Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan

Transkriptio

1 Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 4 A. TALOUSARVION VALTUUSTOTASOLLA SITOVA OSUUS KUNTAYHTYMÄN STRATEGINEN SUUNNITELMA YLEISTÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ HENKILÖSTÖÖN JA OSAAMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ PROSESSEIHIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ PALVELUKYSYNTÄÄN SEKÄ POTILAISIIN JA ASIAKKAISIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ OMISTAJIIN, TALOUTEEN JA VAIKUTTAVUUTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ STRATEGISET LINJAUKSET ARVOT MISSIO VISIO KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT STRATEGIAKARTTA KESKEISET TOIMINTALINJAUKSET/STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET SUUNNITELMAKAUDELLA ASIAKKAISIIN KOHDISTUVAT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET PROSESSEIHIN KOHDISTUVAT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET HENKILÖSTÖÖN JA OSAAMISEEN KOHDISTUVAT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUTEEN JA VAIKUTTAVUUTEEN KOHDISTUVAT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET SAMKOMMUNENS STRATEGISKA PLAN ALLMÄNT VERKSAMHETSMILJÖN FAKTORER SOM INVERKAR PÅ PERSONALEN OCH KUNNANDET FAKTORER SOM INVERKAR PÅ PROCESSERNA FAKTORER SOM INVERKAR PÅ EFTERFRÅGAN AV TJÄNSTER SAMT PATIENTERNA OCH KUNDERNA FAKTORER SOM INVERKAR PÅ ÄGARNA, EKONOMIN OCH EFFEKTIVITETEN STRATEGISKA LINJERINGAR VÄRDEN MISSION VISION KRITISKA FRAMGÅNGSFAKTORER STRATEGIKARTA CENTRALA VERKSAMHETSLINJERINGAR/STRATEGISKA MÅLSÄTTNINGAR MÅLSÄTTNINGAR OCH ÅTGÄRDER UNDER PLANERINGSPERIODEN MÅLSÄTTNINGAR OCH ÅTGÄRDER RIKTADE TILL KLIENTERNA

3 2.4.2 MÅLSÄTTNINGAR OCH ÅTGÄRDER RIKTADE TILL PROCESSERNA MÅLSÄTTNINGAR OCH ÅTGÄRDER RIKTADE TILL PERSONALEN OCH KUNNANDET MÅLSÄTTNINGAR OCH ÅTGÄRDER RIKTADE TILL EKONOMIN OCH EFFEKTIVITETEN TALOUSARVIO JA SUUNNITELMA SUORITETAVOITTEET TULOSALUEITTAIN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA / TULOSLASKELMA INVESTOINTIHANKESUUNNITELMA RAHOITUSLASKELMA A. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN INFORMATIIVINEN OSUUS TALOUSARVION PERUSTELUT TALOUSARVIO TILIKOHDITTAIN TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUEITTAIN MEDISIININEN TULOSALUE OPERATIIVINEN TULOSALUE PSYKIATRIAN TULOSALUE TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN TULOSALUE TUKIPALVELUJEN TULOSALUE LIITE 1: HENKILÖSTÖSUUNNITELMA LIITE 2: KUNTAKOHTAISET MAKSUOSUUDET KÄYTTÖMENOIHIN LIITE 3: OPINTO- JA VIIHDYTYSRAHASTO LIITE 4: PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TALOUSARVIO JA SUUNNITELMA

4 Johdanto BUDJETTIASIAKIRJAN RAKENNE Liitteen mukainen budjettiasiakirjakokonaisuus on jaettu sitovuustasoltaan kahteen osaan: valtuuston hyväksymään sitovaan osioon sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaa perustelevaan ja täydentävään informatiiviseen osioon. Valtuuston päätöksessä todetaan erikseen, miltä osin liiteasiakirja on valtuustotasolla yksiköitä sitova. Sitova osa Budjettiasiakirjan alussa oleva Strateginen suunnitelma koskee koko kuntayhtymän toimintaa. Kuntayhtymän strategia on ollut pohjana hyväksyttävän talousarvion valmistelulle. Luku sisältää samalla kuntayhtymän keskeiset toimintalinjaukset/strategiset päämäärät sekä tavoitteet ja toimenpiteet suunnitelmakaudelle. Toiminnalliset tavoitteet esitetään yksilöidymmin koko kuntayhtymää koskevalla tasolla toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman mukaisesti ns. BSC-korttina. Lisäksi esitetään erikoissairaanhoidon suoritemääriä koskevat määrälliset toiminnalliset tavoitteet. Suoritemäärätavoitteet on esitetty hieman yksityiskohtaisemmin, mutta sitovina ne esitetään vain tulosaluetasolla (hoitopäivät / avohoito). Seuraavaksi esitetään euromääräiset sitovat tavoitteet: tuloslaskelma (ulkoiset kokonaistulot / ulkoiset kokonaismenot), investointien kokonaismäärä sekä rahoituslaskelma. Informatiivinen osa Informatiivinen osio sisältää talousarvion perustelut. Perusteluteksti sisältää tietoa budjettirakenteesta, sitovuustasosta, esitettyjen tulojen ja menojen perusteista sekä muutoksista, suunnitelluista investoinneista jne. Lisäksi esitetään tilitasolla oleva määräraha -erittely. Informatiivinen osio jatkuu tulosaluekohtaisilla BSC-korteilla, joihin on koottu kunkin tulosalueen toiminta-ajatus sekä toiminnalliset tavoitteet neljän BSC-näkökulman avulla. Henkilöstösuunnitelmaa ei ole laadittu erikseen. Talousarvioasiakirjassa on esitetty kuntakohtaiset ennusteet palvelumaksuista vuodelle Tämän ennusteen pohjalta jäsenkunnat varautuvat erikoissairaanhoidon kustannuksiin omissa budjeteissaan. Budjetissa kuntalaskutuksen kautta tuleviksi arvioidut tulot on jaettu palveluja käyttäville kunnille niiden toteutuneen suhteellisen euromääräisen käytön perusteella. Ennuste on vain suuntaa-antava. Budjettiasiakirjan lopussa on erillisenä osana Peruspalveluliikelaitos Jytan talousarvio 2013 ja toiminta- ja taloussuunnitelma , jonka peruspalvelulautakunta on hyväksynyt pitämässään kokouksessa. 4

5 A. TALOUSARVION VALTUUSTOTASOLLA SITOVA OSUUS 1. Kuntayhtymän strateginen suunnitelma 1.1 Yleistä Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen organisoinnin valmistelu jatkuu edelleen. Asiaa valmisteleva työryhmä on jättänyt väliraporttinsa kesäkuussa 2012 ja samassa kuussa ministerityöryhmä on valinnut jatkovalmistelun pohjaksi vaihtoehdon, joka perustuu oletukseen, että muodostuu noin 150 kuntaa, jotka vastaisivat peruspalveluista ja pääosasta erikoissairaanhoitoa kunnan/useamman kunnan sote-alueiden muodostamissa kokonaisuuksissa, palvelujen koordinoinnista ja vaativista erityispalveluista vastaisivat viisi erityisvastuualuetta. Sote-alueiden ja erityisvastuualueiden tehtävien rajaus on vielä avoimena. Joka tapauksessa näyttää ilmeiseltä, että yhteistyö ja toimintojen integroituminen tulee lisääntymään sekä erityisvastuualueiden että tulevien sote-alueiden sisällä. Kuntayhtymä, jonka eri toimialojen välinen yhteistyö ja vuorovaikutus on kehittynyt myönteisesti, on suurien haasteiden edessä sekä toimintaympäristön konkreettisten vaateiden että edellä mainittujen palvelujen järjestämiseen liittyvien haasteiden vuoksi. Kuntien tulorahoituksen niukkuus suhteessa palvelutarpeisiin vaatii sekä rakenteellisen että toiminnallisen tehokkuuden lisäämistä. Kilpailu osaavasta työvoimasta jatkuu vähintään entisenlaisena. Erikoissairaanhoidon palvelujen, varsinkin päivystyspalvelujen taloudellinen tuottaminen edellyttää sitä, että palvelujen käyttäjiä tulee oleellisesti jäsenkuntia suuremmalta alueelta, sekä Kalajokilaaksosta että Pietarsaaren seudulta. 1.2 Toimintaympäristö Henkilöstöön ja osaamiseen vaikuttavia tekijöitä Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle on lähivuosina iso haaste. Samaan aikaan kilpailu osaavasta työvoimasta näyttää taloudellisesta taantumasta huolimatta jatkuvan. Kilpailu näyttää entistä enemmän koskevan myös hoitohenkilökuntaa. Osaamisvaatimukset lisääntyvät kaikilla tasoilla, sekä varsinaisessa palvelutuotannossa että etenkin johto- ja esimiestehtävissä, joissa myös eläkepoistuma on lähivuosina merkittävää. Samalla uusien nuorten työntekijöiden työhön ja työolosuhteisiin kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät. Haasteena on myös se, että ammatillinen peruskoulutus ei aina suoraan anna riittäviä valmiuksia selviytyä työtehtävien asettamista vaatimuksista selviytymiseen, vaan tarvitaan yhä laajamittaisempaa ja perusteellisempaa perehdytystä käytännön työhön. Lisäksi uutta toimintaa liittyvää tietoa ja uusia menetelmiä tulee käyttöön yhä nopeammin. Tämä lisää täydennyskoulutuksen merkitystä ja siihen kohdistuvia vaatimuksia jatkuvasti. Kansainvälistymisen myötä ulkomailta lähtöisin olevan työvoiman osuus on kasvanut, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia kielitaidon opetukselle, mutta edellyttää myös organisaatiolta kykyä sopeutua eri kulttuureista työntekijöiden toimimiseen työyksiköissä. Kielen ja kulttuurien hallinnan vaatimuksia lisää myös alueen kaksikielisyys ja se, että myös asiakkaiden ja potilaiden kielellinen kirjo laajenee ja etninen tausta muuttuu monimuotoisemmaksi. 5

6 1.2.2 Prosesseihin vaikuttavia tekijöitä Teknologinen kehitys jatkuu voimakkaana sekä varsinaiseen palvelutuotantoon liittyvän terveydenhuollon teknologian että tuotannon ohjauksessa käytettävän informaatioteknologian osalta. Keskeinen haaste on parantaa palveluketjujen ja toimintaprosessien toimivuutta ja huolehtia samalla palvelujen korkeasta laadusta. Potilaiden ja asiakkaiden vaatimukset kasvavat, mikä edellyttää, että myös palveluprosesseja muokataan ottamaan huomioon heidän tarpeitaan. Tähän liittyy myös tarve profiloida ja ryhmitellä asiakkaita ja potilaita heidän tarpeidensa mukaisesti. Sama koskee myös erilaisten palautteiden ja reklamaatioiden käsittelyä. Palveluprosessien ohella tulee huomiota kiinnittää myös muihin organisaation toiminnan kannalta keskeisiin prosesseihin, kuten informaation tuotantoon ja hallintaan, materiaalihankintoihin ja logistiikkaan, innovaatioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen sekä johtamisen kehittämiseen. Valtiovallan hallinnolliset ratkaisut vaikuttavat palveluprosesseihin ainakin, mikäli ne edellyttävät perinteisten yhteistyörakenteiden muuttamista Palvelukysyntään sekä potilaisiin ja asiakkaisiin vaikuttavia tekijöitä Peruspalvelukysyntä jäsenkunnista jatkunee ikärakennemuutoksesta johtuen kasvavana. Keskussairaalan toiminnan kannalta on erittäin tärkeää, että jäsenkuntien ulkopuolelta tuleva kysyntä kasvaa edelleen. Palvelukysyntään saattavat, ainakin pitemmällä aikavälillä vaikuttaa mahdolliset hallinnolliset muutokset palvelurakenteessa. Myös potilaiden valinnanvapaudella voi olla merkitystä palvelukysyntään. Teknologiset vaatimukset ja hallinnollisten ratkaisujen eteneminen voivat olla sekä uhka että mahdollisuus. Oleellista on kyetä huolehtimaan palveluiden saatavuudesta ja laadusta siten, että oman alueen ja lähialueiden asukkaat haluavat käyttää ja käyttävät kuntayhtymän palveluita. Tärkeää on osata ottaa huomioon myös palveluita käyttävien asukkaiden ja potilaiden muuttuvat ja kasvavat vaatimukset. Palvelut halutaan oikea-aikaisina ja viivytyksettä ja samalla koko palvelutapahtumalta vaaditaan korkeaa laatua Omistajiin, talouteen ja vaikuttavuuteen vaikuttavia tekijöitä Valtiovarainministeriön syyskuun 2012 taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talouden kasvu on hidastunut, BKT +2,7 % viime vuonna, +1,0 % tänä vuonna, ja tulee jatkumaan hitaana, +1,0 % ensi vuonna ja +2,0 % vuonna Työttömyysasteen lasku on pysähtymässä, 7,8 % viime vuonna, 7,6 % tänä vuonna ja 8,1 % ensi vuonna sekä 7,9 % vuonna Ansiotasoindeksin muutokseksi arvioidaan +2,7 % viime vuonna, +3,5 % tänä vuonna, +2,6 % ensi vuonna ja +3,0 % vuonna Valtion ensi vuoden talousarvio on hallituksen esityksen mukaan n. 7 mrd alijäämäinen. Julkisen talouden bruttovelka kasvaa tänä vuonna yli 100 miljardiin euroon ja velan osuus on 53 % BKT:sta. Julkisen talouden alijäämä heijastuu myös kuntatalouteen, jossa paineet kustannusten karsimiseen kasvavat. Kunta-alan ansiotasoindeksi on kasvanut 3,0 % viime vuonna, kasvaa 3,2 % tänä vuonna ja ennustetaan kasvavan 2,3 % ensi vuonna. Kuntayhtymän alueella kuntien taloudellinen tilanne on vielä oleellisesti maan keskimääräistä tilannetta heikompi, mistä johtuen paineet kustannusten karsimiseen ovat erityisen suuret. Tuottavuuden lisääminen tiedetään lisäksi palvelutuotannossa vielä haasteellisemmaksi kuin tavaratuotannossa. Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus, jonka keskeisenä lähtökohtana on kuntien määrän väheneminen oleellisesti nykytilanteesta, heijastuu kaikkien kuntien tointaan. Hankkeen keskeisen osan, 6

7 sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisen uudistuksen linjaukset ovat vielä kesken, mutta tulevat vaikuttamaan oleellisesti koko toimintaympäristöön. 1.3 Strategiset linjaukset Arvot - Ihmisten terveys ja hyvinvointi, joista huolehdimme o tuottamalla korkealaatuisia palveluja o kehittämällä terveyttä edistäviä työtapoja o toimimalla yhdessä kuntien, muun julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kanssa - Ihmisarvon kunnioittaminen, jota vaalimme o asiakkaan ja potilaan itsemääräämistä kunnioittamalla, ja o inhimillisellä kohtelulla kaikissa elämän vaiheissa - Oikeudenmukaisuus, jonka mukaan haluamme toimia suhteessa o asiakkaisiin ja potilaisiin o omaan henkilökuntaan, päättäjiin ja omistajiin sekä o sidosryhmiimme - Innovatiivisuus ja yrittäjyys, jotka ilmenevät o aktiivisuutena ja toimeliaisuutena kaikessa tekemisessä o uusien toimintatapojen etsimisenä ja toteuttamisena - Omatoimisuus ja vastuullisuus, mikä tarkoittaa o riskien hyvää hallintaa o turvallisuutta ja vastuuta tulevaisuudesta o asiakkaiden ja potilaiden omiin kykyihin luottamista - Vaikuttavuus, mikä näkyy o palvelujen vaikuttavuutena o voimavarojen tehokkaana käyttönä o kilpailukykynä ja taloudellisuutena Peruspalveluliikelaitos Jyta on määritellyt omat arvonsa, jotka ovat sopusoinnussa tässä esitettyjen arvojen kanssa. 7

8 1.3.2 Missio Visio Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti Alueen ihmisten hyvinvoinnin taitava, aikaansaava ja ketterä luotsi Kriittiset menestystekijät Kuntayhtymän tuloksellisen toiminnan kannalta kriittisiksi tekijöiksi arvioidaan seuraan asiat: Vaikuttava ja kannustava johtaminen Onnistuminen osaavan henkilökunnan rekrytoinnissa ja henkilökunnan pysyvyys Yhteinen näkemys alueen toimijoiden kesken hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämisestä Kehittyvät ja toimivat tietojärjestelmät Sujuvat, käyttäjäystävälliset ja korkealaatuiset palvelut Vaikuttava ennaltaehkäisy Toiminta vaikuttavaa, taloudellista ja kilpailukykyistä Strategiakartta Strategiakartassa kuvataan organisaation menestyksen kannalta keskeiset tavoiteltavat asiat ryhmiteltynä tasapainotetun mittariston mukaisiin ryhmiin. Tavoiteltavat asiat koostuvat kriittisistä menestystekijöistä ja muista toiminnan tuloksellisuuden kannalta keskeisiksi arvioidusta tekijästä. Strategiakartassa esitetyt asiat muodostavat dynaamisen kokonaisuuden: Hyvän aineettoman pääoman (henkilökunta ja osaaminen) avulla saadaan aikaan hyviä ja toimivia prosesseja. Hyvin toimivien prosessien avulla tuotetaan hyviä palveluja, joita käyttävät asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä. Tyytyväisten asiakkaiden ja potilaiden myötä myös taloudellinen tulos on hyvä ja samalla toiminnalla on vaikuttavuutta, mikä lisää alueen väestön terveyttä ja hyvinvointia. 8

9 Strategiakartta Korkea tuottavuus Hyvä kilpailukyky Toiminta kokonaistaloudellista Toiminta vaikuttavaa Käyttäjä-ystävällisyys Palvelujen sujuvuus Korkea laatu ja hyvä asiakastyytyväisyys Hyvä koettu hyvinvointi ja terveys Sujuvat hoitoketjut Toimivat tietojärjestelmät Hyvä riskien hallinta Vaikuttava ennaltaehkäisy Onnistunut rekrytointi ja pysyvä henkilökunta Osaamisen jatkuva kehittäminen Alueen yhteinen näkemys Vaikuttava ja kannustava johtaminen Keskeiset toimintalinjaukset/strategiset päämäärät Tuloksellinen alueellinen yhteistoiminta Kannustava johtaminen ja joustava organisaatio Vahva ennaltaehkäisy Keskittyminen kansansairauksien hoitoon ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamiseen Avohoitoinen toimintamalli Nopean vasteen toimintatapa 1.4 Tavoitteet ja toimenpiteet suunnitelmakaudella Erikoissairaanhoidon osalta kuntayhtymän keskeisenä tavoitteena on jatkaa päivystävänä sairaalana osana OYS-erityisvastuualuetta. Tämä edellyttää sitä, että jatkossa kasvava määrä Kalajokilaakson ja Pietarsaaren alueen asukkaista ovat halukkaita käyttämään sairaalan palveluja. Edelleen toiminnassa keskitytään merkittävien kansansairauksien hoitoon ja kehitetään avohoitoista toimintaa. Peruspalveluissa keskeisin tavoite on osastohoidon ja palveluasumisen mitoituksen saaminen lähemmäksi valtakunnallisia tavoitteita ja tämän toteuttamiseksi tehtävät rakennejärjestelyt yhdessä kuntien kanssa. Peruskorjausohjelma jatkuu suunnitelmallisesti siten, että vuonna 2013 on tarkoitus jatkaa E-siiven peruskorjausta (kirurgian poliklinikka ja kuntoutusyksikkö) ja aloittaa D-siiven peruskorjaus (syöpätautien poliklinikka ja lastentautien poliklinikka) sekä toteuttaa apteekin tilat. Vuonna 2014 on vuorossa F-siiven peruskorjaus (laboratorio, välinehuoltokeskus ja pesulan käytössä olevat tilat) ja vuonna 2015 aloitetaan medisiinisen poliklinikan tilojen saneeraus. 9

10 Tavoitteet BSC-näkökulmittain Suunnitelmakauden keskeinen tavoite henkilöstö- ja osaamisnäkökulmasta on riittävä määrä osaavaa, koulutettua henkilökunta. Tähän tavoitteeseen pyritään aktiivisella rekrytoinnilla, hyvällä perehdytyksellä, kaikkien mutta erityisesti ikääntyvien työhyvinvoinnista huolehtimiselle sekä kannustavalla johtamisella. Myös organisaatiota on tarkoitus kehittää ottaen huomioon sekä valtakunnalliset linjaukset että organisaation sisäiset tarpeet. Prosessien näkökulmasta keskeinen asiakaspalvelutavoite on, että potilas/asiakas on oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja saa tarvitsemansa korkealaatuisen hoidon. Toinen keskeinen tavoite on johtamisessa ja palvelutuotannossa tarvittavan tiedon käytettävissä olo ja oikeellisuus sekä raportoinnin ajantasaisuus ja käytettävissä olo. Potilaiden ja asiakkaiden näkökulmasta keskeisiä tavoitteita ovat hoitoon pääsy tarpeen edellyttämässä ajassa, korkea hoidon laatu, potilasturvallisuus ja laatu sekä se, että asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja palveluun. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulman keskeisin tavoite on tuottavuuden lisääminen, jota edistetään Hyvinvointi, vaikuttavuus ja tuottavuusohjelmalla. Lisäksi vastuullisen taloudenhoidon avulla huolehditaan hyväksytyssä talousarviossa pysymisestä ja valmistaudutaan DRG-hinnoittelun käyttöön ottoon. 10

11 Talousarvio- ja suunnitelma Budget- och ekonomiplan Asiakkaisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Hoitoon pääsee tarpeen edellyttämässä ajassa Hyvä hoidon laatu ja vaikuttavuus Asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja hoitoon Tavoitteet suunnitelmakaudelle Hoitoon pääsee nopeasti Hyvä hoidon laatu Asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja hoitoon Noudatetaan käypähoitosuosituksia ja potilasturvallisuussuunnitelman ohjeita - Kehitetään asiakaspalveluosaamista - Asiakastyytyväisyyskysely - Reagoidaan saatuun palautteeseen toiminnan kehittämiseksi Potilaalle annetaan käynti- /toimenpideaika asettamatta potilasta jonoon Hoitoonpääsy lain edellyttämässä määräajassa Haittatapahtumien määrä vähenee vähintään 15 % / vuosi Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista vähintään 85 % on ryhmässä erinomainen 11

12 1.4.2 Prosesseihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Oikea potilas / asiakas on oikeaan aikaan oikeassa paikassa Johtamisessa tarvittava tieto käytettävissä Tavoitteet suunnitelmakaudelle Oikea potilas / asiakas on oikeaan aikaan oikeassa paikassa Johtamisessa tarvittava tieto käytettävissä Prosessien kehittämisessä lisätään Ervayhteistyötä Hoitoketjujen ja prosessien kuvaamista lisätään vaihtoehtoisin välinein Raportoinnin kehittäminen ja vakiointi, jolla tuetaan tiedolla johtamista Prosesseista vakioituja vähintään 85 % potilasvirrasta Valmiit, ajantasaiset ja luotettavat raportit esimiesten käytössä Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Käytettävissä on osaavaa, koulutettua työvoimaa riittävästi Aktiivinen rekrytointi Vakanssien täyttöaste 85 % yksikkökohtaisesti Työhyvinvoinnin tukeminen Työhyvinvointikysely 12 Sairauspoissaolot enintään 15 pv/vuosi Työyhteisökyselyn avainluku vähintään 14

13 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Uuden henkilöstön perehdyttämiseen panostetaan Ikääntyvän henkilöstön työkyvyn tukeminen Kehityskeskustelut Tavoitteet suunnitelmakaudelle Käytettävissä on osaavaa, koulutettua työvoimaa riittävästi. Varaudutaan mahdollisiin organisaatiomuutoksiin Työhyvinvointikysely vuonna 2015 Muutokset toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa Käydään kaikkien kanssa Vakanssien täyttöaste 90 % yksikkökohtaisesti Sairauspoissaolot enintään 14 pv/vuosi Työyhteisökyselyn avainluku vähintään 15 13

14 1.4.4 Talouteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Tuottavuuden lisääminen Hoidetaan taloutta vastuullisesti ja hyödynnetään raportointia Valmistaudutaan DRG:n käyttöönottoon erikoissairaanhoidossa Talousarvion toteutuminen suunnitellusti Vähennetään suoritekohtaisia tuotantokustannuksia Lisätään kustannustietoisuutta; raportointia hyväksikäyttäen lisätään talouden ennustettavuutta ja kustannuslaskentaa kehitetään Myyntiä ulkokunnille lisätään ja piirin ulkopuolisen hoidon ostoja vähennetään Kehitetään kirjaamista ja kustannuslaskentaa Tavoitteet suunnitelmakaudelle Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan osana tuottavuutta Siirrytään osittain DRGkuntalaskutukseen Kuukausittaista talousseurantaa tiivistetään ja esimiesten talousosaamista tuetaan Uusien vaikuttavuusmittareiden käyttöönotto DRG-laskutus käyttöön somatiikan vuodeosastohoidossa Johdon järjestelmä Neotide esimiesten käytössä Tuotteistus etenee ESH:ssa myynti ulkokunnille vähintään 15 % palvelutuotannosta TA-poikkeama max. 1 % 14

15 Talousarvio- ja suunnitelma Budget- och ekonomiplan Samkommunens strategiska plan 2.1 Allmänt Beredningen av den riksomfattande organiseringen av social- och hälsovården pågår fortfarande. Arbetsgruppen som bereder ärendet lämnade in sin mellanrapport i juni 2012 och samma månad valde ministerarbetsgruppen ett alternativ som ska användas som grund under den fortsatta beredningen. Alternativet baserar sig på antagandet att det bildas ca 150 kommuner som skulle ansvara för grundtjänsterna och största delen av specialsjukvården inom social- och hälsovårdsområden som kommuner/flera kommuner bildar. Fem specialupptagningsområden skulle ansvara för koordineringen av tjänsterna och för krävande specialtjänster. Arbetsfördelningen mellan social- och hälsovårdsområdena och specialupptagningsområdena är ännu öppen. I varje fall verkar det klart att samarbetet och integreringen av funktioner kommer att öka både inom specialupptagningområdena och de kommande social- och hälsovårdsområdena. Samkommunen, inom vilken samarbetet och växelverkan mellan de olika verksamhetsområdena har utvecklats i positiv riktning, har stora utmaningar framför sig både när det gäller verksamhetsmiljöns konkretiska krav och de utmaningar som organiseringen av de ovannämnda tjänsterna för med sig. Eftersom kommunernas interna finansiering är knapp i förhållande till behovet av tjänster krävs mer effektivitet både strukturellt och när det gäller verksamheten. Konkurrensen om kunnig arbetskraft kommer att vara minst lika hård i fortsättningen som nu. För att man ska kunna producera specialsjukvårdens tjänster, speciellt jourtjänster, på ett ekonomiskt sätt krävs att användare av tjänster kommer från ett avsevärt större område än medlemskommunerna bildar, dvs. både från Kalajokidalen och från Jakobstadsområdet. 2.2 Verksamhetsmiljön Faktorer som inverkar på personalen och kunnandet Att stora årskullar går i pension är en stor utmaning under de närmaste åren. Samtidigt ser konkurrensen om kunnande arbetskraft ut att fortsätta trots den ekonomiska recessionen. Konkurrensen ser ut att allt mer gälla även vårdpersonalen. Kraven på kunnande ökar på alla nivåer både i den egentliga tjänsteproduktionen och särskilt när det gäller lednings- och chefsuppgifter där ett betydligt antal personer går i pension under de närmaste åren. Samtidigt ökar nya unga arbetstagares krav på arbetet och arbetsförhållandena. En utmaning är också att yrkesutbildningen inte alltid direkt ger tillräcklig beredskap för att man ska klara av de krav som arbetet ställer, utan det behövs allt mer omfattande och grundligare introduktion i det praktiska arbetet. Dessutom tar man allt snabbare i bruk ny information och nya metoder som har att göra med verksamheten. Det här gör att fortbildningens betydelse och kraven på det ökar hela tiden. I och med internationaliseringen har andelen arbetstagare som har sina rötter utanför Finland vuxit, vilket ställer särskilda krav på språkundervisningen, men förutsätter också att organisationen har förmåga att anpassa sig till att arbetstagare från olika kulturer verkar i arbetsenheterna. Även områdets tvåspråkighet ökar kraven på behärskningen av språk och kulturer, och det gör också det faktum att klienternas och patienternas språkliga spektrum och etniska bakgrund blir allt mer varierande. 15

16 2.2.2 Faktorer som inverkar på processerna Den teknologiska utvecklingen fortsätter starkt både när det gäller hälso- och sjukvårdens teknologi som har att göra med den egentliga tjänsteproduktionen och när det gäller informationsteknologin som används vid styrningen av produktionen. Den centrala utmaningen är att få servicekedjorna och verksamhetsprocesserna att fungera bättre och att samtidigt se till att tjänsternas kvalitet är på hög nivå. Patienternas och klienternas krav växer, vilket förutsätter att även tjänsteprocesserna bearbetas så att de tar deras behov i beaktande. Till detta hör även behovet att profilera och gruppera klienter och patienter enligt deras behov. Detsamma gäller även behandlingen av olika sorters feedback och reklamationer. Utöver tjänsteprocesserna bör man ta i beaktande även andra processer som är centrala för organisationens verksamhet, som t.ex. produktion av och kontroll över information, materialanskaffning och logistik, utvecklingen och utnyttjandet av innovationer samt utvecklandet av ledarskapet. Statsmaktens administrativa beslut har en inverkan på tjänsteprocesserna åtminstone om de förutsätter en förändring av traditionella samarbetsstrukturer Faktorer som inverkar på efterfrågan av tjänster samt patienterna och kunderna På grund av förändringen i åldersstrukturen torde behovet av grundtjänster fortsätta växa i medlemskommunerna. Ur centralsjukhusets verksamhets synvinkel är det väldigt viktig att efterfrågan utanför medlemskommunerna växer fortfarande. Efterfrågan på tjänster kan åtminstone på längre sikt påverkas av möjliga administrativa ändringar i servicestrukturen. Även patienternas valfrihet kan ha betydelse när det gäller efterfrågan på tjänster. Teknologiska krav och fortskridandet av administrativa beslut kan vara både ett hot och en möjlighet. Det väsentliga är att kunna sörja för tillgången till tjänster och deras kvalitet så att det egna områdets och de närliggande områdenas invånare vill använda och använder samkommunens tjänster. Det är även viktigt att kunna ta i beaktande de förändrande och växande kraven som de invånare och patienter som använder tjänsterna har. Man vill ha tjänsterna i rätt tid och utan dröjsmål, och samtidigt kräver man hög kvalitet av hela betjäningstillfället Faktorer som inverkar på ägarna, ekonomin och effektiviteten Enligt finansministeriets ekonomiska översikt från september 2012 har Finlands ekonomiska tillväxt blivit långsammare. I fjol var BNP +2,7 %, i år är det +1,0 %, och tillväxten kommer att fortsätta vara långsam; +1,0 % nästa år och +2,0 % år Arbetslöshetsgraden håller på att sluta sjunka; i fjol var den 7,8 % och i år är den 7,6 %. Nästa år beräknas den vara 8,1 % och år ,9 %. Förtjänstnivåindexens ändring beräknas till +2,7 % för i fjol, +3,5 % för i år, +2,6 % för nästa år och +3,0 % för år Enligt regeringens proposition har statens budget för nästa år ett underskott på ca 7 miljarder. Den offentliga ekonomins bruttoskuld överskrider i år 100 miljarder euro och skuldens andel av BNP är 53 %. Den offentliga ekonomins underskott avspeglas också i den kommunala ekonomin, där trycket på att minska kostnaderna ökar. Kommunsektorns förtjänstnivåindex växte med 3,0 % i fjol, växer med 3,2 % i år och beräknas växa med 2,3 % nästa år. Inom samkommunens område är kommunernas 16

17 ekonomiska situation ännu avsevärt sämre än i hela landet i genomsnitt, och därför är trycket på att minska kostnaderna speciellt stor. Dessutom vet man att det är ännu svårare att öka produktiviteten i tjänsteproduktionen än i varuproduktionen. Den pågående kommun- och servicestrukturreformen, vars centrala utgångspunkt är att kommunernas antal minskar avsevärt från det nuvarande, avspeglas i alla kommuners verksamhet. Projektets centrala del, linjedragningarna för social- och hälsovårdens strukturella förändring har ännu inte slutförts, men de kommer att avsevärt inverka på hela verksamhetsmiljön. 2.3 Strategiska linjeringar Värden Människornas hälsa och välfärd, som vi svarar för o genom att producera högklassiga tjänster o genom att utveckla arbetssätt, som främjar hälsan o via samarbete med kommunerna, den övriga offentliga sektorn, organisationerna och företag Människovärdets högaktning, som vi sköter om o genom att högakta kundens och patientens självbestämmande via mänskligt bemötande o Rättvisa, som vi vill beakta i våra relationer o till kunder och patienter o till personalen, beslutsfattarna och ägarna o till våra intressegrupper Innovation och företagsamhet, som präglar sig o i aktivitet och handlingskraft i allt agerande o att finna och förverkliga nya verksamhetsmetoder Självständighet och ansvarsfullhet, vilket betyder o god riskhantering o trygghet och ansvar för framtiden o att lita på kundernas och patienternas egen förmåga Effektivitet, som syns o i effektiva tjänster o i effektiv användning av resurser i konkurrenskraften och ekonomin o 17

18 2.3.2 Mission Vision Välfärd smidigt och yrkesskickligt En skicklig, effektiv och smidig lots för välfärden åt distriktets människor Kritiska framgångsfaktorer Med tanke på verksamhetens resultat i samkommunen värderas som kritiska faktorer följande saker: Ett effektivt och sporrande ledarskap Att lyckas med rekryteringen av kunnig personal och att personalen hålls permanent En gemensam syn bland distriktets aktörer om utvecklingen av välfärden och tjänsterna Utvecklade och funktionsdugliga datasystem Fungerande, användarvänliga och högklassiga tjänster Ett effektivt förebyggande Verksamheten effektiv, ekonomisk och konkurrenskraftig Strategikarta I strategikartan beskrivs de viktigaste målsättningarna, grupperade enligt jämlika mätare, med tanke på organisationens framgång. De eftersträvade sakerna består av kritiska framgångsfaktorer och av några andra centrala faktorer med tanke på verksamhetens resultat. De framförda sakerna i strategikartan bildar en dynamisk helhet: Med hjälp av ett gott immateriellt kapital (personalen och kunnandet) får vi goda och fungerande processer. Med hjälp av fungerande processer skapas goda tjänster, som gör kunderna och patienterna nöjda. Då kunderna och patienterna är nöjda får vi ett gott ekonomiskt resultat och samtidigt en slagkraftig verksamhet, som ökar befolkningens hälsa och välfärd i distriktet. 18

19 Strategikartan Hög produktivitet God konkurrens-kraft Verksamheten ekonomisk Effektiv verksamhet Användarvänlighet Tjänsternas smidighet Hög kvalitet och nöjda kunder En god erfarenhet av välfärd och hälsa Smidiga vårdkedjor Fungerande datasystem God riskbehärskning Ett effektivt förebyggande En lyckad rekrytering och permanent personal Ständigt utvecklande av kunnandet En gemensam syn i distriktet Effektivt och sporrande ledarskap Centrala verksamhetslinjeringar/strategiska målsättningar Ett framgångsrikt samarbete inom distriktet Ett sporrande ledarskap och en flexibel organisation Ett starkt förebyggande Koncentrerad på vården av folksjukdomar och tryggar den sociala välfärden En öppenvårdsinriktad verksamhetsmodell Snabb respons 2.4 Målsättningar och åtgärder under planeringsperioden För specialsjukvårdens del är samkommunens centrala mål att fortsätta som jourhavande sjukhus som en del av Uleåborgs universitetssjukhus specialupptagningsområde. Det här förutsätter att ett allt större antal invånare i Kalajokidalen och Jakobstadsområdet vill använda sjukhusets tjänster. Man fortsätter att koncentrera sig på behandlingen av betydande folksjukdomar och utvecklar öppenvården. När det gäller grundtjänsterna är det mest centrala målet att få avdelningsvårdens och serviceboendets dimensioner närmare de riksomfattande målen och få tillsammans med kommunerna i stånd de strukturella arrangemangen som krävs för att åstadkomma detta. Totalrenoveringsprogrammet fortsätter planmässigt. År 2013 har man som mål att fortsätta E-flygelns totalrenovering (kirurgiska polikliniken och rehabiliteringsenheten) och starta D-flygelns totalrenovering (cancerpolikliniken och barnpolikliniken) samt förverkliga apotekets utrymmen. År 2014 står F-flygelns totalrenovering i tur (laboratoriet, instrumentvården och de utrymmen som tvätteriet har till sitt förfogande) och år 2015 påbörjas saneringen av den medicinska poliklinikens utrymmen. 19

20 Mål ur de olika BSC-synvinklarna (balanserat styrkort) Planeringsperiodens centrala mål ur personalens och kunnandets synvinkel är att ha en tillräcklig mängd kunnig, utbildad personal. Man försöker nå de här målen genom aktiv rekrytering och god introduktion i arbetet, genom att sörja för allas men särskilt de åldrandes välbefinnande i arbetet samt genom uppmuntrande ledarskap. Man har också som mål att utveckla organisationen genom att ta i beaktande både de riksomfattande linjedragningarna och behoven inom organisationen. Ur processernas synvinkel är ett centralt kundbetjäningsmål att patienten/klienten är på rätt plats i rätt tid och får den höglassiga vård som han/hon behöver. Ett annat centralt mål är att man har tillgång till den information som behövs i ledningen och i tjänsteproduktionen samt att informationen är felfri, och att man har tillgång till rapportering och att den är uppdaterad. Ur patienternas och klienternas synvinkel är centrala mål tillgången till vård inom den tid som behovet förutsätter, vårdens höga kvalitet, patientsäkerhet och kvalitet samt att klienterna och patienterna är nöjda med den vård och betjäning de får. Det mest centrala målet ur ekonomins och effektivitetens synvinkel är ökningen av produktiviteten som främjas genom programmet för välmående, effektivitet och produktivitet. Dessutom ser man med hjälp av ansvarsfull skötsel av ekonomin till att man hålls inom den godkända budgeten och förbereder sig på ibruktagandet av DRG-prissättningen. 20

21 Talousarvio- ja suunnitelma Budget- och ekonomiplan Målsättningar och åtgärder riktade till klienterna KLIENTENS OCH PATIENTENS SYNVINKEL Mål för budgetåret 2013 Tillgång till vård inom den tid som behovet förutsätter Högkvalitativ och effektiv vård Mål Åtgärder och tidtabell Målnivå och mätare Målets förverkligande Klienterna och patienterna är nöjda med den betjäning och vård de får Målen för planeringsperioden Man kommer snabbt i vård Vårdens goda kvalitet Klienterna och patienterna är nöjda med den betjäning och vård de får Man iakttar god medicinsk praxis -rekommendationerna och instruktionerna i patientsäkerhetsplanen - Utvecklar kunnandet inom kundbetjäningen - Enkät gällande kundtillfredsställelse - Reagerar på den feedback man fått så att verksamheten utvecklas Patienten får tid för besök/ingrepp utan att man ställer patienten i kö Tillgång till vård inom den tid som lagen förutsätter Riskhändelserna minskar med minst 15 % / år I enkäten gällande kundtillfredsställelse är minst 85 % av resultaten i gruppen utmärkt 21

22 2.4.2 Målsättningar och åtgärder riktade till processerna PROCESSERNAS SYNVINKEL Mål för budgetåret 2013 Rätt patient/klient är i rätt tid på rätt plats Mål Åtgärder och tidtabell Målnivå och mätare Målets förverkligande I ledarskapet har man till sitt förfogande den information som man behöver Målen för planeringsperioden Rätt patient/klient är i rätt tid på rätt plats I ledarskapet har man till sitt förfogande den information som man behöver När det gäller utvecklandet av processerna ökar man samarbetet inom specialupptagningområdet Beskrivandet av vårdkedjornas och processernas utökas med alternativa medel Utvecklandet och förenhetligandet av rapporteringen, så att man förstärker ledning som baserar sig på information Av patientflödet vårdas minst 85 % enligt standardiserade processer Färdiga, aktuella och pålitliga rapporter till chefernas förfogande 22

23 2.4.3 Målsättningar och åtgärder riktade till personalen och kunnandet PERSONALENS SYNVINKEL Mål för budgetåret 2013 Man har till sitt förfogande tillräckligt med kunnig, utbildad personal. Mål Åtgärder och tidtabellen Målnivå och mätare Målets förverkligande Målen för planeringsperioden Man har till sitt förfogande tillräckligt med kunnig, utbildad personal. Man förbereder sig på möjliga organisationsförändringar 2 PERSONALENS SYNVINKEL 3 PERSONALENS SYNVINKEL Aktiv rekrytering Lediga tjänsters tillsättningsgrad är 85 % enhetsvist Stödjandet av välbefinnande i arbetet Enkät gällande välbefinnande i arbetet Man satsar på introduktionen av ny personal Stödjande av den åldrande personalens arbetsförmåga Utvecklingssamtal Enkät gällande välbefinnande i arbetet år 2015 Förändringarna förverkligas i samarbete med personalen Sjukfrånvaron högst 15 dagar/år Arbetsgemenskapsenkätens nyckeltal minst 14 Hålls med alla Lediga tjänsters tillsättningsgrad är 90 % enhetsvist Sjukfrånvaron högst 14 dagar/år Arbetsgemenskapsenkätens nyckeltal minst 15 23

24 2.4.4 Målsättningar och åtgärder riktade till ekonomin och effektiviteten EKONOMINS OCH EFFEKTIVITETENS SYNVINKEL Mål för budgetåret 2013 Ökning av produktiviteten Mål Åtgärder och tidtabell Målnivå och mätare Förverkligandet av målet Man sköter ekonomin ansvarsfullt och utnyttjar rapporteringen Man förbereder sig på ibruktagandet av DRG inom specialsjukvården Budgetens planenliga förverkligande Målen för planeringsperioden Verksamhetens effektivitet bedöms som en del av produktiviteten Man övergår delvis till DRGkommunfakturering Man minskar produktionskostnaderna per arbetsinsats Man ökar medvetenheten om kostnaderna; genom utnyttjandet av rapportering ökar man ekonomins förutsägbarhet och utvecklar kostnadsberäkningen Försäljningen till kommuner som inte hör till sjukvårdsdistriktet ökas och man minskar köpet av vård utanför distriktet Man utvecklar bokföringen och kostnadsberäkningen Den månatliga uppföljningen av ekonomin görs tätare och chefernas ekonomiska kunnande stödjas Ibruktagandet av nya effektivitetsmätare DRG-fakturering har tagits i bruk i den somatiska vårdavdelningsvården Cheferna har tagit i bruk ledningens program Neotide Produktifieringen fortskrider Specialsjukvårdens försäljning till kommuner som är utanför sjukvårdsdistriktet minst 15 % av tjänsteproduktionen Avvikelse från budgeten max. 1 % 24

25 Talousarvio- ja suunnitelma Budget- och ekonomiplan Talousarvio ja suunnitelma Suoritetavoitteet tulosalueittain 2013 Suoritetavoitteiden toteutuminen - AVOHOITOKÄYNNIT Medisiininen tulosalue Toteutunut 2011 Tavoite 2012 Tavoite 2013 Sisätautien poliklinikka Neurologian poliklinikka Keuhkosairauksien poliklinikka Ihotautien poliklinikka Fysiatria ja kuntoutus KÄYNNIT YHTEENSÄ Kuntalaskutettavat lisäkäynnit Operatiivinen tulosalue Yhteispäivystys Kirurgian poliklinikka Syöpätautien poliklinikka Naistentautien poliklinikka (naistent.&äitiyspkl) Lastentautien poliklinikka Silmätautien poliklinikka Korva-, nenä-, ja kurkkutautien poliklinikka Puheterapia Kuuloasema Hammas- ja suusairauksien poliklinikka Dialyysipoliklinikka Päiväkirurgia KÄYNNIT YHTEENSÄ Kuntalaskutettavat lisäkäynnit Psykiatria Psykiatrian poliklinikka Yleissairaalapsyk. poliklinikka Lestijokilaakson psyk.aluepoliklinikka Perhonjokilaakson psyk.aluepoliklinikka Nuorisopsykiatrian poliklinikka Lastenpsykiatrian poliklinikka Sosiaalityön käynnit Psykologin käynnit KÄYNNIT YHTEENSÄ Kuntalaskutettavat lisäkäynnit 110 Kehitysvammatyö Poliklinikkakäynnit (käynnit/osallistujat) Kuntalaskutettavat lisäkäynnit 11 25

26 Suoritetavoitteiden toteutuminen - OSASTOHOITO Medisiininen tulosalue Os. 12 neurologia, ihotaudit, päivystys Os. 8 sisätaudit + sydänvalvonta Os. 4 sisätaudit + infektio Operatiivinen tulosalue Os. 10 kirurgia Os. 7 kirurgia Os. 3 naistentaudit ja synnytys Os. 1 lastentaudit Toteutunut 2011 Tavoite 2012 Tavoite 2013 hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 3,8 3,8 2,6 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 3,2 3,6 4 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 4,5 5,1 4 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 3,0 3,6 3,2 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 3,0 0 3 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 3,1 3,8 0 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 2,4 0 sairaansijat

27 Suoritetavoitteiden toteutuminen - OSASTOHOITO Teho-osasto Psykiatria Os. 16 psykiatria Os. 14 lastenpsykiatria Os. 17 nuorisopsykiatria Toteutunut 2011 Tavoite 2012 Tavoite 2013 hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 3,6 4 4 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 23,6 23,2 18 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 26,5 32,8 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 52,5 0 sairaansijat hoitopäivät hoitojaksot (päättyneet) keskim. hoitoaika 30,6 0 sairaansijat

28 Suoritetavoitteiden toteutuminen - TOIMENPITEET Toteutunut Tavoite Tavoite 2013 Leikkaustoimenpiteet yhteensä Kirurgia (sis. gynekologia) Päiväkirurgia Silmäleikkaukset yhteensä kaihileikkaukset muut operaatiot (päiväkirurgisia) poliklinikkatoimenpiteet polikliiniset pistoshoidot 400 Radiologiset tutkimukset (omat) Patologiset tutkimukset (omat+ostetut) Synnytykset / kpl Kardiologia - pallolaajennukset / kpl Kardiologia - sepelvaltimokuvaukset / kpl

29 3.2 Talousarvio ja -suunnitelma / tuloslaskelma Tuloslaskelma 2013 TULOSLASKELMA Talousarvio Alkuper. Ta TA ja Lisä-TA Mu% Tilipäätös Mu% TOIMINTATUOTOT v v EdArvio v EdTot Myyntituotot , ,8 Maksutuotot , ,9 Tuet ja avustukset , ,0 Muut toimintatuotot , , Yhteensä , ,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,7 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,0 Muut henkilöstösivukulut , ,5 Hoitopalv. ostot piirin ulkopuolelta , ,1 Palvelujen ostot , ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,1 Muut toimintakulut , , Yhteensä , ,3 TOIMINTAKATE , ,4 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,8 Korkokulut , ,0 Yhteensä , ,0 VUOSIKATE , ,8 Suunnitelman muk. poistot , ,9-9 TILIKAUDEN TULOS , ,8 Poistoeron muutos , ,0 Rahastojen muutos , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,8 29

30 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Alkuper. Talousarvio Talousarvio ja lisätalousarvio Talousarvio Tasuunnitelma Tasuunnitelma v v v v v Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Yhteensä TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Hoitopalv. ostot piirin ulkopuolelta Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Yhteensä TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Yhteensä VUOSIKATE Suunnitelman muk. poistot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Rahastojen muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

31 3.3 Investointihankesuunnitelma INVESTOINNIT OSAKKEET JA OSUUDET NordLab -osakekanta ,00 RAKENTAMINEN JA SANEERAUS (SANEERAUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN) sis. Ensikalustukset E siipi ja D-siiven käynnitys ,00 F-siipi ja pesulatilan käyttötarkoituksen muutos , ,00 Medisiinisen klinikan rakentaminen , ,00 röntgen ,00 apteekki , ,00 Putkipostin suunnittelu ,00 Putkipostin toteutus ,00 muut ylläpitosaneeraukset yms , , , , , ,00 LAITEINVESTOINNIT operatiivinen tulosalue ,00 medisiininen tulosalue ,00 psykiatrinen tulosalue tutkimus- ja hoitopalvelut ,00 tukipalvelut , , ,00 ATK-INVESTOINNIT ATK ,00 Atk:hon liittyvät muut hankkeet , , ,00 INVESTOINNIT YHTEENSÄ , , ,00 31

32 3.4 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TA 2013 TA 2012 TOT2011 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainausken muutokset Antolainasaamisten lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhtyaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos

33 A. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN INFORMATIIVINEN OSUUS 33

34 1. Talousarvion perustelut Vuoden 2013 talousarvio sisältää uutena elementtinä peruspalveluista siirtyvän ensihoidon osuuden. Pääsääntöisesti koko 1,7 M :n ensihoidon erä koostuu ostopalveluista ja kunnista siirtyvistä ostopalvelusopimuksista. Merkittävä on myös laboratoriotoiminnan oman tuotannon budjetoinnin siirtyminen kokonaan ostopalveluksi vuoden 2013 perustettavan erva-tasoisen laboratorion myötä. Samalla muutos vähentää henkilöstömäärää ja suhteellisia henkilöstökustannuksia. Nyt kuntayhtymän budjetissa näkyvät vain erikoissairaanhoidon käyttöön ostettujen laboratoriotutkimuspalveluiden ostot ja samalla myyntituottojen osuus budjetissa laskee merkittävästi. Budjetti ei sisällä ulkopuolisella rahoituksella pääosin katettavia projekteja. Tältä osin muutos on merkittävä vuoteen 2011 verrattuna. Lisäksi budjetista on siirretty pois Jytan keittiötoiminta. Sisällölliset muutokset aiheuttavat merkittäviä meno- ja tulolajikohtaisia muutoksia talousraportoinnissa. Prosentuaalisten muutosten vertailu ilman sisällöllistä analyysiä edellisvuosiin on ongelmallista, miltei mahdotonta. Näin ollen talouden näkökulmasta merkittävimmäksi mittariksi nousee kuntaosuuksien muutosten vertailu. Budjetti on pyritty laatimaan siten, että se sisältäisi edellisvuosien budjetteja realistisemman kuvan tulevan vuoden taloudesta. Budjettivalmistelussa on lähdetty tiukasta, muttei tietoisesti merkittävästi alibudjetoidusta taloussuunnittelusta. Samalla on myös kuntien maksuosuusennusteet pyritty esittämään lähemmäksi toteutuvaa totuutta. Kuntayhtymän talous taseessa on ylijäämäinen noin 4,6 M. Nyt esitettävä budjettiesitys sisältää vajaan 1,2 M :n suuruisen ylijäämäisen tulosennusteen. Tulos on edellisvuosien tavoin lähes lainalyhennysohjelman (1,2 M ) suuruinen. Vuonna 2013 kuntayhtymän lisälainoituksen tarve jatkuu investointiohjelman etenemisen myötä. Kuntayhtymän talous on tällä hetkellä taseen ja tuloslaskelman näkökulmasta tasapainossa. Kuntien maksuvalmiuden heikkeneminen johtaa kuitenkin myös kuntayhtymässä talouden vakauttamisvaatimukseen sekä kustannusleikkurin käyttöönottoon. Kuntayhtymän talouden hoidossa on sitouduttu jäsenkuntien maksuvalmiuden huomioimiseen, mutta toiminnan rahoitusvaatimusta sitoo erikoissairaanhoidon lakisääteisten palveluiden turvaamisen velvoite. Päivystävän sairaalan toimintaedellytyksiä tuetaan osin ulko- ja sopimuskunnille myytävillä palveilla, joilla samalla vahvistetaan kuntayhtymän taloutta ja toimintaedellytyksiä. Ulkokuntien myyntiä pyritään edelleen lisäämään resurssien mahdollistamissa rajoissa. Tuotantokustannusten kasvun leikkaaminen on kuntayhtymän taloudenhoidon perustavoite. Jäsenkuntien maksuvalmius vaatii kustannusleikkausta. Rahan loppuessa potilasvirrat eivät kuitenkaan laannu. Kuntien vaatimus on, että vähemmällä rahalla olisi kyettävä hoitamaan enemmän potilaita ja kiristyneen hoitotakuun vuoksi myös entistä nopeammin. Talouden vakauttamisohjelmalla haetaan keinoja tuotantokustannusten yksikköhinnan laskuun. Keinona on mm. ns. Lean-ajattelun tuoma näkökulma tuotantoprosessien arvioinnissa. Katkeamattomat hoitoketjut ovat eri organisaatioiden yhteinen haaste. TOIMINTATUOTOT Toimintatuottojen loppusumma on (ulkoiset tulot), jossa kasvua vuoden 2011 tilinpäätökseen nähden on 5,2 % eli 5,9 M. Myyntituottojen kasvu on + 5,8 %. Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä kasvavat tilinpäätökseen 2011 nähden 9,3 %. Vuoden 2012 tilinpäätösennusteeseen nähden kasvuennuste on + 4,3 %. Kun maksuosuuksista vähennetään erikoissairaanhoitoon siirtyvän ensihoidon osuus (1,7 M ), on kuntien maksuosuuksien kasvu verrattuna tilinpäätös 2011 tilanteeseen nähden yhteensä noin 8 % ja jäsenkuntien osalta + 7,7 % eli 6,4 M. Vertailulukuna todettakoon, että jäsenkuntien maksuosuudet kasvoivat lähes saman verran, + 7,6 % vuonna 2011 edellisvuoteen 34