Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan

Transkriptio

1 Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan

2 Sisällysluettelo Johdanto... 4 A. TALOUSARVION VALTUUSTOTASOLLA SITOVA OSUUS Kuntayhtymän strateginen suunnitelma Yleistä Toimintaympäristö Henkilöstöön ja osaamiseen vaikuttavia tekijöitä Prosesseihin vaikuttavia tekijöitä Palvelukysyntään sekä potilaisiin ja asiakkaisiin vaikuttavia tekijöitä Omistajiin, talouteen ja vaikuttavuuteen vaikuttavia tekijöitä Strategiset linjaukset Arvot Missio Visio Kriittiset menestystekijät Strategiakartta Keskeiset toimintalinjaukset/strategiset päämäärät Tavoitteet ja toimenpiteet suunnitelmakaudella Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Prosesseihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Asiakkaisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Talouteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Samkommunens strategiska plan Allmänt Verksamhetsmiljön Faktorer som inverkar på personalen och kunnandet Faktorer som inverkar på processerna Faktorer som inverkar på efterfrågan av tjänster samt patienterna och kunderna Faktorer som inverkar på ägarna, ekonomin och effektiviteten Strategiska linjeringar Värden Mission Vision Kritiska framgångsfaktorer Strategikarta

3 2.3.6 Centrala verksamhetslinjeringar/strategiska målsättningar Målsättningar och åtgärder under planeringsperioden Talousarvio ja suunnitelma Suoritetavoitteet tulosalueittain Talousarvio ja -suunnitelma / tuloslaskelma Investointihankesuunnitelma Rahoituslaskelma B. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN INFORMATIIVINEN OSUUS Talousarvion perustelut Talousarvio tilikohdittain Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelma tulosalueittain Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatrian tulosalue Tutkimus- ja hoitopalvelujen tulosalue Tukipalvelujen tulosalue LIITE 1: Henkilöstösuunnitelma LIITE 2: Kuntakohtaiset maksuosuudet käyttömenoihin LIITE 3: Opinto- ja viihdytysrahasto LIITE 4: Peruspalveluliikelaitos JYTA:n talousarvio ja suunnitelma

4 Johdanto BUDJETTIASIAKIRJAN RAKENNE Liitteen mukainen budjettiasiakirjakokonaisuus on jaettu sitovuustasoltaan kahteen osaan: valtuuston hyväksymään sitovaan osioon sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaa perustelevaan ja täydentävään informatiiviseen osioon. Valtuuston päätöksessä todetaan erikseen, miltä osin liiteasiakirja on valtuustotasolla yksiköitä sitova. Sitova osa Budjettiasiakirjan alussa oleva Strateginen suunnitelma koskee koko kuntayhtymän toimintaa. Kuntayhtymän strategia on ollut pohjana hyväksyttävän talousarvion valmistelulle. Luku sisältää samalla kuntayhtymän keskeiset toimintalinjaukset/strategiset päämäärät sekä tavoitteet ja toimenpiteet suunnitelmakaudelle. Toiminnalliset tavoitteet esitetään yksilöidymmin koko kuntayhtymää koskevalla tasolla toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman mukaisesti ns. BSC-korttina. Lisäksi esitetään erikoissairaanhoidon suoritemääriä koskevat määrälliset toiminnalliset tavoitteet. Suoritemäärätavoitteet on esitetty hieman yksityiskohtaisemmin, mutta sitovina ne esitetään vain tulosaluetasolla (hoitopäivät / avohoito). Seuraavaksi esitetään euromääräiset sitovat tavoitteet: tuloslaskelma (ulkoiset kokonaistulot / ulkoiset kokonaismenot), investointien kokonaismäärä sekä rahoituslaskelma. Informatiivinen osa Informatiivinen osio sisältää talousarvion perustelut. Perusteluteksti sisältää tietoa budjettirakenteesta, sitovuustasosta, esitettyjen tulojen ja menojen perusteista sekä muutoksista, suunnitelluista investoinneista jne. Lisäksi esitetään tilitasolla oleva määräraha -erittely. Informatiivinen osio jatkuu tulosaluekohtaisilla BSC-korteilla, joihin on koottu kunkin tulosalueen toiminta-ajatus sekä toiminnalliset tavoitteet neljän BSC-näkökulman avulla. Henkilöstösuunnitelmaa ei ole laadittu erikseen. Talousarvioasiakirjassa on esitetty kuntakohtaiset ennusteet palvelumaksuista vuodelle Tämän ennusteen pohjalta jäsenkunnat varautuvat erikoissairaanhoidon kustannuksiin omissa budjeteissaan. Budjetissa kuntalaskutuksen kautta tuleviksi arvioidut tulot on jaettu palveluja käyttäville kunnille niiden toteutuneen suhteellisen euromääräisen käytön perusteella. Jako perustuu kuntien suhteelliseen palveluiden käyttöön ajalla sekä kaudella 1-8 /2011. Ennuste on vain suuntaa-antava. Budjettiasiakirjan lopussa on erillisenä osana Peruspalveluliikelaitos Jytan talousarvio 2012, jonka peruspalvelulautakunta on hyväksynyt pitämässään kokouksessa. 4

5 A. TALOUSARVION VALTUUSTOTASOLLA SITOVA OSUUS 1. Kuntayhtymän strateginen suunnitelma 1.1 Yleistä Kuntayhtymän toiminta on jatkunut jo vakiintuneessa muodossa. Monitoimialaisen kuntayhtymän eri toimialojen välinen yhteistyö on kehittynyt myönteisesti. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on edennyt ja uusi terveydenhuoltolaki on tullut voimaan Uudistus jatkuu valtakunnallisesti kuntauudistukseen painottuvana, sosiaali- ja terveydenhuollon tulevista rakenteista ei ole vielä varmuutta. Maailmantalouden epävarmuustekijät ja kansantalouden kasvun hidastuminen ovat johtamassa kuntien tulopohjan heikkenemiseen ja sitä kautta kustannusten voimakkaaseen karsintatarpeeseen toimialalla. Kuntayhtymän vuosi sitten uusittu strategia vastaa hyvin terveydenhuoltolain vaatimuksiin. Laki toi kuntayhtymälle myös uusia tehtäviä, joihin vastaaminen aiheuttaa myös lisäkustannuspaineita. 1.2 Toimintaympäristö Henkilöstöön ja osaamiseen vaikuttavia tekijöitä Henkilöstöstä tulee eläkeikään ja jää eläkkeelle huomattavan suuri joukko. Samaan aikaan kilpailu osaavasta työvoimasta, varsinkin erityisosaajista on haasteellista. Lääkäritilanne on kokonaisuudessaan parantunut, mutta monista avainosaajista on edelleen puutetta ja ostettava asiantuntijatyö aiheuttaa kustannuspaineita. Hoitohenkilökunnan saatavuuden heikkeneminen on realisoitumassa ja alueella toteutuva koulutus ei näytä riittävän kattamaan työelämästä poistuvien määrää. Osaamisvaatimukset lisääntyvät kaikilla tasoilla sekä varsinaisessa palvelutuotannossa että etenkin johtoja esimiestehtävissä, joissa eläkepoistuma on lähivuosin erityisen suuri. Samalla uusien nuorten työntekijöiden vaatimukset työn ja työolosuhteiden suhteen kasvavat. Lisääntyvä uusi haaste on myös se, että ammatillinen koulutus ei suoraan anna riittäviä valmiuksia eri työtehtävien asettamista haasteita selviytymiseen, vaan tarvitaan yhä laajamittaisempaa perehdytystä käytännön työhön. Kun uutta toimintaan liittyvää tietoa ja uusia menetelmiä tulee käyttöön lisääntyvällä nopeudella, kasvavat täydennyskoulutuksen merkitys ja siihen liittyvät vaatimukset jatkuvasti. Kansainvälistymisen myötä ulkomailta lähtöisin olevan työvoiman osuus on kasvanut, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia kielitaidon opetukselle, mutta edellyttää myös organisaatiolta kykyä sopeutua eri kulttuureista tulevien työntekijöiden toimimiseen työyksiköissä. Kielen osaamishaasteita lisää osaltaan alueen kaksikielisyys sekä potilaiden ja asiakkaiden kielellisen kirjon laajeneminen. 5

6 1.2.2 Prosesseihin vaikuttavia tekijöitä Teknologinen kehitys jatkuu voimakkaana sekä varsinaiseen palvelutuotantoon liittyvän terveydenhuollon teknologian että tuotannon ohjauksessa käytettävän informaatioteknologian osalta. Keskeinen haaste on palveluprosessien ja -ketjujen toimivuuden parantaminen ja samanaikainen korkeasta laadusta huolehtiminen. Potilaiden ja asiakkaiden vaatimusten kasvu edellyttää myös palveluprosessien muokkaamista entistä paremmin asiakkaiden tarpeita huomioon ottaviksi. Sama koskee myös erilaisten reklamaatioiden hoitamista. Palveluprosessien ohella huomiota tulee entistä enemmän kiinnittää myös muihin organisaation toiminnan kannalta keskeisiin prosesseihin kuten informaation hallintaan, materiaalihankintoihin ja logistiikkaan, innovatiivisuuden vahvistamiseen sekä johtamisen kehittämiseen. Palveluprosessien kannalta tärkeä haaste on muovata palveluprosesseja asiakkaiden erilaisten tarpeiden mukaisiksi, mihin liittyy myös vaade profiloida asiakkaita ja potilaita heidän tarpeidensa mukaan. Valtion hallinnolliset ratkaisut vaikuttavat palveluprosesseihin ainakin mikäli ne edellyttävät perinteisten yhteistyösuhteiden muuttamista Palvelukysyntään sekä potilaisiin ja asiakkaisiin vaikuttavia tekijöitä Peruspalvelukysyntä omista jäsenkunnista jatkuu kaiken todennäköisyyden mukaan ikärakennemuutoksesta johtuen kasvavana. Keskussairaalan toiminnan kannalta on hyvin merkittävää se, kuinka hyvin voidaan säilyttää ja laajentaa jäsenkuntien ulkopuolelta tulevaa palvelukysyntää. Palvelukysyntään saattavat vaikuttaa, ainakin pitkällä aikavälillä, mahdollisesti toteutettavat hallinnolliset muutokset. Terveydenhuoltolakiin sisältyvä potilaiden laajeneva valinnanvapaus hoitopaikan suhteen on selkeä haaste palvelujen laadulle ja palvelukyvylle. Teknologiset vaatimukset ja hallinnollisten ratkaisujen eteneminen voivat olla sekä uhka että mahdollisuus. Oleellista on kyetä huolehtimaan palveluiden saatavuudesta ja laadusta siten, että oman alueen ja lähialueiden potilaat haluavat käyttää kuntayhtymän palveluita. Tärkeää on osata ottaa huomioon myös palveluita käyttävien asiakkaiden ja potilaiden muuttuvat ja kasvavat vaatimukset. Palvelut halutaan oikea-aikaisina ja viivytyksettä ja koko palvelutapahtumalta vaaditaan korkeaa laatua Omistajiin, talouteen ja vaikuttavuuteen vaikuttavia tekijöitä Valtiovarainministeriön lokakuun 2011 taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous on vuoden 2010 aikana kasvanut, BKT muutos + 3,6 %, tämän vuoden kasvuksi ennakoidaan 3,5 %. Ensi vuonna kasvun ennakoidaan jäävän 1,8 %:iin. Työttömyysasteen arvioidaan laskevan ensi vuonna 7,6 %:iin ja edelleen 7,4 %:iin vuonna Ansiotasoindeksin muutokseksi arvioidaan tänä vuonna 2,6 %, ensi vuonna 3,2 % ja 3,4 % vuonna

7 Julkisen talouden rahoitusasema on kuitenkin laman seurauksena voimakkaasti heikentynyt ja sen arvioidaan kohentuvan verrattain hitaasti. Julkisen talouden rahoitusalijäämä oli viime vuonna 2,8 % ja velka 48,3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2015 valtion rahoitusalijäämän arvioidaan olevan edelleen 2,8 %. Kuntien rahoitusaseman arvioidaan kohenevan lähelle tasapainoa tänä vuonna. Julkisen talouden rahoitusaseman parantamiseksi tarvitaan toimenpiteitä mm. väestön ikääntymisen, tuleviin epävarmuustekijöihin varautumisen ja luottokelpoisuuden säilyttämisen vuoksi. Kunta-alalla peruspalvelujen kustannustason nousun arvioidaan pysyvän vuonna 2011 alle 3 %:ssa. Kunta-alan ansiotaso nousee n. 2,5 %. Vuosina 2012 kuntien verotulojen kasvu hidastuu veronkevennysten seurauksena. Kuntien kustannustason ennakoidaan nousevan vuosina runsaat 3 %. Kunta-alan ansiotason on oletettu kohoavan likipitäen yleisen ansiotason nousua vastaavasti eli hieman yli 3 % vuodessa. Lisäongelman tuo se, että alueen kuntien tulotaso on maan keskitasoa alhaisempi. Kuntatalouden ongelmana on myös nopea velkaantuminen, mitä lisäävät mittavat investointitarpeet mm. peruskorjauksista ja kasvukeskusten mittavista hankkeista sekä rakenneuudistuksista johtuen. Yleisen taloustilanteen samoin kuin valtion ja kuntien talouden perusteella on ymmärrettävää, että paineet myös sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellisen tuottavuuden lisäämiseen ovat kovat. Palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen tiedetään vaikeammaksi kuin tavaratuotannossa. 1.3 Strategiset linjaukset Arvot - Ihmisten terveys ja hyvinvointi, joista huolehdimme o tuottamalla korkealaatuisia palveluja o kehittämällä terveyttä edistäviä työtapoja o toimimalla yhdessä kuntien, muun julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kanssa - Ihmisarvon kunnioittaminen, jota vaalimme o asiakkaan ja potilaan itsemääräämistä kunnioittamalla, ja o inhimillisellä kohtelulla kaikissa elämän vaiheissa - Oikeudenmukaisuus, jonka mukaan haluamme toimia suhteessa o asiakkaisiin ja potilaisiin o omaan henkilökuntaan, päättäjiin ja omistajiin sekä o sidosryhmiimme - Innovatiivisuus ja yrittäjyys, jotka ilmenevät o aktiivisuutena ja toimeliaisuutena kaikessa tekemisessä 7

8 o uusien toimintatapojen etsimisenä ja toteuttamisena - Omatoimisuus ja vastuullisuus, mikä tarkoittaa o riskien hyvää hallintaa o turvallisuutta ja vastuuta tulevaisuudesta o asiakkaiden ja potilaiden omiin kykyihin luottamista - Vaikuttavuus, mikä näkyy o palvelujen vaikuttavuutena o voimavarojen tehokkaana käyttönä o kilpailukykynä ja taloudellisuutena Peruspalveluliikelaitos on määritellyt omat arvonsa, jotka ovat sopusoinnussa tässä esitettyjen arvojen kanssa Missio Visio Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti Alueen ihmisten hyvinvoinnin taitava, aikaansaava ja ketterä luotsi Kriittiset menestystekijät Kuntayhtymän tuloksellisen toiminnan kannalta kriittisiksi tekijöiksi arvioidaan seuraan asiat: Vaikuttava ja kannustava johtaminen Onnistuminen osaavan henkilökunnan rekrytoinnissa ja henkilökunnan pysyvyys Yhteinen näkemys alueen toimijoiden kesken hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämisestä Kehittyvät ja toimivat tietojärjestelmät Sujuvat, käyttäjäystävälliset ja korkealaatuiset palvelut Vaikuttava ennaltaehkäisy Toiminta vaikuttavaa, taloudellista ja kilpailukykyistä 8

9 1.3.5 Strategiakartta Strategiakartassa kuvataan organisaation menestyksen kannalta keskeiset tavoiteltavat asiat ryhmiteltynä tasapainotetun mittariston mukaisiin ryhmiin. Tavoiteltavat asiat koostuvat kriittisistä menestystekijöistä ja muista toiminnan tuloksellisuuden kannalta keskeisiksi arvioidusta tekijästä. Strategiakartassa esitetyt asiat muodostavat dynaamisen kokonaisuuden: Hyvän aineettoman pääoman (henkilökunta ja osaaminen) avulla saadaan aikaan hyviä ja toimivia prosesseja. Hyvin toimivien prosessien avulla tuotetaan hyviä palveluja, joita käyttävät asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä. Tyytyväisten asiakkaiden ja potilaiden myötä myös taloudellinen tulos on hyvä ja samalla toiminnalla on vaikuttavuutta, mikä lisää alueen väestön terveyttä ja hyvinvointia. Strategiakartta Korkea tuottavuus Hyvä kilpailukyky Toiminta kokonaistaloudellista Toiminta vaikuttavaa Käyttäjäystävällisyys Palvelujen sujuvuus Korkea laatu ja hyvä asiakastyytyväisyys Hyvä koettu hyvinvointi ja terveys Sujuvat hoitoketjut Toimivat tietojärjestelmät Hyvä riskien hallinta Vaikuttava ennaltaehkäisy Onnistunut rekrytointi ja pysyvä henkilökunta Osaamisen jatkuva kehittäminen Alueen yhteinen näkemys Vaikuttava ja kannustava johtaminen Keskeiset toimintalinjaukset/strategiset päämäärät Tuloksellinen alueellinen yhteistoiminta Kannustava johtaminen ja joustava organisaatio Vahva ennaltaehkäisy Keskittyminen kansansairauksien hoitoon ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamiseen Avohoitoinen toimintamalli Nopean vasteen toimintatapa 9

10 1.4 Tavoitteet ja toimenpiteet suunnitelmakaudella Talousarvio- ja suunnitelma Erikoissairaanhoidon (keskussairaalan) osalta kuntayhtymän tavoitteena on jatkaa erikoissairaanhoidon päivystävänä sairaalana ja keskittyä muutoin merkittävien kansansairauksien erikoissairaanhoitoon. Erityisen vaativa ja erikoisvarustusta vaativa erikoissairaanhoito hoidetaan yhteistyössä erityisvastuualueen kanssa ja valtakunnallisten työnjakolinjausten mukaisesti. Terveydenhuoltolain edellyttämän perusterveydenhuollon yksikön perustaminen on tarkoitus toteuttaa sisäisiä henkilöstöjärjestelyjä käyttäen yhteistyössä Kokkolan kaupungin kanssa. Ensihoito siirtyy terveydenhuoltolain säännösten mukaan sairaanhoitopiirille ja lain säännösten mukainen toiminta tulee käynnistää viimeistään vuoden 2013 alusta. Toteutuksen vaatima valmistelutyö on käynnistetty. Keskeinen sisäisen kehittämisen toimenpide on polikliininen toimintamallin edelleen vahvistaminen. Tämä tarkoittaa laajempien poliklinikkakokonaisuuksien toteuttamista ja päiväsairaalatyyppisen toiminnan kehittämistä somaattisilla tulosalueella. Edelleen se merkitsee vuodepaikkojen tarpeen jatkuvaa arvioimista keskussairaalassa ja koko kuntayhtymässä sekä etätoimintapalvelujen kehittämistä yhteistyössä kuntien kanssa. Polikliinisen toimintamallin täysimittainen toteuttaminen tarkoittaa myös keskussairaalan organisaation uusimista suunnitelmakaudella. Koko alueen, myös markkina-alueen kattava asia on yhteisistä toiminnan pelisäännöistä sopiminen. Tämä toteutetaan terveydenhuoltolain edellyttämä palvelujen järjestämissuunnitelma laatimalla. Edelleen yhteisiä koko kuntayhtymässä ja yhteistyössä Kokkolan kanssa ovat tukitoimintojen taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta lisäävät järjestelyt samoin kuin yhteiset toimenpiteet osaamisen varmistamiseksi. Keskeinen investointikohde keskussairaalassa on keskussairaalan peruskorjauksen jatkaminen ja vieminen päätökseen, tavoitesuunnitelman mukaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Sairaalan A-siiven peruskorjaus (lastentautien osasto sekä synnytys- ja naistentautien poliklinikka) on käynnistynyt vuoden 2011 puolella. Apteekin uusien toimitilojen saneeraaminen entisen keittiön tiloihin toteutuu myös vuonna Vuosina saneerauskohteena on D- ja E-siivet, joihin tulee sijoittumaan mm. kirurgian, syöpätautien ja lastentautien poliklinikat. Peruspalveluissa keskeisiä tavoitteita ovat laitospalveluiden ja ympärivuorokautisen hoivan paikkamäärän kriittinen arviointi ja karsiminen tarpeen mukaisiksi kaikissa palveluprosesseissa. Tämä järjestely tullee edellyttämään myös peruskorjaus ja mahdollisesti uusinvestointeja. Edelleen kaikissa palveluprosesseissa tehostetaan ryhmämuotoisten palvelujen hyödyntämistä. Taloudellisen tilanteen vaikeutumisen, kuntayhtymän kustannuskehityksen sekä kiristyvän kilpailutilanteen vuoksi käynnistetään erityinen tuottavuusohjelma vuosille Tavoitteena on toiminnan tehostaminen kuntayhtymän kaikilla toimialoilla. Kuntayhtymän suunnitelmayhteenvedossa esitetään tavoitteet, toimenpiteet, seurannassa käytetyt mittarit ja asetetut tavoitetasot. Tulosaluekohtaisissa suunnitelmissa tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tavoitetaso esitetään yksilöidymmin. 10

11 1.4.1 Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet HENKILÖSTÖ- JA OSAAMISNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet talousarviovuodelle Onnistunut rekrytointi ja henkilöstön pitäminen Osaaminen vastaa strategiaan ja tulevaisuuden haasteisiin Rekrytointia kehitetään -sähköinen rekrytointi- ja sijaishallinta käytössä koko organisaatiossa -rekrytointia kehitetään ja työnantajan näkyvyyttä lisätään Yleisperehdytyksen verkkokurssi otetaan käyttöön Ydinosaamisten kuvaaminen aloitetaan Tuetaan esimiesten kehittymistä johtajina Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat täydennyskoulutuksen perustana Vakanssien käyttöaste -lääkärit yli 75 % ja -muut henkilöstöryhmät yli 90 % 100 % uusista työntekijöistä on suorittanut verkkokurssin Tunnistetaan ja varmistetaan ydinosaamiset Täydennyskoulutuksen seuranta on kattavaa ja täydennyskoulutukseen osallistumis-%:a ja koulutuspäivien määrää/työntekijä seurataan Riittävän hyvä työhyvinvointi Työyhteisökysely joka toinen vuosi Työyhteisökyselyn avainluku koko organisaatiossa vähintään 14,1 11

12 HENKILÖSTÖ- JA OSAAMISNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Yhtenäiset sairauspoissaolojen hallintakäytännöt/sairauspoissaolot vähenevät Sairauspoissaolot enintään 15 pv/työntekijä Onnistunut rekrytointi ja henkilöstön pitäminen Osaaminen vastaa strategiaan ja tulevaisuuden haasteisiin Riittävän hyvä työhyvinvointi Työnantaja on vetovoimainen Rekrytoinnissa tehdään yhteistyötä ja rekrytointikanavat ovat monipuolisesti käytössä Yleisperehdytyksen verkkokurssi on käytössä, perehdytys on suunnitelmallista ja työntekijävaihdot ovat hallittuja Ydinosaamisten on kuvattu ja varmistetaan esimiesosaamisen ja perusosaamisen hyvä taso Johtamisen kehittämissuunnitelma ohjaa esimiesten lisä- ja täydennyskoulutusta Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat täydennyskoulutuksen perustana Työyhteisökysely joka toinen vuosi Työtä ja työyhteisöjä kehitetään jatkuvasti ja suunnitelmallisesti Vakanssien käyttöaste -lääkärit yli 80 % ja -muut henkilöstöryhmät yli 90 % 100 % suorittanut verkkokurssin Uudella työntekijällä on henkilökohtainen perehdyttäjä Täydennyskoulutuksen seuranta on kattavaa ja täydennyskoulutukseen osallistumis-%:a ja koulutuspäivien määrää/työntekijä seurataan Työyhteisökyselyn avainluku koko organisaatiossa vähintään 14,1 Sairauspoissaolot enintään 15 pv/työntekijä 12

13 1.4.2 Prosesseihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet talousarviovuodelle Tehokas riskien hallinta Potilasturvallisuussuunnitelma, HaiProraportoinnin analysointi ja tulosten hyödyntäminen Potilasvahinkojen määrä alle maan keskiarvon HaiPro:n käyttöaste kasvaa vuosittain Vakioidut hoitoprosessit Tavoitteet suunnitelmakaudelle Päivystysprosessi vakioidaan ja luodaan seurantamittarit Sujuva ja joustava hoitoprosessi (asiakaspalaute) ja seurantamittari valmis Tehokkaat hoitoketjut ja prosessit Kansansairauksien hoitoketjut vakioidaan Kapasiteetin käyttöaste on optimaalisella tasolla - hoitoaikojen lyhentäminen, uusintakäyntien vähentyminen Ennaltaehkäisy Alueellinen palvelurakenne on optimaalinen Päivystävän keskussairaalan luonne säilytetään ja sitä vahvistetaan Yhtenäinen toiminnallinen ratkaisu maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa hoito- ja hoivapaikkojen määrä alueella vähennetään tavoitteena valtakunnallinen tavoite- tai keskiarvotaso Huolehditaan riittävistä voimavaroista ja laadusta akuutin hoidon ja toimenpiteiden järjestämiseksi Jatketaan ja kehitetään yhteistyötä omistajakuntien ja alueen toimijoiden kanssa Saavutetaan valtakunnallinen tavoite- tai keskiarvotaso Päivystävän keskussairaalan status Päätös toiminnallisesta yhtenäisestä ratkaisusta on tehty

14 1.4.3 Asiakkaisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet talousarviovuodelle Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön edellyttämien hoitoonpääsyaikojen toteutuminen hoidon saatavuuden turvaaminen Asiakaspalautteen myönteisyys Asiakkaan ja potilaan palvelu toimii ystävällisesti ja joustavasti sekä hoitotilanteessa että siihen liittyvissä yhteydenottotilanteissa Hoito järjestetään ensisijassa omana toimintana, mitä tuetaan harkitulla ostopalvelun käytöllä Asiakaspalautetta kerätään ja hyödynnetään Laaditaan sähköinen asiakaspalautejärjestelmä Puhelinpalveluiden kehittäminen ja itsepalvelumenetelmien käyttöönotto Lain edellyttämät määräajat toteutuvat 90 % hyvä / erinomainen Sähköinen asiakaspalautejärjestelmä valmis Myönteinen asiakaspalaute puhelinpalvelun toteutumisesta Tavoitteet suunnitelmakaudelle Asiakaspalautteen myönteisyys myönteinen imago kuntayhtymällä Asiakkaille ja potilaille taataan mahdollisuus kantaa vastuuta omasta terveydestä ja hyvinvoinnista Asiakaspalautetta kerätään ja hyödynnetään Tehostetaan ennaltaehkäisyä Asiakas ja potilas otetaan aidosti mukaan hoito- ja hoivatilanteeseen 95 % hyvä / erinomainen Asiakkaiden ja potilaiden mahdollisuudet kantaa vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan lisääntyneet 14

15 1.4.4 Talouteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet talousarviovuodelle Palveluiden myyntiä oman alueen ulkopuolelle vahvistuu ja vakiintuu Markkinointitoimenpiteet Osuus 15 % palvelumyynnistä Talousarvio toteutuu suunnitellusti Kuukausittainen seuranta Poikkeama max. 1 % Tavoitteet suunnitelmakaudelle Palveluiden myyntiä oman alueen ulkopuolelle vahvistetaan Markkinointitoimenpiteet ja hyvän toiminnan tuoma markkina-arvo Osuus kasvaa 1 % vuodessa Toiminnan tuottavuus kasvaa Prosessien kehittäminen Tuottavuus kasvaa 1 % vuodessa Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan osana tuottavuutta Kehitetään vaikuttavuusmittareita Uusien vaikuttavuusmittareiden käyttöönotto

16 2. Samkommunens strategiska plan 2.1 Allmänt Den utvidgade samkommunens verksamhet har fortsatt stabiliserat. De sju kommunernas primär- och socialvård är en del av specialsjukvården och omsorgen av utvecklingshämmade och samarbetet har fortgått intensivt enligt planerna. Organiseringen av social- och hälsovården och förberedandet av författningarna angående denna fortsätter riksomfattande, lagpropositionen för hälsovården är under behandling i regeringen. Även organiseringen av distriktets social- och hälsovård granskas enligt lagstiftningens författningar. Samkommunens nya strategi behandlas parallellt med denna plan och den nya strategins centrala delar fogas till denna plan. Utvecklingen av verksamhetsmiljön kräver förutom ibruktagandet av den nya strategin även en kritisk värdering och förnyande av centralsjukhusets organisation. 2.2 Verksamhetsmiljön Faktorer som inverkar på personalen och kunnandet En stor del av personalen uppnår pensionsåldern och går i pension. Samtidigt blir konkurrensen på arbetskraft allt hårdare, särskilt specialister, fast det ekonomiska läget beräknats lätta en aning. Tillsvidare har det bättre ekonomiska läget inte avsevärt ökat intresset att söka kommunala jobb. Kompetenskraven ökar på alla nivåer både inom den egentliga servicebranschen och fram för allt inom ledarbefattningarna. Samtidigt växer de unga arbetstagarnas krav på arbetet och arbetsmiljön. En allt större utmaning är också, att yrkesutbildningen inte ger direkt tillräckliga färdigheter att klara av olika arbetsuppgifter, utan man behöver en bred rekrytering för praktiskt arbete. Då verksamheten får ny information och nya metoder i allt snabbaren takt, växer fortbildningens betydelse och kraven fortsättningsvis. Globaliseringen har medfört att den utländska arbetskraften har ökat och ställer vissa krav på språkstudier, men kräver också att organisationen i sina verksamhetsenheter har förmåga att anpassa sig till arbetstagare som kommer från olika kulturer. Utmaningarna på språkligt kunnande ökar delvis distriktets tvåspråkighet samt att patienternas och kundernas språkurval blivit större Faktorer som inverkar på processerna Den teknologiska utvecklingen fortsätter kraftigt både inom den teknologi som behövs för den egentliga produktionen av tjänster inom hälsovården och informationsteknologin. En central utmaning är förbättrandet av serviceprocessernas och vårdkedjornas funktion och samtidigt svara för en hög kvalitet. Patienternas och kundernas ökade krav förutsätter också att allt bättre bearbeta serviceprocesserna och uppmärksamma kundernas behov. Samma gäller också behandlingen av olika reklamationer. 16

17 På sidan om serviceprocesserna bör man allt mera fästa uppmärksamhet också på övriga viktiga processer med tanke på organisationens verksamhet såsom, informationshantering, materialanskaffningar och logistik, förstärkning av innovation samt utvecklingen inom ledarskapet. En viktig utmaning ur serviceprocessernas synvinkel är att forma serviceprocesserna att motsvara kundernas olika behov, vilket leder till kundernas och patienternas behovsprofilering. Statens administrativa lösningar inverkar på serviceprocesserna om de särskilt kräver förändringar av traditionella samarbetsförhållanden Faktorer som inverkar på efterfrågan av tjänster samt patienterna och kunderna Efterfrågan på grundtjänster i medlemskommunerna kommer troligen att öka på grund av förändringen inom åldersstrukturen. För centralsjukhusets del är det ytterst viktigt, hur man kan behålla och utvidga efterfrågan på tjänster från utomstående kommuner. De administrativa arrangemang som förverkligas indirekt eller på lång sikt inverkar på efterfrågan av tjänster. De teknologiska kraven och lösningarnas framskridande inom förvaltningen kan utgöra både ett hot och en möjlighet. Det är viktigt, att man kan svara för tillgången på tjänster och kvaliteten så, att motivationen och viljan att använda tjänsterna bland patienterna förblir goda och ökar. Det är också viktigt att beakta de förändrade och ökade kraven, som ställs av kunderna och patienterna som använder tjänsterna. Man vill får service inom rätt tid och utan förseningar och servicen skall ha en hög kvalitet Faktorer som inverkar på ägarna, ekonomin och effektiviteten 2.3 Strategiska linjeringar Värden Människornas hälsa och välfärd, som vi svarar för o genom att producera högklassiga tjänster o genom att utveckla arbetssätt, som främjar hälsan o via samarbete med kommunerna, den övriga offentliga sektorn, organisationerna och företag Människovärdets högaktning, som vi sköter om o genom att högakta kundens och patientens självbestämmande via mänskligt bemötande o 17

18 Rättvisa, som vi vill beakta i våra relationer o till kunder och patienter o till personalen, beslutsfattarna och ägarna o till våra intressegrupper Innovation och företagsamhet, som präglar sig o i aktivitet och handlingskraft i allt agerande o att finna och förverkliga nya verksamhetsmetoder Självständighet och ansvarsfullhet, vilket betyder o god riskhantering o trygghet och ansvar för framtiden o att lita på kundernas och patienternas egen förmåga Effektivitet, som syns o i effektiva tjänster o i effektiv användning av resurser i konkurrenskraften och ekonomin o Mission Vision Välfärd smidigt och yrkesskickligt En skicklig, effektiv och smidig lots för välfärden åt distriktets människor Kritiska framgångsfaktorer Med tanke på verksamhetens resultat i samkommunen värderas som kritiska faktorer följande saker: Ett effektivt och sporrande ledarskap Att lyckas med rekryteringen av kunnig personal och att personalen hålls permanent En gemensam syn bland distriktets aktörer om utvecklingen av välfärden och tjänsterna Utvecklade och funktionsdugliga datasystem Fungerande, användarvänliga och högklassiga tjänster Ett effektivt förebyggande Verksamheten effektiv, ekonomisk och konkurrenskraftig 18

19 2.3.5 Strategikarta I strategikartan beskrivs de viktigaste målsättningarna, grupperade enligt jämlika mätare, med tanke på organisationens framgång. De eftersträvade sakerna består av kritiska framgångsfaktorer och av några andra centrala faktorer med tanke på verksamhetens resultat. De framförda sakerna i strategikartan bildar en dynamisk helhet: Med hjälp av ett gott immateriellt kapital (personalen och kunnandet) får vi goda och fungerande processer. Med hjälp av fungerande processer skapas goda tjänster, som gör kunderna och patienterna nöjda. Då kunderna och patienterna är nöjda får vi ett gott ekonomiskt resultat och samtidigt en slagkraftig verksamhet, som ökar befolkningens hälsa och välfärd i distriktet. Strategikarta Hög produktivitet God konkurrenskraft Verksamheten ekonomisk Effektiv verksamhet Användarvänlighet Tjänsternas smidighet Hög kvalitet och nöjda kunder En god erfarenhet av välfärd och hälsa Smidiga vårdkedjor Fungerande datasystem God riskbehärskning Ett effektivt förebyggande En lyckad rekrytering och permanent personal Ständigt utvecklande av kunnandet En gemensam syn i distriktet Effektivt och sporrande ledarskap Centrala verksamhetslinjeringar/strategiska målsättningar Ett framgångsrikt samarbete inom distriktet Ett sporrande ledarskap och en flexibel organisation Ett starkt förebyggande Koncentrerad på vården av folksjukdomar och tryggar den sociala välfärden En öppenvårdsinriktad verksamhetsmodell Snabb respons 19

20 2.4 Målsättningar och åtgärder under planeringsperioden <käännös><bsc-kortit ruotsiksi> 20

21 3. Talousarvio ja suunnitelma Suoritetavoitteet tulosalueittain 2012 Vastuualue Suoritetavoitteet tulosalueittain 2012 AVOHOITO Käynnit Käynnit Tavoite Aukiolokk Tavoite Medisiininen tulosalue Sisätautien pkl Neurologian pkl Keuhkosairauksien pkl Ihotautien pkl Fysiatria ja kuntoutus YHTEENSÄ Operatiivinen tulosalue Ensiapupkl Kirurgian pkl Syöpäpkl Naistent. pkl / os Lastentautien pkl Silmätautien pkl Korva-, nenä- ja kurkkut.pkl Puheterapia Kuuloasema Hammas- ja suusairauksien pkl Dialyysipkl Päiväkirurgia YHTEENSÄ Psykiatria Jälkipkl Psykiatrian pkl Yleissairaalapsyk.pkl Lestijokilaakson psyk.aluepkl Perhonjokilaakson psyk.aluepkl Nuorisopsyk.pkl Lastenpsyk. pkl YHTEENSÄ Sosiaalityön käynnit Psykologin käynnit Kehitysvammatyö Kehityspkl käynnit (asiakas) Kehityspklkäynnit (suoritteet)

22 Suoritetavoitteet tulosalueittain 2012 HOITOPÄIVÄT TAVOITE 2012 TAVOITE 2011 Vastuualue Sairaansijat Hoitopäivät Hoitopäivät Medisiininen tulosalue Os. 12, neurol., ihotaudit, tarkkailu Os. 8, sisätaudit Os. 4, yhteisosasto YHTEENSÄ Operatiivinen tulosalue Os. 10, kirurgia Os. 7, kirurgia Os. 3, synnytys- ja naistentaudit Os. 1, lastentaudit Teho-osasto YHTEENSÄ Psykiatria Os. 15, psykiatria Os. 16, psykiatria Os. 14, lasten psykiatria Os. 17, nuorisopsykiatria YHTEENSÄ Yleissairaanhoito ja psykiatria yhteensä Toimenpiteiden suoritetavoitteet 2012 Tavoite 2012 Tavoite 2011 Leikkaustoimenpiteet yhteensä Kirurgia (sis. gynekologia) Päiväkirurgia Silmäleikkaukset Laboratoriotutkimukset (omat) Radiologiset tutkimukset (omat) Patologiset tutkimukset (om.+ost.) Synnytykset/kpl 1400 Kardiologia-pallolaajennukset/kpl Kardiologia-sepelvaltimokuvaukset/kpl

23 3.2 Talousarvio ja -suunnitelma / tuloslaskelma TULOSLASKELMA Talousarvio Alkuper. Ta TA ja Lisä-TA Mu% Tilipäätös Mu% v v EdArvio v EdTot TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,1 Maksutuotot , ,6 Tuet ja avustukset , ,3 Muut toimintatuotot , ,7 Yhteensä , ,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,8 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,7 Muut henkilöstösivukulut , ,1 Hoitopalv. ostot piirin ulkopuolelta , ,6 Palvelujen ostot , ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,8 Muut toimintakulut , ,1 Yhteensä , ,0 TOIMINTAKATE , ,6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,5 Muut rahoitustuotot Korkokulut , ,0 Yhteensä , ,5 VUOSIKATE , ,7 Suunnitelman muk. poistot , ,3 TILIKAUDEN TULOS , ,0 Poistoeron muutos , ,6 Rahastojen muutos , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,2 23

24 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Alkuper. Talousarvio Talousarvio ja lisätalousarvio Talousarvio Tasuunnitelma Tasuunnitelma v v v v v Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Yhteensä TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Hoitopalv. ostot piirin ulkopuolelta Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Yhteensä TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Yhteensä VUOSIKATE Suunnitelman muk. poistot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Rahastojen muutos TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ

25 3.3 Investointihankesuunnitelma INVESTOINNIT RAKENTAMINEN JA SANEERAUS (SANEERAUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN) A-siipi saneeraus, E-siiven käynnistys ,00 D -siipi ja F-siiven käynnistys F-siipi (labra, huke, pesula) apteekki , lämpölaitoksen korjaus , Apuvälinetilat ,00 Putkipostin suunnittelu ,00 G-siiven käynnistys Putkipostin toteutus muut ylläpitosaneeraukset yms , , , ,00 LAITEINVESTOINNIT operatiivinen tulosalue ,00 medisiininen tulosalue ,00 psykiatrinen tulosalue tutkimus- ja hoitopalvelut ,00 tukipalvelut , , , ,00 ATK-INVESTOINNIT ATK ,00 Atk:hon liittyvät muut hankkeet , , , ,00 INVESTOINNIT YHTEENSÄ , , ,00 25

26 3.4 Rahoituslaskelma KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKY RAHOITUSLASKELMA TA 2012 TA 2011 TA 2010 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainausken muutokset Antolainasaamisten lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhtyaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos

27 A. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN INFORMATIIVINEN OSUUS 27

28 1. Talousarvion perustelut TOIMINTATUOTOT Toimintatuottojen loppusumma on (ulkoiset tulot), jossa kasvua vuoden 2010 tilinpäätökseen nähden on 2,2 %. Myyntituottojen kasvu on + 3,1 %. Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä kasvavat tilinpäätökseen 2010 nähden 3,3 %. Tämä edellyttää hinnaston korjauksiin runsaan 3 %:n korotuksia. Myyntituotoissa on huomioitu vuoden 2011 aikana toteutuneen kehityksen mukaisesti sopimuskuntien ja muiden kuntien myyntituotot. Budjetti perustuu kasvavaan myyntiin jäsenkuntien ulkopuolelle. Jäsenkuntien palvelumaksuennuste kasvaa 2,7 % tilinpäätös 2010 toteumaan verrattuna. Potilasmaksujen kasvu on vain + 0,7 %. Volyymivähenemisen vuoksi potilasmaksutuotot laskevat. Vuodeosastopäivien määrä vähenee osin saneerausohjelman ja kesäsulkujen toteutumisen vuoksi, osin suunnitelmallisesti toteutuneen osastopaikkamäärän vähentämisen vuoksi. Samaan aikaan on kuitenkin odotettavissa asetuksen todennäköisesti mahdollistama potilasmaksujen tarkistus vuodelle 2012, mikä mahdollistaa pienoisen kasvuennusteen. TOIMINTAMENOT Budjetin loppusumma on käyttötalousmenojen osalta (ulkoiset menot). Kasvu vuoden 2010 tilinpäätökseen nähden on + 2,0 %. Kuluvan vuoden toteumaennusteen sekä lisätalousarviolla täsmennettyyn talousarvioon 2011 nähden muutos on laskeva, - 2,0 %. Talousarvion toteuttaminen tältä pohjalta edellyttää merkittäviä muutoksia menopohjassa. Henkilöstömenojen kasvussa on varauduttu + 2,5 %:n suuruiseen palkkasopimukseen. Palkan laskennan pohjana on vuoden 2011 mukainen palkka- ja henkilöstörakenne korjattuna nyt tiedossa olevilla muutoksilla. Myös mahdollinen käyttösuunnitelmamuutos talouden vakauttamisohjelman edellyttämällä tavalla voi tuoda muutoksia henkilöstömenojen suhteelliseen kokonaissummaan budjetissa. Talousarvio ei sisällä uusia vakansseja. Budjettiluonnoksen taustalla olevat toimintasuunnitelmat sisältävät eräitä vakanssien nimikemuutoksia, jotka tuodaan hallituksen päätettäviksi erillisellä esityksellä. Toiminnallisena tavoitteena on mm. järjestää lainsäädännön edellyttämä uusi perusterveydenhuollon yksikkö ilman uusia vakansseja kokoamalla tarvittava moniammatillinen henkilöstöresurssi erikoissairaanhoidon, JYTA:n sekä Kokkolan kaupungin yhteisistä resursseista. Budjettiesitys ei myöskään sisällä erikseen uusia resursseja sairaankuljetuksen ja ensihoidon hallinnollisen järjestämisvastuun muutoksen valmisteluun. Piirin ulkopuolisen hoidon tarve kasvaa edelleen. Todellinen kasvuennuste on noin %:n tasolla. Piirin ulkopuolisen hoidon menojen kasvuun ei budjettiehdotuksessa kuitenkaan ole voitu varautua todellisen tilanteen mukaisella tavalla. Säästötavoitteen suurin osuus on tässä vaiheessa kohdistettu osin budjettiteknisesti tälle menolajille ja tältä osin budjetti täsmentyy käyttösuunnitelman yhteydessä. Nyt 28

29 esitetty määräraha, noin 14 M, on - 5,6 % pienempi kuin tilinpäätös 2010 ja vain hieman suurempi kuin vuoden 2011 alkuperäinen talousarvio olisi edellyttänyt. Summa jää noin 3 M alle vuoden 2011 toteumaennusteen. Tosin toiminta- ja taloussuunnittelun yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on ollut etsiä toiminnallisia mahdollisuuksia vähentää piirin ulkopuolisen hoidon ostopalvelua. Palveluiden oston alkuperäinen budjettiluonnos oli jo rakennettu sen haasteen varaan, että asiantuntijapalveluiden ostoja voidaan karsia. Tämä edellyttää kalliiden konsultti- ja lääkäripalveluostopalvelusopimusten merkittävää vähentämistä ja oman asiantuntijarekrytoinnin vahvistumista. Asiantuntijapalveluiden ostot ovat noin 2,8 M. Siivous- ja hoitoapulaistoiminnan ostot ovat noin 2,5 M. Yhteensä palveluiden ostossa on varauduttu 13,7 M :n menoihin, joka jää hieman alle vuoden 2011 toteutuvaksi ennustetun summan on ja - 1,2 % alle vuoden 2010 tilinpäätöstason. Aineet, tarvikkeet ja tavarat, noin 17 M, on suuri yksittäinen menoerä, jonka taso on arvioitu lähes kuluvan vuoden tasolle. Tilinpäätökseen nähden kasvu on + 3,8 %. Summaan vaikuttaa yksittäisinä kysymyksinä mm. lääkekulujen muutokset. Muut toimintakulut, noin 2,3, ovat kasvamassa peräti 27,1 % vuoden 2010 tilinpäätöksestä. Taustalla ovat vuokrien korotukset sekä kiinteistöveron kasvu. Määrärahojen tarkempi jakautuminen on esitetty taulukossa 2. Talousarvio 2012 tilikohdittain. POISTOT Poistojen budjetoitu määrä on 3,9 M. Tässä on kasvua tilinpäätös 2010 tasoon 5,3 %. Poistot muodostuvat omaisuuspääomasta, josta noin 1,5 M on aineettomia hyödykkeitä ja 31,7 M aineellisia hyödykkeitä (maa- ja vesialueet 0,6 M, rakennukset 23 M, kiinteät rakenteet ja laitteet 3,4 M, koneet ja kalusto 4,4 M ). TULOS Budjetin tulos on ylijäämäinen Summa vastaa kuntayhtymän lainanlyhennysohjelman mukaista tasoa. INVESTOINNIT Investoinneilla tarkoitetaan yli euroa maksavia hankintoja, joiden kustannukset näkyvät tuloslaskelmassa sekä kuntalaskutuksen suoritehinnoissa poistojen kautta. Esitettyjen investointien kokonaissumma on Investoinnit sisältävät rakentamisinvestointeja , ATK-investointeja ja siihen läheisesti liittyviä investointeja sekä laite- ja koneinvestointeja Rakentamisen osalta budjetti sisältää investointiohjelman mukaisesti mm. A-siiven peruskorjauksen sekä E-siiven peruskorjauksen käynnistyksen. Lisäksi määräraha on varattu mm. apteekin tilojen 29

30 rakentamiseen, apuvälinekeskuksen tilojen ja lämpökeskuksen korjaukseen sekä yleisiin sairaalan kunnostustöihin ja putkipostin suunnitteluun. Kokonaissumma on noin vuoden 2011 tasolla. Raskas perusparannusohjelma alkaa olla valoisammalla puolella, sillä suurimmat remonttisuunnitelmat näyttäisivät valmistuvan suunnitelmakauden aikana, pääosin vuosien 2012 ja 2013 aikana. ATK-investointien esitetty määräraha hieman vajaa 1 M on noin suurempi kuin vuodelle 2011 toteutuva summa. Summa sisältää suurimpana yksittäisenä hankkeena lainsäädännön edellyttämän e-reseptin käyttöönoton sekä työasemien uusimisen Lisäksi budjetissa on varauduttu toiminnan edellyttämiin palvelinuudistuksiin, tietoverkon modernisointiin sekä Efficajärjestelmän laajennuksiin. Lisäksi varaudutaan mm. digi-ekg:n käyttöönottoon. Laitehankinnoissa on yhteensä 1,7 :n suuruinen määrärahavaraus. Summa on kasvamassa vuoden 2011 toteumaan noin Sairaalassa on useita pitkään käytössä olleita tutkimus- ja hoitolaitteita, joiden uusiminen on osoittautumassa välttämättömäksi. Vuosia kestäneen perusparannusohjelman myötä investointivarat on kohdistettu rakentamiseen, jolloin laitekantaa ei ole voitu uudistaa halutulla tavalla. Laitekannan investointien rinnalla on tarkoituksenmukaista rajatusti ja suunnitellusti laajentaa laitteiden leasing- ja käyttövuokraus -menettelyä. Tällöin kustannus kohdistuu yksikölle kasvavina laitevuokraus - kustannuksina, mutta vähentää investointien tarvetta ja poistojen määrää sekä samalla varmistaa kriittisen laitekannan huolto- ja toimintavarmuutta. Menettelyä tutkitaan sekä ATK- että sairaalalaitteiden osalta. Perussopimuksen 26 :n mukaisesti kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihinsa valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta ja tulorahoituksella. Investoinnit esitetään rahoitettavaksi pääosin lainapääomalla rahoituslaitoksilta. Hallitus päättää talousarvion mukaiseen toimintaan ja investointeihin tarvittavan talousarviolainan nostamisesta. BUDJETIN SITOVUUSTASOSTA Hallintosäännön 111 mukaisesti varainhoitovuoden talousarviossa ja suunnitelmassa esitetään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarviovuotta ja sitä seuraavia kahta vuotta varten. Valtuusto asettaa talousarvio- ja suunnitelmassa toiminnalliset tavoitteet, hyväksyy niihin perustuvat määrärahat ja tuloarviot sekä määrää tason, johon saakka määrärahat ja tavoitteet ovat valtuuston sitomia. Valtuuston päätöksen mukaan talousarvioon voidaan lisäksi ottaa päätöksessä rajatun tehtäväalueen ja liiketoiminnan menojen ja tulojen erotus (nettobudjetointi). Lainsäädäntö asettaa talousarviolle ehdot, joiden mukaan talousarviossa tulee esittää käyttötalousosio, investoinnit sekä näihin liittyvä tuloslaskelma sekä rahoituslaskelma. 30

31 Esitys talousarvioksi 2012 ja talous- ja toimintasuunnitelmaksi sisältää valtuustotasolla sitovana seuraavat tiedot: 1. Toiminnalliset tavoitteet ja niihin liittyvät suoritemäärätavoitteet koko kuntayhtymää koskevalla tasolla 2. Tuloslaskelma (ulkoiset tulot, ulkoiset menot) 3. Investoinnit (kokonaismäärä) 4. Rahoituslaskelma Talousarvioasiakirja on laadittu siten, että se sisältää valtuustotasolla sitovan osan sekä perusteluja ja lisätietoja sisältävät informatiivisen osan. Toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2012 täydennetään myöhemmin hallituksen hyväksymällä käyttösuunnitelmalla, joka sisältää vastuuyksikkökohtaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä euromääräiset määrärahat (ulkoiset sekä sisäiset tulot ja menot) Peruspalveluliikelaitos JYTA:n osalta sen toiminnasta ja taloudesta päättää peruspalvelulautakunta. Hallintosäännön 111 :n mukaisesti peruspalvelulautakunta, joka toimii liikelaitoksen johtokuntana, hyväksyy kuntalain 10 a luvun mukaisesti liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman. Liikelaitoksen talousarvio- ja suunnitelma on kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa, joka liitetään osaksi kuntayhtymän talousarviota ja suunnitelmaa, jonka valtuusto hyväksyy. Liikelaitoksen käyttötalous ja investoinnit eivät sisälly määrärahoina ja tuloarvioina kuntayhtymän talousarvioon. Peruspalvelulautakunta on hyväksynyt omalta osaltaan talousarvion pitämässään kokouksessa. Peruspalveluliikelaitos JYTA:n talousarvio sisältyy tähän valtuuston hyväksyttäväksi esitettävään Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän Talousarvio 2012 ja toiminta- ja taloussuunnitelma asiakirjakokonaisuuteen erillisenä osana. 31

32 2. Talousarvio tilikohdittain KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ ERIKOISSAIRAANHOITO TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN Määräraha Määräraha Muutos Toteutunut Muutos Nimi v v % % TOIMINTATUOTOT 306 Kanttiinin myynti , ,1 95 Liiketoiminnan myyntituotot , ,1 308 Lääkäreiden koulutuskorvaus , ,6 309 Valtion korv. tkv-hoitoon , ,6 310 Valtion korv tutk.toimintaan , ,0 30 Tkv:n perust. saadut korv valtiolta , , Ulkok ja tkv korv vuodeos.hoitoon , ,5 314 Kuntien palvelumaksut , , Kalajokil kunt palvelumaksut , , Kuntien palvelum kehvan kustann , , Ulkok maksut kehvan kustann , , Kuntien osuudet projekteihin , ,3 31 Korvaukset kunnilta ja ky:iltä , ,3 316 Täky maksut pakoll vakuutuksista , ,8 317 Laboratoriopalvelujen myynti , ,0 318 Ateriapalvelut ja ruoan myynti , ,9 319 Ateriapalv myyynti Kokkolan tk , ,0 353 Muut myyntitulot , ,8 38 Muut myyntitulot Jyta , ,3 Muut suoritteiden myyntituotot , ,6 MYYNTITUOTOT , ,1 320 Terveydenhuollon maksut , ,7 325 Sosiaalitoimen maksut , ,1 71 MAKSUTUOTOT , ,6 333 Tuet ja avustukset , , Eu-tuki kehittämisprojektiin 0 0 TUET JA AVUSTUKSET , , Vuokratulot , ,7 35 MUUT TOIMINTATUOTOT , ,7 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,2 32