Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan

2 SISÄLLYSLUETTELO/INNEHÅLLSFÖRTECKNING 1. Kuntayhtymän strateginen suunnitelma Yleistä Toimintaympäristö Strategiset linjaukset Tavoitteet ja toimenpiteet suunnitelmakaudella 8 1. Samkommunens strategiska plan Talousarvio ja suunnitelma Suoritetavoitteet Talousarvio Investointihankesuunnitelma Rahoituslaskelma Talousarvion perustelut Talousarvioehdotus Toimintasuunnitelma tulosalueittain Keskushallinto Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatrian tulosalue Tutkimus- ja hoitopalvelujen tulosalue Tukipalvelujen tulosalue Talousarvio tulosalueittain 4.1. Keskushallinto Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatrian tulosalue Tutkimus- ja hoitopalvelujen tulosalue Kehitysvammahuollon tulosalue Tukipalvelujen tulosalue Liikelaitokset Rahoitus 69 LIITTEET 1. Henkilöstösuunnitelma Erikoisalakohtaiset sairaansijat Kuntakohtaiset maksuosuudet käyttömenoihin Opinto- ja viihdytysrahasto, nettotuotot käyttösuunnitelma PERUSPALVELULIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO 2011 JA SUUNNITELMA Sivu 2

3 1. Kuntayhtymän strateginen suunnitelma 1.1. Yleistä Laajentuneen kuntayhtymän toiminta on jatkunut vakiintuvana. Seitsemän kunnan perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi ovat erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon rinnalla osa kuntayhtymää ja yhteistoiminta on jatkunut ja tiivistynyt suunnitellulla tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnin ja siihen liittyvien säädösten valmistelu jatkuu valtakunnallisella tasolla, terveydenhuoltolakiesitys on eduskunnan käsiteltävänä. Myös alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisjärjestelyjä tullaan tarkastelemaan muuttuvan lainsäädännön säädösten perusteella. Kuntayhtymän uusittu strategia käsitellään tämän suunnitelman rinnalla ja tähän suunnitelmaan sisällytetään uuden strategian keskeisiä osia. Toimintaympäristön kehitys edellyttää uuden strategian käyttöön oton lisäksi myös keskussairaalan organisaation kriittistä arviointia ja uusimista Toimintaympäristö Henkilöstöön ja osaamiseen vaikuttavia tekijöitä Henkilöstöstä tulee eläkeikään ja jää eläkkeelle huomattavan suuri joukko. Samaan aikaan kilpailu osaavasta työvoimasta, varsinkin erityisosaajista on haasteellista, vaikka taloudellisen tilanteen on arvioitu sitä jonkin verran helpottavan. Toistaiseksi taloudellisen tilanteen muutos ei ole ratkaisevasti lisännyt työntekijöiden hakeutumista kunnallisiin tehtäviin. Osaamisvaatimukset lisääntyvät kaikilla tasoilla sekä varsinaisessa palvelutuotannossa että etenkin johto- ja esimiestehtävissä. Samalla uusien nuorten työntekijöiden vaatimukset työn ja työolosuhteiden suhteen kasvavat. Lisääntyvä uusi haaste on myös se, että ammatillinen koulutus ei suoraan anna riittäviä valmiuksia eri työtehtävien asettamista haasteita selviytymiseen, vaan tarvitaan yhä laajamittaisempaa perehdytystä käytännön työhön. Kun uutta toimintaan liittyvää tietoa ja uusia menetelmiä tulee käyttöön lisääntyvällä nopeudella, kasvavat täydennyskoulutuksen merkitys ja siihen liittyvät vaatimukset jatkuvasti. Kansainvälistymisen myötä ulkomailta lähtöisin olevan työvoiman osuus on kasvanut, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia kielitaidon opetukselle, 3

4 mutta edellyttää myös organisaatiolta kykyä sopeutua eri kulttuureista tulevien työntekijöiden toimimiseen työyksiköissä. Kielen osaamishaasteita lisää osaltaan alueen kaksikielisyys sekä potilaiden ja asiakkaiden kielellisen kirjon laajeneminen Prosesseihin vaikuttavia tekijöitä Teknologinen kehitys jatkuu voimakkaana sekä varsinaiseen palvelutuotantoon liittyvän terveydenhuollon teknologian että tuotannon ohjauksessa käytettävän informaatioteknologian osalta. Keskeinen haaste on palveluprosessien ja -ketjujen toimivuuden parantaminen ja samanaikainen korkeasta laadusta huolehtiminen. Potilaiden ja asiakkaiden vaatimusten kasvu edellyttää myös palveluprosessien muokkaamista entistä paremmin asiakkaiden tarpeita huomioon ottaviksi. Sama koskee myös erilaisten reklamaatioiden hoitamista. Palveluprosessien ohella huomiota tulee entistä enemmän kiinnittää myös muihin organisaation toiminnan kannalta keskeisiin prosesseihin kuten informaation hallintaan, materiaalihankintoihin ja logistiikkaan, innovatiivisuuden vahvistamiseen sekä johtamisen kehittämiseen.. Palveluprosessien kannalta tärkeä haaste on muovata palveluprosesseja asiakkaiden erilaisten tarpeiden mukaisiksi, mihin liittyy myös vaade profiloida asiakkaita ja potilaita heidän tarpeidensa mukaan. Valtion hallinnolliset ratkaisut vaikuttavat palveluprosesseihin ainakin mikäli ne edellyttävät perinteisten yhteistyösuhteiden muuttamista Palvelukysyntään sekä potilaisiin ja asiakkaisiin vaikuttavia tekijöitä Peruspalvelukysyntä omista jäsenkunnista jatkuu kaiken todennäköisyyden mukaan ikärakennemuutoksesta johtuen kasvavana. Keskussairaalan toiminnan kannalta on hyvin merkittävää se, kuinka hyvin voidaan säilyttää ja laajentaa jäsenkuntien ulkopuolelta tulevaa palvelukysyntää. Palvelukysyntään vaikuttavat välillisesti ja ainakin pitkällä aikavälillä toteutettavat hallinnolliset järjestelyt. Teknologiset vaatimukset ja hallinnollisten ratkaisujen eteneminen voivat olla sekä uhka että mahdollisuus. Oleellista on kyetä huolehtimaan palveluiden saatavuudesta ja laadusta siten, että oman alueen ja lähialueiden potilaat haluavat käyttää kuntayhtymän palveluita Tärkeää on osata ottaa huomioon myös palveluita käyttävien asiakkaiden ja potilaiden muuttuvat ja kasvavat vaatimukset. Palvelut halutaan oikea- 4

5 aikaisina ja viivytyksettä ja koko palvelutapahtumalta vaaditaan korkeaa laatua Omistajiin, talouteen ja vaikuttavuuteen vaikuttavia tekijöitä Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen syyskuu 2010 mukaan maailmantalous supistui viime vuonna enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Suomessa bruttokansantuote (BKT) laski 8 % vuoteen 2008 verrattuna. Ennusteen mukaan kokonaistuotanto on kääntynyt tänä vuonna kasvuun. BKT:n kasvuksi arvioidaan 2,1 % ja ensi vuonna 2,9 %. Ulkomaankaupassa positiivinen käänne on jo tapahtunut. Myös yksityisen kulutuksen arvioidaan seuraavien kahden vuoden aikana kehittyvän myönteisesti, mutta kotitalouksien velkamäärä on korkea. Työttömyysasteen nousu on kuitenkin jäänyt suhdannetilanteeseen nähden vähäiseksi, työttömyysasteeksi arvioidaan 8,6 % tänä vuonna ja paranevan ensi vuonna 8,2 %:iin. Julkisen talouden tilan arvioidaan heikkenevän edelleen tänä vuonna. Julkisyhteisöjen bruttovelka nousee ensi vuonna 50 %:iin BKT:sta. Ansiotasoindeksin arvioitu muutos vuodelle 2011 on 2,8 %. Alueen kuntatalous on edelleen tiukoilla. Kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista menoista käytetään Kuntaliiton tietojen mukaan sosiaali- ja terveystoimeen lähes puolet (47,4 % vuonna 2008). Ikärakenteen muutos nostaa terveydenhuollon kustannuksia n. 1,4 % vuodessa ja teknologisen kehityksen kustannusvaikutus on ainakin erikoissairaanhoidossa tätäkin suurempi, Yleisen taloustilanteen samoin kuin valtion ja kuntien talouden perusteella on ymmärrettävää, että paineet myös sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellisen tuottavuuden lisäämiseen ovat kovat. Palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen tiedetään vaikeammaksi kuin tavaratuotannossa Strategiset linjaukset Arvot - Ihmisten terveys ja hyvinvointi, joista huolehdimme o tuottamalla korkealaatuisia palveluja o kehittämällä terveyttä edistäviä työtapoja o toimimalla yhdessä kuntien, muun julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kanssa - Ihmisarvon kunnioittaminen, jota vaalimme o asiakkaan ja potilaan itsemääräämistä kunnioittamalla, ja o inhimillisellä kohtelulla kaikissa elämän vaiheissa - Oikeudenmukaisuus, jonka mukaan haluamme toimia suhteessa o Asiakkaisiin ja potilaisiin o Omaan henkilökuntaan, päättäjiin ja omistajiin sekä 5

6 o Sidosryhmiimme - Innovatiivisuus ja yrittäjyys, jotka ilmenevät o Aktiivisuutena ja toimeliaisuutena kaikessa tekemisessä o Uusien toimintatapojen etsimisenä ja toteuttamisena o - Omatoimisuus ja vastuullisuus, mikä tarkoittaa o riskien hyvää hallintaa o turvallisuutta ja vastuuta tulevaisuudesta o asiakkaiden ja potilaiden omiin kykyihin luottamista - Vaikuttavuus, mikä näkyy o palvelujen vaikuttavuutena o voimavarojen tehokkaana käyttönä o kilpailukykynä ja taloudellisuutena Peruspalveluliikelaitos on määritellyt omat arvonsa, jotka ovat sopusoinnussa tässä esitettyjen arvojen kanssa Missio Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti Visio Alueen ihmisten hyvinvoinnin taitava, aikaansaava ja ketterä luotsi Kriittiset menestystekijät Kuntayhtymän tuloksellisen toiminnan kannalta kriittisiksi tekijöiksi arvioidaan seuraan asiat: Vaikuttava ja kannustava johtaminen Onnistuminen osaavan henkilökunnan rekrytoinnissa ja henkilökunnan pysyvyys Yhteinen näkemys alueen toimijoiden kesken hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämisestä Kehittyvät ja toimivat tietojärjestelmät Sujuvat, käyttäjäystävälliset ja korkealaatuiset palvelut Vaikuttava ennaltaehkäisy 6

7 Toiminta vaikuttavaa, taloudellista ja kilpailukykyistä Strategiakartta Strategiakartassa kuvataan organisaation menestyksen kannalta keskeiset tavoiteltavat asiat ryhmiteltynä tasapainotetun mittariston mukaisiin ryhmiin. Tavoiteltavat asiat koostuvat kriittisistä menestystekijöistä ja muista toiminnan tuloksellisuuden kannalta keskeisiksi arvioidusta tekijästä. Strategiakartassa esitetyt asiat muodostavat dynaamisen kokonaisuuden: Hyvän aineettoman pääoman (henkilökunta ja osaaminen) avulla saadaan aikaan hyviä ja toimivia prosesseja. Hyvin toimivien prosessien avulla tuotetaan hyviä palveluja, joita käyttävät asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä. Tyytyväisten asiakkaiden ja potilaiden myötä myös taloudellinen tulos on hyvä ja samalla toiminnalla on vaikuttavuutta, mikä lisää alueen väestön terveyttä ja hyvinvointia. Toiminta vaikuttavaa Korkea tuottavuus Hyvä kilpailukyky Toiminta kokonaistaloudellista Käyttäjäystävällisyys Palvelujen sujuvuus Korkea laatu ja hyvä asiakastyytyväisyys Hyvä koettu hyvinvointi ja terveys Sujuvat hoitoketjut Toimivat tietojärjestelmät Hyvä riskien hallinta Vaikuttava ennaltaehkäisy Onnistunut rekrytointi ja pysyvä henkilökunta Osaamisen jatkuva kehittäminen Alueen yhteinen näkemys Vaikuttava ja kannustava johtaminen Keskeiset toimintalinjaukset/strategiset päämäärät Tuloksellinen alueellinen yhteistoiminta Kannustava johtaminen ja joustava organisaatio Vahva ennaltaehkäisy Keskittyminen kansansairauksien hoitoon ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamiseen Avohoitoinen toimintamalli Nopean vasteen toimintatapa 7

8 1.4. Tavoitteet ja toimenpiteet suunnitelmakaudella Erikoissairaanhoidon (keskussairaalan) osalta kuntayhtymän tavoitteena on jatkaa erikoissairaanhoidon päivystävänä sairaalana ja keskittyä muutoin merkittävien kansansairauksien erikoissairaanhoitoon. Erityisen vaativa ja erikoisvarustusta vaativa erikoissairaanhoito hoidetaan yhteistyössä erityisvastuualueen kanssa ja valtakunnallisten työnjakolinjausten mukaisesti. Keskeinen sisäisen kehittämisen toimenpide on polikliininen toimintamallin vahvistaminen. Tämä tarkoittaa laajempien poliklinikkakokonaisuuksien toteuttamista ja päiväsairaalatyyppisen toiminnan kehittämistä myös konservatiivisella tulosalueella. Edelleen se merkitsee vuodepaikkojen tarpeen arvioimista keskussairaalassa ja koko kuntayhtymässä sekä etätoimintapalvelujen kehittämistä yhteistyössä kuntien kanssa. Polikliinisen toimintamallin täysimittainen toteuttaminen tarkoittaa myös keskussairaalan organisaation uusimista suunnitelmakaudella. Avohoitoisuutta lisätään myös sairaansijamäärää vähentämällä siten, että medisiinisen tulosalueen osastojen, joihin myös päivystysosasto tässä lasketaan, määrää vähennetään neljästä kolmeen siten, että neurologinen osasto siirretään kerrosta alemmaksi ja yhdistetään päivystysosaston kanssa yhteiseksi 20 sairaansijan osastoksi, samalla sairaalan kokonaissairaansijamäärä vähenee 16:lla. Muutoksella arvioidaan saatavan aikaan 10 henkilötyövuoden suuruinen palkkakustannusten säästö ja lisäksi muutaman henkilötyövuoden työpanoksen siirto kaikkein välttämättömimpiin kehitettäviin toimintoihin. Vuoden 2011 alusta konservatiivisen tulosalueen nimi muutetaan medisiiniseksi tulosalueeksi tulosalueen oman esityksen mukaisesti. Tukipalvelujen tulosalueen yksiköt kootaan kahteen tulosyksikköön teknisten ja materiaalipalvelujen tulosyksiköksi sekä talous-, henkilöstö- ja toimistopalvelujen tulosyksiköksi samoin vuoden 2011 alusta. Koko alueen, myös markkina-alueen kattava asia on yhteisistä toiminnan pelisäännöistä sopiminen. Käytännössä tämä merkitsee palvelujen järjestämissuunnitelman uusimista ja hoitoketjujen kehittämistä myös käytännössä toimiviksi. Edelleen yhteistä koko kuntayhtymässä ja yhteistyössä Kokkolan kanssa ovat tukitoimintojen taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta lisäävät järjestelyt samoin kuin yhteiset toimenpiteet osaamisen varmistamiseksi. Keskeinen investointikohde keskussairaalassa on keskussairaalan peruskorjauksen jatkaminen ja vieminen päätökseen, tavoitesuunnitelman mukaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Sairaalan B-siiven peruskorjaus (osasto 7 sekä silmä- ja korvatautien poliklinikat) on käynnistynyt vuoden 2010 puolella samoin paikoitustason rakentaminen ja muut piha-alueen järjestelyt. Apteekin uusien toimitilojen saneeraaminen entisen keittiön tiloihin 8

9 siirtyy vuodelle 2011, jolloin on tarkoitus saneerata myös sairaalan A-siipi (osasto 1 sekä synnytys- ja naistentautien poliklinikka). Vuosina saneerauskohteeksi otetaan sairaalan D- ja E-siivet, joihin tulee sijoittumaan mm. em. medisiininen poliklinikka. Peruspalveluissa keskeisiä tavoitteita ovat laitospalveluiden paikkamäärän kriittinen arviointi kaikissa palveluprosesseissa ja tarkoituksen mukaisen palveluverkon toteuttaminen tämän arvioinnin pohjalta. Edelleen kaikissa palveluprosesseissa tehostetaan ryhmämuotoisten palvelujen hyödyntämistä. (täydennetään peruspalvelujen suunnitelmien mukaan) Kuntayhtymän suunnitelmayhteenvedossa esitetään tavoitteet, toimenpiteet, seurannassa käytetyt mittarit ja asetetut tavoitetasot. Tulosaluekohtaisissa suunnitelmissa tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tavoitetaso esitetään yksilöidymmin. 9

10 Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite Toimenpiteet Mittari Tavoitetaso Onnistunut rekrytointi ja pysyvä henkilökunta Laaditaan rekrytointiohjelma. Rekrytoidaan uutta henkilökuntaa aktiivisesti Vakanssien täyttöaste > 90 % Huolehditaan hyvistä työolosuhteista Poissaolot sairauden vuoksi < 15 päivää/ työntekijä/vuosi Edistetään työhyvinvointia aktiivisesti Työtyytyväisyys Kyselyn tulos > 3,8/5 tai > 14,1/20 Osaamisen jatkuva kehittäminen Koulutussuunnitelmien laadintaa, toteutusta ja seurantaa tehostetaan. Täydennyskoulutusta toteutetaan järjestelmällisesti Koulutukseen osallistuminen > 95 % työntekijöistä/vuosi Alueen yhteinen näkemys Systemaattiset ja jatkuvat neuvottelukäytännöt Sovittujen neuvottelujen toteutuminen Yhteistyökumppanien palaute Palvelujen järjestämissuunnitelman uusiminen Suunnitelman valmistuminen Valmistuu vuoden 2011 aikana Vaikuttava ja kannustava johtaminen Johtamisjärjestelmän kehittäminen - Organisaatiomuutoksen valmistelu - Johdon tietojärjestelmää hyödynnetään tehokkaasti Valmis organisaatiomuutos Johdon tietojärjestelmän käyttö Käytössä viimeistään 2012 Osavuosikatsaukset järjestelmän kautta Järjestelmällinen johtamiskoulutus Toteutuneen koulutuksen määrä Johtamiskoulutusta suunnitelmakaudella vähintään 45 %:lle esimiehistä 10

11 Prosesseihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite Toimenpiteet Mittari Tavoitetaso Sujuvat hoitoketjut Hoitoketjujen järjestelmällinen kuvaaminen Kuvattujen hoitoketjujen määrä > 5 kuvattua hoitoketjua/tulosalue Lisätään avohoidon osuutta Päiväkirurgiset leikkaukset > 60 % elektiivisistä Käyntien ja hoitojaksojen suhde >7 Toimivat tietojärjestelmät Järjestelmien häiriöiden vähentäminen Häiriötapahtumien määrä Ei yli 4 h toimintakatkoja Käyttöönottoprojektien tehostaminen Aikatauluissa pysyminen > 95 % sovitussa aikataulussa Hyvä riskien hallinta Riskienhallintaohjelma Riskien seurantajärjestelmien käyttö (mm. HaiPro) Ohjelma ja toteutus Seurantajärjestelmän käyttö Ohjelma valmis 2011 aikana Käytössä kaikissa yksiköissä Vakavien haittatapahtumien vähentäminen Korvatut potilasvahingot Korvattuja potilasvahinkoja < 20/vuosi Vaikuttava ennaltaehkäisy Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisohjelman toteutus osana maakunnallisen hyvinvointiohjelman toteutusta Riskikäyttäytymiset - alkoholin käyttö - tupakointi - ylipainoisten osuus Käyttö vähenevä Osuus < 20 % < maan keskiarvon - liikunta aktiiviliikkujien osuus > maan keskiarvon 11

12 Asiakkaisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite Toimenpiteet Mittari Tavoitetaso Käyttäjäystävällisyys Kehitetään palveluiden joustavaa saatavuutta ja saavutettavuutta Asiakaspalaute > 95 % potilaista tyytyväisiä Palvelujen sujuvuus Huolehditaan palvelujen saatavuudesta Hoitotakuun tavoitteiden toteutuminen Sairaanhoitopiirien maan parhaassa kolmanneksessa Korkea laatu ja hyvä asiakastyytyväisyys Laatujärjestelmän kehittäminen Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset > 90 % tulos hyvä tai erinomainen Hyvä koettu hyvinvointi ja terveys Käytetään näyttöön perustuvia tutkimus- ja hoitomenetelmiä SV-päivärahat ja työkyvyttömyyseläkkeet Määrät vähenevät ja alle maan keskiarvon Talouteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite Toimenpiteet Mittari Tavoitetaso Korkea tuottavuus Kilpailukyky hyvä Lisätään esimiesten tietoisuutta taloudellisuuteen vaikuttavista tekijöistä Palvelujen aktiivinen markkinointi Tuottavuuden kehitys Tuottavuus kasvaa 1 % vuodessa Palvelumyynnin osuus > 15 % palvelumyynnistä Toiminta kokonaistaloudellista Toiminta vaikuttavaa Oikea potilas oikeassa paikassa Käytetään tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä Terveydenhuollon kokonaismenot/asukas Perfect-hanke Sijoitus alimpaan kolmannekseen maassa Vertailussa maan parhaassa kolmanneksessa 12

13 1. Samkommunens strategiska plan 1.1. Allmänt Den utvidgade samkommunens verksamhet har fortsatt stabiliserat. De sju kommunernas primär- och socialvård är en del av specialsjukvården och omsorgen av utvecklingshämmade och samarbetet har fortgått intensivt enligt planerna. Organiseringen av social- och hälsovården och förberedandet av författningarna angående denna fortsätter riksomfattande, lagpropositionen för hälsovården är under behandling i regeringen. Även organiseringen av distriktets social- och hälsovård granskas enligt lagstiftningens författningar. Samkommunens nya strategi behandlas parallellt med denna plan och den nya strategins centrala delar fogas till denna plan. Utvecklingen av verksamhetsmiljön kräver förutom ibruktagandet av den nya strategin även en kritisk värdering och förnyande av centralsjukhusets organisation Verksamhetsmiljön Faktorer som inverkar på personalen och kunnandet En stor del av personalen uppnår pensionsåldern och går i pension. Samtidigt blir konkurrensen på arbetskraft allt hårdare, särskilt specialister, fast det ekonomiska läget beräknats lätta en aning. Tillsvidare har det bättre ekonomiska läget inte avsevärt ökat intresset att söka kommunala jobb. Kompetenskraven ökar på alla nivåer både inom den egentliga servicebranschen och fram för allt inom ledarbefattningarna. Samtidigt växer de unga arbetstagarnas krav på arbetet och arbetsmiljön. En allt större utmaning är också, att yrkesutbildningen inte ger direkt tillräckliga färdigheter att klara av olika arbetsuppgifter, utan man behöver en bred rekrytering för praktiskt arbete. Då verksamheten får ny information och nya metoder i allt snabbaren takt, växer fortbildningens betydelse och kraven fortsättningsvis. Globaliseringen har medfört att den utländska arbetskraften har ökat och ställer vissa krav på språkstudier, men kräver också att organisationen i sina verksamhetsenheter har förmåga att anpassa sig till arbetstagare som kommer från olika kulturer. Utmaningarna på språkligt kunnande ökar delvis distriktets tvåspråkighet samt att patienternas och kundernas språkurval blivit större. 13

14 Faktorer som inverkar på processerna Den teknologiska utvecklingen fortsätter kraftigt både inom den teknologi som behövs för den egentliga produktionen av tjänster inom hälsovården och informationsteknologin. En central utmaning är förbättrandet av serviceprocessernas och vårdkedjornas funktion och samtidigt svara för en hög kvalitet. Patienternas och kundernas ökade krav förutsätter också att allt bättre bearbeta serviceprocesserna och uppmärksamma kundernas behov. Samma gäller också behandlingen av olika reklamationer. På sidan om serviceprocesserna bör man allt mera fästa uppmärksamhet också på övriga viktiga processer med tanke på organisationens verksamhet såsom, informationshantering, materialanskaffningar och logistik, förstärkning av innovation samt utvecklingen inom ledarskapet. En viktig utmaning ur serviceprocessernas synvinkel är att forma serviceprocesserna att motsvara kundernas olika behov, vilket leder till kundernas och patienternas behovsprofilering. Statens administrativa lösningar inverkar på serviceprocesserna om de särskilt kräver förändringar av traditionella samarbetsförhållanden Faktorer som inverkar på efterfrågan av tjänster samt patienterna och kunderna Efterfrågan på grundtjänster i medlemskommunerna kommer troligen att öka på grund av förändringen inom åldersstrukturen. För centralsjukhusets del är det ytterst viktigt, hur man kan behålla och utvidga efterfrågan på tjänster från utomstående kommuner. De administrativa arrangemang som förverkligas indirekt eller på lång sikt inverkar på efterfrågan av tjänster. De teknologiska kraven och lösningarnas framskridande inom förvaltningen kan utgöra både ett hot och en möjlighet. Det är viktigt, att man kan svara för tillgången på tjänster och kvaliteten så, att motivationen och viljan att använda tjänsterna bland patienterna förblir goda och ökar. Det är också viktigt att beakta de förändrade och ökade kraven, som ställs av kunderna och patienterna som använder tjänsterna. Man vill får service inom rätt tid och utan förseningar och servicen skall ha en hög kvalitet Faktorer som inverkar på ägarna, ekonomin och effektiviteten Enligt finansministeriets ekonomiska översikt i september 2010 minskade världsekonomin under föregående år mera än någonsin efter andra världskriget. I Finland sjönk bruttonationalinkomsten (BNI) med 8 % jämfört 14

15 med år Enligt prognosen har totalproduktionen börjat växa detta år. BNI beräknas öka med 2,1 % och nästa år 2,9 %. Den positiva svängningen inom utrikeshandeln har redan skett. Man beräknar, att också den privata förbrukningen under följande två år utvecklas i god riktning, men hushållen har stora skulder. Arbetslöshetsgraden har dock med hänsyn till konjunkturläget varit låg, arbetslöshetsgraden beräknas i år vara 8,6 % och nästa år 8,2 %. Det ekonomiska läget inom den offentliga sektorn beräknas bli sämre i år. Den offentliga sektorns bruttoskulder stiger nästa år till 50 % av BNI. Indexet för inkomstnivån beräknade förändring för år 2011 är 2,8 %. Distriktets kommunalekonomi är fortfarande stram. Förändringen inom åldersstrukturen höjer hälsovårdens kostnader cirka 1,4 % per år och kostnadsinverkan på den teknologiska utvecklingen är åtminstone inom specialsjukvården ännu större. På grund av det allmänna ekonomiska läget både på riks- och kommunal nivå är det förståeligt, att trycken också på ökningen av den ekonomiska produktiviteten inom social- och hälsovården är hårda. Man vet, att det är svårare att förbättra serviceproduktionens lönsamhet är materialproduktionens Strategiska linjeringar Värden Människornas hälsa och välfärd, som vi svarar för o genom att producera högklassiga tjänster o genom att utveckla arbetssätt, som främjar hälsan o via samarbete med kommunerna, den övriga offentliga sektorn, organisationerna och företag Människovärdets högaktning, som vi sköter om o genom att högakta kundens och patientens självbestämmande o via mänskligt bemötande Rättvisa, som vi vill beakta i våra relationer o till kunder och patienter o till personalen, beslutsfattarna och ägarna o till våra intressegrupper Innovation och företagsamhet, som präglar sig o i aktivitet och handlingskraft i allt agerande o att finna och förverkliga nya verksamhetsmetoder Självständighet och ansvarsfullhet, vilket betyder o god riskhantering o trygghet och ansvar för framtiden o att lita på kundernas och patienternas egen förmåga Effektivitet, som syns o i effektiva tjänster o i effektiv användning av resurser o i konkurrenskraften och ekonomin 15

16 Mission Välfärd smidigt och yrkesskickligt Vision En skicklig, effektiv och smidig lots för välfärden åt distriktets människor Kritiska framgångsfaktorer Med tanke på verksamhetens resultat i samkommunen värderas som kritiska faktorer följande saker: Ett effektivt och sporrande ledarskap Att lyckas med rekryteringen av kunnig personal och att personalen hålls permanent En gemensam syn bland distriktets aktörer om utvecklingen av välfärden och tjänsterna Utvecklade och funktionsdugliga datasystem Fungerande, användarvänliga och högklassiga tjänster Ett effektivt förebyggande Verksamheten effektiv, ekonomisk och konkurrenskraftig Strategikarta I strategikartan beskrivs de viktigaste målsättningarna, grupperade enligt jämlika mätare, med tanke på organisationens framgång. De eftersträvade sakerna består av kritiska framgångsfaktorer och av några andra centrala faktorer med tanke på verksamhetens resultat. De framförda sakerna i strategikartan bildar en dynamisk helhet: Med hjälp av ett gott immateriellt kapital (personalen och kunnandet) får vi goda och fungerande processer. Med hjälp av fungerande processer skapas goda tjänster, som gör kunderna och patienterna nöjda. Då kunderna och patienterna är nöjda får vi ett gott ekonomiskt resultat och samtidigt en slagkraftig verksamhet, som ökar befolkningens hälsa och välfärd i distriktet. 16

17 Hög produktivitet God konkurrenskraft Verksamheten ekonomisk Effektiv verksamhet Användarvänlighet Smidiga vårdkedjor Tjänsternas smidighet Fungerande datasystem Hög kvalitet och nöjda kunder God riskbehärskning En god erfarenhet av välfärd och hälsa Ett effektivt förebyggande En lyckad rekrytering och permanent personal Ständigt utvecklande av kunnandet En gemensam syn i distriktet Effektivt och sporrande ledarskap Centrala verksamhetslinjeringar/strategiska målsättningar Ett framgångsrikt samarbete inom distriktet Ett sporrande ledarskap och en flexibel organisation Ett starkt förebyggande Koncentrerad på vården av folksjukdomar och tryggar den sociala välfärden En öppenvårdsinriktad verksamhetsmodell Snabb respons 1.4. Målsättningar och åtgärder under planeringsperioden Målsättningen inom samkommunens specialsjukvård (centralsjukhuset) är att fortsätta som specialsjukvårdens dejourerande sjukhus och koncentrera oss på specialsjukvården av betydelsefulla folksjukdomar. Den specialsjukvård som är ytterst krävande och kräver specialutrustning sköts i samarbete med specialansvarsområdet enligt riksomfattande arbetsfördelningslinjer. En viktig intern åtgärd är att stärka den polikliniska verksamhetsmodellen. Detta betyder att man skapar större poliklinikhelheter och utvecklar en typ av dagsjukhus också inom det konservativa blocket. Det betyder fortsättningsvis att behovet av bäddplatser omvärderas både på centralsjukhuset och i hela samkommunen samt att i samarbete med kommunerna utveckla distansservicen. Förverkligandet av den polikliniska verksamhetsmodellen betyder också att centralsjukhusets organisation förnyas under planeringsperioden. 17

18 Den öppna vården utvidgas även genom att minska antalet bäddplatser så, att avdelningarna inom det medicinska blocket, dit också jouravdelningen medräknas, minskas från fyra till tre så, att neurologiska avdelningen flyttas en våning lägre och sammanslås med jouravdelningen till en avdelning med 20 bäddplatser. Samtidigt minskar sjukhusets antal bäddplatser med 16. Förändringen beräknas medföra en inbesparing av lönekostnader som motsvarar 10 årsverken och dessutom en överföring av några årsverken till sådana verksamheter som mest kräver att utvecklas. I början på år 2011 ändras det konservativa blocket namn till medicinska blocket enligt blockets egna föredrag. Av enheterna inom blocket för stödtjänster bildas två resultatenheter fr.o.m. 2011, resultatenheten för teknik och materialtjänster samt resultatenheten för ekonomi-, personal- och byråtjänster. En gemensam sak för hela distriktet, inklusive marknadsområdet, är att komma överens om spelreglerna. Det betyder, att man förnyar planen för ordnande av tjänster och utvecklar vårdkedjorna så, att de fungerar i praktiken. Dessutom gemensamt för hela samkommunen och i samarbetet med Karleby är sådana arrangemang, som ökar stödtjänsternas ekonomiska och funktionella effekt samt gemensamma åtgärder för att säkra kunnandet. Ett centralt investeringsobjekt är att fortsätta och slutföra centralsjukhusets grundreparationer, målsättningen är före utgången av år Grundrenoveringen av sjukhusets B-flygel (avdelning 7 samt ögon- och öronpoliklinikerna) började år 2010, likaså byggandet av en parkeringsplats och övriga arrangemang på gårdsplanen. Saneringen av det gamla köket åt apoteket framskjuts till år 2011 då man också ämnar sanera sjukhusets A- flygel (avdelning 1 samt polikliniken för förlossningar och kvinnosjukdomar). Under åren saneras sjukhusets D- och E-flyglar, och hit placeras bl.a. den medicinska polikliniken. I samkommunens plansammandrag framförs målsättningarna, åtgärderna, använda mätare vid uppföljningen och ställda målsättningsnivåer. Målsättningarna, mätarna och målsättningsnivån för de olika blocken är närmare beskrivna. 18

19 Målsättningar och åtgärder riktade till personalen och kunnandet Målsättningq Åtgärder Mätare Målsättningsnivå En lyckad och permanent personal Ett rekryteringsprogram utarbetas Ny personal rekryteras aktivt Vakansernas besättningsgrad > 90 % Man skapar en god arbetsmiljö Frånvaron på grund av sjukdom < 15 dagar/ arbetare/år Ständigt utvecklande av kunnandet Gemensam synpunkt inom distriktet Främjar aktivt arbetshälsan Utarbetandet, förverkligandet och uppföljningen av skolningsplanerna effektiveras En systematisk fortbildning Systematiskt och fortgående mötespraxis Arbetstillfredsställelse Deltagandet i skolningarna Att överenskomna sammanträden hålls Enkätens resultat > 3,8/5 eller > 14,1/20 > 95 % av arbetarna/år Samarbetskumpanernas feedback Effektivt och sporrande ledarskap Förnyande av planen för ordnande av tjänster Utvecklandet av ledarskapssystemet - förberedning av organisationsförändringen - ledningens datasystem utnyttjas effektivt Planen färdigställs Organisationsförändringen färdig Utnyttjandet av ledningens datasystem Blir färdig under år 2011 I användning senast år 2012 Delårsöversikterna via systemet En systematisk ledarskolning Antalet förverkligade skolningar Ledarskolning under planeringsperioden åt minst 45 % av förmännen 19

20 Målsättningar och åtgärder riktade till processerna Målsättning Åtgärder Mätare Målsättningsnivå Funktionsdugliga vårdkedjor En systematisk beskrivning av vårdkedjorna Antalet beskrivna vårdkedjor > 5 beskrivna vårdkedjor/block Den öppna vårdens andel ökas Dagkirurgiska operationer > 60 % av de elektiva Funktionsdugliga datasystem Minska störningarna i systemen Proportionen mellan besöken och vårdperioderna Antalet störningar >7 Avbrotten inte varar längre än 4 h En god riskhantering Effektivera ibruktagningsprojekten Riskhanteringsprogrammet Användningen av uppföljelsesystemen för risker (bl.a. HaiPro) Att tidtabellerna hålls Programmet och förverkligandet Användningen av uppföljelsesystemet > 95 % enligt tidtabellen Programmet färdigt under år 2011 Används på alla enheter Ett effektivt förebyggande Minska allvarliga skadehändelser Förverkligandet av hälso- och välfärdsfrämjandeprogrammet som en del av landskapets välfärdsprogram Erlagda patientskador Riskbeteenden - alkoholkonsumtionen - tobaksrökning - övervikt, deras andel Erlagda patientskador < 20/år Konsumtionen minskar Andelen < 20 % < landets medeltal - motion aktiva motionärernas andel > landets medeltal 20

21 Målsättningar och åtgärder riktade till kunderna Målsättning Åtgärder Mätare Målsättningsnivå Användarvänlig Utvecklas en smidig och lättillgänglig service Kundfeedback > 95 % av patienterna nöjda Tjänsternas smidighet Man sköter om tillgången på tjänster Förverkligandet av vårdgarantins målsättningar Sjukvårdsdistriktet bland landets tre bästa Hög kvalitet och nöjda kunder Utvecklande av kvalitetssystemen Resultaten från kundbelåtenhetsmätningarna > 90 % av resultatet är god eller utmärkt En god välfärd och hälsa Används dokumenterade undersöknings- och vårdmetoder SF-sjukpenningar och invalidpensioner Antalet minskar och är under landets medeltal Målsättningar och åtgärder riktade till ekonomin och effektiviteten Målsättning Åtgärder Mätare Målsättningsnivå Hög produktivitet Öka förmännens kunskaper om faktorer som inverkar på ekonomin Produktivitetens utveckling Produktiviteten ökar årligen med 1 % God konkurrenskraft Aktiv marknadsföring av tjänsterna De sålda tjänsternas andel > 15 % av försäljningen av tjänster Verksamheten i sin helhet ekonomisk Rätt patient på rätt plats Hälsovårdens totala kostnader/invånare Placering bland landets tre billigaste Effektiv verksamhet Används metoder som grundar sig på forskat vetande Perfect-projektet I jämförelserna bland landets tre bästa 21

22 2. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Suoritetavoitteet tulosalueittain 2011 MEDISIININEN TULOSALUE Hpv Hoitojaksot Kuorm.% 97,2 96,3 Kesk.ha 3,8 3,7 Ss Avohoitokäynnit OPERATIIVINEN TULOSALUE Hpv Hoitojaksot Kuorm.% 69,1 55,5 Kesk.ha 3,3 3,5 Ss Avohoitokäynnit Dialyysikäynnit YLEISSAIRAUDET YHTEENSÄ Hpv Hoitojaksot Kuorm.% 80,2 69,0 Kesk.ha 3,5 3,6 Ss Avohoitokäynnit Dialyysikäynnit PSYKIATRIA YHTEENSÄ Hpv Hoitojaksot Kuorm.% 88,3 88,9 Kesk.ha 25,3 25,8 Ss Avohoitokäynnit Päivätoimintakäynnit YLEISSAIRAANHOITO JA PSYKIATRIA YHTEENSÄ Hpv Hoitojaksot Kuorm.% 81,9 72,8 Kesk.ha 4,4 4,5 Ss Avohoitokäynnit Dialyysikäynnit Päivätoimintakäynnit KEHITYSVAMMATYÖ Hoitovuorokaudet Kehityspkl suoritteet LEIKKAUSTOIMINTA ANESTESIATOIMENPITEET LABORATORIOTUTKIMUKSET RADIOLOGISET TUTKIMUKSET PATOLOGISET TUTKIMUKSET

23 2.2. Talousarvio 2011 TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Mu% Tilipäätös Mu% v v EdArvio v EdTot TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,7 Maksutuotot , ,5 Tuet ja avustukset , ,3 Muut toimintatuotot , ,7 Yhteensä , ,1 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,3 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,6 Muut henkilöstösivukulut , ,2 Hoitopalv. ostot piirin ulkopuolelta , ,3 Palvelujen ostot , ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,6 Avustukset ,0 Muut toimintakulut , ,4 Yhteensä , ,2 TOIMINTAKATE , ,0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,1 Muut rahoitustuotot Korkokulut , ,6 Yhteensä , ,2 VUOSIKATE , ,9 Suunnitelman muk. poistot , ,4 TILIKAUDEN TULOS , ,0 Poistoeron muutos 0, ,0 Varausten muutos ,0 0 Rahastojen muutos 0 0 0, ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,1 23

24 2.3. Investointihankesuunnitelma (1000 euroa) ATK Atk:n yhteishankkeet 200,0 168,0 168,0 168,0 168,0 168,0 Effica-raportointi/Neotide 20,0 60,0 Versio ,0 E-resepti 44,3 E-resepti Jyta 22,4 Sähköinen allekirjoitus 15,0 Sähköinen allekirjoitus Jyta 9,0 Toimikortit 80,0 Effica päivitys ja jatkokehitys 30,0 50,0 50,0 50,0 50,0 50,0 Atk-tekn. ja verkon modernisointi 80,0 50,0 Käydössä olevien järjestelmien modernisointi 250,0 350,0 350,0 350,0 350,0 Yhteensä 560,7 578,0 568,0 568,0 568,0 568,0 SANEERAUKSET Osastosaneeraus B-siipi 2 100,0 Osastosaneeraus A-siipi 1 200, ,0 Osastosaneeraus D-E-siivet 2 000, ,0 Osastosaneeraus F-siipi 1 100,0 Pesulatilan käyttötarkoituksen muutos 1 300,0 Osastosaneeraus G-siipi 1 000,0 M-siiven LV-tekniikan ja vesikaton uusinta 260,0 Apteekin tilasaneeraus 1 100,0 LVI-tekniset parannukset 40,0 40,0 40,0 40,0 40,0 40,0 Paineilmakompressori ja kuivain Keskusjäähdytyskoneen uusinta 120,0 Parkkitasojen rakentaminen 1 000,0 Muut saneeraukset (apuke) 150,0 150,0 150,0 150,0 150,0 150,0 Yhteensä 5 590, , , , ,0 450,0 Hissin saneeraus 60,0 M-siiven saneerauksen irtaimisto+digi-ekg Hyllystöt varasto ja arkisto Irtaimisto 1 100, , , , , ,0 Yhteensä 1 160, , , , , ,0 Kaikki yhteensä 7 310, , , , , ,0 24

25 2.4. Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TA 2011 TA 2010 TA 2009 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainausken muutokset Antolainasaamisten lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhtyaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos

26 2.5. Talousarvion perustelut Talousarvion rakenne Talousarvio ja suunnitelma sisältää myös peruspalveluliikelaitoksen talousarvion kuntalain edellyttämässä laajuudessa. Peruspalvelulautakunta, joka toimii liikelaitoksen johtokuntana, hyväksyy kuntalain 10 a luvun mukaisesti liikelaitoksen talousarvion ja suunnitelman. Liikelaitoksen talousarvio- ja suunnitelma on kuntayhtymän talousarvion ja suunnitelman erillinen osa, joka liitetään osaksi kuntayhtymän talousarviota ja suunnitelmaa, jonka valtuusto hyväksyy. Talousarvion ja suunnitelman alkuosassa on esitetty kuntayhtymätason sanalliset toimintatavoitteet, erikoissairaanhoidon pääsuoritteiden määrälliset tavoitteet, talousarvio tuloslaskelman muodossa ja investointihankkeet sekä rahoituslaskelma, jotka ovat sitovia valtuustoon nähden. Tulosaluekohtaiset talousarviot noudattavat organisaatiorakennetta. Tulosyksikkö-/vastuuyksikkötason talousarviot esitetään hallituksen hyväksyttäväksi tulevassa talousarvion käyttösuunnitelmassa. Erikoissairaanhoidon jälkeen esitetään peruspalveluliikelaitoksen tulosyksikkökohtaiset tavoitteet ja peruspalveluliikelaitoksen talousarvio tuloslaskelman muodossa. Erikoissairaanhoito Toimintatuotot Tulosalueittain toiminnan ja talouden tavoitteena on peittää saaduilla tuloilla palvelujen tuottamisesta aiheutuneet kustannukset, suunnitelman mukaiset vuosittaiset poistot ja lainojen hoitokulut. Periaatetta noudatetaan kaikilla tulosalueilla sekä potilaita palvelevissa yksiköissä että sisäisiä palveluja tuottavissa yksiköissä. Talousarvion mukaiset toimintatuotot ovat yhteensä 103,2 milj., nousua kuluvan vuoden talousarvioon 4,5 % ja vuoden 2009 tilinpäätökseen 4,1 %. 1. Myyntituotot Kunnilta perittävät palvelu- ym. maksut ovat yhteensä 89,8 milj., nousua kuluvan vuoden talousarvioon 5,0 % ja edellisen vuoden tilinpäätökseen 4,5 %. Liikenne- ja tapaturmavakuutusten kuntaosuuksia vastaavaksi vakuutusyhtiöiden kustannusvastuuksi on arvioitu ensi vuonna n. 0,8 milj.. Arvio perustuu siihen, että akuutti tapaturmaan liittyvä hoito annetaan omassa sairaanhoitopiirissä. Palvelumaksut määräytyvät edelleen yksilöidyin hinnoin. Jatkohoitoon jonottavan potilaan hoitopäivämaksusta on toistaiseksi luovuttu. Talousarviovuoden hinnastoon 26

27 jouduttiin tekemään laajempia tasotarkistuksia kustannuskehitystä vastaavasti. Ensi vuoden osalta tarve tarkistuksiin on vähäinen. Valtion korvaukset lääkäreiden koulutukseen ja tutkimustoimintaan sekä täyden korvauksen hoitomaksuihin on arvioitu nousevan, korvaukset 0,7 milj., nousua kuluvan vuoden talousarvioon 12,1 % ja tilinpäätökseen ,2 %. Muiden suoritteiden myyntituotot on arvioitu palvelujen määrässä ja kustannuskehityksessä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Lisäksi tuloissa on huomioitu peruspalveluliikelaitos Jytalle tuotettavat tukipalvelut, reilut 3 milj.. Tuotot ovat yhteensä 7,7 milj., nousua kuluvan vuoden talousarvioon 2,4 % ja edellisen vuoden tilinpäätökseen 7,2 %. 2. Maksutuotot Asiakasmaksut perustuvat suunniteltuun toiminnan määrään ja sisältöön ottaen huomioon maksukaton vaikutukset. Osastosaneerausten vuoksi vuodeosastopaikkoja joudutaan supistamaan. Vuodepaikkamäärä supistuu myös neurologian vuodeosaston siirtyessä tarkkailun tiloihin. Asiakasmaksut alenevat em. syystä Maksutuotot ovat yhteensä 4,1 milj., laskua kuluvan vuoden talousarvioon 3,0 % ja nousua edellisen vuoden tilinpäätökseen 5,5 %. 3. Tuet ja avustukset Tulokohtaan sisältyvät tuet ja avustukset projekteihin sekä Kelan korvaus työterveyshuollon järjestämiseen. Tulot yhteensä 0,4 milj.. Toimintakulut Talousarvion mukaiset toimintakulut ovat yhteensä 99,1 milj., nousua kuluvan vuoden talousarvioon 4,3 % ja vuoden 2009 tilinpäätökseen 4,2 %. 1. Henkilöstökulut Palkankorotusvaraukseksi on arvioitu 1,5 %. Uusia määrärahoja talousarvioon sisältyy aikaisemmin perustetun yhden syöpätautilääkärin viran määrärahat sekä synnytys- ja naistentautien vapaamuotoisen päivystyksen muuttuminen aktiivipäivystykseksi. Lakisääteisissä maksuissa sosiaaliturvamaksu on 3 %, työttömyysvakuutusmaksu 3,65 %, eläkevakuutusmaksu 21 % ja tapaturmavakuutusmaksu 0,4 %. Vuodepaikkojen supistuminen osastosaneerausten aikana vähentää henkilöstötarvetta. Säästöjen aikaansaaminen edellyttää vakanssien täytön 27

28 suunnittelua jo varhaisessa vaiheessa. Säästötavoitteeksi on asetettu Erityistä huomiota on kiinnitetty 1-3 päivän sijaisuuksien täyttöön. Tavoitteena on, että 1-3 päivän sijaisuuksiin käytetään vain sisäisiä sijaisjärjestelyjä eikä ulkopuolelta palkata sijaisia lukuun ottamatta poikkeuksellisia tilanteita kuten potilaskohtaisen ympärivuorokautisen valvonnan järjestäminen. Henkilöstön koulutukseen, matkoihin ja majoitukseen on varattu toimintamenoihin ja opinto- ja viihdytysrahastoon. 2. Hoito piirin ulkopuolella Piirin ulkopuolisen hoidon määrärahavaraus on yhteensä 13,8 milj., nousua kuluvan vuoden talousarvioon 0,8 % ja vuoden 2009 tilinpäätökseen 4,3 %. Määräraha on edelleen tavoitteellinen sisältäen riskin määrärahan ylittymiseen. Erityisen kalliiden hoitojen ajoittumista talousarviovuodelle ei ole ennakoitu. Muihin palvelujen ostoihin on varattu 11,8 milj., nousua 6,0 %. Määrärahavarausten pohjana on käytetty kuluvan vuoden talousarviota ja lisätty siihen 3,0 % kustannusnousu. Asiantuntijapalveluihin sisältyvää yhteispäivystyksen lääkäripalvelujen ostopalvelumäärärahaa on jouduttu korottamaan :lla. Magneetin vuosihuoltosopimus edellyttää määrärahan korottamista :lla sekä työterveyshuollon määrärahan saattaminen realistiselle tasolle :lla. 3. Aineet, tarvikkeet, tavarat Materiaaliostojen kustannukset on arvioitu 17 milj. :ksi, nousua kuluvan vuoden talousarvioon 9,8 % ja edellisen vuoden tilinpäätökseen 11,6 %. Suurimmat kustannuspaineet kohdistuvat lääkkeisiin + 18 %. Lääkkeissä nousua selittää kalliit syöpälääkkeet ja sytostaatit. Laajennus 3:n ja 4:n vaikutukset lämmitettäviin ja hoidettaviin tiloihin lisää nelliöitä neljänneksellä, mikä näkyy energian ja huollon kustannuksissa n Muut toimintakulut Muut toimintakulut on arvioitu 1,7 milj. :ksi, nousua kuluvan vuoden arvioon 58,6 %. Suurimmat menoerät ovat laite- ja tilavuokrat, joita nostaa laajennus 4:n tilavuokrat Kiinteistöyhtiö H-seitsikolta. Kiinteistövero nousee kiinteistömassan kasvun vuoksi. 5. Rahoitustuotot ja kulut 28

29 Investoinnit Rahoitustuotoiksi tilikorkona ja sijoituksina on arvioitu Sairaalarakennuksen laajennusten rakentaminen on toteutettu lainavaroin, talousarviolainojen korkomenoksi on arvioitu Rahastojen muutos Investointien rahoittaminen Kanttiinin nettotuoton arvioidaan hiukan nousevan kuluvan vuoden arviosta. Tuotosta esitetään siirrettäväksi opinto- ja viihdytysrahastoon. Nettotuoton käyttösuunnitelma on esitetty budjetin liitteenä. 7. Tilikauden tulos ja tuloksen käsittely Aikaisemmin investointivarauksella rahoitettujen investointien poistoeroja arvioidaan tuloutuvan 0,3 milj.. Tilikauden tulokseksi on suunniteltu poistoeron tuloutus huomioiden 0,9 milj.. Investoinneissa 3 seuraavaa vuotta ovat raskaimmat, sitten tilanne alkaa helpottumaan. Ensi vuonna jatkuu B-siiven saneeraus, kustannus 2,1 milj.. Valtuusto hyväksyi aiemmin käynnistettäväksi tänä vuonna paikoitusalueen rakentamisen. Ensi vuodelle varattu määräraha on 1 milj.. Hankkeen kokonaiskustannus on 1,8 milj. ottaen huomioon Y-talon purkukustannukset. Atk- ja digitalisointihankkeissa sähköisen sairauskertomus- ja potilashallinnon projekti jatkuu ohjelmistopiirteiden laajentamisena. Toiminnan tilastointi- ja seurantajärjestelmiä modernisoidaan. Atk-investoinnit yhteensä Irtaimistoesityksiä on jouduttu karsimaan kovalla kädellä. Kuluvan vuoden määrärahat kohdistettiin laajennusten varustamiseen, jolloin tavanomainen uusinta oli pysähdyksissä. Irtaimistohankintaesityksiä oli n. 3,5-4 milj., joista voidaan toteuttaa ainoastaan 1,1 milj.. B- ja A-siipien saneerauksen ja pysäköintialueen rakentamisen rahoitus on suunniteltu toteutettavaksi lainoituksella. 29

30 2.6. Talousarvio 2011, tilikohdittain Talousarvio Talousarvio Muut% Toteutunut Muut% Tili Tili Ta 2009 Tot TOIMINTATUOTOT 3060 Kanttiinin myynti , ,1 95 Liiketoiminnan myyntituotot , , Lääkäreiden koulutuskorvaus , , Valtion korvaus tkv hoitoon , , Valtion korv tutk.toimintaan , ,8 30 Tkv:n perust. saadut korv valtiolta , , Myyntituotot ulkokunnat , , Jäsenkuntien palvelumaksut , , Kalajokil kunt palvelumaksut , , Kuntien palvelum kehvan kustann , , Ulkok maksut kehvan kustann , , Kuntien osuus projekteihin , ,0 31 Korvaukset kunnilta ja ky:iltä , , Myyntituotot tkv vakuutusyhtiöt , , Laboratoriopalvelujen myynti , , Koulutuksen osall.maksutulot , , Ateriamaksut , , Ruoan myynti , , Muut palvelusten myyntitulot , , Myyntutlot Kokkolan terveyskeskus , , Oppilaan ohjaustulot , , Myyntitulot Jyta , Muut myyntitulot , ,2 Muut suoritteiden myyntituotot , ,2 MYYNTITUOTOT , , Hoitomaksutulot , , Eml- ja lääkärinlausuntopalkkiot , , Pkl- ja muut avohoidon maksut , , Sosiaalipalvelumaksut kehva , ,4 71 MAKSUTUOTOT , , Matalapalkkatuki Kelan korvaus työterveyshuoltoon , , Työllistämistuki 0 0 0, , Valtion korv projekteihin , , Projektitulot ukopuoliset 0 0 0, ,0 TUET JA AVUSTUKSET , , Vuokratulot , ,7 35 MUUT TOIMINTATUOTOT , ,7 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,1 30

31 Talousarvio Talousarvio Muut% Toteutunut Muut% Tili Ta 2009 Tot TOIMINTAKULUT 4001 Kk-palkat hoito- ym henkilökunta , , Kk-palkat lääkärit , , Erilliskorvaukset, hoito- ym hk , , Erilliskorvaukset, lääkärit , , Lomarahat , , Muut palkkiot , , Palkkojen varaus/jaksotetut palkat , ,7 Palkat ja palkkiot , , Eläkevakuutusmaksut , , Muut henkilöstösivukulut , ,2 11 Henkilöstösivukulut , , Henkilöstökorvaukset , ,4 1 HENKILÖSTÖKULUT , , Erityistason hoidon ostopalvelut , , Erikoissairaanhoidon ostopalvelut , , Ostopalvelut yksit. sairaaloilta , , Psyk.sairaalahoidon ostopalv , ,1 43 Hoitopalvelut piirin ulkopuolelta , , Kuntoutuspalvelut , , Toimisto-, ja atk-palvelut , , Potilasvahinko- ym vakuutukset , , Siivous ja puhtaanapito , , Pesulapalvelut , , Huolto- ja kunnossapitopalvelut , , Matkustus- ja kuljetuspalvelut , , Henkilöstön koulutus , , Asiantuntijapalvelut , , Laboratorio- ja magn palvelut , , Kehittämisprojektit , , Työterveyspalvelut henkilökunnalle , , Työnohjauspalvelut , , Muut palvelut , ,3 Muut palvelujen ostot , ,5 PALVELUJEN OSTOT , , Toimisto- ja atk-tarvikkeet , , Kirjallisuus , , Elintarvikkeet , , Vaatteisto , , Puhdistusaineet ja -tarvikkeet , , Vesi- ja energiapalvelut , , Huoltotarvikkeet , , Laitteet ja kalusto , , Hoitotarvikkeet , , Röntgentarvikkeet , , Laboratoriotarvikkeet , ,7 31