Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä KIURU Toimitusjohtaja Versio STRATEGIA 2015

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä KIURU Toimitusjohtaja Versio STRATEGIA 2015"

Kalle Ketonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 STRATEGIA 2015

2 Johdanto Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä on saavuttanut nykyisen muotonsa vuoden 2009 alussa, kun seitsemän kunnan perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut liitettiin kuntayhtymän liikelaitokseksi. Liikelaitoksella on oma strategiansa, mistä johtuen koko kuntayhtymän strategiassa korostuu erikoissairaanhoidon osuus. Strategian laadinnassa on noudatettu tasapainotetun mittariston dynaamisia periaatteita ja asiantuntija-apuna ollut Hannu Räsänen Yritystaito Oy:stä. Kuntayhtymän laatujärjestelmä on Qualitor Oy:n SHQS-järjestelmä, jossa käytetään järjestelmän mukaista laatukriteeristöä kehittämistyökaluna sekä tehdään säännöllisesti sisäisiä ja ulkoisia auditointeja laatutilanteen ja kehittämistarpeiden arvioimiseksi. Laatujärjestelmä on kiinteä osa kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmää. Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Kuntayhtymän toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Eräät toiminnan peruslähtökohdista johtuvat muutospaineet näyttävät toistuvan säännöllisesti. Toimialueen rajallisuus ja siihen liittyvä riittävän volyymin saavuttamisen haaste ja taloudellisen tehokkuuden vaatimus ovat näitä toistuvia haasteita. Suomen julkinen talous on tiukalla voimakkaasta ikärakennemuutoksesta johtuen. Vuosien taloudellinen taantuma vaikeutti tätä tilannetta entisestään. J julkisessa taloudessa onkin todettu tulojen ja menojen epäsuhteesta johtuva kestävyysvaje, jonka arvioidaan kasvavan n. 5,5 %:iin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Tämä vaje näkyy erityisesti terveyspalvelujen ja vanhustenhuollon palvelutarpeen kasvuna. Tämän kestävyysongelman ratkaiseminen edellyttää sekä rakenteellisia toimia (kuten työurien pidentämistä, rakenteellisen työttömyyden vähentämistä ja julkisten palveluiden tehostamista) että julkisten menojen supistuksia ja uudelleenkohdennuksia samoin kuin verotuksen maltillista kiristämistä. Luonnonympäristö muuttuu ja kehittyy omaa tahtiaan. Ihmisen vaikutus luontoon alkaa kuitenkin näkyä yhä selvemmin mm. ilmaston lämpenemisenä. Lämpenemisen estämiseksi pyritään vaikuttamaan energian tuotantomuotoihin, minkä seurauksena energian tuotantokustannukset kasvavat.

3 Maapallolla asuvien ihmisen määrä kasvaa edelleen nopeasti ja on monilla alueilla saavuttamassa ympäristön kestokyvyn rajat. Samanaikaisesti väestön keski-ikä nousee nopeasti teollistuneissa länsimaissa, joissa syntyvyys on alentunut. Globaalistumisen, maailman pienenemisen johdosta monet asiat liikkuvat maasta ja maanosasto toiseen. Tämä koskee sekä tarttuvia sairauksia että kulttuurivirtauksia ja toimintatapoja. Kulttuurissa on nähtävissä sekä yhtenäistävää kehitystä että täysin vastakkaisia kehitysilmiöitä. Länsimaissa uskontojen merkitys on yleisesti vähentynyt, mutta samanaikaisesti voimakas uskonnollisuus lisääntyy erityisesti islamilaisessa maailmassa, mutta myös esimerkiksi Yhdysvalloissa. Elämänrytmin nopeutuminen ja nopean voiton tavoittelu näkyy sekä elinkeinoelämässä että yksittäisten ihmisten käyttäytymisessä mulle kaikki heti periaatteena. Samalla kriittisyys ja valitusherkkyys ovat lisääntyneet. Voimakas teknologinen kehitys on yksi globaalistumista eteenpäin vievistä voimista. Toimialallamme teknologinen kehitys näkyy toimialan oman teknologian nopeana muuttumisena, joka samalla näyttää nostavan teknologian hintaa. Uusi teknologia parantaa hoitomahdollisuuksia, mutta lisää kustannusten ohella myös osaamisvaatimuksia. Hallinnossa ja hallintokulttuurissa on valtakunnan tasolla voimakas usko keskittämisen ja suuruuden ekonomian myönteisiin vaikutuksiin. Myös usko normiohjauksen vaikutusmahdollisuuksiin on lisääntymässä. Samalla yksilön oikeuksien korostaminen on vahvistumassa. Seurauksena näistä on kasvavia paineita terveydenhuollon yksikkökoon kasvattamiseen ja toisaalta lisääntyvä kirjaamis-, raportointi- ja valvontatarve sekä valitusherkkyyden lisääntyminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö on uudistumassa, terveydenhuollon arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2011 toukokuussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolaki ja sosiaalihuoltolaki ovat valmisteltavina. Nämä lait tulevat vaikuttamaan merkittävästi kuntayhtymän toimintaedellytyksiin. Asema toimintaympäristössä Kuntayhtymän maantieteellinen ja väestöllinen asema sekä aikaisempi kehitys määrittävät hyvin pitkälle strategian lähtökohdat ja mahdollisuudet. Sijaintipaikka Kokkolan etäisyys Oulusta on 200 km, Seinäjoelta 150 km ja Vaasasta 120 km. Yhdeksän jäsenkunnan väestön yhteismäärä on noin henkilöä, mutta maantieteellisellä alueella, josta lähin keskussairaala on Kokkolassa, asuu yhteensä noin asukasta.

4 Yhteistoimintanäkökulmasta kuntayhtymä on kuulunut koko toiminta-aikansa Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen (ERVA). Viime vuosien aikana yhteistoiminta on entisestään tiivistynyt. Näihin lähtökohtiin perustuen strategian peruslähtökohtana on tavoite olla Oulun ERVA:n eteläisen alueen keskussairaala ja palvelukeskus, mitä tavoitetta strategian linjaukset tukevat. Arvot Kuntayhtymän perusarvoiksi on määritelty: Ihmisarvon kunnioittaminen, Oikeudenmukaisuus sekä Hyvinvointi ja terveys Toiminnallisia arvoja ovat: Missio ja visio Innovatiivisuus ja yrittäjyys, Omatoimisuus ja vastuullisuus sekä Vaikuttavuus Missio: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti Visio: Alueen ihmisten hyvinvoinnin taitava, aikaansaava ja ketterä luotsi Kriittiset menestystekijät Kriittisiksi menestystekijöiksi, joista toiminnan kokonaistuloksellisuus on riippuvainen, on määritelty: Yhteinen näkemys alueen toimijoiden kesken Osaavan henkilökunnan onnistunut rekrytointi Toimivat tietojärjestelmät Vaikuttava ennaltaehkäisy Sujuvat ja laadukkaat palvelut Toiminnan vaikuttavuus, taloudellisuus ja kilpailukyky, sekä

5 Strategiakartta Vaikuttava ja kannustava johtaminen Strategiakartalla kuvataan tasapainotetun mittariston periaatteiden mukaisesti osaamisen ja henkilöstön, toimintaprosessien, potilaiden ja asiakkaiden sekä talouden ja vaikuttavuuden näkökulmasta ne keskeiset strategiset päämäärät, joissa onnistuminen on edellytyksenä kokonaistuloksellisuudelle. Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet ovat strategiakartasta johdettuja yksiköityjä tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden kautta strategia toteutetaan.

7 Keskeiset toimintalinjaukset

8 Strategiset päämäärät ja tavoitteet on koottu johtamistoimintaa ohjaaviksi keskeisiksi toimintalinjauksiksi, joita ovat: Vahva ennaltaehkäisy, Keskittyminen kansansairauksien hoitoon ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamiseen, Nopean vasteen toimintatapa Avohoitoinen toimintamalli Tuloksellinen alueellinen yhteistoiminta, sekä Kannustava johtaminen ja joustava organisaatio Keskeiset hankkeet strategian toteuttamiseksi Strategian tavoitteiden toteuttamiseksi keskeisiä kehittämishankkeita ovat: Tukipalveluyhteistyön tiivistäminen ja toiminnan tuottavuuden parantaminen Toimintaprosessien ja palveluketjujen kehittäminen ja palvelutuotannon organisointi tuottavuuden ja laadun parantamiseksi

9 Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarpeen arviointi ja uudelleen organisointi Alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakokonaisuuden toteuttaminen yhdessä kuntien kanssa palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi

Samankaltaiset tiedostot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden