suhteen kasvavat. Kasvava haaste on myös se, että ammatillinen koulutus ei suoraan anna riittäviä valmiuksia eri työtehtävien asettamista haasteita selviytymiseen, vaan tarvitaan yhä laajamittaisempaa perehdytystä käytännön työhön. Samanaikaisesti uutta toimintaan liittyvää tietoa ja uusia menetelmiä tulee käyttöön lisääntyvällä nopeudella, minkä vuoksi täydennyskoulutuksen merkitys ja vaatimukset kasvavat jatkuvasti. 2. Prosesseihin vaikuttavia tekijöitä Teknologinen kehitys jatkuu voimakkaana sekä varsinaiseen palvelutuotantoon liittyvän terveydenhuollon teknologian että tuotannon ohjauksessa käytettävän informaatioteknologian osalta. Keskeinen haaste on palveluprosessien ja ketjujen toimivuuden parantaminen ja samanaikainen korkeasta laadusta huolehtiminen. 4

5 Palveluprosessien ohella huomiota tulee entistä enemmän kiinnittää myös muihin organisaation toiminnan kannalta keskeisiin prosesseihin kuten informaatioprosesseihin, materiaaliprosesseihin, innovaatioprosesseihin ja johtamisprosesseihin. Palveluprosessien kannalta tärkeä haaste on myös kasvava tarve muovata palveluprosesseja asiakkaiden erilaisten tarpeiden mukaisiksi, mihin liittyy myös tarve asiakkaiden ja potilaiden tarveprofilointiin Palvelukysyntään ja asiakkaisiin vaikuttavia tekijöitä Peruspalvelukysyntä omista jäsenkunnista jatkuu kaiken todennäköisyyden mukaan ikärakennemuutoksesta johtuen kasvavana. Keskussairaalan toiminnan kannalta on oleellista se, kuinka hyvin voidaan säilyttää ja laajentaa jäsenkuntien ulkopuolelta tulevaa palvelukysyntää. Teknologiset vaatimukset ja hallinnollisten ratkaisujen eteneminen voivat olla sekä uhka että mahdollisuus. Oleellista on kyetä huolehtimaan palveluiden saatavuudesta ja laadusta siten, että motivaatio ja halu palvelujen käyttämiseen potilaiden keskuudessa säilyvät hyvinä ja lisääntyvät. Tärkeää on osata ottaa huomioon myös palveluita käyttävien asiakkaiden ja potilaiden muuttuvat ja kasvavat vaatimukset. Palvelut halutaan oikea-aikaisina ja viivytyksettä ja koko palvelutapahtuman laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota Omistajiin, talouteen ja vaikuttavuuteen vaikuttavia tekijöitä Finanssikriisistä alkanut maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma näkyy myös Suomen valtion ja kuntien taloudessa. Vaikka on nähtävissä merkkejä siitä, että taantuman pohja on saavutettu jatkuvat julkisen talouden paineet edelleen kovina. Valtionvarainministeriön taloudellisen katsauksen (syyskuu 2009) mukaan arvioidaan Suomen kansantalouden vähenevän tänä vuonna 6,0 % ja kääntyvän ensi vuonna hienoiseen 0,3 % kasvuun. Työllisyys on heikkenemässä ja työttömyys kasvussa. Tämän vuoden työttömyysasteen arvioidaan olevan 9,0 % ja kasvavan ensi vuonna 10,5 %:iin. Korkeampiakin työttömyysarvioita on esitetty. Inflaatio on hidastunut nopeasti ja valtiontalouden alijäämä on kasvamassa. Ansiotasoindeksin muutoksen arvioidaan olevan edelleen suhteellisen korkea, tänä vuonna 4,2 % ja ensi vuonna 3,0 %. Alueen kuntatalous on edelleen tiukoilla. Vuosikate kuntien talousarvioissa oli Tilastokeskuksen mukaan Keski-Pohjanmaalla 122 /asukas eli hieman alle maan keskiarvon, joka oli 145 /asukas. Myös alueen kuntien keskimääräinen veroprosentti (19,71) oli korkeampi kuin maassa keskimäärin (18,60). Verotulokertymä oli alueella vuoden 2008 talousarvioissa 2800 /asukas eli pienempi kuin maassa keskimäärin, 3200 /asukas. Lainakanta oli vuoden 2007 lopussa maan korkein 2600 /asukas, keskiarvo 1548 /asukas. 5

6 Yleisen taloustilanteen samoin kuin valtion ja kuntien talouden perusteella on ymmärrettävää, että paineet myös sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellisen tuottavuuden lisäämiseen ovat kovat. Palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen tiedetään vaikeammaksi kuin tavaratuotannossa. Lisähaasteena on vielä toimialan tuotantopanosten (esim. lääkkeet) yleistä kustannuskehitystä voimakkaampi hintojen nousu Arvot Strategisen linjaukset Ihmisten terveys ja hyvinvointi, joista huolehdimme tuottamalla korkealaatuisia palveluja kehittämällä terveyttä edistäviä työtapoja toimimalla yhdessä kuntien, muun julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kanssa Ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus, joita turvaamme asiakkaan ja potilaan itsemääräämistä kunnioittaen inhimillisellä kohtelulla Hyvä palvelujen laatu, jonka lähtökohtana ovat asiakkaan ja potilaan kuuleminen ja tarpeiden huomioon ottaminen palvelujen korkea laatu ja vaikuttavuus osaamisesta, valmiudesta ja toimintavarustuksesta huolehtiminen Aktiivisuus ja tuloksellisuus, jotka ilmenevät yrittäjyytenä ja innovatiivisuutena kilpailukykyisyytenä ja taloudellisuutena toimintatapojemme oikeudenmukaisuutena, lainmukaisuutena ja tasa-arvoisuutena työyhteisön, työtovereiden ja yhteistyökumppanien arvostamisena Kestävästä kehityksestä huolehtiminen, mikä tarkoittaa alueen päätösvallan säilyttämistä toiminnan ja työn jatkuvuutta riskien hyvää hallintaa turvallista ympäristöä vastuuta tulevaisuudesta Peruspalveluliikelaitos on määritellyt omat arvonsa, jotka ovat sopusoinnussa tässä esitettyjen arvojen kanssa Missio Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti 3. Visio 6

7 Kriittiset menestystekijät Alueen ihmisten hyvinvoinnin taitava, aikaansaava ja ketterä luotsi Kuntayhtymän tuloksellisen toiminnan kannalta kriittisiksi tekijöiksi arvioidaan seuraan asiat: Vaikuttava ja kannustava johtaminen Onnistuminen osaavan henkilökunnan rekrytoinnissa ja henkilökunnan pysyvyys Yhteinen näkemys alueen toimijoiden kesken hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämisestä Kehittyvät ja toimivat tietojärjestelmät Sujuvat, käyttäjäystävälliset ja korkealaatuiset palvelut Vaikuttava ennaltaehkäisy Toiminta vaikuttavaa, taloudellista ja kilpailukykyistä Strategiakartta Strategiakartassa kuvataan organisaation menestyksen kannalta keskeiset tavoiteltavat asiat ryhmiteltynä tasapainotetun mittariston mukaisiin ryhmiin. Tavoiteltavat asiat koostuvat kriittisistä menestystekijöistä ja muutamasta muusta toiminnan tuloksellisuuden kannalta keskeisiksi arvioidusta tekijästä. Strategiakartassa esitetyt asiat muodostavat dynaamisen kokonaisuuden: Hyvän aineettoman pääoman (henkilökunta ja osaaminen) avulla saadaan aikaan hyviä ja toimivia prosesseja. Hyvin toimivien prosessien avulla tuotetaan hyviä palveluja, joita käyttävät asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä. Tyytyväisten asiakkaiden ja potilaiden myötä myös taloudellinen tulos on hyvä ja samalla toiminnan vaikuttavuutta, mikä lisää alueen väestön terveyttä ja hyvinvointia. Korkea tuottavuus Hyvä kilpailukyky Toiminta kokonais-taloudellista Toiminta vaikuttavaa Käyttäjä-ystävällisy ys Palvelujen sujuvuus Korkea laatu ja hyvä asiakastyytyväisyys Hyvä koettu hyvinvointi ja terveys Sujuvat hoitoketjut Toimivat tietojärjestelmät Hyvä riskien hallinta Vaikuttava ennaltaehkäisy 7

8 Onnistunut rekrytointi ja pysyvä henkilökunta Osaamisen jatkuva kehittäminen Alueen yhteinen näkemys Vaikuttava ja kannustava johtaminen Tavoitteet ja toimenpiteet suunnitelmakaudella Erikoissairaanhoidon (keskussairaalan) osalta kuntayhtymän tavoitteena on jatkaa erikoissairaanhoidon päivystävänä sairaalana ja keskittyä muutoin merkittävien kansansairauksien erikoissairaanhoitoon. Erityisen vaativa ja erikoisvarustusta vaativa erikoissairaanhoito hoidetaan yhteistyössä erityisvastuualueen kanssa valtakunnallisten työnjakolinjausten mukaisesti. Keskeinen sisäisen kehittämisen toimenpide on polikliininen toimintamallin vahvistaminen. Tämä tarkoittaa laajempien poliklinikkakokonaisuuksien toteuttamista ja päiväsairaalatyyppisen toiminnan kehittämistä myös konservatiivisella tulosalueella. Edelleen se merkitsee vuodepaikkojen tarpeen arvioimista sekä keskussairaalassa että koko kuntayhtymässä sekä etätoimintapalvelujen kehittämistä yhteistyössä kuntien kanssa. Polikliinisen toimintamallin täysimittainen toteuttaminen tarkoittaa myös keskussairaalan organisaation uusimista suunnitelmakaudella. Yhteinen, koko alueen, myös markkina-alueen kattava asia on yhteisistä toiminnan pelisäännöistä sopiminen. Käytännössä tämä merkitsee palvelujen järjestämissuunnitelman uusimista ja hoitoketjujen kehittämistä myös käytännössä toimiviksi. Edelleen yhteistä koko kuntayhtymässä ja yhteistyössä Kokkolan kanssa ovat tukitoimintojen taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta lisäävät järjestelyt samoin kuin yhteiset toimenpiteet osaamisen varmistamiseksi. Keskussairaalan merkittävien laajennusten valmistuessa vuoden 2009 loppuun mennessä on lähivuosien merkittävin investointi keskussairaalan peruskorjauksen jatkaminen ja vieminen päätökseen, tavoitesuunnitelman mukaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuonna 2010 saneerataan sairaalan B-siipi (osasto 7 sekä silmä- ja korvatautien poliklinikat) ja apteekille uudet toimitilat entisen keittiön tiloihin. Valmistuviin laajennushankkeisiin liittyvinä toteutetaan paikoitustason rakentaminen sekä muita piha-alueen järjestelyjä. Vuonna 2011 on tarkoitus saneerata sairaalan A-siipi (osasto 1 sekä synnytys- ja naistentautien poliklinikka). Vuonna 2012 saneerauskohteeksi otetaan poliklinikkatiloja. Koko kuntayhtymän ja erityisesti erikoissairaanhoidon toimialan suunnitelmayhteenvedossa esitetään tavoitteet, toimenpiteet, seurannassa käytetyt mittarit ja asetetut tavoitetasot pääosin yleisellä tasolla. Tulosaluekohtaisissa suunnitelmissa tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tavoitetaso esitetään yksityiskohtaisemmin. 8

9 Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite Toimenpiteet Mittari Tavoitetaso Onnistunut rekrytointi ja pysyvä henkilökunta Rekrytoidaan uutta henkilökuntaa aktiivisesti Vakanssien täyttöaste > 90 % Huolehditaan hyvistä työolosuhteista Poissaolot sairauden vuoksi < 15 päivää/työntekijä/vuosi Edistetään työhyvinvointia aktiivisesti Työtyytyväisyys Kyselyn tulos > 3,8/5 Osaamisen jatkuva kehittäminen Järjestelmällinen täydennyskoulutus Koulutukseen osallistuminen > 95 % työntekijöistä/vuosi 9

10 Alueen yhteinen näkemys Systemaattiset ja jatkuvat neuvottelu-käytännöt Sovittujen neuvottelujen toteutuminen Yhteistyökumppanien palaute Palvelujen järjestämis-suunnitelm an uusiminen Suunnitelman valmistuminen Valmistuu vuoden 2010 aikana Vaikuttava ja kannustava johtaminen Johtamisjärjestelmän kehittäminen - Organisaatio-muutoks en valmistelu - Johdon tietojärjestel-män hyödyntäminen Järjestelmällinen johtamiskoulutus Valmis organisaatiomuutos Johdon tieto-järjestelmän käyttö Toteutuneen koulutuksen määrä Käytössä viimeistään 2012 Osavuosikatsaukset järjestelmän kautta Johtamiskoulutusta suunnitelmakaudella vähintään 45 %:lle esimiehistä Prosesseihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite Toimenpiteet Mittari Tavoitetaso Sujuvat hoitoketjut Hoitoketjujen järjestelmällinen kuvaaminen Kuvattujen hoitoketjujen määrä > 5 kuvattua hoitoketjua/tulosalue Lisätään avohoidon osuutta Päiväkirurgiset leikkaukset > 60 % elektiivisistä Käyntien ja hoitojaksojen suhde >7 Toimivat tietojärjestelmät Järjestelmien häiriöiden vähentäminen Häiriötapahtumien määrä Ei yli 4 h toimintakatkoja Käyttöönottoprojektien tehostaminen Aikatauluissa pysyminen > 95 % sovitussa aikataulussa Hyvä riskien hallinta Riskienhallintaohjelma Riskien seurantajärjestelmien käyttö (mm. HaiPro) Ohjelma ja toteutus Seurantajärjestelmän käyttö Ohjelma valmis 2010 aikana Käytössä kaikissa yksiköissä 10

11 Vaikuttava ennaltaehkäisy Vakavien haittatapahtumien vähentäminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisohjelman toteutus osana maakunnallisen hyvinvointiohjelman toteutusta Korvatut potilasvahingot Riskikäyttäytymiset - alkoholin käyttö - tupakointi - ylipainoisten osuus Korvattuja potilas-vahinkoja < 20/vuosi Käyttö vähenevä Osuus < 20 % < maan keskiarvo - liikunta aktiiviliikkujien osuus > maan keskiarvo Asiakkaisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite Toimenpiteet Mittari Tavoitetaso Käyttäjäystävällisyys Kehitetään palveluiden joustavaa saatavuutta ja saavutettavuutta Asiakaspalaute > 95 % potilaista tyytyväisiä Palvelujen sujuvuus Huolehditaan palvelujen saatavuudesta Hoitotakuun tavoitteiden toteutuminen Sairaanhoitopiirien maan parhaassa kolmanneksessa Korkea laatu ja hyvä asiakastyytyväisyys Laatujärjestelmän kehittäminen Asiakastyytyväisyys-m ittausten tulokset > 90 % tulos hyvä tai erinomainen Hyvä koettu hyvinvointi ja terveys Käytetään näyttöön perustuvia tutkimus- ja hoitomenetelmiä SV-päivärahat ja työkyvyttömyys-eläkk eet Määrät vähenevät ja alle maan keskiarvon Talouteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite Toimenpiteet Mittari Tavoitetaso Korkea tuottavuus Lisätään esimiesten tietoisuutta taloudellisuuteen vaikuttavista tekijöistä Tuottavuuden kehitys Tuottavuus kasvaa 1 % vuodessa Kilpailukyky hyvä Palvelujen aktiivinen markkinointi 11 Palvelumyynnin osuus > 15 % palvelumyynnistä

12 Toiminta kokonais-taloudellista Toiminta vaikuttavaa Oikea potilas oikeassa paikassa Käytetään tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä Terveydenhuollon kokonaismenot/asukas Perfect-hanke Sijoitus alimpaan kolmannekseen maassa Vertailussa maan parhaassa kolmanneksessa 12

13 1. Samkommunens strategiska plan (versio ) 1.1. Allmänt 1.2. Verksamhetsmiljön Förverkligandet av samkommunens verksamhet har skett enligt planerna. Sju kommuners primär- och socialvård är nu en del av samkommunen och samarbetet har inletts planenligt, även sammanslagningen av stödtjänsterna har framskridit. Organiseringen av social- och hälsovården och dess lagberedning fortsätter på riksnivå. Förnyandet av samkommunens strategi har fortgått och den nya strategin innefattar de viktigaste elementen, trots att förberedningen ännu fortsätter. Utvecklandet av verksamhetsmiljön kräver förutom ibruktagandet av den nya strategin också en kritisk värdering och ett förnyande av centralsjukhusets organisation. 1. Faktorer som inverkar på personalen och kunnandet Allt flera av personalen går i pension under de närmaste åren. Också konkurrensen av kunnig arbetskraft, speciellt avancerad arbetskraft, är utmanande, fast man har beräknat, att den ekonomiska situationen lättar i någon mån. Tillsvidare har den ekonomiska förändringen inom distriktet inte medfört en märkbar ökning av sökanden till kommunala arbeten. Kunskapskraven ökar på alla nivåer både inom produktionen av tjänster och framförallt när det gäller sådana som söker sig till tjänster inom administration och närledarskap. Samtidigt växer också nya unga arbetstagares krav gällande arbetet och arbetsomständigheterna. En växande utmaning är också, att yrkesutbildningen inte direkt ger tillräckliga färdigheter för att klara av de utmaningar, som arbetsuppgifterna kräver, utan man behöver allt mera rekrytering till det praktiska arbetet. Samtidigt får man mera nya kunskaper om verksamheten och nya metoder i en allt snabbare takt, varför fortbildningens betydelse och kraven hela tiden ökar. 2. Faktorer som inverkar på processerna Den teknologiska utvecklingen fortsätter kraftigt både inom den teknologi som behövs för den egentliga produktionen av tjänster inom hälsovården och informationsteknologin. En central utmaning är förbättrandet av serviceprocessernas och vårdkedjornas funktionsduglighet och att samtidigt svara för en hög kvalitet. 20

14 På sidan om serviceprocesserna bör man allt mera fästa uppmärksamhet också på övriga viktiga processer med tanke på organisationens verksamhet såsom informationsprocesser, materialprocesser, innovationsprocesser och processerna inom ledarskap. En viktig utmaning ur serviceprocessernas synvinkel är det växande behovet att utforma serviceprocesserna att motsvara kundernas behov, vilket leder till kundernas och patienternas behovsprofilering. 3. Faktorer som inverkar på efterfrågan av tjänster och kunderna Efterfrågan på grundtjänster i medlemskommunerna kommer troligen att öka på grund av förändringarna inom åldersstrukturen. För centralsjukhusets del är det väsentligt, hur man kan behålla och utvidga efterfrågan på tjänster från utomstående kommuner. De teknologiska kraven och lösningarnas framskridande inom förvaltningen kan utgöra både ett hot och en möjlighet. Det är viktigt, att man kan svara för tillgången på tjänster och kvaliteten så, att motivationen och viljan att använda tjänsterna bland patienterna förblir goda och ökar. Det är också viktigt att beakta de ändrade och ökade kraven, som ställs av kunderna och patienterna som använder tjänsterna. Man vill få service inom rätt tid och utan förseningar och man måste fästa allt mera uppmärksamhet på kvaliteten för hela serviceprocessen Faktorer som inverkar på ägarna, ekonomin och effektiviteten Den globala ekonomiska recessionen som finanskrisen orsakade syns också i Finlands och kommunernas ekonomi. Trots att man sett märken på, att recessionens botten nåtts, fortsätter trycken hårt på ekonomin inom den offentliga sektorn. Enligt finansministeriets ekonomiska översikt (september 2009) beräknas Finlands nationalekonomi minska i år med 6,0 % och öka så småningom nästa år med 0,3 %. Sysselsättningen försämras och arbetslösheten ökar. Arbetslöshetsgraden i år beräknas uppgå till 9,0 % och öka nästa år till 10,5 %. Man har framfört även högre arbetslöshetskalkyler. Inflationen har snabbt minskat och underskottet i statens finanser ökar. Förändringen av indexet för inkomstnivån beräknas vara rätt hög, 4,2 % i år och 3,0 % nästa år. Ekonomin i distriktets kommuner är fortfarande stram. Årstäckningen i kommunernas budgeter var i Mellersta Österbotten enligt Statistikcentralen 122 / invånare eller litet under landets medeltal, som var 145 /invånare. Medeltalet för kommunernas skatteprocent (19,71) i distriktet var högre än landets medeltal (18,60). Distriktets skatteintäkter var i budgeterna för år /invånare och mindre är landets medeltal, /invånare. Upplåningskvoten var i slutet på år 2007 landets högsta, /invånare, medeltalet /invånare. 21

15 På grund av den allmänna ekonomiska situationen är det helt förståeligt, att trycken också på ökningen av den ekonomiska produktiviteten inom social- och hälsovården är hårda. Man vet, att det är svårare att förbättra serviceproduktionens lönsamhet än materialproduktionens. Ytterligare utmaningar utgör prishöjningarna (t.ex. läkemedel), vilka är kraftigare är den allmänna kostnadsutvecklingen Värden Strategiska linjeringar Människornas hälsa och välfärd, som vi svarar för genom att producera högklassiga tjänster genom att utveckla arbetssätt, som främjar hälsan via samarbete med kommunerna, den övriga offentliga sektorn, organisationer och företag Människovärdet och rättvisa, som vi tryggar genom att högakta kundens och patientens självbestämmande via mänskligt bemötande God kvalitet på tjänsterna, som utgår från att lyssna på kunden och patienten och beakta deras behov hög kvalitet på tjänsterna och deras effektivitet att ansvara för kunnandet, beredskapen och verksamhetsutrustningen Aktivitet och gott resultat, som är företagsamhet och innovation konkurrenskraftig och ekonomisk rättvis, lagenlig och jämlik att högakta arbetsmiljön, arbetskamraterna och samarbetskumpanerna Svara för en hållbar utveckling, vilket betyder att beslutanderätten inom distriktet bibehålls att verksamheten och arbetet fortsätter god riskbehärskning trygg miljö ansvar för framtiden Grundserviceaffärsverket har definierat sina egna värden, som är i harmoni med ovan nämnda värden Mission Välfärd smidigt och yrkesskickligt. 3. Vision 22

16 Kritiska framgångsfaktorer En skicklig, effektiv och smidig lots för välfärden åt distriktets människor. Med tanke på verksamhetens resultat i samkommunen värderas som kritiska faktorer följande saker: Ett effektivt och sporrande ledarskap Att lyckas med rekryteringen av kunnig personal och att personalen hålls permanent En gemensam synpunkt bland distriktets aktörer om utvecklingen av välfärden och tjänsterna Utvecklade och funktionsdugliga datasystem Fungerande, användarvänliga och högklassiga tjänster Ett verksamt förebyggande Verksamheten effektiv, ekonomisk och konkurrenskraftig Strategikarta I strategikartan beskrivs de viktigaste målsättningarna, grupperade enligt jämlika mätare, med tanke på organisationens framgång. De eftersträvade sakerna består av kritiska framgångsfaktorer och av några andra centrala faktorer med tanke på verksamhetens resultat. De framförda sakerna i strategikartan bildar en dynamisk helhet: Med hjälp av ett gott immateriellt kapital (personalen och kunnandet) får vi goda och fungerande processer. Med hjälp av fungerande processer skapas goda tjänster, som gör kunderna och patienterna nöjda. Då kunderna och patienterna är nöjda får vi ett gott ekonomiskt resultat och samtidigt en slagkraftig verksamhet, som ökar befolkningens hälsa och välfärd i distriktet. Hög produktivitet God konkurrens-kraft Verksamheten ekonomisk Effektiv verksamhet Användarvänlighet Smidiga vårdkedjor Tjänsternas smidighet Fungerande datasystem Hög kvalitet och nöjda kunder God riskbehärskning En god erfarenhet av välfärd och hälsa Ett effektivt förebyggande En lyckad rekrytering och permanent personal Ständigt utvecklande av kunnandet En gemensam syn i distriktet Effektivt och sporrande ledarskap 23

17 Målsättningar och åtgärder under planeringsperioden Målsättningen inom samkommunens specialsjukvård (centralsjukhuset) är att fortsätta som specialsjukvårdens dejourerande sjukhus och koncentrera oss på specialsjukvården av betydelsefulla folksjukdomar. Den specialsjukvård som är ytterst krävande och kräver specialutrustning sköts i samarbete med sepcialansvarsområdet enligt riksomfattande arbetsfördelningslinjer. En central intern åtgärd är att stärka den polikliniska verksamhetsmodellen. Detta betyder att man skapar större poliklinikhelheter och utvecklar en typ av dagsjukhus också på det konservativa blocket. Det betyder fortsättningsvis att behovet av bäddplatser omvärderas både på centralsjukhuset och i hela samkommunen samt i samarbete med kommunerna utveckla distansservicen. Förverkligandet av den polikliniska verksamhetsmodellen betyder också att centralsjukhusets organisation förnyas under planeringsperioden. En gemensam sak för hela distriktet inklusive marknadsområdet är att komma överens om spelreglerna. Det betyder, att man förnyar planen för ordnande av tjänster och utvecklar vårdkedjorna så, att de fungerar i praktiken. Dessutom gemensamt för hela samkommunen och i samarbetet med Karleby är sådana arrangemang, som ökar stödtjänsternas ekonomiska och funktionella effekt såsom gemensamma åtgärder för att säkra kunnandet. Efter att centralsjukhusets stora utbyggnader blivit färdiga i slutet på 2009, fortsätter de största investeringarna genom att slutföra centralsjukhusets grundreparationer, som enligt planerna bör ske före utgången av år År 2010 saneras sjukhusets B-flygel (avdelning 7 samt ögon- och öronpoliklinikerna) och apoteket får nya utrymmen i näringscentralens gamla utrymmen. I samband med utbyggnaderna förverkligas byggandet av ett parkeringshus samt övriga arrangemang på gårdsplanen. År 2011 saneras A-flygeln (avdelning 1 samt förlossnings- och kvinnopolikliniken). År 2012 saneras poliklinikutrymmen. I samkommunens, speciellt inom specialsjukvården, plansammandrag framförs målsättningarna, åtgärderna, använda mätare vid uppföljningen och ställda målsättningsnivåer, huvudsakligen på allmän nivå. Målsättningarna, åtgärderna, mätarna och målsättningsnivån för de olika blocken är närmare beskrivna Målsättningar och åtgärder riktade till personalen och kunnandet Målsättning Åtgärder Mätare Målsättningsnivå En lyckad och permanent personal Ny personal rekryteras aktivt Vakansernas besättningsgrad > 90 % Man ombesörjer en god arbetsmiljö Frånvaron på grund av sjukdom < 15 dagar/arbetare/år 24

18 Främjar aktivt arbetshälsan Arbetstillfredsställelse Enkätens resultat > 3,8/5 Ständigt utvecklande av kunnandet En systematisk fortbildning Deltagandet i skolningarna > 95 % av arbetstagarna/år 25

19 Gemensam synpunkt inom distriktet Systematisk och fortgående mötespraxis Förverkliga överenskomna ärenden Samarbetskumpanernas feedback Förnyande av planen för ordnande av tjänster Planen färdigställs Blir färdig under år 2010 Effektivt och sporrande ledarskap Utvecklande av ledarskapssystemet förberedning av organisationsför-än dringen Utnyttjande av ledningens data-system Den nya organisations-modelle n färdig Ledningens datasystem används I användning senast år 2012 Delårsrapporter via systemet En systematisk ledarskolning Hur skolningen förverkligats Ledarskolning under planeringsperioden åt minst 45 % av förmännen Målsättningar och åtgärder riktade till processerna Målsättning Åtgärder Mätare Målsättningsnivå Fungerande vårdkedjor En systematisk beskrivning av vårdkedjorna Antalet beskrivna vårdkedjor > 5 beskrivna vård-kedjor Andelen för den öppna vården ökas Dagkirurgiska operationer > 60 % av de elektiva Proportonen mellan besöken och vård-perioderna >7 Fungerande datasystem Minska störningarna i systemen Antalet störningar Avbrotten inte varar längre än 4 h En god riskhantering Effektivera projekten för ibruktagning Riskhanterings-progra mmet Användningen av Tidtabellerna hålls Programmet och förverkligandet Uppföljningssystemet > 95 % enligt tidtabellen Programmet färdigt under år 2010 Används på alla 26

20 uppföljelsesystemen för risker (bl.a. HaiPro) används enheter Ett effektivt förebyggande arbete Minska allvarliga skadehändelser Förverkligandet av hälso- och välfärds-främjande programmet som en del av landskapets välfärdsprogram Erlagda patientskador Riskbeteenden alkoholkonsumtionen tobaksrökning övervikt, deras andel motion Erlagda patientskador < 20/år Konsumtionen minskar Andelen < 20 % < landets medeltal aktivmotionärernas andel > landets medeltal Målsättningar och åtgärder riktade till kunderna Målsättning Åtgärder Mätare Målsättningsnivå Användarvänlig Utvecklas en smidig och lättillgänglig service Kundfeedback > 95 % av patienterna nöjda Tjänsternas flexibilitet Man ombesörjer tillgången på tjänster Förverkligandet av vårdgarantins målsättningar Sjukvårdsdistriktet bland landets tre bästa Hög kvalitet och nöjda kunder Utvecklande av kvalitetssystemen Resultaten från kundbelåtenhets-mätni ngarna > 90 % av resultatet är god eller utmärkt En god välfärd och hälsa Används dokumenterade undersöknings- och vårdmetoder SF-sjukpenningar och invalidpensioner Minskar och är under landets medeltal Målsättningar och åtgärder riktade till ekonomin och effektiviteten Målsättning Åtgärder Mätare Målsättningsnivå Hög produktivitet Öka förmännens kunskaper om faktorer som inverkar på ekonomin Produktivitetens utveckling Produktiviteten ökar årligen 1 % God konkurrenskraft Aktiv marknadsföring De sålda tjänsternas > 15 % av 27

21 av tjänsterna andel försäljningen av tjänster Verksamheten ekonomisk Rätt patient på rätt plats Hälsovårdens totala kostnader/invånare Placering bland de tre billigaste Effektiv verksamhet Används metoder som grundar sig på forskat vetande Perfect-projektet I jämförelserna bland landets tre bästa 2. Talousarvio ja -suunnitelma (Valtuuston sitovuustaso) 2.1. Suoritetavoitteet tulosalueittain

22 29

23 2.2. Talousarvio

24 2.3. Investointihankesuunnitelma (1000 euroa) ATK YHTEENSÄ 518,0 558,0 538,7 518,0 568,0 568,0 Atk:n yhteishankkeet 168,0 168,0 168,0 168,0 168,0 168,0 Effica-ostopalvelu 25,0 Effica-hoitokertomus 45,0 Effica-leikkausjärjestelmä 70,0 E-resepti 55,0 44,3 Effica-määräys 30,0 Effica-hoitoisuusluokitus 12,0 Effica-raportointi 13,0 Leikkaushoito 75,0 Versio ,0 DRG-ryhmittelijä 35,0 Hoitokertomus 2 35,0 Viewer 2 35,0 Q-pat 50,0 Sharepoint 30,0 E-resepti Jyta 22,4 Sähköinen allekirjoitus 15,0 Sähköinen allekirjoitus Jyta 9,0 Toimikortit 130,0 Päivystys 50,0 Effica päivitys ja jatkokehitys 50,0 50,0 50,0 50,0 50,0 50,0 Atk-tekn. ja verkon modernisointi 50,0 50,0 50,0 Käytössä olevien järjestelmien modernisointi ,0 350,0 350,0 SANEERAUKSET 5 492,0 4200,0 1842,0 942,0 1842,0 1842,0 Osastosaneeraus strategiasuunn. mukaan 800, , ,0 700, , ,0 Psykiatrian yksikkö 1) Somaattiset yksiköt 4 500,0 Laajennus 4:n vapaut. tilojen saneeraus 1 000,0 Lämmön talteenottojärjestelmän uusinta 42,0 42,0 42,0 42,0 42,0 Paineilmakompressori ja kuivain 100,0 Kiinteistö- ja henkilöturvajärjestelmät 35,0 Parkkitasojen rakentaminen 1 350,0 Muut saneeraukset (apuke) 115,0 150,0 200,0 200,0 200,0 200,0 MUUT 3 023, ,9 906,9 756,9 757,9 758,9 Rtg-digitalisointi 1 200,0 150,0 Hissin saneeraus 60,0 M-siiven saneer. irtaimisto+digi+ekg 135,0 150,0 Hyllystöt varasto ja arkisto 80,0 Laajennus 3:n irtaimisto 1 328,0 Irtaimisto 300,0 866,9 756,9 756,9 757,9 758,9

25 KAIKKI YHTEENSÄ 9 033, , , , , ,9 32

26 2.4. Rahoituslaskelma 33

27 2.5. Talousarvion perustelut Talousarvion rakenne Talousarvio ja suunnitelma sisältää myös peruspalveluliikelaitoksen talousarvion kuntalain edellyttämässä laajuudessa. Peruspalvelulautakunta, joka toimii liikelaitoksen johtokuntana, hyväksyy kuntalain 10 a luvun mukaisesti liikelaitoksen talousarvion ja suunnitelman. Liikelaitoksen talousarvio- ja suunnitelma on kuntayhtymän talousarvion ja suunnitelman erillinen osa, joka liitetään osaksi kuntayhtymän talousarviota ja suunnitelmaa, jonka valtuusto hyväksyy. Talousarvion ja suunnitelman alkuosassa on esitetty kuntayhtymätason sanalliset toimintatavoitteet, erikoissairaanhoidon pääsuoritteiden määrälliset tavoitteet, talousarvio tuloslaskelman muodossa ja investointihankkeet sekä rahoituslaskelma, jotka ovat sitovia valtuustoon nähden. Tulosaluekohtaiset talousarviot noudattavat organisaatiorakennetta. Tulosyksikkö-/vastuuyksikkötason talousarviot esitetään hallituksen hyväksyttäväksi tulevassa talousarvion käyttösuunnitelmassa. Erikoissairaanhoidon jälkeen esitetään peruspalveluliikelaitoksen tulosyksikkökohtaiset tavoitteet ja peruspalveluliikelaitoksen talousarvio tuloslaskelman muodossa. Erikoissairaanhoito Toimintatuotot Tulosalueittain toiminnan ja talouden tavoitteena on peittää saaduilla tuloilla palvelujen tuottamisesta aiheutuneet kustannukset, suunnitelman mukaiset vuosittaiset poistot ja lainojen hoitokulut. Periaatetta noudatetaan kaikilla tulosalueilla sekä potilaita palvelevissa yksiköissä että sisäisiä palveluja tuottavissa yksiköissä. Talousarvion mukaiset toimintatuotot ovat yhteensä 98,8 milj., nousua kuluvan vuoden talousarvioon 8,1 % ja vuoden 2008 tilinpäätökseen 9,8 %. 1. Myyntituotot Kunnilta perittävät palvelu- ym. maksut ovat yhteensä 85,5 milj., nousua kuluvan vuoden talousarvioon 4,7 % ja edellisen vuoden tilinpäätökseen 6,2 %. Liikenne- ja tapaturmavakuutusten kuntaosuuksia vastaavaksi vakuutusyhtiöiden kustannusvastuuksi on arvioitu ensi vuonna n. 0,8 milj.. Arvio perustuu siihen, että akuutti tapaturmaan liittyvä hoito annetaan omassa sairaanhoitopiirissä. Palvelumaksut määräyty- 34

28 vät edelleen yksilöidyin hinnoin. Jatkohoitoon jonottavan potilaan hoitopäivämaksukäytäntö koskee myös psykiatriaa. Palvelumaksuihin tehtiin kuluvan vuoden osalta vain pieniä yksittäisiä tarkistuksia. Talousarviovuoden hinnastoon joudutaan tekemään laajempia tasotarkistuksia kustannuskehitystä vastaavasti. Valtion korvaukset lääkäreiden koulutukseen ja tutkimustoimintaan sekä täyden korvauksen hoitomaksuihin on arvioitu nousevan, korvaukset 0,6 milj., nousua kuluvan vuoden talousarvioon 14,6 % ja tilinpäätökseen ,9 %. Muiden suoritteiden myyntituotot on arvioitu palvelujen määrässä ja kustannuskehityksessä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Lisäksi tuloissa on huomioitu peruspalveluliikelaitos Jytalle tuotettavat tukipalvelut vajaat 3 milj.. Tuotot ovat yhteensä 7,5 milj., nousua kuluvan vuoden talousarvioon 77,3 % ja edellisen vuoden tilinpäätökseen 78,1 %. 2. Maksutuotot Asiakasmaksut perustuvat suunniteltuun toiminnan määrään ja sisältöön ottaen huomioon maksukaton vaikutukset. Osastosaneerausten vuoksi vuodeosastopaikkoja joudutaan supistamaan. Asiakasmaksut alenevat em. syystä Maksutuotot ovat yhteensä 4,2 milj., nousua kuluvan vuoden talousarvioon 4,1 % ja edellisen vuoden tilinpäätökseen 15,7 %. Asiakasmaksut nousivat Tuet ja avustukset Tulokohtaan sisältyy tuet ja avustukset projekteihin sekä Kelan korvaus työterveyshuollon järjestämiseen. Tulot yhteensä 0,5 milj.. Toimintakulut Talousarvion mukaiset toimintakulut ovat yhteensä 95,1 milj., nousua kuluvan vuoden talousarvioon 8,5 % ja vuoden 2008 tilinpäätökseen 10,0 %. Toimintakuluissa keskeiset. määrärahakorotukset ovat seuraavat: - vuoden 2009 uusien virkojen vaikutus yhteispäiv. ostopalvelut ym. järjestelyt peruspalveluliikelaitoksen tukipalvelut piirin ulkopuolisen hoidon määrärahakorotus Yhteensä

29 Kustannusnousu ilman em. määrärahoja on kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 2,3 %. 1. Henkilöstökulut Palkkoihin on varattu normaalit yleiskorotukset ja järjestelyvaraerät. Määrärahavarauksissa on huomioitava, että kuluvan vuoden talousarvio sisälsi normaalit yleiskorotukset, ei tehyläisten muita aloja korkeampaa korotusvarausta, mikä purkautuu talousarviovuoden määrärahavarauksiin. Virat/toimet on budjetoitu täysimääräisesti, vaikka jo nyt on nähtävissä, että kaikkia lääkärin virkoja ei saada täytetyksi. Uusia virkoja/toimia esitetään yhteensä 2 kpl: terveyden ja hyvinvoinnin kehittämispäällikkö mikrotukihenkilö Jyta-alue Virkojen/toimien käyttöönotto edellyttää vastaavansuuruisia säästöjä henkilöstömenoissa. Vuodepaikkojen supistuminen osastosaneerausten aikana vähentää henkilöstötarvetta. Säästöjen aikaansaaminen edellyttää vakanssien täytön suunnittelua jo varhaisessa vaiheessa. Säästötavoitteeksi on asetettu Erityistä huomiota on kiinnitetty 1-3 päivän sijaisuuksien täyttöön. Tavoitteena on, että 1-3 päivän sijaisuuksiin käytetään vain sisäisiä sijais järjestelyjä eikä ulkopuolelta palkata sijaisia lukuun ottamatta poikkeuksellisia tilanteita kuten potilaskohtaisen ympärivuorokautisen valvonnan järjestäminen. Säästöksi on arvioitu Lakisääteisissä maksuissa sosiaaliturvamaksu on alentunut 4 %:sta 3 %:iin, työttömyysvakuutusmaksu noussut 2,95 %:sta 3,65 %:iin, eläkevakuutusmaksu alentunut 21,25 %:sta 21 %:iin ja tapaturmavakuutusmaksu noussut 0,35 %:sta 0,62 %:iin. Henkilöstön koulutukseen, matkoihin ja majoitukseen on varattu toimintamenoihin ja opinto- ja viihdytysrahastoon. 2. Hoito piirin ulkopuolella Piirin ulkopuolisen hoidon määrärahavaraus on yhteensä 13,7 milj., nousua kuluvan vuoden talousarvioon 21,0 % ja vuoden 2008 tilinpää tökseen 21,5 %. Määrärahavaraus on nostettu realistisemmalle tasolle johtuen Oys:in hinnoitteluperusteiden muutoksesta. Määräraha on edelleen tavoitteellinen si sältäen riskin määrärahan ylittymi seen. Erityisen kalliiden hoitojen ajoittu mista talousarviovuodelle ei ole en nakoitu. 36

30 Muihin palvelujen ostoihin on varattu 11,2 milj., nousua 11,4 %. Määrärahavara usten pohjana on käytetty kuluvan vuoden talousarviota ja lisätty siihen 2,7 % kustannusnousu. Asiantuntijapalveluihin sisältyvää yh teispäivystyksen lääkäripalvelujen ostopalvelumäärärahaa on jouduttu korottamaan :lla. Kun asiantuntijaostopalvelujen, piirin ulkopuolisen hoidon määrärahakorotukset ja peruspalveluliikelaitokselle ostettavat palvelut otetaan huomioon, ostopalvelut nousevat kuluvan vuoden talousarvioon nähden 3,6 %. 3. Aineet, tarvikkeet, tavarat Materiaaliostojen kustannukset on arvioitu 15,5 milj. :ksi, nousua kuluvan vuoden talousarvioon 8,5 % ja edellisen vuoden tilinpäätökseen 9,4 %. Suu rimmat kustannuspaineet kohdistuvat lääkkeisiin + 5,6 %. Lääkkeissä nou sua selittää uudet kalliit lääkkeet ja sytostaatit. Kun peruspalveluliikelaitokselle tuotettujen tukipalvelujen materiaalikustannukset otetaan huomioon, materiaaliostoihin varatut määrärahat nousevat 4,7 %. 4. Muut toimintakulut Muut toimintakulut on arvioitu 1,1 milj. :ksi, nousua kuluvan vuoden arvioon 10,1 %. Suurimmat menoerät ovat laite- ja tilavuokrat sekä kiinteistövero, joka nousee kiinteistömassan kasvun vuoksi. 5. Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotoiksi tilikorkona ja sijoituksina on arvioitu Sairaalarakennuksen laajennusten rakentaminen on toteutettu lainavaroin, talousarviolainojen korkomenoksi on arvioitu Meneillään olevan laajennus 3:n in vestoinnin rahoitus on suunniteltu tapahtuvaksi lainavaroin. Lainaa on nostettu 6 milj., kustannusarvio oli 7,5 milj.. Lainan loppuosan nostoa siirretään niin pitkälle, kun se maksuvalmiuden kannalta on mahdollista. 6. Rahastojen muutos Kanttiinin nettotuoton arvioidaan hiukan laskevan kuluvan vuoden arvi osta. Tuotosta esitetään siirrettäväksi opinto- ja viihdytysrahas toon. Nettotuoton käyttösuunnitelma on esitetty budjetin liitteenä. 7. Tilikauden tulos ja tuloksen käsittely Aikaisemmin investointivarauksella rahoitettujen investointien poistoeroja arvioidaan tuloutuvan 0,3 milj.. Tilikauden tulokseksi on suunniteltu poistoeron tuloutus huomioiden 0,5 milj.. 37

31 Investoinnit Investointien rahoittaminen Investointisuunnitelmaa on tarkistettu suunnitelmakauden osalta. Talousarviovuodelle suunnitellut investointihankkeet ovat yhteensä 5,9 milj.. Sairaalarakennuksen peruskorjausta jatketaan ensi vuonna B-siiven kahden kerroksen osalta, kustannusarvio 1,6 milj.. Valtuusto hyväksyi käynnistettäväksi tänä vuonna paikoitusalueen rakentamisen. Ensi vuodelle varattu määräraha on 1,35 milj.. Hankkeen kokonaiskustannus on 1,8 milj., josta Y-rakennuksen purkukustannukset käsitellään käyttö menona. Atk- ja digitalisointihankkeissa sähköisen sairauskertomus- ja potilashallinnon projekti jatkuu ohjelmistopiirteiden laajentamisena. Toiminnan tilastointi- ja seurantajärjestelmiä modernisoidaan. Atk-investoinnit yhteensä Irtaimistoesityksiä on jouduttu karsimaan kovalla kädellä. Kuluvan vuoden määrärahat kohdistettiin laajennusten varustamiseen, jolloin tavanomainen uusinta oli pysähdyksissä. Irtaimistohankintaesityksiä oli n. 2,5-3 milj., joista voidaan toteuttaa ainoastaan 1,1 milj.. Sairaalan laajennuksen/saneerauksen ja pysäköintialueen rakentamisen rahoitus on suunniteltu toteu tettavaksi lainoituksella. 38

32 2.6. Talousarvio

33 40

34 41

35 42

36 43

37 3. Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelma tulosalueittain 3.1. KESKUSHALLINTO TOIMINTA-AJATUS Keskushallinnon tehtävänä on huolehtia kuntayhtymän strategisesta johtamisesta sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja vastata siitä, että päätöksentekoja johtamisjärjestelmät toimivat Tavoite ja tavoitetaso HENKILÖSTÖ JA OSAAMINN Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä Väliarviointi/ loppuarviointi Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys Rekrytointiyksikön vakinaistaminen Johdon kierrokset ja katselmukset Vakanssien täyttöaste % Vuosikertomuksen yhteydessä Osaamisen vahvistaminen Täydennyskoulutus Koulutukseen osallistuvien osuus > 95% Työolosuhteet Uusien toimitilojen rakentaminen ja käyttöönotto PROSESSIT JA RAKENTEET Strategian ja johtamisjär-jestelmän toimivuus Päivitetään strategia vastaa-maan laajentuvan kuntayhty-män tilannetta Tarkistetaan hallintosääntö Strategian tilanne vuoden lopussa Vuosikertomuksen yhteydessä Palveluprosessien toimivuus ja laatu Tuetaan hoito- ja palveluketju-jen kehittämistä ja toimivuutta Jatketaan SHQS-laatujärjes-telmän kehittämistä Toimivien hoitoketjujen määrä Kunta- ja palvelurakenne-muutokse n tavoitteiden toteutuminen Toimiva yhteistyö Säännölliset neuvottelut kunta-yhtymän sisällä, Kokkolan yhteistoiminta-alueen, lähi-alueen toimijoiden ja ERVA:n kanssa Neuvottelujen säännölli-syys, sisältö ja toteutuminen Tavoite ja tavoitetaso Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä Väliarviointi/ loppuarviointi ASIAKKAAT Asiakaspalvelun laadun parantaminen Asiakaspalvelukoulutus Ongelmatilanteiden hoidon Koulutusten määrä Reklamaatiot ja muut Vuosikertomuksen yhteydessä 44

38 Markkinoinnin tehostaminen Sisäisen ohjeistuksen toimivuus ja ajantasaisuus Työhyvinvoinnin edellytykset parantaminen Osallistuminen maakunnan markkinointihankkeeseen Ohjeistuksen päivitys Toimitilojen uusimistoimen-piteet Siisteystason parantaminen palautteet Myynnin kehitys Ajan tasalla olevan ohjeistuksen osuus Toteutuneet hankkeet Palaute TALOUS JA VAIKUTTAVUUS Palvelumyynnin kehitys Palvelumyynnin kääntämin en kasvuun etätoimintoja ja sopimuspohjaista yhteistyötä lisäämällä Palvelumyynnin määrä >15,5 Vuosikertomuksen yhteydessä Talousarvion raameissa toimiminen Tiivis seuranta johdon järjestelmää hyväksi käyttäen Toimintamenopoikkeama enintään 1 % (ilman ostettuja hoitoja) Tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen Toimintaprosessien järjestelmällinen analysointi Voimavara/suorite 45

39 3. Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelma tulosalueittain 3.2. KONSERVATIIVINEN TULOSALUE TOIMINTA-AJATUS Konservatiivisen tulosalueen tehtävänä on edistää väestön terveydentilaa ja elämänlaatua tarjoamalla laadukkaita ja vaikuttavia erikoissairaanhoidon, kuntoutus- ja apuvälinepalveluja resursseja tehokkaasti käyttäen kilpailukykyiseen hintaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tavoite ja tavoitetaso HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä Arviointi/ loppuarviointi Henkilöstön riittävyyden turvaaminen Keskitetty rekrytointi Avainhenkilöiden eläköitymiseen vastaaminen täsmärekrytoinnin avulla Työpanos/vakanssi vähintään 90 % Tulosyksiköiden esimiehet Johtoryhmä Henkilöstön työtyytyväisyy-den turvaaminen Osaamisen kehittäminen tulosalueella Hematologian erikoislääkä-rin vastaanottotoiminnan aloittaminen 2 pv/vko. Yhteinen virka OYS Erva-alueella Sihteeritoiminnan uudelleen organisointi sisätautien poliklinikalla Kehityskeskustelut vuosittain TYHY-päiviin osallistuminen Johtamiskouluttautuminen Osaamisvajeiden tunnistaminen Uusien henkilöiden kouluttaminen SYTY-toimintaan, KNF-toimintaan. Perehdytyksen järjestäminen Hematologian erikoislääkärin vastaanottotoiminta alkaaa alkaen Sihteeritoiminnan muuttaminen aikana Henkilöstön työtyytyväi-syyskysely ka >3,6 Sairauspoissaolot <15 työpäivää/hlö/vuosi Koulutusrekisteritiedot yksiköittäin Täydennyskoulutukseen osallistuvien osuus >95% Käyntimäärät/palvelun saatavuus Sihteerityöpanoksen käyttäminen poliklinikalla Tulosyksiköiden esimiehet Johtoryhmä Tulosyksiköiden esimiehet Johtoryhmä Tulosyksiköiden esimiehet Tulosyksiköiden esimiehet Ylihoitaja Tavoite ja tavoitetaso PROSESSIT JA RAKENTEET Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä Arviointi/ loppuarviointi Hoitoketjujen tehostaminen Poliklinikkatoimintojen yhdistäminen tulosalueella Alueelliset koulutukset Yhteistyöpalaverit Poliklinikoiden toiminnallisen yhteistyön aloittaminen 46 Ensikäyntin määrä lisään-tyy, uusintakäyntien määrä laskee Keskimääräinen hoitoaika 4,2 vrk Jatkohoitoa odottavien hoitopäivät vähenevät Käyntimäärät Tulosyksiköiden esimiehet Johtoryhmä Tulosaluejohtaja/ylihoitaja Johtoryhmä

40 Yhteisten tilojen suunnittelu Työpanosraportointi Vuodeosasto 4 remontin aikaiseen toimintaan varautuminen Vuodeosasto 4 potilaiden siirtä-minen toiselle vuodeosastolle Hoitopäivien ja jaksojen lukumäärä Johtoryhmä Alueellisen apuvälinekes-kuksen toiminnan aloittami-nen vuonna 2010 Fysiatrian ja kuntoutuspal-velujen kurssitoiminnalle tilat keskussairaalasta Hoitotyön kirjallisen rapor-toinnin jatkaminen ja kehit-täminen osastoilla 4, 8 ja 12 Toiminnan aloittaminen Henkilöstön rekrytointi apuvä-linetoimintaan Kurssitoiminnan vaatimien tilojen organisointi keskussai-raalan sisältä Kirjallisen raportoinnin jatkami-nen osastoilla 4, 8 ja 12 Projektiraportti/tilastot Henkilöstön työaika-seuranta Kurssitoimintaan käyttä-neiden tyytyväisyys-kyselyt Työaikaseuranta Palauteseuranta Tulosyksiköiden esimiehet Johtoryhmä Tulosyksiköiden esimiehet Johtoryhmä Ylihoitaja Vuodeosastojen osaston-hoitajat Tavoite ja tavoitetaso Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä Arviointi/ loppuarviointi ASIAKKAAT 47

41 Hoitoonpääsyn turvaaminen hoitotakuun määrittämissä rajoissa. Tasa-arvoiset palvelut kaikille potilaille Hoitoonpääsy toteutuu tasa-arvoisesti ja valtakunnallisten hoitosuositusten mukaisesti Kiireettömän hoidon ta-voiteajoissa pysyminen Hoitotakuun toteutuminen Johtoryhmä Tulosyksiköiden esimiehet Korkeatasoiset erikoissai-raanhoidon ja kuntoutuksen palvelut Terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy tulosalueella Ryhmäohjauksen aloittami-nen uutena toimintana dia-betespotilaille sisätautien poliklinikalla Lihavuuspoliklinikan perus-taminen endokrinologisen poliklinikan sisälle Kardiologisten toimenpide-potilaiden päivystyksen järjestäminen TALOUS JA VAIKUTTAVUUS Oikea-aikaiset ja hinta-laatu-suhteiltaan vertailukelpoiset palvelut. Palvelu potilaan omalla äidin-kielellä Laajavastuisen sh-toiminnan aloittaminen tulosalueella Yhteistyössä perusterveyden-huollon ja muiden toimijataho-jen kanssa Lääkäri ja laajavastuinen sh yhteistyössä aloittavat ryhmä-ohjauksen diabetespotilaille Hinnasto ryhmäohjaukselle Lihavuuspoliklinikan toiminnan aloittaminen väli-senä aikana Toiminnan vaatiman henkilös-tön organisointi Yhteistyössä OYS Erva-alueen kanssa Valtakunnallisten hoitotsuosi-tusten mukaisesti Vuosittaiset kyselyt pkl-/ osastopotilaille Palveluihin tyytyväisiä potilaita on >90 % Tilastot Tilastot Tyytyväisyyskysely potilaille Tilastot Tilastot päivystyksen aikaisista toimenpiteistä Johtoryhmä Tulosyksiköiden esimiehet Johtoryhmä Tulosyksiköiden esimiehet Tulosaluejohtaja/ylihoitaja Tulosyksiköiden esimiehet Tulosaluejohtaja/ylihoitaja Tulosaluejohtaja/ylihoitaja Tulosyksiköiden esimiehet Tulosaluejohtaja Johtoryhmä Toiminta ja talous pysyvät tasapainossa suunnitelmien kanssa Talousarvio toteutuu sovituissa rajoissa Henkilöstömenot pysyvät suunnitelmien mukaisina Taloustilastot Työpanosraportointi/ sijaismenot Tulosyksiköiden esimiehet Johtoryhmä Tulosyksiköiden esimiehet Ylihoitaja Huolehditaan palvelujen tarjon-nasta kuntayhtymän ulkopuo-lelle Myynti kuntayhtymän ulkopuolelle > 15 % Johtoryhmä Käytössä asianmukaiset tilat ja laitteet toiminnan luonnetta vastaten Suunnitellut ja toteutuneet saneeraukset Tulosyksiköiden esimiehet Johtoryhmä 48

42 3. Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelma tulosalueittain 3.3. OPERATIIVINEN TULOSALUE TOIMINTA-AJATUS Operatiivinen tulosalue tarjoaa alueen väestölle laadukkaita tutkimus-, toimenpide- ja leikkauspalveluita sekä niihin liittyvää poliklinikka- ja vuodeosastohoitoa, huolehtien myös synnytyksien hoidosta. Tulosalueella vastataan aikuisten ja vastasyntyneiden tehostetusta hoidosta sekä dialyysipalvelusta. Välinehuolto tarjoaa palveluja koko sairaalalle. Päivystystoiminta kattaa ympärivuorokautisen erikoisalojen päivystyksen sekä virka-ajan ulkopuolisen perusterveydenhuollon päivystyksen. Henkilöstö on ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta. Työntekijöitä tuetaan koulutuksella ja moniammatilliseen yhteistyöhön tähtäävällä johtamisella. Tavoite ja tavoitetaso HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä Arviointi/ loppuarviointi Henkilöstöä on riittävästi, työpanos tavoite % Aktiivinen rekrytointi Henkilö-/työkierron tukeminen Lääkäreiden ja hoitajien lomien koordinointi yhteissuunnittelua lisäten Työpanosraportit Työpanos/vakanssi >90 % Rafaella hoitoisuusluokituk-sen käyttönotto Osaamisen arviointi toimin-tojen ja rakenteiden muuttuessa Työhyvinvointi Luokittelun toteuttaminen, kou-lutus ja käyttöönotto Osaamistarvekartoituksen laa-timinen/päivittäminen Sairauspoissaolojen vähenemi-nen Työnohjauksen tukeminen Projektisuunnitelman mu-kaisesti otettu käyttöön sekä poliklinikoilla että vuodeosastoilla Osaamiskartoitukset tehty yksiköittäin Tyytyväisyyskysely x1 Tilastovertailu ka >3,8 alle 15 tp/hlö/vuosi Tyky-toimintaan osallistujien määr Operatiivisen tulosalueen yhtenäisyys Yhteiset kehittämispäivät Tuetaan ja koordinoidaan yksi-köiden välistä yhteistyötä Osallistujien määrä Työ-/henkilökierron toteutuminen Erikoisalojen ylittävien prosessien toiminta/ kuvaaminen Esimiesten 100 % osallistuminen Tavoite ja tavoitetaso Toimenpide PROSESSIT JA RAKENTEET Mittari/ mittausmenetelmä Arviointi/ loppuarviointi PÄIVYSTÄVÄ SAIRAALA Päivystystoiminnan Päivystystoimintaan liittyvät prosessit Em. toiminnot on määritelty Em. toiminnot on 49

43 vaatimat kehittämis-tarpeet määritellään Päivystystoiminnan vaatima resurssi turvataan ja resurssitarpeet kuvataan Yksiköiden välinen yhteistyö tiivistyy ja potilaspaikkoja käytetään joustavasti ja kuvattu Hoitoisuusluokitus mää-ritelty ja kuvattu SYNNYTYSTOIMINTA Synnytystoiminnan vaatima resurssi turvataan Vuosittainen tilannearvio suhteessa synnytysten määrään Yhteistyö ympäröivien synnytyssai-raaloiden kanssa Tilastoseuranta ONKOLOGIAN KEHITTÄMINEN Onkologiakeskuksen perustaminen Tarvekartoitus toteutetaan Toinen onkologin viran täyttäminen Laajavastuisten sairaanhoitajien vastaanotot Toiminta on käynnistynyt ja em. resurssit saavutettu TOIMIVAT SISÄISET PROSESSIT JA HOITOKETJUT Yhteispäivystyksen toiminta vakiintunut Muutto uusiin tiloihin Resurssien ja toiminnan suhde Läpivirtaus, odotusajat >4 tuntia Dialyysin toiminta vakiintunut Muutto uusiin tiloihin Prosessin hiominen moniammatillises-ti, yli yksikkörajojen Resurssien ja toiminnan suhde Hoitopoikkeamat Leiko-toiminnan edelleen kehittäminen Tavoitteena kirurgisten potilaiden saapuminen sairaalaan 80 % leikona Toiminnan ja resurssien koordinointi Tilastoseuranta Toimenpidemäärät Päiväkirurginen toimin-ta uusissa tiloissa/ laa-jeneminen Potilaiden kotiutumi-nen/jatkohoit oon pää-seminen Asiantuntijahoitaja-vast aanotot Potilaiden kotiutumisprosessin hiomi-nen jatkohoitopaikkojen kanssa Toimet ja toimivaltamääräykset Ns. sakkopäivien kertyminen Prosessin sujuvuus, käynti-määrät Käyntimäärät Etäpkl-toiminnan tehos-taminen ja laajentami-nen eri erikoisaloille Mallintamisen jatkami-nen ja jalkauttaminen Lähete/palautekäytän-n ön tehostuminen Resurssit hoitoketjutyöskentelylle QPR-osaamisen hyödyntäminen yli yksikkörajojen Henkilöstön kouluttaminen Ohjeistuksen tarkistaminen 1 ketju/jalkautuminen/vuosi Koulutukseen osallistujat Hoitoepisodin läpimenoaika Ensikäynti/uusintakäynti suhde paranee (uk:t vähenee), keskim.hoitoaika Jatkohoitoa odottavien hoitopäivien määrä Tavoite ja tavoitetaso Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä Arviointi/ loppuarviointi 50

44 ASIAKKAAT Hoitoon pääsyn määrä-ajat toteutuvat Jonojen hallinta Tilastoseuranta op. jr ja yksiköt Hoitotakuu toteutuu Poikkeamakäytäntö - Haipron käyttöönotto Lääke- ja hoitopoikkeamakäytännön muodostaminen Prosessissa ilmaantuneiden poikkea-minen moniammatillinen/yli yksikkö-rajojen tapahtuva käsittely Asiakkailta tulleisiin palautteisiin vastaaminen Ajantasainen tieto ja koulutus henki-löstölle, käsihygienian merkityksen jatkuva painottaminen Tilastointi Korvattujen potilasvahinko-jen väheneminen Muistutusten määrän väheneminen Poikkeaman käsittelypalave-rien määrä max 25/vuosi - Sairaalainfektioiden ehkäisy ja seuranta Riittävä tietotuotanto - Laadukas kirjallinen informaatio SAI-raporttien systemaattinen hyödyntäminen Evidenssiin/suosituksiin perustuvat hoitokäytännöt Nettitietojen, kutsukirjeiden, ohjeiden päivittäminen, myös ruotsiksi Infektioiden määrän/kehityk-sen seuranta Infektioiden määrän väheneminen Päivitykset tehty kaikissa yksiköissä Potilaiden kohtelu Henkilöstön koulutus Potilastyytyväisyyskysely Yksiköiden käyttämä resurssi koulutukseen Potilaiden kohteluun kohdistuvien poikkea-mien väheneminen >90 % hyviä/erittäin hyviä vastauksia TALOUS JA VAIKUTTAVUUS Operatiivisen tulosalueen imagon kohottaminen Painopistealueiden korostaminen ja profiloituminen strategian mukaisesti Talousarvion toteutuminen Esimiesten kustannustietoisuutta parannetaan Johdon järjestelmän hyödyntäminen Talousarvio pysyy suunnitellussa Ilman ostettuja hoitoja +/- 1 % Yhteistyö piirin ulkopuolelle Kallio-sopimuksen toteutuminen Takapäivystys-yhteistyö Malmin sairaalan kanssa Uä-seulojen määrä hoitaja/ lääkäri Palvelumyynti > 10 % 51

45 3. Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelma tulosalueittain 3.4. PSYKIATRIAN TULOSALUE TOIMINTA-AJATUS Mahdollisimman lähellä potilaan ja asiakkaan arkea tapahtuva tutkimus, hoito ja kuntoutus. Psykiatrian tulosalue kehittää omaa osaamistaan ja toimintatapaansa siten, että keskipohjalaiset ihmiset saavat mielenterveys- ja kehitysvammahuollon palvelunsa joustavasti, asiantuntevasti ja mahdollisimman läheltä. Yhteistyössä terveyskeskusten, sosiaalitoimen, KELAn, työvoimahallinnon sekä sosiaalitalouden eri toimijoiden kanssa kehitämme eurooppalaisen sosiaalipolitiikan toimintatapoja, joissa hoito, kuntoutus ja työn kautta osallistuminen ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Lasten ja nuorten palveluissa hoito ja kuntoutus järjestetään mahdollisimman pitkälle yhteistyössä koulujen ja päivähoidon kanssa. Erikoissairaanhoito ja erityishuolto vastaavat vaativasta hoidosta ja mielenterveys- ja kehitysvammahuollon palvelujen kokonaisuuden kehittämisestä sekä antaa asiantuntemuksensa hoidon porrastuksen ohjaamiseen. Tavoite ja tavoitetaso Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä Arviointi/ loppuarviointi HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Osaamisen kehittäminen Henkilökunnan työhyvinvointi Yksiköiden koulutussuunnitelmat Perhe- ja verkostotyön kou-lutus Psykoterapiaosaamisen vahvistaminen HFR-toimintamalli Mentorointi Toimiva työyhteisö Psykiatrian tehostettu lääkärirekrytointi Organisaation työhyvin-vointiohjelma Täydennyskoulutukseen osallistuu > 95 % Suunnitelma laadittu kevään 2010 aikana Psykoterapiaosaamisen kehittämisohjelma jatketaan ja arvioidaan HFR-koulutuksen kattavuus yli 90 % Tulosalueen mentorointi-ohjeistus Työpanos/vakanssi % Työpanos/vakanssi 75 % (2010) 8085 % (2011) Sairauspoissaolot <15 työ-päivää/hlö/vuosi Työhyvinvointikysely 2009, ka >3,6 Tavoite ja tavoitetaso PROSESSIT JA RAKENTEET Toimenpide 52 Mittari/ mittausmenetelmä Arviointi/ loppuarviointi

46 Toimintojen sisäinen kehit-täminen siten, että palvelu-jen kehittämistarpeet voi-daan toteuttaa nykyisiä resursseja uudistamalla Kansallisen mielenterveysja päihdetyön suunnitelman MIELI 2009 mukainen pal-velujen kokonaisuuden kehittäminen akuuttien psykiatristen sairaalajaksojen vähentäminen päihteisiin liittyvän hoidon kehittäminen Arvioidaan uudelleen kes-keiset avo- ja sairaalahoi-don perusprosessit tarpeen-mukaisen hoidon perus-teella RAI-arviointien hyödyntämi-nen Yhteistyö Pohjanmaa hank-keen kanssa Tervein mielin P-S:ssa hankkeen kanssa Päivystysaikaisen 24 h tuen järjestäminen psykiatrian osasto 15 ja poliklinikoiden yhteistyönä Deliriumpotilaiden tehoste-tun hoidon uudelleenjärjes-tely keskussairaalassa Korvaushoidon porrastuksen kehittäminen Kokemustutkija-arviointi SHQS auditointiprosessi Hoitoepisodin läpimenoaika Ensikäynti/uusintakäynti Keskimääräinen hoitoaika Jatkohoitoa odottavien hoitopäivät Toimintakäytännön kokeilu v aikana Varsinaisten hoitojaksojen määrä alenee Avojaksojen osuus 3-5 % hoitojaksoista Toimintamalli ja koulutus vuonna 2010 Toimintamalliin siirtyminen 2011 alusta STM:n asetuksen (33/2008) mukainen hoidonporrastus korvaushoidossa Keskitettävän hoidon ja tutkimusten porrastuksen uudelleen arviointi OYS erityisvastuualueella Palvelurakenteen uudista-minen JYTA-alueen perus- ja erikoispalvelujen yhteis-työnä Kehitysvammaisten palvelu-jen porrastuksen kehittämi-nen Psykologisten palvelujen kokonaisuuden ja saatavuu-den kehittäminen Osana Tervein Mielin Poh-jois-Suomessa hankkeen hoitoketjujen kehittämistyötä mm. neuropsykiatria, psyko-geriatria Aluepoliklinikoiden, lastenja nuorisopsykiatrian, perhe-neuvoloiden, A-klinikoiden yhteistoiminta JYTA-alueella Lisätään intervallijaksojen osuutta Edistetään pitkäaikaisten asukkaiden mahdollisuuksia asua kuntien yksiköissä Erillisen psykologiyksikön toiminnan käynnistäminen ja vakiinnutus käyttäen nykyisiä resursseja Toteutuu vuosina Uusien toimintakäytäntöjen toteutus vuoden 2010 aikana Intervallipäivien osuus nn % Käyttöaste 100 % Toiminta käynnistyy vuoden 2010 alussa Yhteistyö vakiintunut vuoden lopussa Muutos on kustannus-neutraali 53

47 Tavoite ja tavoitetaso Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä Arviointi/ loppuarviointi ASIAKKAAT Ehkäisevän mielenterveys-työn edelleen kehittäminen Ehkäisevän mielenterveys-työn maakunnallisen mallin edelleen kehittäminen Tervein Mielin Pohjois-Suo-messa hanke Ehkäisevän työn vuosi-suunnitelma ja sen seuranta Hankkeen toimenpiteet Hoitoon pääsy valtakunnal-listen suositusten mukaan Hoitoon pääsyajat Alle 23-vuotiaiden hoitoon pääsyn eriyttäminen vastaa-maan STM ohjetta Määräaikojen toteutuminen 100 % Intervallihoidon riittävyys ja joustavuus Tutkimuksen, hoidon ja kun-toutuksen riittävyys ja oikea-aikaisuus Riittävä tiedon saaminen hoidon aikana Kehitysvammaisten asumis-yksikön toim. kehittäminen (kts pros. ja rak.) Riittävä hoidon säännöllisyys Käypä hoito suositusten hyödyntäminen peruspro-sessien uusimisessa (kts pros. ja rak.) Potilaan ja perheen riittävä tiedon saanti Potilaiden informoinnin pa-rantaminen, kun hoitoon liittyy rajoitustoimenpiteitä ja hoidon arviointi potilaan kanssa Kehitetään seurantamittari Hoidonvarausjärjestelmä (FileMakerPro) Hyvien ja erittäin hyvien vas-tausten osuus potilastyyty-väisyyskyselyss ä > 90 % Potilasesitteet uusittu Arviointi toteutettu ja kirjattu jokaisen ao. hoidossa olleen potilaan kanssa TALOUS JA VAIKUTTAVUUS 54

48 Talousarvion toteutuminen Synergiaedut yksiköiden välillä Yhteistyömuodot Pietarsaari, Visala, E-PSHP Palvelujen tuottaminen alueen ulkopuolelle Sairaalaopetuksen tilaongelman ratkaiseminen Sovituissa rajoissa Piirin ulkopuolisen hoidon hallittu vähentäminen Keinot kirjataan yksiköiden suunnitelmiin Sulkujen hallittu pidennys ja koordinointi Yhteistyö psykiatripäivystyk-sessä Visalan ja Pietarsaa-ren kanssa Nuoriso-osaston sulku vastavuoroisesti E-PSHP:n kanssa Potilaiden tarpeenmukaisen hoidon ja hoidonporrastuk-sen kehittäminen Jatketaan Kokkolan kau-pungin kanssa sairaala-opetuksen tilojen suunnitte-lua Poikkeama 1 % ilman ostettuja hoitoja Ulkopuoliset hoitopäivät 3-5% alle vuoden 2009 tason Yhteisostosopimukset 55

49 3. Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelma tulosalueittain 3.5. TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN TULOSALUE TOIMINTA-AJATUS Kliininen laboratorio on palveluyksikkö, jonka tavoitteena on tuottaa mahdollisimman laa-dukkaat palvelut kuntayhtymän terveydenhuollon tarpeisiin joustavasti ja talou-dellisesti yhteistyössä muiden yksiköiden ja organisaatioiden kanssa. Omana tuotantona tehdään tutkimukset, joita tarvitaan potilaan välittömässä hoidossa ja tutkimukset, joiden tekeminen on taloudellisesti kannattavaa. Muut laboratorio-palvelut ostetaan sopimusten mukaisesti ulkopuolisilta palvelujen tarjoajilta. Radiologian yksikön tavoitteena on tuottaa kuvantamispalveluja kuntayhtymän alueella sekä jonkin verran Pietarsaaren seudun ja Kalajokilaakson asukkaille. Radiologisia palveluja tuotetaan taloudellisesti, joustavasti ja ammattitaidolla käyttäen ajanmukaisia laitteita ja menetelmiä. Patologian tulosyksikkö osallistuu sairauden diagnostiikkaan, hoidon seurantaan, terveydenhuollon laadunvarmistukseen ja sairaalahenkilökunnan koulutukseen valmistamalla ja tutkimalla keskussairaalan potilaiden kudos- ja solunäytteitä sekä antamalla niistä lääkärinlausuntoja, tekemällä lääketieteellisiä ruumiin-avauksia, pitämällä demonstraatioita ja kliinispatologisia kokouksia. Vainajien hoito kuuluu myös yksikön toimintaan. Lisäksi yksikkö avustaa lääninhallitusta oikeuslääketieteellisessä kuolemansyynselvityksessä. Sairaala-apteekki turvaa potilaiden onnistuneen lääkehoidon ja sen jatkuvuuden ammattitaitoisesti ja kustannustehokkaasti. Tavoite ja tavoitetaso HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä Arviointi/ loppuarviointi 56

50 Kliininen laboratorio Henkilöstöresurssien riittävyys suhteessa työmäärään Henkilökunta osaa ja tuntee osaavansa tehtävänsä riittävän hyvin Henkilökunta viihtyy työssään ja tuntee työympäristönsä terveelliseksi Alueen laboratorioiden henkilöstön yhteiseen alueelliseen laboratorioon Sijaisten rekrytoiminen. Virkojen/toimien/työn asian-mukainen kohdentaminen työpisteisiin. Laboratorion ATK-henki-löstöresurssien lisääminen. Pyritään rajamaan labora-toriotutkimusten käyttöä niin, että tutkittaisiin välttämättö-mät tutkimukset. Mahdollisesti työajan porrastaminen. Työpistekierrot ja jatkuva perehdytysten uudelleen-arviointi. Edellä olevat toimenpiteet. Tarpeelliseksi todetut saneeraushankkeen toteutetaan. Koulutus ja perehdytys. Keskustelu ja tiedotus. Työssä olevan henkilöstön määrä > 95 % toimien määrästä/henkiloöstömäärä ATK-henkilö laboratoriossa Tutkimusmäärä/potilas/ tilaaja ei kasva Tutkimusmäärä Tyytyväisten ja erittäin tyyty-väisten vastausten osuus työtyytyväisyyskyselyssä/ Työtyytyväisyyskysely, kehityskeskustelut Edellä olevat mittarit Sairauspoissaolojen seuranta Edellä olevat mittarit Osastonhoitaja/Tulosyksikön johtoryhmä Tulosyksikön johtaja/tulos-yksikön johtoryhmä Osastonhoitaja/Tulosyksikön johtoryhmä Osastonhoitaja/Tulosyksikön johtoryhmä Osastonhoitaja/Tulosyksikön johtoryhmä Mikrobiologin toimessa mikrobiologi tai erikoistuva mikrobiologi Rekrytointi Mikrobiologi toimessa Tulosyksikön johtaja/ Tulos-yksikön johtoryhmä Tavoite ja tavoitetaso HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä Arviointi/ loppuarviointi Radiologia Osaavaa henkilöstöä riittävästi Työkyvyn ylläpitäminen Työpaikan houkuttelevuus Rekrytointi, koulutus ja perehdytys Yksintyöskentely minimiin Kehityskeskustelut Työpanos- seuranta, % Työilmapiirikartoitus; ka>3,6 Sairauspoissaolot; ka <15 työpäivää/hlö Ylilääkäri Osastonhoitaja Patologia Uuden osastonhoitajan pe-rehdyttäminen laboratorion käytäntöihin ja hänen aiem-man kokemuksen hyödyntä-minen Sytologisen esitarkastuksen kouluttaminen uudelle osastonhoitajalle Pääosa käytännöistä omaksuttu 3 kk:ssa Riittävä esitarkastustaito 06/2011 mennessä Toteutumisen seuraaminen kokouksin Oppimisen seuraaminen Sairaala-apteekki Tavoite: Henkilöstöä on Pyritään saamaan vakituisia sijaisia, otetaan oppilaita, 57 Työpanos/vakanssi Kolmannesvuosittain

51 riittävästi -> % Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Tavoitetasona: täydennyskoulutukseen osallistuvien määrä on >95% Laadunvalvonnan tulokset hyväksytty Henkilökunta kokee oman osaamisensa riittäväksi Henkilöstön hyvinvointi paranee Tavoitetasona: tyytyväisyys-kyselyn keskiarvo on yli 3,6 Sairauspoissaoloja alle 15 työpäivää/hlö/vuosi Solunsalpaajavalmistajien työturvallisuuden paranta-minen arvioidaan työjärjestelyjä, haetaan riittävän ajoissa sijaisia Koulutukset, vierailut muissa sairaala-apteekeissa, yhteiset toimintatapapalave-rit mm. lääkkeenvalmistuk-seen liittyen Säännölliset työpaikkapala-verit Keittämispäivät Kehityskeskustelut Suljetun systeemin käyttöön otto solunsalpaajalaimen-nosten teossa Täydennyskoulutuspäivien määrä Koulutuksiin osallistuvien osuus Lääkkeenvalmistuksen laadunvalvonnan tulokset ovat hyväksytyt Henkilöstön tyytyväisyys-kysely (asteikko 1-5) Sairauspoissaolojen määrä Käytettyjen apuvälineiden määrä Kirjalliset pöytäkirjat yhteisistä palavereista Arviointi mittaustulosten yhteydessä Yleinen ilmapiiri Kehityskeskustelut Sairauspoissaolojen syyt Arviointi vuositasolla 58

52 PROSESSIT JA RAKENTEET Tavoite ja tavoitetaso PROSESSIT JA RAKENTEET Kliininen laboratorio Alueellisen laboratorio-toiminnan organisoinnin onnistuminen Ks:n näytteenoton ja päivystysaikaisen työn rationalisointi Toimenpide Riittävä henkilöstöresurs-sointi Yhtenäisistä ja joustavista toimintatavoista sopiminen Laitekannan ja menetelmien yhtenäistäminen Laboratorion atk-järjestel-mien synkronointi Laboratorion atk-henkilö-resurssien lisääminen Laboratoriotoiminnan suh-teuttaminen terveyskeskus-ten toiminnan laajuuteen Yhteistyön tiivistäminen ja keskustelu laboratorion käytöstä päivystysaikana Mittari/ mittausmenetelmä Toimintojen yhdenmukaista-minen/toimi ntaohjeiden määrä Alueellisen laboratorion tutkimusten CV-% alle Labqualityn tavoitetason/ Menetelmien välinen taso-vertailu Yksi alueellinen laboratorio-järjestelmä/labo ratorio-järjestelmien määrä Päivystysaikainen näytteen-ottokertojen lukumäärä/ potilas laskee/näytteenotto-määrä Vastausaika nopeutuu/ Vastausviive Arviointi/ loppuarviointi Tulosyksikön johtaja/ Tulosyksikön johtoryhmä Tulosyksikön johtaja/ Tulosyksikön johtoryhmä Autovalidointi Yhteistyö ERVA-alueen laboratorioiden kanssa Radiologia Alueellinen yhteistyö Putkipostin rakentaminen teholta, päivystyspoliklini-kalta ja Kokkolan terveys-keskuksesta laboratorioon Neuvottelut ERVA-alueella Yhteistyön tiivistäminen Tavoitteena että alueen röntgeneihin perehtyy 2 röntgenhoitajaa lisää Tulosyksikön johtaja/tulos-yksikön johtoryhmä Osaston johtoryhmä Uuden magneettilaitteen käynnistyminen ja osaami-sen laajentaminen vastaa-maan toimintaa Henkilökierto Käyttökoulutus 4:lle röntgen-hoitajalle Gamma-PET-CT-toiminnan käynnistäminen Patologia Laatukäsikirjan ja muiden ohjeiden päivitys Laitteen käyttökoulutusvai-heessa kaksi tiimiä 2 kk (2 rh) Isotooppihenkilökunnan koulutus Gamma-PET-CT-toiminta alkaa Toteutumisen seuraaminen kokouksin Sairaala-apteekki Sairaala-apteekki uusiin riittäviin tiloihin Päivitys saadaan tehtyä vuoden sisällä ja kehitettyä jatkuvan päivityksen järjestelmä Tiloihin muuttaminen ja lääkkeenvalmistustilojen käyttöönotto Tiloihin muuttamispäivämäärä Osastofarmasia Osastojen lääkehuollon laadun parantaminen Vuonna 2010 rakennetaan uudet tilat sekä muutetaan 59 Lääkehävikki, lääkekustan-nukset, lääkehoitoprosessin Toiminnan tarkastelu sovituin määräajoin

53 Sairaala-apteekkiin keski-tetty mikrobilääkkeiden käyttökuntoon saattaminen niihin Osastofarmaseutin virka (uusissa tiloissa) muutokset, tyytyväisyys-kysely Tehtyjen laimennosten luku-määrä Mikrobilääkekulutustilastot Laimennoserädokumentit Kulutustilastot määrällisesti ja rahallisesti Uuteen apteekkiin ei mahdu mikrobilääkkeiden laimennoshuonetta. Tilojen kartoitus apteekin ulkopuo-lelta. Toteutuessa toimintaan tarvitaan farmaseutin lisä-virka. Tavoite ja tavoitetaso Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä Arviointi/ loppuarviointi ASIAKKAAT Kliininen laboratorio Toteuttaa ajanvaraus poli-kliinisessa näytteenotossa niin, että ks:n poliklinikalla ajanvarauspotilaiden osuus on vähintään 30 % Tk-laboratorioissa näytteen-oton sujuvuuden optimointi Ajanvarausjärjestelmän käytön laajentaminen Toiminnan sujuvuuden optimointi Ajanvarauspotilaita > 30 % Ajanvarauksen käytön seuranta Näytteenoton odotusaika <20 min, ajanvarauspotilailla <5 min. Näytteenottoon jonotus-ajan seuranta Tulosyksikön johtaja/ Tulosyksikön johtoryhmä Osastonhoitaja Tulosyksikön johtoryhmä, seurantapalaverit (tk, lab) Jatkuvan palautejärjestel-män hyödyntäminen Alueellisessa laboratorio-toiminnassa asiakkaita tyydyttävän palvelutason takaaminen huomioiden sen, ettei heikennetä keskussairaala-asiakkaiden palvelua Tilaajat tiedostavat labora-toriotutkimustarpeen sa ja -kustannusrakenteensa Palautteiden seuranta ja käsittely viikkokokouksissa Laboratorion atk-henkilö-resurssien lisääminen Riittävien resurssien turvaaminen Yhteistyöverkoston luominen Yhteistyön tiivistäminen ja keskustelu laboratorio-tutkimusten käytöstä Negatiivisia palautteita <3/kk Palautteiden laadun ja määrän seuranta Negatiivisia palautteita <3/kk Palautteiden laadun ja määrän seuranta Hyvien ja erittäin hyvien vas-tausten osuus asiakastyyty-väisyyskyselyss ä Asiakastyytyväisyyskysely Kiertojen ulkopuolinen näytteenotto ei kasva Näytteenottomäärän seuranta Tutkimusmäärä/potilas ei kasva Tutkimusten seuranta Tulosyksikön johtaja, osastonhoitaja Tulosyksikön johtoryhmä Tulosyksikön johtaja, osastonhoitaja Tulosyksikön johtoryhmä, seurantapalaverit (tk, lab) Tulosyksikön johtaja Tulosyksikön johtoryhmä, seurantapalaverit (tilaajat, lab) Johtoryhmä Radiologia Tavoitteena on tuottaa laadukkaita kuvantamis-tutkimuksia potilaiden ja kuntien tarpeiden mukaisesti Laatutyöskentely Jonoseuranta Asiakastyytyväisyyskyselyt Potilaskyselyissä hyvien ja erittäin hyvien vastausten osuus yli 85 % Palautelaatikot Sisäinen auditointi Itsearviointi Jonoseuranta/Mri-jono alle 4 kk Kliininen auditointi 60

54 Patologia Yksinkertaistaa saatelomakkeet Saada näytteistä tarvittavat tiedot Osapuolien tyytyväisyys 61

55 Tavoite ja tavoitetaso Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä Arviointi/ loppuarviointi ASIAKKAAT Sairaala-apteekki Riittävä yhteistyö osastojen/ toimintayksiköiden ja apteekin välillä Laadukas lääkehuolto yksikössä Lääkeinformaatio: apteekis-ta tiedotteita ja ohjeistuksia työyksiköihin, lääkehoito-suunnitelmien ohjaamista, vastataan osastojen teke-miin kysymyksiin. Osallistutaan lääkkeisiin liittyvän koulutuksen järjes-tämiseen Lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen mahd. usein apteekissa Käyntien lukumäärä Lääkehoitosuunnitelmien tekemistä varten tuotettu materiaali Kysymysten/vastausten lukumäärä Tiedotteiden ja ohjeistusten lukumäärä Pidettyjen koulutusten lukumäärä Lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen lkm Toiminnan tarkastelu vuosittain Toimintayksiköiden lääke-huolto on taloudellista Apteekin valmistamat lääkkeet ovat laadukkaita Apteekin/osastojen mahd. taloudellinen varaston-hallinta ja ostot GMP ohjeistuksien nou-dattaminen lääkkeenval-mistuksessa Aseptiseen lääkkeenvalmis-tukseen osallistuva henkilö-kunta tekee aseptisen työskentelyn puhtauskokeen Kulutustilastot ja hävikki Laadunvalvontakokeiden tulokset Henkilökohtaisten puhtaus-kokeiden tulokset Toiminnan tarkastelu määräajoin Arviointi tulosten saapuessa Kerran vuodessa 62

56 Tavoite ja tavoitetaso TALOUS JA VAIKUTTAVUUS Kliininen laboratorio Toiminta on taloudellista Toimenpide Pyritään kohdentamaan henkilöstöresurssit mahdollisimman tuottavasti Mittari/ mittausmenetelmä Valtakunnallisessa hintakori-vertailussa tulos on alle mediaanin Kuntaliiton hintakorivertailu Omien tutkimusten kustannukset nousevat vähemmän kuin yleinen kustannustason nousu Tutkimuskohtaiset hinnat Arviointi/ loppuarviointi Tulosyksikön johtoryhmä Tulosalueen johtoryhmä Yhteistyön tiivistäminen ERVA-alueella Neuvottelut Yhteishankinnat Edulliset hankintahinnat/ nykyinen vs tuleva hinta Tulosyksikön johtoryhmä Tulosalueen johtoryhmä Tilaustoiminnan järjestäminen Tilausten ja logistiikan siirtäminen keskusvarastoon Rahtikulut/toimintakulujen seuranta Tulosyksikön johtoryhmä Tulosalueen johtoryhmä Radiologia Pysyminen sovitussa talousarviossa Palvelujen myynti ulkopuolisille Henkilöstön taloudellinen ajattelutapa Talousraporttiseuranta Työpanosseuranta Tutkimusmäärätilastot Johtoryhmä Patologia Laatia formaalinen lomake tähystys- ja gynekologisten koepalojen diagnostiikkaan Nopeuttaa, yhdenmukaistaa ja parantaa diagnostiikkaa Toteutumisen onnistuminen Sairaala-apteekki Lääkehuolto on taloudellista Arviointi osavuositasolla, vertailu muihin sairaanhoi-topiireihin Talousarvion toteutuminen Lääkekulutuksen seuranta Lääkehävikin seuranta Sairaala-apteekin kustannusten seuranta Hankintapäätösten noudattaminen Markkinatilanteisiin reagoiminen Osastojen/toimintayksiköide n lääkekulutuksen ohjailu Pysytään sovituissa rajoissa Lääkekulutusraportit Hävikkiraportit Kustannukset/lääkemyynti Kustannukset/toimitusrivi Kustannukset/valmistuserä Tärkeisiin muutoksiin rea-goiminen; lääkevalikoima-muutokset Arviointi apteekin tasolla ja osastokohtaisesti Arviointi vuositasolla, tavoitteena kustannusten pysyminen samana suht. toiminnan laajuuteen Arviointi osavuositasolla, raportit Lääkevalikoiman arviointi Lääkehuoltoon kohdistuvien kustannusten jakautuminen oikein toimintayksiköiden kesken Lääkevalmistuksen hinnoittelu Kustannukset laskutetaan kaikilta toimitusriviperus-teella Kulutusraportit Arviointi osavuositasolla 63

57 3. Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelma tulosalueittain 3.6. TUKIPALVELUT TOIMINTA-AJATUS Missio: Luoda toiminta- ja onnistumisedellytyksiä yksiköille joustavasti ja ammattitaitoisesti. Visio: Asiakkaidensa arvostama, aikaansaava ja osaava tukipalveluiden ketterä luotsi Tavoite ja tavoitetaso HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä Arviointi/ loppuarviointi Onnistunut rekrytointi ja pysyvä henkilökunta Rekrytoidaan uutta henkilö-kuntaa aktiivisesti Huolehditaan hyvistä työolo-suhteista Edistetään työhyvintointia Panostetaan työnantaja-imagoon Vakanssien täyttöaste Poissaolot sairauden vuoksi Työtyytyväisyyskysely % täytetty tehtävän edellyttävän pätevyyden omaavalla <15 päivää/työntekijä/vuosi Kyselyn tulos >3,8/5 Osaamisen jatkuva kehittäminen Alueen yhteinen näkemys Vaikuttava ja kannustava johtaminen Järjestelmällinen strategia-perusteinen täydennyskou-lutus Ollaan aloitteellisia ja val-mistaudutaan hyvin yhteisiin tilaisuuksiin Kannustetaan henkilökier-toon Johtamisjärjestelmää kehite-tään Hyödynnetään johdon tieto-järjestelmää Toteutetaan organisaatio-uudistus Toteutetaan järjestelmällistä strategiapohjaista johtamis-koulutusta Koulutukseen osallistuvien määrä Koulutuspäivät/henkilö Perehdytys %/uusi työntekijä Ammattitutkintojen määrä Yhteisten tapaamisten määrä Yhteistyösopimusten määrä Henkilökiertoon osallistuvien määrä Johdon tietojärjestelmän käyttö Organisaatiomuutoksen toteutuminen Toteutuneen suunnitellun johtamiskoulutuksen määrä Kehityskeskustelujen määrä Johtamispalaute osana henkilöstökyselyä >95 % työntekijöistä/vuosi Suositukset toteutuvat Kaikki perehdytetään Kaikilla uusilla työntekijöillä 75 % tapaamisista toimintaa edistäviä Yhteistyösopimukset lisää-vät selkeästi osaamista ja toiminnan vaikuttavuutta Henkilökierto lisännyt osaa-mista ja yhteistyöhalukkuutta Johdon tietojärjestelmä aktii-visessa käytössä Organisaatiomuutos toteutunut tulosalueella Johtamiskoulutuksessa vuosittain 2-3 esimiestä Kehityskeskustelut käydään vuosittain Johtamispalaute >4/5 64

58 PROSESSIT JA RAKENTEET Toimivat ja tehokkaat palveluprosessit Ydinprosessien järjestelmäl-linen kuvaaminen Benchmarking järjestelmän luonti ja testaaminen Kuvattujen palveluproses-sien määrä ja osuus Työpanos h/suorite Ydinprosessit kuvattu ja toi-mitaan kuvauksen mukaisesti Prosessit vakioitu Luotu kattava benchmarking-järjestelmä Toimivat tietojärjestelmät Hyvä riskien hallinta Tulevaa toimintaa ennakoidaan Järjestelmämuutokset koor-dinoidaan ja testataan riittä-västi ennen käyttöönottoa Sovitaan menettelytavat häi-riöiden hoidossa Järjestetään varahenkilöjär-jestelmä laajassa yhteistyös-sä esim. kaupungin koulu-tuskuntayhtymän ym. kanssa Tehostetaan käyttöönotto-projektien porrastusta Laaditaan riskienhallintaoh-jelma Osaamisvajauksesta aiheu-tuvat riskit minimoidaan Riskien seurantajärjestelmiä (mm. HaiPro) käytetään aktiivisesti Vakavia haittatapahtumia vähennetään Omavalvontajärjestelmää kehitetään Projektityöskentelyn tehos-taminen ja eri toimijoiden keskinäinen integraatio Häiriötapahtumien määrä Aikatauluissa pysyminen Toteutuneiden riskitapahtu-mien määrä Kriittisten järjestelmien toimi-vuus Korvatut vahingot Seuranta ja raportit Projektien toteutuminen sovitussa ajassa Ydintoiminnan kehitystrendin tunteminen Muutossuunnitelmat/uudet toiminnot Ei yli 2 h toimintakatkoja >95 % hankkeista sovitussa ajassa Valtakunnan taso alittuu Häiriöttömyys 0-taso Raporttien antamaan infor-maatioon reagoidaan ajoissa Elektiivisen (suunnitellun) toiminnan osuus kasvaa Projektit valmistuvat 90 %:sesti sovitussa ajassa 65

59 Tavoite ja tavoitetaso Toimenpide Mittari/ mittausmenetelmä Arviointi/ loppuarviointi ASIAKKAAT Käyttäjäystävällisyys Laaditaan tukipalveluiden palveluesite Asiakaspalaute Reklamaatioiden määrä >95 % asiakkaista tyytyväisiä Reklamaatioiden määrä vähenee 5 %/v (lähtövuosi 2009) Toteutetaan tietojärjestel-mien kertakirjautuminen Tunnistetiedot/henkilö Asiakasrajapintojen määrä Kertakirjautuminen toteutuu Palveluittain yhden luukun periaate (help desk periaate) Palvelujen sujuvuus Korkea laatu ja hyvä asiakastyytyväisyys Joustava tiedonkulku ja tiedon oikeellisuus Kartoitetaan yhden henkilön varassa olevat toiminnot, ja koulutetaan varahenkilöt tai järjestetään vararesurssit Laatujärjestelmän kehittämi-nen Intranet keskeiseksi väli-neeksi tiedon jakelussa Sovittu vasteaika Määräaikojen toteutuminen Varahenkilöiden määrä (%) Asiakastyytyväisyysmittaus-t en tulokset Ohjeistusten ajantasaisuu-den toteaminen auditoinnilla 99 % tapahtuu sovitussa ajassa Kaikilla toiminnoilla varahenkilö >90 % tulos hyvä tai erinomainen (>4/5) Auditoinnin tulos hyväksyvä HR-työpöydän toteutuminen 66

60 TALOUSNÄKÖKULMA Korkea tuottavuus Kilpailukyky on hyvä Toiminta kokonaistaloudellista Toiminta vaikuttava Lisätään esimiesten tietoi-suutta taloudellisuuteen vai-kuttavista tekijöistä Työnjako prosessien raja-pinnoissa selkeytetään Seurataan tilannetta ajan-tasaisesti ja ryhdytään poikkeamiin varhaisessa vaiheessa Palveluja markkinoidaan aktiivisesti Tehostetaan tuotekehitystä Tehostetaan oman toimin-nan kilpailukykyä virtuaali-kilpailutuksella Jatkuva benchmarking seu-ranta ja reagointi Palveluprosessien analy-sointi ja parantaminen Rajapintojen tarkistaminen Tietojärjestelmien aktiivinen hyödyntäminen Aktiivinen vuoropuhelu pää-asiakkaiden kanssa toimin-tamme vaikuttavuudesta ja kehittämiskohteista Johtamisjärjestelmän jatku-va arviointi ja kehittäminen Tuottavuuden kehitys Palvelumyynnin osuus Uusien palvelutuotteiden määrä Benchmarking muihin alan toimijoihin Työpanos /suorite Ydintoimintojen palaute Laatuauditointi Prosessien toimivuus Tuottavuus kasvaa 1 % vuodessa > 10 % palvelumyynnistä Uusia palvelutuotteita 1-2/ vuosi Sijoittuminen toimialan par-haaseen kolmannekseen Palautteesta > 95 % myön-teistä Sisäinen auditointi osoittaa vaikuttavuutta 67

61 4. Talousarvio tulosalueittain Keskushallinto 108

62 4. Talousarvio tulosalueittain Konservatiivinen tulosalue 109

63 4. Talousarvio tulosalueittain Operatiivinen tulosalue 110

64 111

65 4. Talousarvio tulosalueittain Psykiatrian tulosalue 112

66 113

67 4. Talousarvio tulosalueittain Tutkimus- ja hoitopalvelujen tulosalue 114

68 4. Talousarvio tulosalueittain Kehitysvammahuolto 115

69 4. Talousarvio tulosalueittain Tukipalvelujen tulosalue 122

70 4. Talousarvio tulosalueittain Liikelaitokset 123

71 4. Talousarvio tulosalueittain Rahoitus 126

72 LIITE 1 Henkilöstösuunnitelma 2010 UUDET TOIMET/VIRAT MUUT HENKILÖSTÖJÄRJESTELYT Naistentaudit 0,5 lääkärityöpanoksen myynnin jatkaminen määräaikaisesti 2010 Yhteiset 2 tointa prosessien kehittämiseen määräaikaisesti vuonna

73 LIITE 2 Erikoisalakohtaiset sairaansijat 2010 Sairaansijat Sisätaudit 41 Osasto 4 16 Osasto 8 25 Kirurgia 60 Osasto 7 32 Osasto Naistentaudit ja synnytykset 28 Osasto 3 28 Lastentaudit Osasto 1 16 Silmätaudit Osasto 1 1 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Osasto 1 3 Neurologia Osasto Keuhkosairaudet Osasto 4 9 Ihotaudit Osasto 12 1 YLEISSAIRAUDET YHTEENSÄ 174 Aikuispsykiatria 32 Osasto Osasto Lastenpsykiatria Osasto 14 8 Nuorisopsykiatria Osasto 17 7 PSYKIATRIA YHTEENSÄ 47 YLEISSAIRAANHOITO JA PSYKIATRIA YHTEENSÄ 221 Tarkkailu 16 Teho 4 Lasten teho 2 CCU 4 TEHO- JA TARKKAILUPAIKAT YHTEENSÄ

74 LIITE 3 Kuntakohtaiset maksuosuuslaskelmat käyttömenoihin

75 LIITE 4 Opinto- ja viihdytysrahasto Potilasviihtyvyys (tv-, video-, radio-, lehti- ja kalustehankinnat) Taidehankinnat Henkilöstön koulutus Henkilökuntayhdistyksen avustaminen ja liikuntatapahtumat Henkilökuntayhdistys/päiväkodin avustus Henkilökuntatapahtuma Jakamaton Yhteensä

76 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä LIITE PERUSPALVELULIIKELAITOS Jyta Talousarvio 2010 ja -suunnitelma

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2011-2013

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2011-2013 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2011-2013 1 SISÄLLYSLUETTELO/INNEHÅLLSFÖRTECKNING 1. Kuntayhtymän strateginen suunnitelma

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2012-2014

Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2012-2014 Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2012-2014 Sisällysluettelo Johdanto... 4 A. TALOUSARVION VALTUUSTOTASOLLA SITOVA OSUUS... 5 1. Kuntayhtymän strateginen suunnitelma... 5 1.1 Yleistä...

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2013-2015

Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2013-2015 Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2013-2015 Sisällysluettelo JOHDANTO... 4 A. TALOUSARVION VALTUUSTOTASOLLA SITOVA OSUUS... 5 1. KUNTAYHTYMÄN STRATEGINEN SUUNNITELMA... 5 1.1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA K:\sairaala\Taloustoimisto\KPITO\raport\Talous kk-paketti.xls/5.6.2009 KESKI-POHJANMAAN -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2009 2009 2008 % SUORITTEET

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Luotsaa hyvinvointia. Strategia 2015

Luotsaa hyvinvointia. Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2016-2018

Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2016-2018 Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2016-2018 Hallitus 26.10.2015 Valtuusto 30.11.2015 Sisällysluettelo JOHDANTO... 4 A. TALOUSARVION VALTUUSTOTASOLLA SITOVA OSUUS... 5 1.1 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ 60 ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ Ulkoiset tuotot yht. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 TOIMINTATUOTOT YHT. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 Ulkoiset kulut yht. -51 982 441,00-56 182 441,00-4

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 Heinolan kaupungin strategian tavoitteet 1.Toimivat palveluketjut koko kaupungissa Palveluketjujen kuvaaminen Palvelukokemuksen mittaaminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI 1 RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI Hallituksen alainen toiminta Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Toiminta sopeutuu talousarvion 2007 voimavaroihin vähentämällä

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 Kuntayhtymän asettamat tavoitteet Tilipäätöksessä nollatulos Sijoitusrahaston korko on 3 % Peruspääoman korko on 1 % 18.3.2016 ep016 2 Taloussuunnitelma 2016-2018

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat

Sitovuustason määrärahat Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 Veroprosentit

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015-2017 Veroprosentit

Lisätiedot

TALOUSARVION VALMISTELU VUODELLE 2008

TALOUSARVION VALMISTELU VUODELLE 2008 TALOUSARVION VALMISTELU VUODELLE 2008 1 LIITE 1 Kainuun maakunta -kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2008 tehdään tulosyksiköittäin erillisellä web-taloussuunnitteluohjelmalla. Kunkin tulosyksikön tiedot

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

JIK-RTG STRATEGIA 2013-2014 TULOSKORTTI 30.5.2013 ASIAKAS KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPIDE MITTARI VASTUUTAHO

JIK-RTG STRATEGIA 2013-2014 TULOSKORTTI 30.5.2013 ASIAKAS KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPIDE MITTARI VASTUUTAHO JIK-RTG STRATEGIA 2013-2014 TULOSKORTTI 30.5.2013 ASIAKAS PALVELUIDEN LAATU JA SAATAVUUS kuvausten järjestäminen poikkeustilanteissa; käytäntö, sijaisen hankkiminen lähipalvelu tutkimuksiin ajanvarauksella

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin strateginen ohjaus ja strategian toteuttaminen tasapainotetun tuloskortin avulla

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin strateginen ohjaus ja strategian toteuttaminen tasapainotetun tuloskortin avulla ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Etelä-Savon sairaanhoitopiirin strateginen ohjaus ja strategian toteuttaminen tasapainotetun tuloskortin avulla SISÄLLYSLUETTELO 1 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin toiminnan

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

Nuorisotoimen johtaminen talouden taantumassa

Nuorisotoimen johtaminen talouden taantumassa 1 21.9.2009 Oulun kaupunki Nuorisoasiainkeskus Nuorisotoimen johtaminen talouden taantumassa Nuorisotoimen johtaminen talouden taantumassa 17.9.2009 Kaisu Haapala Nuorisotoimenjohtaja 21.9.2009 Oulun kaupunki

Lisätiedot

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4.

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4. Hallintopalvelukeskuksen toiminnallisten tavoitteiden toteuma 1.1. 31.7.2015 Hallintolautakunta (=valtuustoon nähden sitovia) Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusl uvut Mittarin tulos/ 7/2015 Henkilöstön

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot