Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2016-2018"

Transkriptio

1 Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan Hallitus Valtuusto

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 4 A. TALOUSARVION VALTUUSTOTASOLLA SITOVA OSUUS YLEISTÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ HENKILÖSTÖÖN JA OSAAMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ PROSESSEIHIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ PALVELUKYSYNTÄÄN SEKÄ POTILAISIIN JA ASIAKKAISIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ OMISTAJIIN, TALOUTEEN JA VAIKUTTAVUUTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ STRATEGISET LINJAUKSET ARVOT MISSIO VISIO KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT STRATEGIAKARTTA KESKEISET TOIMINTALINJAUKSET/STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT TAVOITTEET BSC-NÄKÖKULMITTAIN HENKILÖSTÖÖN JA OSAAMISEEN KOHDISTUVAT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET PROSESSEIHIN KOHDISTUVAT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET ASIAKKAISIIN KOHDISTUVAT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUTEEN JA VAIKUTTAVUUTEEN KOHDISTUVAT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET SAMKOMMUNENS STRATEGISKA PLAN ALLMÄNT VERKSAMHETSMILJÖN FAKTORER SOM INVERKAR PÅ PERSONALEN OCH KUNNANDET FAKTORER SOM INVERKAR PÅ PROCESSERNA FAKTORER SOM INVERKAR PÅ EFTERFRÅGAN AV TJÄNSTER SAMT PATIENTERNA OCH KUNDERNA FAKTORER SOM INVERKAR PÅ ÄGARNA, EKONOMIN OCH EFFEKTIVITETEN STRATEGISKA LINJERINGAR VÄRDEN MISSION VISION KRITISKA FRAMGÅNGSFAKTORER STRATEGIKARTAN CENTRALA VERKSAMHETSLINJERINGAR/STRATEGISKA MÅLSÄTTNINGAR

3 2.4. MÅLEN UR DE OLIKA BSC-SYNVINKLARNA MÅLSÄTTNINGAR OCH ÅTGÄRDER RIKTADE TILL PERSONALEN OCH KUNNANDET MÅLSÄTTNINGARNA OCH ÅTGÄRDERNA SOM RIKTAS TILL PROCESSERNA MÅLSÄTTNINGARNA OCH ÅTGÄRDERNA SOM RIKTAS TILL KLIENTERNA MÅLSÄTTNINGARNA OCH ÅTGÄRDERNA SOM RIKTAS TILL EKONOMIN OCH EFFEKTIVITETEN TALOUSARVIO JA SUUNNITELMA SUORITETAVOITTEET TULOSALUEITTAIN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA / TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA INVESTOINTIHANKESUUNNITELMA B. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN INFORMATIIVINEN OSUUS TALOUSARVION PERUSTELUT TALOUSARVIO TILIKOHDITTAIN TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUEITTAIN SOMATIIKAN TULOSALUE PSYKIATRIAN TULOSALUE TUKIPALVELUJEN TULOSALUE LIITE 1: HENKILÖSTÖSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN SUUNNITELMA LIITE 2: KUNTAKOHTAISET MAKSUOSUUDET KÄYTTÖMENOIHIN LIITE 3: OPINTO- JA VIIHDYTYSRAHASTO LIITE 4: NORDLABIN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET LIITE 5: PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TALOUSARVIO JA SUUNNITELMA

4 Johdanto BUDJETTIASIAKIRJAN RAKENNE Liitteen mukainen budjettiasiakirjakokonaisuus on jaettu sitovuustasoltaan kahteen osaan: valtuuston hyväksymään sitovaan osioon sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaa perustelevaan ja täydentävään informatiiviseen osioon. Valtuuston päätöksessä todetaan erikseen, miltä osin liiteasiakirja on valtuustotasolla yksiköitä sitova. Sitova osa Budjettiasiakirjan alussa oleva Strateginen suunnitelma koskee koko kuntayhtymän toimintaa. Kuntayhtymän strategia on ollut pohjana hyväksyttävän talousarvion valmistelulle. Luku sisältää samalla kuntayhtymän keskeiset toimintalinjaukset/strategiset päämäärät sekä tavoitteet ja toimenpiteet suunnitelmakaudelle. Toiminnalliset tavoitteet esitetään yksilöidymmin koko kuntayhtymää koskevalla tasolla toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman mukaisesti ns. BSC-korttina. Lisäksi esitetään erikoissairaanhoidon suoritemääriä koskevat määrälliset toiminnalliset tavoitteet. Suoritemäärätavoitteet on esitetty hieman yksityiskohtaisemmin, mutta sitovina ne esitetään vain tulosaluetasolla (hoitopäivät / avohoito). Seuraavaksi esitetään euromääräiset sitovat tavoitteet: tuloslaskelma (ulkoiset kokonaistulot / ulkoiset kokonaismenot), investointien kokonaismäärä (netto) sekä rahoituslaskelma (lainakannan muutokset). Informatiivinen osa Informatiivinen osio sisältää talousarvion perustelut. Perusteluteksti sisältää tietoa budjettirakenteesta, sitovuustasosta, esitettyjen tulojen ja menojen perusteista sekä muutoksista, suunnitelluista investoinneista jne. Lisäksi esitetään tilitasolla oleva määrärahaerittely. Informatiivinen osio jatkuu tulosaluekohtaisilla BSC-korteilla, joihin on koottu kunkin tulosalueen toiminta-ajatus sekä toiminnalliset tavoitteet neljän BSC-näkökulman avulla. Lisäksi osio sisältää lyhyen henkilöstösuunnitelman. Talousarvioasiakirjassa on esitetty kuntakohtaiset ennusteet palvelumaksuista vuodelle Tämän ennusteen pohjalta jäsenkunnat varautuvat erikoissairaanhoidon kustannuksiin omissa budjeteissaan. Budjetissa kuntalaskutuksen kautta tuleviksi arvioidut tulot on jaettu palveluja käyttäville kunnille niiden toteutuneen suhteellisen euromääräisen käytön perusteella. Ennuste on laadittu jäsenkuntien suhteellisen esh:n käytön perusteella kaudella ja tammi-elokuu 2015 sekä ensihoidon asukaskohtaisella kustannuksella. Ennuste on vain suuntaa-antava. Budjettiasiakirjan lopussa on erillisenä osana Peruspalveluliikelaitos Jytan talousarvio 2016 ja toiminta- ja taloussuunnitelma , jonka peruspalvelulautakunta on hyväksynyt. 4

5 A. TALOUSARVION VALTUUSTOTASOLLA SITOVA OSUUS 1.1 Yleistä Kuntayhtymän toiminta ja palvelutuotanto on jatkunut jäsenkuntien osalta vakiintuneena. Lähialueen kuntien palvelukäyttö on ilahduttavassa kasvussa osin liittyen toimialan rakennemuutoksiin. Pietarsaaren alueen käyttö on synnytysten keskityttyä Kokkolaan kasvanut uudelle tasolle, jonka uskotaan jatkuvan myös suunnitelmakauden aikana. Psykiatrian päivystystoiminnan keskittymisen myötä Kokkolaan on kasvanut Kalajoki-Kallion alueen sekä ympäristökuntien palvelumyynti. Toimintailmapiiri on kehittämisen ja uudistusten kannalta myönteinen. Peruskorjausohjelma on edennyt laaditun ohjelman mukaisesti ja ollaan saamassa päätökseen suunnitelmakauden aikana. Toimintojen muutoksissa keskussairaalan sisällä ja Tk-sairaalan rakentamishankkeen myötä myös korjausrakentamisen suunnitelma elää. Rakentamisen suunnitelmat muuttuvat toimintojen muutosten myötä. Viime vuosina taloudellinen kehitys on ollut myönteistä, kustannuskasvua on onnistuttu hillitsemään ja tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, vaikka niitä ovat kuormittaneet loppuvuosista 2013 ja 2014 ilmaantuneet valtakunnallisista ratkaisuista johtuneet satunnaiset tekijät: lomapalkkavaraukset ja potilasvahinkovakuutuksen varaukset. Erikoissairaanhoidossa vuonna 2015 merkittävästi kasvanut jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on entisestään parantanut sairaalan tuottavuutta sekä helpottanut jäsenkuntien kustannuskehitystä. Peruspalvelujen ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan rakennemuutos Jytassa on osaltaan tuottanut kustannushyötyjä. Kustannusten kasvun hillintä on jatkossakin välttämätöntä yleisen talouslaman jatkuessa. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus herättää myös Keski-Pohjanmaalla monia kysymyksiä. Kunnissa on odotusarvo kustannustason laskusta, pelkona päätösvallan karkaaminen. Talousarvion valmistelun aikana ei ole tiedossa, mikä on valtakunnallinen malli, johon sote-hallinto valtakunnassa tulevina vuosina perustuu. Ennakoiden muutosta on alueella tehty syksyllä 2015 merkittävä päätös uuden toiminnallisen kuntayhtymän perustamisen valmistelusta niin, että jo vuoden 2017 alusta lukien alueella toimii laaja-alainen ja syvään toiminnalliseen integraatioon perustuva sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Tämä muutos värittää vahvasti talousarviovuotta, mikä on sen kaikilta osin toiminnallisesti uuden organisaation rakentamisen ja uusien toimintamallien kehittämisen vuosi. Kuntayhtymän voimassa oleva strategia ja siihen liittyvä tavoite olla erityisvastuualueen eteläinen osaamiskeskus on osoittautunut tulossa olevien muutosten kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Jo nyt kuntayhtymällä on erikoissairaanhoidon osalta vahva asema jäsenkuntiaan ja maakuntaa merkittävästi laajempana palvelun tarjoajana. On tärkeää, että kuntayhtymän toimintavalmius on myös jatkossa riittävä vastaamaan tuleviin haasteisiin. Samoin on välttämätöntä, että tulevia sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoalueita tai tuotantoalueita toteutettaessa saadaan muodostettua riittävän laaja ja tarvittavan väestömäärän omaava alue, joka mahdollistaa alueen väestön tarvitsemien palvelujen turvaamisen ja kehittämisen. Kiurun jäsenkuntien alueella varaudutaan nyt myös tulevaisuutta varten. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän voimassaoleva strategia on kirjoitettu siten, että sen tavoitevuodeksi on määritelty vuosi Strategian kirjaukset ovat kuitenkin edelleen relevantteja ja suunnitelmavuoden tavoitteet perustuvat edelleen perustellusti saman strategian 5

6 periaatteisiin. Organisaatiouudistuksen alla on nähty tarkoituksenmukaiseksi vahvistaa uusi strategia uutta toiminnallista kuntayhtymää varten. Näin ollen vuoden 2016 toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu edelliseltä suunnitelmakaudelta tuttuun strategiaan. Ainoastaan Keskeisimpiin toimintalinjauksiin ja strategisiin päämääriin on täsmennetty päivystävän sairaalan sekä erikoissairaanhoidon jäsenkuntien ulkopuolisen palvelumyynnin merkitystä sekä uuden syvään toiminnalliseen integraatioon perustuvan laaja-alaisen sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kuntayhtymä-organisaation tavoitetta. 1.2 Toimintaympäristö Henkilöstöön ja osaamiseen vaikuttavia tekijöitä Henkilökunnan ikärakenteesta johtuen eläkkeelle jäävien määrä on lähivuosien aikana suuri. Kilpailu osaavasta työvoimasta, varsinkin erityisosaajista näyttää jatkuvan haasteellisena. Lääkäritilanne on edelleen parantunut, ja vuokratyövoiman osuutta on voitu merkittävästi vähentää, mutta muutamilla erikoisaloilla vajaus on palvelutuotantoa haittaavaa. Hoitohenkilöstön osalta henkilöstötilanne on kohtuullisen hyvä eikä tällä hetkellä ole oleellista vaikeutta saada sijaistyövoimaa. Osaamisvaatimukset toimialalla lisääntyvät jatkuvasti kaikilla tasoilla. Etenkin johtamis- ja esimiestehtävissä työelämän haasteet luovat entistä kovempia vaatimuksia. Muutosjohtamista tulisi kyetä tukemaan myös koulutuksella. Oppilaitoksista valmistuneiden työntekijöiden valmiudet eivät läheskään aina vastaa työelämän vaatimuksia, mikä edellyttää jatkuvaa, järjestelmällistä ja perusteellista perehdytystoimintaa samoin kuin säännöllistä täydennyskoulutusta. Kansainvälistymisen ja työvoimavajeen johdosta ulkomaisen työvoima osuus on kasvamassa. Tämä edellyttää laadukasta kielikoulutusta samoin kuin kykyä tukea muualta tulevia työntekijöitä sopeutumaan Suomen olosuhteisiin. Alueen väestön kaksi äidinkieltä tuovat oman lisähaasteensa kielen opetukseen. Organisaatiomuutosten yhteydessä henkilöstön tukeminen ja osallistaminen ovat erityisen tärkeitä. Motivoitunut henkilöstö on avain onnistuneeseen toiminnalliseen organisaatiouudistukseen Prosesseihin vaikuttavia tekijöitä Teknologinen kehitys jatkuu nopeana sekä toimialan että informaatioteknologian osalta. Keskeinen toiminnallinen haaste on palveluketjujen ja prosessien toimivuuden parantaminen ja samanaikainen asiakaspalvelun ja lopputuloksen laadun sekä palvelun vaikuttavuuden parantaminen. Palveluita on kyettävä muokkaamaan potilaiden ja asiakkaiden tarpeita entistä paremmin huomioon ottaviksi. Tulee ottaa huomioon myös potilas- ja asiakasryhmien tarpeiden erilaisuus. Palveluiden tulee muokata eri ryhmien tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Palveluprosessien ohella myös tiedontuotantoa ja raportointia on osattava kehittää samoin kuin logistisia toimintoja ja hankintaprosesseja. 6

7 Säädösmuutokset, järjestämislaki ja päivystysasetus sekä taloudellinen paine tulevat edellyttämään rakenteellisia muutoksia. Muutokset tulevat aiheuttamaan palvelujen kysyntämuutoksia, joihin on kyettävä vastaamaan suunnitelmakauden aikana palveluprosesseja muuttamalla ja tehostamalla. Uudessa syvään integraatioon perustuvassa organisaatiossa pyritään portaattomaan asiakasvirtaan, jossa hoitoketjun vastuu konkretisoituu yhteiseksi vastuuksi asiakkaan ennaltaehkäisevästä tuesta aina vahvasti korjaaviin toimenpiteisiin ja kuntouttavaan, kotouttavaan, elämää tukevaan tukeen asti. Uudistuksen tavoitteena on saada asiakas, usein myös perhe, toiminnan keskiöön ja huomio pois organisaatio- tai talousarviorakenteista Palvelukysyntään sekä potilaisiin ja asiakkaisiin vaikuttavia tekijöitä Palvelukysyntä nykyisistä jäsenkunnista jatkunee nykyisellään, peruspalvelujen kehittyminen saattaa sitä hieman vähentää ja ikärakennemuutos sekä teknologinen kehitys vastaavasti lisätä. Toiminnan taloudellisuuden ja kehittämismahdollisuuksien kannalta on oleellista, että lähialueilta tuleva palvelukysynnän kasvu jatkuu ja voimistuu. Naapurialueilla tehdyt ja tehtävät hallinnolliset ja rakenteelliset päätökset vaikuttavat oleellisesti tähän kehitykseen. On tärkeää kyetä rakentamaan molempia osapuolia hyödyttäviä palveluratkaisuja. Terveydenhuoltolain mukainen potilaiden vapaa hoitopaikan valinta edesauttaa tavoitteen saavuttamista edellyttäen että palvelujen saatavuus ja laatu kyetään varmistamaan. Palveluja käyttämien vaatimukset saatavuuden ja laadun suhteen tulevat jatkossa edelleen kasvamaan. Palvelut halutaan oikea-aikaisina ja viivytyksettä ja koko palvelutapahtumalta edellytetään korkeaa laatua. Lisäksi kunnat ja valtio edellyttävät palveluilta kustannusten kohtuullisuutta ja hyvää vaikuttavuutta Omistajiin, talouteen ja vaikuttavuuteen vaikuttavia tekijöitä Julkisen talouden tilanne on heikko. Maan bruttokansantuote ei kasva ja viennin osalta Suomessa on kilpailukykyhaasteita. Etsittäessä lääkkeitä kilpailukyvyn parantamiseen, on hallituksen tuomissa vaihtoehdoissa pyritty pienentämään myös työn kustannuksia. Mikäli osakin ehdotuksista toteutuu, tulee tämä osaltaan vaikuttamaan myös kuntayhtymän henkilöstömenoihin. Muutokset eivät kuitenkaan koske talousarviovuotta. Merkittävä tavoite hallituksella on myös maan julkisen sektorin kustannusten leikkaaminen. Sote-uudistus perustuu pitkälti kustannusten hallintaan ja tuottavuuden sekä vaikuttavuuden parantamiseen. Palkkakustannuksissa on nykyisen sopimuskauden perusteella vuodelle 2016 odotettavissa maltillinen noin puolen prosentin suuruinen korotus. Henkilöstökustannusten säästöpotentiaali perustuukin henkilöstömäärän sekä sijaiskustannusten vähentämisen mahdollisuuksiin. Korkotasossa on odotettavissa lievä nouseva trendi. Kokonaistalouden ja valtiontalouden ongelmat heijastuvat myös kuntakenttään. Kuntien taloudellinen tilanne on erityisen vaikea jäsenkuntiemme alueella, velkaantuminen on maan korkeinta ja monissa kunnissa on jouduttu toteuttamaan mittavia talouden tasapainottamistoimia. Kuntien kokonaistilanne edellyttää myös kuntayhtymässä tiukkaa taloudenpitoa ja tarkkaa harkintaa kaikkien talousarviomääräraho- 7

8 jen kohdalla. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu on pystytty alueellamme pysäyttämään, mikä on osaltaan tukenut jäsenkuntien kustannuskehitystä. Edelleen alueen terveydenhuollon kustannustaso on liian korkea. Tilanteen tekee haasteelliseksi se, että toimialan kokonaistilanne lähialueilla edellyttää aktiivisia toimia ja varautumista palvelukysynnän kasvuun samanaikaisesti kun päivystysasetus aiheuttaa kustannuspaineita laatuvaatimusten kasvaessa. Vahvistetulla päivystystoiminnalla on hintansa. On entistäkin tärkeämpää, että päivystysalueen potilasmäärä on maakuntaa laajempi. 1.3 Strategiset linjaukset Arvot Ihmisten terveys ja hyvinvointi, joista huolehdimme o tuottamalla korkealaatuisia palveluja o kehittämällä terveyttä edistäviä työtapoja o toimimalla yhdessä kuntien, muun julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kanssa Ihmisarvon kunnioittaminen, jota vaalimme o asiakkaan ja potilaan itsemääräämistä kunnioittamalla, ja o inhimillisellä kohtelulla kaikissa elämän vaiheissa Oikeudenmukaisuus, jonka mukaan haluamme toimia suhteessa o asiakkaisiin ja potilaisiin o omaan henkilökuntaan, päättäjiin ja omistajiin sekä o sidosryhmiimme Innovatiivisuus ja yrittäjyys, jotka ilmenevät o aktiivisuutena ja toimeliaisuutena kaikessa tekemisessä o uusien toimintatapojen etsimisenä ja toteuttamisena Omatoimisuus ja vastuullisuus, mikä tarkoittaa o riskien hyvää hallintaa o turvallisuutta ja vastuuta tulevaisuudesta o asiakkaiden ja potilaiden omiin kykyihin luottamista Vaikuttavuus, mikä näkyy o palvelujen vaikuttavuutena o voimavarojen tehokkaana käyttönä o kilpailukykynä ja taloudellisuutena 8

9 Peruspalveluliikelaitos Jyta on määritellyt omat arvonsa, jotka ovat sopusoinnussa tässä esitettyjen arvojen kanssa Missio Visio Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti Alueen ihmisten hyvinvoinnin taitava, aikaansaava ja ketterä luotsi Kriittiset menestystekijät Kuntayhtymän tuloksellisen toiminnan kannalta kriittisiksi tekijöiksi arvioidaan seuraan asiat: Vaikuttava ja kannustava johtaminen Onnistuminen osaavan henkilökunnan rekrytoinnissa ja henkilökunnan pysyvyys Yhteinen näkemys alueen toimijoiden kesken hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämisestä Kehittyvät ja toimivat tietojärjestelmät Sujuvat, käyttäjäystävälliset ja korkealaatuiset palvelut Vaikuttava ennaltaehkäisy Toiminta vaikuttavaa, taloudellista ja kilpailukykyistä Strategiakartta Strategiakartassa kuvataan organisaation menestyksen kannalta keskeiset tavoiteltavat asiat ryhmiteltynä tasapainotetun mittariston mukaisesti. ltavat asiat ovat organisaation toiminnan tuloksellisuuden ja menestymisen kannalta keskeisiksi arvioituja asioita. Strategiakartassa esitetyt asiat muodostavat dynaamisen kokonaisuuden: hyvän henkilökunnan osaamisen tuloksena saadaan aikaan hyvin toimivia prosesseja. Toimivien prosessien avulla asiakkaat ja potilaat saavat tarvitsemansa palvelut ja voivat olla tyytyväisiä. Tyytyväiset asiakkaat ja potilaat mahdollistavat hyvän taloudellisen tuloksen. Toimivat prosessit tuottavat myös korkealaatuisia palveluja, joiden tuloksena on väestön terveyttä ja hyvinvointia. 9

10 Strategiakartta Korkea tuottavuus Hyvä kilpailukyky Toiminta kokonaistaloudellista Toiminta vaikuttavaa Käyttäjäystävällisyys Palvelujen sujuvuus Korkea laatu ja hyvä asiakastyytyväisyys Hyvä koettu hyvinvointi ja terveys Sujuvat hoitoketjut Toimivat tietojärjestelmät Hyvä riskien hallinta Vaikuttava ennaltaehkäisy Onnistunut rekrytointi ja pysyvä henkilökunta Osaamisen jatkuva kehittäminen Alueen yhteinen näkemys Vaikuttava ja kannustava johtaminen Keskeiset toimintalinjaukset/strategiset päämäärät Tuloksellinen alueellinen yhteistoiminta Kannustava johtaminen ja joustava organisaatio Vahva ennaltaehkäisy Keskittyminen kansansairauksien hoitoon ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamiseen Avohoitoinen toimintamalli Nopean vasteen toimintatapa ja päivystävä sairaala Syvään toiminnalliseen integraatioon perustuva laaja-alainen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Osaamiskeskuksena palveluiden myynti jäsenkuntiaan laajemmalle alueelle 1.4 Tavoitteet BSC-näkökulmittain Henkilöstö ja osaaminen Keskeisin tavoite on riittävä määrä koulutettua, motivoitunutta ja osaavaa henkilökuntaa. Tähän tavoitteeseen pyritään aktiivisella rekrytoinnilla, hyvällä perehdytyksellä, kaikkien mutta erityisesti ikääntyvien työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimalla sekä kannustavalla johtamisella. Päivystystoiminnan vaatima henkilöstöresurssitarve huomioidaan. Organisaatiota ja johtamisjärjestelmää kehitetään vastaamaan toimintaympäristön ja asetettujen strategisten tavoitteiden vaatimuksia. Aktiivista johtamiskoulutusta jatketaan. Organisaatiouudistuksen yhteydessä huolehditaan henkilöstön osallistamisesta muutokseen. 10

11 Prosessit Avohoitoisen toimintamallin vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä jatketaan. Päivystyssairaalan olemassaolo turvataan. Toiminnallisilla kehittämisprosesseilla tuetaan henkilöstö- sekä tila- ja laiteresurssien tehokasta yhteiskäyttöä. Informaatioteknologisten järjestelmien toimivuutta parannetaan ja tietotuotantoa sekä tiedon hyödyntämistä tehostetaan. Hoito- ja palveluprosesseja ja ketjuja kehitetään periaatteen oikea potilas oikeaan aikaan oikeassa paikassa mukaisesti. Potilaat ja asiakkaat Lähtökohtana on, että potilas pääsee hoitoon hoidontarpeensa mukaisessa ajassa ja että hoitotakuun tavoitteet toteutuvat. Hoidon laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta parannetaan järjestelmällisillä, tietoon perustuvilla toimenpiteillä. Hoito toteutetaan avohoitona aina kun se on mahdollista ja yhden käynnin periaatteella mikäli mahdollista. Palvelujen laatua ja potilasturvallisuutta parannetaan jatkuvasti ja järjestelmällisesti. Yhteistyötä peruspalvelujen kanssa tiivistetään potilaiden ja asiakkaiden ohjauksessa ja hoidossa. Varaudutaan lähialueilta tulevaan kasvavaan palvelukysyntään ja toteutetaan tarvittava palvelu korkealaatuisena. Vahvistetaan asiakaspalvelu näkökulmaa. Talous ja vaikuttavuus Tuottavuuden parantamiseksi tehostetaan palveluprosessien ja ketjujen toimintaa samoin kuin tukipalveluprosesseja. Prosessien tehostamisessa hyödynnetään Lean-menetelmiä. Talousarvio laaditaan taloudellinen tilanne huomioon ottaen tavoitteelliseksi, mutta realistiseksi. Tavoitteena on tehokas kustannusten hallinta kaikissa toiminnoissa ja organisaatiotasoilla. Tuottavuuden parantamiseksi tavoitellaan myös kasvavaa palveluvolyymiä. Kustannustietoisuutta lisätään kustannuslaskennan ja kehittyvän raportoinnin avulla. Tuottavuuden parantamiseksi tavoitellaan myös kasvavaa palveluvolyymia, mikä edesauttaa erityisesti päivystystoiminnan taloudellisuutta. Kustannustehokkaan toiminnan edellytyksenä on palveluiden myynti jäsenkuntia laajemmalle alueelle. Tällä tuetaan päivystävän keskussairaalan strategiaa. Peruskorjausohjelma saatetaan päätökseen suunnitelmakauden aikana. Remonttisuunnitelman eteneminen tukeutuu toiminnallisten muutosten tarpeisiin. Investoinnit keskittyvät peruskorjausohjelman toteuttamiseen ja toimintavarustuksen ajan tasalla pitämiseen. Suunnitelmavuoden aikana peruskorjataan tilat mm sairaala-apteekille, patologialle, tietohallintoyksikölle sekä välinehuoltokeskukselle. Suunnitelmakauden aikana merkittävimmät laiteinvestoinnit koostuvat röntgenyksikön laiteuusinnoista, mutta vuodelle 2016 jää välivuosi sen kalliissa hankinnoissa. 11

12 1.4.1 Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Toimenpiteet ja aikataulu taso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Kannustava ja arvostava johtaminen Rekrytoidaan suunnitelmallisesti ja aktiivisesti Uusi henkilöstö perehdytetään hyvin ja ammatillinen täydennyskoulutus toteutetaan suunnitelmallisesti ja kattavasti Työkiertoa toteutetaan suunnitelmallisesti Työhyvinvointia tuetaan ja seurataan säännöllisin kyselyin Ikääntyvien työkykyä tuetaan Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa Organisaatiota ja johtamisjärjestelmää kehitetään vastaamaan integroidun sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeista vastaavaksi Vakanssien työpanos - hoitohenkilöstö 94 % - lääkärit 70 % - muut 85 % Henkilöstöstä osallistuu ammatilliseen täydennyskoulutukseen (100 %) Sairauspoissaolot enintään 12 kpv/vuosi/työntekijä Työyhteistökyselyn avainluku vähintään 14,2 Toteutuminen 100% 12

13 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Toimenpiteet ja aikataulu taso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Johtamisosaamista vahvistetaan järjestelmällisesti koko organisaatiossa Järjestetään 3. Kiuru-JET- johtamiskoulutus Sisäistä esimieskoulutusta jatketaan Prosesseihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet PROSESSIEN NÄKÖKULMA Toimenpiteet ja aikataulu taso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Hoitoketjujen ja prosessien toimivuutta ja vaikuttavuutta parannetaan Oikea potilas / asiakas on oikeaan aikaan oikeassa paikassa Hoitoketjujen ja prosessien johtamisessa on tarvittava tieto käytettävissä ja oikeaa Hoitoketjujen ja -prosessien kehittämisessä on mukana koko palveluketju ja sitä tehdään yhteistyössä peruspalvelujen ja erityisvastuualu- Käytetään Lean-menetelmiä järjestelmällisessä parantamisessa Hoitoketjuja ja prosesseja kehitetään järjestelmällisesti ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Raportointia vakioidaan ja kirjaamisen oikeellisuus varmistetaan Johtaminen perustuu varmennettuun tietoon Kehitettävien hoitoketjujen valinta tapahtuu suunnitelmallisesti. Toimintaperiaatteista sovitaan järjes- Hoitoketjujen ja prosessien kuvaaminen on vakioitu ja ovat laajassa käytössä. Hoitoketjuilla ja-prosesseilla on nimetyt omistajat Valmiit, ajantasaiset ja luotettavat raportit ovat esimiesten käytössä. Kehitettävistä hoitoketjuista on sovittu yhteistyössä alueen sosiaalija terveydenhuollon toimijoiden kanssa. 13

14 PROSESSIEN NÄKÖKULMA een kanssa. Toimenpiteet ja aikataulu taso ja mittari Tavoitteen toteutuminen tämissuunnitelmassa ja järjestämissopimuksessa Asiakkaisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Toimenpiteet ja aikataulu taso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Hoitoon ja palvelujen piiriin pääsee tarpeen edellyttämässä ajassa Hoito toteutetaan avohoitona aina, kun se on mahdollista Hyvä hoidon laatu ja vaikuttavuus Kehitetään keskussairaalaa alueen päivystyspalveluja tuottavana sairaalana Ajanvarausprosesseja uudistetaan ja niiden toimivuutta parannetaan Potilaalle annetaan käynti- /toimenpideaika asettamatta potilasta jonoon Kehitetään uusia avohoidon toimintatapoja Noudatetaan käypähoitosuosituksia ja potilasturvallisuussuunnitelman ohjeita Varmistetaan päivystysasetuksen kriteereiden täyttyminen Päivitetty suoritekäsikirja on implementoitu käytäntöön. Hoitoon ja palvelujen piiriin pääsy lain edellyttämässä määräajassa Ympärivuorokautisten hoito- ja hoivapaikkojen määrä Korvattujen potilasvahinkojen määrä laskee ( osuus alle 1,5 % koko maan korvatuista) Päivystysasetuksen mukaiset kriteerit täyttyvät. 14

15 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Toimenpiteet ja aikataulu taso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja hoitoon Potilaat ja asiakkaat osallistuvat hoidon ja palvelun laadun sekä vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämiseen (asiakasraatitoiminta) Asiakas saa palvelun äidinkielellään. Kehitetään sähköistä asiointia. Kanteluiden ja valitusten määrä vähenee. Systemaattinen asiakaspalautekysely on otettu käyttöön (tulos >4). Sähköinen itseilmoittautuminen on otettu käyttöön suunnitelmakauden aikana. 15

16 1.4.4 Talouteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Toimenpiteet ja aikataulu taso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Tuottavuutta parannetaan jatkuvasti ja järjestelmällisesti Hoidetaan taloutta vastuullisesti ja hyödynnetään raportointia Jäsenkuntien sote-kustannukset pidetään maan keskitasoa alhaisempana Huolehditaan tilastoinnin ja raportoinnin oikeellisuudesta. Huolehditaan realistiseksi valmistellun talousarvion toteutumisesta suunnitellussa muodossa Vähennetään suoritekohtaisia tuotantokustannuksia. Lisätään kustannustietoisuutta; raportointia hyväksikäyttäen lisätään talouden ennustettavuutta ja kustannuslaskentaa kehitetään. Jytassa hyödynnetään Maisema- mallia Erikoissairaanhoidossa myyntiä ulkokunnille lisätään ja piirin ulkopuolisen hoidon ostoja vähennetään Kehitetään drg:n mukaista kirjaamista ja kustannuslaskentaa vertailutietojen oikeellisuuden varmistamiseksi. Kuukausittaista talousseurantaa tiivistetään ja esimiesten talousosaamista tuetaan Asema valtakunnallisissa vertailuissa paranee sekä sairaanhoitopiirien kesken että kuntakohtaisessa sotekokonaiskustannusvertailussa. Johdon järjestelmä Ex-report on esimiesten käytössä Tuotteistus etenee ESH:ssa myynti ulkokunnille vähintään 20 % palvelutuotannosta Maakunnan kuntien tarvevakioidut sote-kokonaiskustannukset ovat maan alhaisimmassa neljänneksessä. Diagnoosit ja toimenpiteet kirjataan potilastietojärjestelmään oikeina. TA-poikkeama max. 1 % 16

17 TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Toimenpiteet ja aikataulu taso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Toiminnan vaikuttavuudeswta huolehditaan ja sitä arvioidaan järjestelmällisesti Uusien vaikuttavuusmittareiden käyttöönotto Vaikuttavuutta arvioidaan raportoinnissa. 17

18 2. Samkommunens strategiska plan 2.1 Allmänt Samkommunens verksamhet och tjänsteproduktion har för medlemskommunernas del fortsatt på det etablerade sättet. Tjänsteanvändningen i närområdenas kommuner ökar på ett glädjande sätt, delvis på grund av branschens strukturella förändringar. Efter att Jakobstadsnejdens förlossningar koncentrerats till Karleby har Jakobstadsnejdens användning stigit till en ny nivå som den tros fortsätta på även under planeringsperioden. I och med att psykiatrins jourverksamhet koncentrerats till Karleby har försäljningen av tjänster till Kalajoki-Kallio-området och omgivande kommuner ökat. Verksamhetsatmosfären är positiv ifråga om utvecklandet och förnyelser. Totalrenoveringsprogrammet har fortskridit enligt den utarbetade planen och den slutförs under planeringsperioden. I och med funktionsändringar inom sjukhuset och hälsocentralsjukhusets byggprojekt lever även renoveringsplanen. När funktioner ändras, ändras även byggplanerna. Under de senaste åren har den ekonomiska utvecklingen varit positiv, kostnadsökningen har kunnat stävjas och boksluten har visat ett underskott, även om de har belastats av sporadiska faktorer som berott på riksomfattande beslut i slutet av åren 2013 och 2014: semesterlönereserveringarna och reserveringarna för patientskadeförsäkring. Det faktum att försäljningen av specialsjukvård har ökat betydligt under år 2015 har gjort sjukhusets produktivitet ännu bättre än förr samt stävjat medlemskommunernas kostnadsutveckling. Strukturförändringen inom dygnetruntvården i Jyta har för sin del fört med sig kostnadsnytta. Det är även i fortsättningen nödvändigt att stävja kostnadsökningen när den allmänna ekonomiska lågkonjunkturen fortsätter. Den riksomfattande social- och hälsovårdsreformen väcker många frågor även i Mellersta Österbotten. I kommunerna hoppas man att kostnadsnivån sjunker och samtidigt finns en rädsla för att tappa beslutsmakten. Under beredningen av budgeten finns det ännu inte information om hurudan den riksomfattande modellen är som social- och hälsovårdsförvaltningen baserar sig på de kommande åren. Med tanke på reformen har man i området under hösten 2015 fattat ett stort beslut om att bereda grundandet av en ny funktionell samkommun så att det i området redan från början av år 2017 fungerar en omfattande social- och hälsovårdssamkommun som bygger på djup funktionell integration. Den här förändringen sätter sin starka prägel på budgetåret, som till alla delar är funktionellt ett år för byggandet av den nya organisationen och utvecklandet av nya verksamhetsmodeller. Samkommunens gällande strategi och dess mål om att vara specialupptagningsområdets sydliga centrum för kunnande har visat sig vara ändamålsenlig med tanke på de kommande förändringarna. Redan nu har samkommunen för specialsjukvårdens del en stark ställning som tjänsteproducent på ett område som är betydligt större än dess medlemskommuner och landskapet. Det är viktigt att samkommunens insatsberedskap är även i fortsättningen tillräcklig för att man ska kunna svara på de kommande utmaningarna. Det är likaså nödvändigt att man vid bildandet av social- och hälsovårdens kommande självstyrelseområden eller produktionsområden bildar ett område som är tillräckligt omfattande och som har tillräckligt mycket befolkning, så att det är möjligt att trygga och utveckla de tjänster som 18

19 områdets befolkning behöver. Inom Kiurus medlemskommuner förbereder man sig nu även inför framtida förändringar. Den gällande strategin för Mellersta Österbottens samkommun för specialsjukvård och grundservice har skrivits så att målsättningsåret är De strategiska noteringarna är ändå fortfarande relevanta och planeringsårets mål grundar sig fortfarande på goda grunder på principerna i samma strategi. Inför organisationsreformen har man ansett det ändamålsenligt att befästa en ny strategi för den nya funktionella samkommunen. Budgeten och ekonomiplanen för år 2016 grundar sig därför på strategin som är bekant från den tidigare planeringsperioden. Man har bara i de mest centrala verksamhetsstrategierna och i de strategiska målen preciserat betydelsen av det jourhavande sjukhuset och försäljningen av specialsjukvård utanför medlemskommunerna samt målet gällande en omfattande regional samkommunsorganisation inom social- och hälsovården som grundar sig på djup funktionell integration. 2.2 Verksamhetsmiljön Faktorer som inverkar på personalen och kunnandet På grund av personalens ålderstruktur kommer många anställda att gå i pension under de närmaste åren. Konkurrensen om kunnig arbetskraft, och särskilt personer med specialkompetens, ser ut att förbli hård även i fortsättningen. Läkarsituationen har fortsatt att förbättras och man har kunnat minska andelen av hyrda tjänster i betydande grad, men inom några specialområden försvåras tjänsteproduktionen av bristen på läkare. När det gäller vårdpersonalen är personalsituationen hyfsad, och just nu finns det inga betydande svårigheter att få vikarier. Kraven på kunnande inom branschen växer hela tiden på alla nivåer. Speciellt i ledarskaps- och förmansuppgifter skapar arbetslivets utmaningar allt större krav. Förändringsledarskap måste kunna stödjas även med utbildning. De som utexamineras från läroinrättningarna har inte nära heller alltid sådana färdigheter som motsvara arbetslivets krav, vilket förutsätter fortlöpande, systematisk och grundlig introduktionsutbildning samt regelbunden fortbildning. På grund av internationaliseringen och arbetskraftbristen håller andelen utländsk arbetskraft att växa. Därför krävs högkvalitativ språkutbildning samt förmåga att stödja de utländska arbetstagarna så att de kan anpassa sig till förhållandena i Finland. De två modersmålen bland befolkningen i området utgör en extra utmaning i språkundervisningen. I samband med organisationsförändringen är det speciellt viktigt att stöda personalen och göra den delaktig. En motiverad personal är nyckeln till en lyckad funktionell organisationsreform. 19

20 2.2.2 Faktorer som inverkar på processerna Den teknologiska utvecklingen är fortfarande snabb både när det gäller branschen och när det gäller informationsteknologin. En central utmaning för verksamheten är att förbättra tjänstekedjornas och tjänsteprocessernas funktionalitet och samtidigt förbättra kundbetjäningens och slutresultatets kvalitet samt betjäningens effektivitet. Tjänsterna måste kunna bearbetas så att de allt bättre tar i beaktande patienternas och klienternas behov. Även de olika patient- och klientgruppernas olika behov måste tas i beaktande. Tjänsterna bör utarbetas till helheter som är ändamålsenliga med tanke på de olika gruppernas behov. Vid sidan av tjänsteprocesserna bör även dataproduktionen och rapporteringen kunna utvecklas, liksom också de logistiska funktionerna och anskaffningsprocesserna. Författningsändringarna, lagen om ordnandet, jourförordningen samt det ekonomiska trycket kommer att förutsätta strukturella ändringar. Förändringarna kommer att göra att efterfrågan på tjänster förändras, vilket man måste kunna svara på under planeringsperioden genom att ändra på tjänsteprocesserna och göra dem effektivare. I den nya organisationen som grundar sig på djup integration strävar man efter ett steglöst kundflöde, där vårdkedjans ansvar konkretiseras till gemensamt ansvar både inom förebyggande stöd för klienten och inom starkt korrigerande ingrepp, rehabilitering, stöd i hemmet och stöd som stöder livet. Målet med förnyelsen är att få klienten, ofta även familjen, att bli centrum av verksamheten och föra uppmärksamheten bort från organisations- och budgetstrukturer Faktorer som inverkar på efterfrågan av tjänster samt patienterna och kunderna Efterfrågan på tjänster från de nuvarande medlemskommunerna torde förbli oförändrad: Å ena sidan kan utvecklingen inom grundtjänsterna minska den lite, men å andra sidan kan ändringen i åldersstrukturen samt den teknologiska utvecklingen göra att den ökar. Med tanke på verksamhetens ekonomi och utvecklingsmöjligheter är det väsentligt att efterfrågan på tjänster från närområdena fortsätter att växa och förstärkas. De administrativa och strukturella besluten som gjorts och görs i grannområdena har en stor inverkan på den här utvecklingen. Det är viktigt att kunna utarbeta servicelösningar som gagnar båda parterna. Patientens rätt, i enlighet med hälso- och sjukvårdslagen, att fritt välja vårdställe främjar uppnåendet av detta mål förutsatt att tillgången till tjänster samt dess kvalitet kan tryggas. De krav som de som använder tjänsterna ställer på tillgången och kvaliteten fortsätter att växa i framtiden. Patienterna/klienterna vill ha tjänsterna vid rätt tid och utan dröjsmål och kräver hög kvalitet av hela betjäningstillfället. Dessutom kräver kommunerna och staten att kostnaderna för tjänsterna är rimliga samt att tjänsterna är effektiva. 20

21 2.2.4 Faktorer som inverkar på ägarna, ekonomin och effektiviteten Den offentliga ekonomins situation är svag. Landets bruttonationalprodukt växer inte och ifråga om export har Finland problem med konkurrenskraften. När regeringen försökt hitta på sätt att förbättra konkurrenskraften har den i sina förslag även försökt minska arbetets kostnader. Ifall ens en del av förslagen förverkligas, kommer dessa att för sin del påverka även samkommunens personalkostnader. Förändringarna gäller dock inte budgetåret. Ett annat stort mål regeringen har är att skära ner den offentliga sektorns kostnader. Social- och hälsovårdsreformen grundar sig långt på att hålla kostnaderna under kontroll och att förbättra produktiviteten och effektiviteten. På basis av den nuvarande avtalsperioden är en måttlig höjning på cirka en halv procent att vänta ifråga om lönekostnaderna år Möjligheterna att göra inbesparingar ifråga om personalkostnaderna baserar sig på möjligheterna att minska mängden personal och vikariekostnaderna. När det gäller räntenivån är en lätt stigande trend att vänta. Problemen i totalekonomin och statens finanser syns även i kommunerna. Kommunernas ekonomiska situation är speciellt svår i våra medlemskommuner, skuldsättningen är den högsta i landet och i många kommuner har man varit tvungna att genomföra omfattande balansering av ekonomin. På grund av kommunernas helhetssituation krävs att även samkommunen håller ekonomin i strama tyglar och att alla budgetanslagen övervägs noga. Ökningen av specialsjukvårdens kostnader har kunnat stoppas i vår region, vilket har för sin del stött medlemskommunernas kostnadsutveckling. Hälso- och sjukvårdens kostnadsnivå är ändå fortfarande för hög i området. Situationen görs svår av att branschens helhetssituation i närområdena förutsätter aktivt agerande och föreberedelse på ökningen av efterfrågan av tjänster samtidigt som jourförordningen orsakar kostnadstryck när kvalitetskraven ökar. Den förstärkta jourverksamheten har sitt pris. Det är allt viktigare att jourområdets patientmängd är mer omfattande än landskapet. 2.3 Strategiska linjeringar Värden Människans hälsa och välfärd som vi sköter om o genom att producera högklassiga tjänster o genom att utveckla arbetssätt som främjar hälsan o genom samarbete med kommunerna, den övriga offentliga sektorn, organisationerna och företagen Respekt för människovärdet som vi värnar om o genom att respektera klientens och patientens självbestämmanderätt och o genom ett mänskligt bemötande i livets alla skeden 21

22 Rättvisa, som vi vill beakta i våra relationer till o klienter och patienter o den egna personalen, beslutsfattarna och ägarna o våra intressentgrupper Innovativitet och företagsamhet, som syns som o aktivitet och handlingskraft i allt agerande o sökande och förverkligande av nya tillvägagångssätt Självständighet och ansvarsfullhet, vilket betyder o god riskhantering o trygghet och ansvar om framtiden o att man litar på klienternas och patienternas egen förmåga Effektivitet som syns o som effektiva tjänster o som effektiv användning av resurser o som konkurrenskraft och god resurshushållning Affärsverket för social- och hälsovård Jyta har definierat sina egna värden som är i harmoni med de värden som presenterats här Mission Vision Välfärd smidigt och yrkesskickligt En skicklig, effektiv och smidig lots för välfärden åt distriktets människor Kritiska framgångsfaktorer Följande faktorer bedöms vara kritiska med tanke på samkommunens resultatrika verksamhet: Ett effektivt och sporrande ledarskap Lyckad rekrytering av kunnig personal samt bestående personal 22

23 En gemensam syn bland distriktets aktörer om utvecklingen av välfärden och tjänsterna Datasystem som fungerar väl och utvecklas Fungerande, användarvänliga och högkvalitativa tjänster Effektivt förebyggande arbete Verksamheten är effektiv, ekonomisk och konkurrenskraftig Strategikartan I strategikartan beskrivs de viktigaste målsättningarna med tanke på organisationens framgång, grupperade enligt det balanserade styrkortet. Det som eftersträvas är faktorer som har bedömts vara centrala med tanke på organisationens verksamhets resultatrikhet och framgångsrikhet. Det som framförs i strategikartan bildar en dynamisk helhet: som resultat av kunnig personal får man till stånd väl fungerande processer. Med hjälp av fungerande processer får klienterna och patienterna de tjänster de behöver och kan vara nöjda. Nöjda klienter och patienter möjliggör ett gott ekonomiskt resultat. Fungerande processer producerar även högkvalitativa tjänster som leder till befolkningens goda hälsa och välbefinnande. Strategikartan Hög produktivitet God konkurrenskraft Verksamhetens helhetsekonomi är god Effektiv verksamhet Användarvänlighet Tjänsternas smidighet Hög kvalitet och nöjda kunder Välbefinnandet och hälsan upplevs vara bra Smidiga vårdkedjor Fungerande datasystem God riskhantering Effektivt förebyggande En lyckad rekrytering och bestående personal Ständigt utvecklande av kunnandet En gemensam syn i distriktet Effektivt och sporrande ledarskap Centrala verksamhetslinjeringar/strategiska målsättningar Ett framgångsrikt samarbete inom distriktet Ett sporrande ledarskap och en flexibel organisation Ett starkt förebyggande arbete Koncentrering på vården av folksjukdomar och tryggandet av den sociala välfärden 23

24 En öppenvårdsinriktad verksamhetsmodell Ett verksamhetssätt med snabb respons och jourhavande sjukhus En omfattande social- och hälsovårdssamkommun som grundar sig på djup funktionell integration Som kompetenscentrum försäljning av tjänster inom ett område som är större än medlemskommunerna 2.4. Målen ur de olika BSC-synvinklarna Personalen och kunnandet Det mest centrala målet är att ha tillräckligt med utbildad, motiverad och kunnig personal. Det här målet försöker man nå med aktiv rekrytering, god introduktion, genom att sörja för allas men särskilt de åldrande arbetstagarnas välbefinnande samt genom uppmuntrande ledarskap. Den personalresurs som jourverksamheten behöver tas i beaktande. Organisationen och ledningssystemet utvecklas så att de motsvarar verksamhetsmiljöns och de strategiska målens krav. Aktiv ledarskapsutbildning fortsätter. Vid organisationsreformen ser man till att personalen är delaktig i förändringen. Processerna Man fortsätter att arbeta med åtgärder som stärker den öppenvårdsinriktade verksamhetsmodellen. Joursjukhusets framtid tryggas. Med funktionella utvecklingsprocesser stödjas effektiv användning av personal-, utrymmes- och apparaturresurser. De informationsteknologiska systemens funktionalitet förbättras och informationsproduktionen samt utnyttjandet av information effektiviseras. Vård- och serviceprocesserna och kedjorna utvecklas enligt principen rätt patient vid rätt tidpunkt på rätt ställe. Patienterna och klienterna Utgångspunkten är att patienten får vård inom den tid som vårdbehovet förutsätter och att vårdgarantins mål förverkligas. Vårdens kvalitet, effektivitet och patientsäkerheten förbättras genom systematiska åtgärder som baserar sig på fakta. Vården genomförs som öppenvård alltid när det är möjligt och, ifall det är möjligt, med endast ett besök. Servicens kvalitet och patientsäkerheten förbättras hela tiden och systematiskt. Samarbetet med grundservicen görs tätare i handledningen och vården av patienterna och klienterna. Man förbereder sig för ökad efterfrågan på service i närområdena och förverkligar de nödvändiga tjänsterna högklassigt. Kundbetjäningssynvinkeln förstärks. 24

25 Ekonomin och effektiviteten För att förbättra produktiviteten effektiviseras serviceprocessernas och servicekedjornas funktionalitet liksom också stödtjänsteprocesserna. När processerna görs mer effektiva används Lean-metoder. Budgeten görs, med beaktande av den ekonomiska situationen, målinriktad men realistisk. Målet är effektiv kontroll över kostnaderna i all verksamhet och på organisationsnivå. Medvetenhet om kostnader ökas med hjälp av kostnadsräkning och den utvecklande rapporteringen. För att förbättra produktiviteten eftersträvas även en ökad servicevolym som främjar speciellt jourverksamhetens goda ekonomi. En förutsättning för kostnadseffektiv verksamhet är försäljning av service inom ett område som är större än medlemskommunerna. På så sätt stödjas det jourhavande centralsjukhusets strategi. Totalrenoveringsprogrammet slutförs under planeringsperioden. Renoveringsplanens framskridande grundar sig på behoven som de funktionella förändringarna för med sig. Investeringarna koncentreras till förverkligandet av totalrenoveringsprogrammet och till att hålla verksamhetsutrustningen uppdaterad. Under planeringsperioden totalrenoveras utrymmen för bl.a. sjukhusapoteket, patologiska enheten, dataenheten och instrumentvårdscentralen. De mest betydande investeringarna i apparatur under planeringperioden består av röntgenenhetens förnyelse av apparatur, men år 2016 blir ett mellanår ifråga om dess dyra anskaffningar. 25

26 2.4.1 Målsättningar och åtgärder riktade till personalen och kunnandet PERSONALENS SYNVINKEL Mål Åtgärder och tidtabell Målnivå och mätare Målets förverkligande Mål för planeringsperioden Tillräcklig, kunnig och välmående personal Rekrytering görs planmässigt och aktivt God introduktionsutbildning ordnas för ny personal och den yrkesinriktade fortbildningen genomförs planmässigt och på ett omfattande sätt. Arbetsrotation genomförs planmässigt. Välbefinnande i arbetet stödjas och uppföljs med regelbundna enkät. De åldrande arbetstagarnas arbetsförmåga stödjas. Vakansernas arbetsinsats - vårdpersonal 94 % - läkare 70 % - övriga 85 % Personalen deltar i yrkesinriktad fortbildning (100 %) Sjukfrånvaron högst 12 kalenderdagar/år/arbetstagare Arbetsgemenskapsenkätens nyckeltal är minst 14,2 Utvecklingssamtal hålls en gång i året. Realisering 100% Uppmuntrande och uppskattande ledarskap Organisationen och ledarskapssystemet utvecklas så att de motsvarar det integrerade social- och hälsovårdssystemets behov Ledarskapskunnandet stärks systematiskt i hela organisationen Ordnas den tredje Kiuru-JET- ledarskapsutbildningen (JET = specialyrkesexamen i ledarskap) 26

27 PERSONALENS SYNVINKEL Mål Åtgärder och tidtabell Målnivå och mätare Målets förverkligande Den interna förmansutbildningen fortsätter Målsättningarna och åtgärderna som riktas till processerna PROCESSERNAS SYNVINKEL Mål Åtgärder och tidtabell Målnivå och mätare Målets förverkligande Mål för planeringsperioden Vårdkedjornas och processernas funktionalitet och effektivitet förbättras Rätt patient/klient är i rätt tid på rätt plats. Den information som behövs i ledningen av vårdkedjorna och vårdprocesserna är tillgänglig och riktig Hela servicekedjan är med i utvecklandet av vårdkedjorna och vårdprocesserna och utvecklingsarbetet görs i samar- Lean-metoder används vid systematisk förbättring Vårdkedjorna och vårdprocesserna utvecklas systematiskt och de utvärderas regelbundet. Rapporteringen standardiseras och anteckningarnas riktighet försäkras Ledningsarbetet baserar sig på bekräftad information Valet av vårdkedjor som ska utvecklas sker planmässigt. Man kommer överens om verksamhets- Beskrivandet av vårdkedjorna och vårdprocesserna har standardiserats och är i bruk i omfattande grad. Vårdkedjorna och vårdprocesserna har namngivna ägare Färdiga och pålitliga rapporter som är à jour finns tillgängliga för förmännen. Om de vårdkedjor och vårdprocesser som ska utvecklas har överenskommits i samarbete med områdets social- och 27

28 PROCESSERNAS SYNVINKEL Mål Åtgärder och tidtabell Målnivå och mätare Målets förverkligande bete med primärvården och specialupptagningsområdet. principerna i planen om ordnande och i hälsovårdsaktörer. avtalet om ordnande Målsättningarna och åtgärderna som riktas till klienterna KLIENTENS OCH PATIENTENS SYNVINKEL Mål Åtgärder och tidtabell Målnivå och mätare Målets förverkligande Mål för planeringsperioden Patienten har tillgång till vård inom den tid som behovet förutsätter Vården genomförs som öppenvård alltid när det är möjligt Tidsbeställningsprocesser förnyas och deras funktionalitet förbättras Patienten får besökstid/tid för ingrepp utan att hen ställs i kö Nya öppenvårdsinriktade verksamhetsformer utvecklas Den uppdaterade prestationshandboken har implementerats i praktiken. Patienten får vård och service inom den tid lagen förutsätter Antalet vårdplatser för dygnetruntvård Vårdens goda kvalitet och effektivitet God medicinsk praxisrekommendationerna och instruktionerna i patientsäkerhetsplanen iakttas Mängden ersatta patientskador minskar (andelen under 1,5 % av det som ersatts i hela landet) Centralsjukhuset utvecklas som sjukhuset som producerar områdets jourtjänster Man försäkrar sig om att jourförordningens kriterier uppfylls Jourförordningens kriterier uppfylls. 28

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2013-2015

Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2013-2015 Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2013-2015 Sisällysluettelo JOHDANTO... 4 A. TALOUSARVION VALTUUSTOTASOLLA SITOVA OSUUS... 5 1. KUNTAYHTYMÄN STRATEGINEN SUUNNITELMA... 5 1.1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Luotsaa hyvinvointia. Strategia 2015

Luotsaa hyvinvointia. Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2012-2014

Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2012-2014 Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2012-2014 Sisällysluettelo Johdanto... 4 A. TALOUSARVION VALTUUSTOTASOLLA SITOVA OSUUS... 5 1. Kuntayhtymän strateginen suunnitelma... 5 1.1 Yleistä...

Lisätiedot

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen

Lisätiedot

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan

Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2014-2016 Valtuusto hyväksynyt xxxxx Sisällysluettelo TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA BUDGET- OCH EKONOMIPLAN 2014-2016... 1 JOHDANTO... 4 A. TALOUSARVION

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä. Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2010-2012

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä. Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2010-2012 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2010-2012 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä TALOUSARVIO JA SUUNNITELMA

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja haasteita De äldres service utveckling och utmaningar

Ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja haasteita De äldres service utveckling och utmaningar Ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja haasteita De äldres service utveckling och utmaningar Pia Vähäkangas, TtT, Pohjanmaan I&O muutosagentti, förändringsagent i Österbotten 13.11.2018 Pia Vähäkangas,

Lisätiedot

Beredningen av landskaps- och vårdreformen Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu

Beredningen av landskaps- och vårdreformen Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu Beredningen av landskaps- och vårdreformen Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Kaj Suomela Finansiering av det nya landskapet Behovsfaktorer:

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2011-2013

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2011-2013 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2011-2013 1 SISÄLLYSLUETTELO/INNEHÅLLSFÖRTECKNING 1. Kuntayhtymän strateginen suunnitelma

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 97/2009 vp Varusmiesten terveydenhuollon taso Eduskunnan puhemiehelle Keuruun varuskunnassa varusmies sairastui kuumeeseen, ja häntä pidettiin lääkityksen avulla kaksi viikkoa majoitustiloissa.

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Personalenkät: Resultat Henkilöstökysely: Tulokset LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Personalenkät: Resultat Henkilöstökysely: Tulokset LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Personalenkät: Resultat Henkilöstökysely: Tulokset LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Enkät - Kysely Enkäten gjordes 20.12.2017 19.1.2018 Kysely toteutettiin ajanjaksolla 20.12.2017

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät

Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät Raportti ajalta 02.03.7-2.04.7. Vastauksia annettu yhteensä 37 kpl. Millä toimialalla yrityksesi toimii? / Inom vilken bransch verkar

Lisätiedot

Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan

Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2016-2018 Hallitus Valtuusto Sisällysluettelo JOHDANTO... 4 A. TALOUSARVION VALTUUSTOTASOLLA SITOVA OSUUS... 5 1.1 YLEISTÄ... 5 1.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

ITSEARVIOINTIRAPORTTI työstetty utarbetat arviointialue, utvärderingsområde 3 henkilöstö, personal

ITSEARVIOINTIRAPORTTI työstetty utarbetat arviointialue, utvärderingsområde 3 henkilöstö, personal ITSEARVIOINTIRAPORTTI työstetty utarbetat 3.2.2017 arviointialue, utvärderingsområde 3 henkilöstö, personal KANSALAISOPISTOJEN CAF 2017 Mi + Vako yhteinen raportti! TOIMINTA 1 JOHTAJUUS johtamisen arvot

Lisätiedot

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus www.obotnia.fi/landskapsplanen Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus Landskapsreformens grundstenar Maakuntauudistuksen peruspalikat Landskapsförbunden, NTM-centralerna och regionförvaltningsverken

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 991/2013 vp Synnytysten jatkuminen Oulaskankaan sairaalassa Eduskunnan puhemiehelle Oulaisten kaupungissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala tarjoaa laadukasta erikoissairaanhoitoa Oulun

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä KIURU Toimitusjohtaja Versio STRATEGIA 2015

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä KIURU Toimitusjohtaja Versio STRATEGIA 2015 STRATEGIA 2015 Johdanto Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä on saavuttanut nykyisen muotonsa vuoden 2009 alussa, kun seitsemän kunnan perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

KYSELYN YHTEENVETO SAMMANFATTNING AV FÖRFRÅGAN

KYSELYN YHTEENVETO SAMMANFATTNING AV FÖRFRÅGAN KYSELYN YHTEENVETO SAMMANFATTNING AV FÖRFRÅGAN JÄRJESTÖ 2.0: POHJANMAAN JÄRJESTÖT MUKANA MUUTOKSESSA ORGANISATION 2.0: ÖSTERBOTTENS ORGANISATIONER MED I FÖRÄNDRINGEN 15.5.2018 KYSELY - FÖRFRÅGAN Hiukan

Lisätiedot

KORT OM ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSSTRATEGI

KORT OM ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSSTRATEGI KORT OM ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSSTRATEGI Lyhyesti Pohjanmaan hyvinvointistrategiasta www.obotnia.fi facebook.com/obotnia VI UTGÅR FRÅN TANKEN ATT... Perusoletus on, että...det finns en direkt koppling mellan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Hur gå vidare?

Miten tästä eteenpäin? Hur gå vidare? Miten tästä eteenpäin? Hur gå vidare? Pia Vähäkangas, Muutosagentti, förändringsagent 17.11.2016 Pia Vähäkangas 1 Pohjanmaan maakunta Landskapet Österbotten 17.11.2016 Pia Vähäkangas 2 Yhteen sovitettu

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 466/2012 vp Ikäihmisten mielenterveysongelmien hoitaminen Eduskunnan puhemiehelle Ikäihmisten itsemurhaluvut ovat huolestuttavan korkeat. Kun muiden väestöryhmien itsemurhaluvut ovat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

24.9.2015 24.9.2015 1 Potilasturvallisuusstrategiasta käytännön toiminnaksi Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä 2009-2013 Asetus 341/2011 Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin. Förälska dig i servicesedeln

Rakastu palveluseteliin. Förälska dig i servicesedeln Rakastu palveluseteliin Förälska dig i servicesedeln 28.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Energiskt samarbete som en resurs Energinen yhteistyö voimavarana Planeringssystemet

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Ihmislähtöisyys julkisen sektorin toiminnan lähtökohtana ja tulevaisuuden kunnan toimintamallina

Ihmislähtöisyys julkisen sektorin toiminnan lähtökohtana ja tulevaisuuden kunnan toimintamallina Ihmislähtöisyys julkisen sektorin toiminnan lähtökohtana ja tulevaisuuden kunnan toimintamallina Tulevaisuuden kunta Framtidens kommun AIKAISEMMIN TAPAHTUNUTTA DETTA HAR HÄNT 2014 kunnan nykytilanteen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 493/2012 vp Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kotikaupungissani Vantaalla, niin kuin monessa muussakin kunnassa ja kaupungissa kautta maan,

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Ikääntyvät arvoonsa työssä Äldre personer till heders i arbetet

Ikääntyvät arvoonsa työssä Äldre personer till heders i arbetet Ikääntyvät arvoonsa työssä Äldre personer till heders i arbetet Suomen työelämäpalkinto on tunnustus toiminnasta ikääntyvien työssä jaksamisen hyväksi Suomen työelämäpalkinto annetaan vuosittain vuodesta

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Risen strategiakartta. Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle Vuoden 2018 toimenpiteet

Risen strategiakartta. Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle Vuoden 2018 toimenpiteet Risen strategiakartta Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle -2021 Vuoden toimenpiteet Arvot Perustehtävä Keskeiset tavoitteet Visio Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kulmakivet Valmennamme rikoksettomaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 70/2013 vp Viranomaisten välinen yhteistyö Eduskunnan puhemiehelle Olen saanut kansalaispalautetta tilanteesta, jossa asukas on muuttanut toiseen kuntaan, mutta lähtökunnassa saadut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1003/2012 vp Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen soveltamismahdollisuudet kunnissa Eduskunnan puhemiehelle Hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä esitti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

JAKOBSTAD PIETARSAARI

JAKOBSTAD PIETARSAARI Hyvää päivähoitoa jo 110 vuotta. 110 år av högklassig dagvård. JAKOBSTAD PIETARSAARI Jakobstad ordnar småbarnspedagogisk verksamhet på svenska och finska. I Jakobstad finns dessutom ett populärt och fungerande

Lisätiedot

Kuntien hajajätevesiyhteistyö 10 vuotta! Kommunernas samarbete inom glesbygdens avloppsvatten 10 år! Juhlaseminaari Jubileumsseminarium

Kuntien hajajätevesiyhteistyö 10 vuotta! Kommunernas samarbete inom glesbygdens avloppsvatten 10 år! Juhlaseminaari Jubileumsseminarium Kuntien hajajätevesiyhteistyö 10 vuotta! Kommunernas samarbete inom glesbygdens avloppsvatten 10 år! Juhlaseminaari 8.4.2014 Jubileumsseminarium Hajavesiasetus 2004 - uusi tilanne Avloppsförordningen -

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Parempi Arki. Väli-Suomen Kaste-hanke

Parempi Arki. Väli-Suomen Kaste-hanke Parempi Arki Väli-Suomen Kaste-hanke 1.3.2015 31.10.2017 Tausta 100 % Vem är dessa kunder? Och vad består kostnaderna av? 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Ketä nämä asiakkaat ovat? Ja mistä koostuu palvelujen

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot