Arvioinnilla luottamusta

Transkriptio

1 Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen seminaari

2 Arvioinnin tehtävät Arviointi perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantoon: Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteitä. Kartoituksen pohjalta laaditaan suunnitelma kehittämishankkeeksi, jonka tavoitteena on tukea opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä itsearvioinnin ja laadunhallinnan menetelmissä ja prosesseissa. (Muistio OKM:n ja Karvin tapaamisesta ) 2

3 Arvioinnin lakisääteisyys Järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta, osallistua ulkopuoliseen arviointiin sekä julkistaa arviointien keskeiset tulokset. Tarkoituksena on lain mukaan tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa siten oppimisen edellytyksiä. Perusopetuslaki (628/1998, 21) ja Lukiolaki (629/1998, 16) Arvioinnin pääkysymys Miten systemaattisesti ja kattavasti perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjät ovat toteuttaneet laissa määriteltyä itsearviointivelvoitettaan eli miten he varmistavat toimintansa ja tulostensa laadun sekä laadun kehittämisen?

4 Arvioinnin tavoitteet ja toteutus Arvioinnin tavoitteet Tavoitteena oli osallistaa järjestäjät arviointitiedon tuottamiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen sekä motivoida ja innostaa järjestäjiä arvioinnin ja laadun jatkuvaan kehittämiseen. Arvioinnin toteutus Järjestäjät arvioivat itse omaa toimintaansa (19 kohtaa), vastasivat taustakysymyksiin sekä avovastauksiin ja voivat lähettää hyviä käytänteitään ehdolle Karviin. Osalta pyydettiin tuoreimmat arviointiasiakirjat Karviin. Järjestäjät saavat arvioinnista palautteen. Tuloksia levitetään AVI-alueiden seminaareissa. 4

5 Arvioinnin viitekehys 5

6 Esimerkki itsearviointikohdasta 6

7 Itsearviointiin osallistujat Itsearviointiin osallistui 345 järjestäjää 381:stä Vastausprosentti on 90,6 Itsearviointilomakkeita palautui ,7 % (150) perusopetusta tarjoavan järjestäjän lomaketta 9,0 % (33) lukiokoulutusta tarjoavan järjestäjän lomaketta 50,3 % (185) sekä perusopetusta että lukiokoulutusta tarjoavan järjestäjän lomaketta

8 Itsearvioitu laadunhallinnan taso (N = 368)

9 Laadunhallinnan ja itsearvioinnin osa-alueiden itsearvioitu taso 4 3,5 Itsearvioitu taso (ka.) 3 2,5 2 2,5 1,9 2,7 2,3 1,5 1 Laadunhallinnan ja itsearvioinnin johtaminen Laadunhallinnan ja itsearvioinnin edellytykset Seuranta ja arviointi Kehittäminen ja parantaminen 9

10 Itsearvioinnin osa-alueittaiset tulokset (N= 368) Johtaminen 6% 34% 52% 8% Edellytykset 6% 90% 3% Seuranta ja arviointi 2% 37% 54% 7% Kehittäminen ja parantaminen 5% 53% 36% 5% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Puuttuva Alkava Kehittyvä Edistynyt 10

11 Kehittämisessä ja parantamisessa kehittyväksi tai edistyneeksi tasonsa arvioineiden piirteitä kehittämishankkeisiin osallistuminen oli muita järjestäjiä yleisempää järjestäjän koulujen yhteistyö laadunhallinnan ja itsearvioinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa oli ollut muiden järjestäjien kouluja yleisempää vuosina järjestäjän koulut käyttivät yhteistä viitekehystä laadunhallinnassa ja itsearvioinnissa systemaattisen laadunhallinnan kesto oli vähintään viisi, yleensä yli 10 vuotta. 11

12 Laadunhallinnan systemaattisen kehittämisen kesto (N = 356) 12

13 Itsearvioitu taso (ka.) Laadunhallinnan osa-alueiden itsearvioitu taso systemaattisen laadunhallinnan keston mukaan 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Johtaminen Edellytykset Seuranta ja arviointi Kehittäminen ja parantaminen Ei toimenpiteitä tai puhetasolla (N = 71) Alle 5 vuotta (N = 129) 5 10 vuotta (N = 97) vuotta (N = 32) vuotta (N = 12) Kauemmin (N = 12) 13

14 Itsearvioitu taso (ka.) Laadunhallinnan itsearvioitu taso omistajatyypeittäin (N= 368) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Johtaminen Edellytykset Seuranta ja arviointi Kehittäminen ja parantaminen Kunta (N = 279) Kuntayhtymä (N = 11) Valtio (N = 3) Yksityinen (N = 75) 14

15 Itsearvioitu taso (ka.) Laadunhallinnan itsearvioitu taso AVI-alueittain (N = 368) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Johtaminen Edellytykset Seuranta ja arviointi Kehittäminen ja parantaminen Etelä-Suomi (N=103) Lounais-Suomi (N=50) Itä-Suomi (N=56) Länsi- ja Sisä-Suomi (N=94) Pohjois-Suomi (N=41) Lappi (N=24) 15

16 Pohjois-Suomen AVI-alueen järjestäjien itsearviointien yleistaso ja hajonta (%) systemaattisen laadunhallinnan keston mukaan 16

17 Pohjois-Suomen AVI-alueen maakunnittainen itsearviointien taso 17

18 Järjestäjien suurimmat haasteet laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteissä (N = 447; 295 vastausta) 18

19 Pohjois-Suomen AVI-alueen järjestäjien suurimmat haasteet (N = 47; vastauksia 33) 19

20 Suurimmat haasteet AVI-alueittain 20

21 Koettu tuen tarve (N = 323; 262 vastausta) 21

22 Pohjois-Suomen AVI-alueen järjestäjien suurimmat tuen tarpeet (N = 36; vastauksia 28) 22

23 Suurimmat tuen tarpeet AVI-alueittain 23

24 Johtopäätökset Lain edellyttämä itsearviointivelvoite ei ole 20 vuodessa kaikilta osin toteutunut Vahvuudet palaute- ja seurantatiedon keräämisessä Itsearviointitulosten systemaattisesta julkistamisesta vähän näyttöä Arviointitulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen liittyy myös viestinnällisiä ongelmia Kaikki perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjät eivät arvioi toimintaansa kokonaisvaltaisen viitekehyksen valossa Kunnallisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien itsearviointi on myös koulutusta laajemman kuntastrategian ja sen toimeenpanon osa Taustatekijöiltään erilaisten järjestäjien välillä on eroja 24

25 Vahvuudet ja hyödyt Seuranta- ja arviointitiedon koonti Sinnikäs laatutyö tuo systemaattisuutta ja ryhtiä Arviointi lisää yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä Kehittämishankkeet kannattavat Ulkoisesta arvioinnista on hyötyä 25

26 Järjestäjän laadunhallinnan ja oppimistulosten välinen yhteys 26

27 Järjestäjän oppimistulosten taso ja hajonta laadunhallinnan keston mukaan (N = 235) 27

28 Kehitettävää ja parannettavaa Johtamisessa on eroja näkyvä sitoutuminen on laadunhallinnan edellytys Laadunhallinnan ja itsearvioinnin edellytykset ovat puutteelliset Laadunhallintaa käynnistävän ja sitä pitkään tehneen tuen tarpeet eriytyvät Laadunhallintaa ja itsearviointia ohjaavien viitekehysten käytössä on suurta vaihtelua Laadunhallinnan dokumentoinnissa tehtävää Itsearviointien systemaattisesta julkistamisesta vähän näyttöä Palautetiedon koonnissa ja tulosten hyödyntämisessä vaihtelua Itsearviointi ei aina johda parantamiseen ja kehittämiseen Pienehköillä ruotsinkielisillä järjestäjillä ongelmia laadunhallinnassa ja itsearvioinnissa Osallisuutta voisi lisätä ja vastuuta jakaa muillekin kuin johdolle ja henkilöstölle Kansallisessa ohjauksessa selkiytettävää 28

29 Kehittämisehdotuksia Kansallinen taso Opetus- ja kulttuuriministeriö luo yhtenäisyyttä järjestäjän laadunhallintaan ja itsearviointiin laatimalla laadunhallinnan strategian, joka kattaa laadunhallinnan linjaukset sekä ohjauksen ja tuo toimintaan yhtenäisyyttä varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta perusopetukseen ja lukiokoulutukseen asti parantamalla laadunhallinnan ja itsearvioinnin edellytyksiä esimerkiksi jatkamalla aloitettua resursointia järjestäjien laadunhallinnan ja itsearvioinnin verkostoitumiseen, koulutukseen ja kehittämiseen luomalla kansallisen laatupalkinnon, jolla palkitaan yllä mainittujen kouluasteiden järjestäjien laatutyötä. 29

30 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus tukee perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestäjiä laatimalla perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinnan ja itsearvioinnin kehittämissuunnitelman laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa luomalla laadunhallinnan ja itsearvioinnin arviointimalleja ja kriteereitä tarjoamalla laadunhallinnan ja itsearvioinnin tukea: esimerkiksi koulutusta, seminaareja, hyvien käytänteiden portaalin ja verkostoitumismahdollisuuksia. 30

31 Järjestäjät Laadunhallinnan ja itsearvioinnin systemaattisuuden ja vaikuttavuuden lisääminen: luomalla yhteisiä ja yhtenäisiä menettelytapoja seuranta- ja arviointitiedon hyödyntämiseen seuraamalla arviointitiedon pohjalta päätettyjen kehittämistoimenpiteiden ja resurssien suuntaamisen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta tehostamalla arviointituloksista tiedottamista ja raportoimista järjestäjältä kouluille ja kouluilta järjestäjälle tehostamalla tulosten julkistamista ja niistä tiedottamista kaikille asianosaisille, kuten oppijoille ja huoltajille kehittämällä laadunhallinnan ja itsearvioinnin dokumentointia jakamalla vastuuta ja osallistamalla johdon ja henkilöstön lisäksi myös oppijoita, huoltajia ja sidosryhmiä laadunhallintatyöhön. 31

32 Portaali: laatukaytanteet.karvi.fi 32

33 Järjestäjän palaute 33