Kiinteistöarviointi 2/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinteistöarviointi 2/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti"

Transkriptio

1 Kiinteistöarviointi 2/15 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

2 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien arviointikeskus Oy Jyrki Halomo Newsec Valuation Oy Jani Hokkanen Maanmittauslaitos Seppo Koponen Realia Management Oy Jorma Saarimaa UMP Metsä HALLITUKSEN VARAJÄSENET Ari Laitala Aalto-yliopisto Jukka Lahtinen Kiinteistönvälitys Lahtinen LKV Perttu Pyykkönen Pellervon taloustutkimus PTT Juhani Väänänen Maanmittauslaitos Simo Hannelius Metsäntutkimuslaitos Hannu Ridell Newsec Valuation Oy Ilkka Aaltonen Helsingin kaupunki SIHTEERI (JÄSENREKISTERI/LEHTI) Tuuli Vanhanen TALOUDENHOITAJA Tuuli Vanhanen TAITTO Anna Haggrén/Lystik LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1 sivu 150 ½ sivu 100 ¼ sivu 50 LEHDEN AINEISTO Artikkelit lehteen pyydetään toimittamaan sähköpostilla sihteerille. PAINOPAIKKA Meripaino Oy 2 Kiinteistöarviointi 2/15

3 Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 2/2015 Pääkirjoitus 4 Auditiointi kiinteistöarvioinnin alalla laadun takaajana ja 7 toiminnan kehittämisen tukena Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä 10 Uutisia kansainvälisistä arviointistandardeista 14 Tulevia tapahtumia 15 Kannen valokuva: Tuuli Vanhanen (2014) Tutustu yhdistyksen kotisivuihin osoitteessa: Kiinteistöarviointi 2/15 3

4 Pääkirjoitus Metsäkiinteistöjen kauppa on noussut ennätystasolle vuonna 2014, mutta kokonaismarkkina on edelleen pieni. Metsätilamarkkinat ovat kuitenkin muutoksessa ja metsätilan arvonmääritystä tulee kehittää. Puuntuotannon piirissä olevaa metsämaata on Suomessa kaikkiaan noin 18,4 milj. ha. Metsätalousmaata, jossa on mukana edellisen lisäksi puuntuotannon tukialueet eli lähinnä tiet ja puuntuotannon ulkopuolelle jäävät kitu- ja joutomaat sekä eri tavoin suojellut metsämaa-alueet, on kaikkiaan 26,2 milj. ha, koko Suomen maapinta-alan ollessa noin 30,4 milj. ha. Kasvullisella puuntuotannon piirissä olevalla metsämaalla on puustoa viimeisten VMIn (=valtakunnan metsien inventointi) tulosten perusteella noin 2,1 Mrd.m3 (115m3/ha) ja vuotuinen kasvu on hieman alle 100 milj.m3. Viime vuonna metsää luovutettiin kiinteistökaupoilla, vaihdoilla, lahjoina jne. kaikkiaan reilut 0,5 milj. ha, joista suurin osa oli erilaisia sukulaisten välisiä luovutuksia. Vapailla markkinoilla metsää (yli 10 ha:n kaupat) myytiin ennätysmäärä eli lähes ha ja näiden kauppojen arvo oli reilut 400 milj.. On huomattava, että näissä hehtaareissa on mukana myös puuntuotannon ulkopuoliset alueet eli kitu- ja joutomaat jne. Karkeasti arvioiden ko. myynneissä tuottavan metsämaan osuus on keskimäärin 80 %. Metsämarkkinat ovat siis kasvaneet 2000-luvun alun vajaasta 100 milj. :n tasosta, mutta ovat edelleenkin varsin pienet verrattuna muuhun kiinteistömarkkinaan. Kokonaismetsämaan määrästä vaihtaa edelleen varsin pieni osa, n. 2-3 %:a, omistajaa vuosittain ja siitäkin suurin osa siis suvun sisällä. Metsätilamarkkinoilla on kuitenkin tapahtunut merkittävä muutos. Tarjontaa on lisännyt metsäyhtiöiden (lähinnä UPM) ja valtion eli Metsähallituksen myynti. Yksityisellä sektorilla on myös havaittavissa vapaille markkinoille myyntiin tulevien määrien lisääntymistä. Myös ostajakunnassa on tapahtunut selkeä muutos. Ostajiksi on tullut ammattisijoittajia sekä kotimaasta että ulkomailta ja samoin on syntynyt sijoitusrahastoja, jotka keskittyvät metsäsijoittamiseen. Tämä on kehittänyt metsätilamarkkinoita ja samalla luonut painetta metsäkiinteistöjen arvioinnin kehittämiseen. Lähestyn asiaa Oy Suomi Ab:n näkökulmasta. Mikä on Suomen metsien arvo ja miten se pitäisi laskea? Lähdetään puuntuotannon piirissä olevasta metsämaasta (18,4 milj.ha), jonka puuvarat 4 Kiinteistöarviointi 2/15

5 ovat noin 2,1 mrd.m3. Oy Suomi Ab puuvaraston arvo markkinahinnoin on noin 45 mrd.. Vuotuisen kasvun arvo on 2,5 mrd. eli 5,5 % kokonaisarvosta. Vuotuiset hakkuut ovat olleet noin 55 milj. m3 ja kantorahatulo noin 2 mrd. (kaikki omistajaryhmät). On huomattava, että hakkuiden tukkiosuus reilut 40 %:a ja puuvaraston tukkiosuus on alle 30 %:a. Kasvun tukkiosuus on näiden väliltä. Tukin hinta on noin kolminkertainen kuitupuun hintaan nähden, ja absoluuttisen kasvun lisäksi kasvun arvossa on mukana arvokasvua eli kuitupuun muuttumista tukkipuuksi. Oy Suomi Ab:n metsien kauppa-arvo on 55 mrd. viime vuoden kauppahinnoista johdettuna (80 %:a metsämaata loput tuottamatonta maata eli n /ha kokonaispinta-alalle). Eli kahdella varsin pelkistetyllä tavalla laskettuna saadaan varsin erilaiset metsätalousarvot. Jokaisella metsäkiinteistöllä on tietenkin omat ominaisuutensa, jotka vaikuttavat arvonmääritykseen. Kaiken arvonmäärityksen lähtökohtana on metsäkiinteistön ajantasaiset ja oikeat metsävaratiedot, jotka saadaan parhaiten kuvioittaisella arvioinnilla, jossa on tietysti oma virhemarginaalinsa. Metsätalouden harjoittamista varten tehtyä metsätalousuunnitelmaa ei ole tehty metsänarvonmääritystä varten vaan oikeaaikaisten metsätalouden toimenpiteiden (hakkuut ja metsänhoitotoimenpiteet) ajoittamista varten. Metsätaloussuunnitelman metsävaratiedot on siis tarkistettava, kun lähdetään tekemään arvonmääritystä. En puutu tässä eri metsätilan arvonmääritysmenetelmien vahvuuksiin ja heikkouksiin, koska Simo Hannelius on käsitellyt niitä Kiinteistöarvioinnin palstoilla. Arvon määritykseen vaikuttaa tietysti moni vaikeasti yhteismitallistettava asia, kuten maaperän tuottokyky, turve- ja kangasmaiden osuus, palstan muoto, saavutettavuus jne. Lisäksi on tietysti huomioitava mahdolliset erityisarvot (maa-ainekset, kaavoituspotentiaali jne.) Olen käyttänyt sovelluttua summa-arvoa ja tuottoarvoa sekä 20-vuoden kassavirtalaskelmaa arviolausuntojen pohjana ja lisäksi laskenut lukuisia tunnuslukuja myytävän kohteen metsällisistä tiedoista. Tilakoolla ei ole aivan pieniä (alle 10 ha) lukuunottamatta näytä juurikaan vaikutusta hintaan suuretkin metsäkiinteistöt mukaan lukien. Omassa työssäni olen joutunut perustelemaan metsätilan arvonmääritystä ja perusteita sekä ostajille että myyjäyhtiön päättäville elimille ja johtopäätöksenä olen kaivannut metsäkiinteistön määritykselle yleisesti hyväksyttyä mieluiten kansainvälistä standar- Kiinteistöarviointi 2/15 5

6 Pääkirjoitus jatkuu... dia arviolausunnon tueksi. Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilaston puutteena metsäkiinteistöjen osalta on keskeisimmän ominaisuustiedon puuttuminen eli myytyjen kiinteistöjen puuvarasto. Kauppahintatilaston perusteella metsämaan hehtaarihinnat ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvun alusta, mutta käsitykseni mukaan myös myytyjen tilojen puuvarastot hehtaaria kohden ovat keskimäärin merkittävästi nousseet. Metsäkiinteistön hinta hehtaaria kohden on johdettu suure ja sen informaatioarvo on varsin vähäinen. Ennustan, että metsätilakauppa tulee lähivuosina merkittävästi lisääntymään ja tarjontaa tulee myös perinteisesti suvun sisällä siirtyneistä metsätiloista enenevässä määrin vapaille markkinoille. Näin ollen sekä myyjä- että ostajakunta muuttuu ja erilaistuu. Myös tämä luo painetta myös kehittää metsätilan arvonmääritystä. Jorma Saarimaa, MH, AKA maa- ja metsätalous Hallituksen jäsen Kirjoittajalla on yli 30 vuoden kokemus metsäteollisuudessa puunhankinnasta, metsätaloudesta, maankäytöstä, edunvalvonnasta ja metsätila- sekä rantatonttikaupasta 6 Kiinteistöarviointi 2/15

7 Auditiointi kiinteistöarvioinnin alalla laadun takaajana ja toiminnan kehittämisen tukena Erilaiset tarkastukset, testaukset ja lausunnot ovat vähitellen hivuttautuneet osaksi kiinteistöarvioijan toimenkuvaa. Näiden lisääntynyt tarve on seurausta globaalien trendien, kuten automaation, sääntelyn, läpinäkyvyyden ja todentamisen tarpeen kasvusta kiinteistöalalla. Alalla on viime vuosina ilmaantunut kysyntää myös perusteellisemmalle auditoinnille. Mutta mitä on auditointi ja mikä sen hyöty on? Kun arvioinnin tarkastuksissa ja lausunnoissa yleensä rajaudutaan käytettyjen parametrien, arviointimenetelmän ja lopputuloksen validointiin eli euromääräisen arvon ja välittömästi arvoon vaikuttavien tekijöiden vahvistamiseen, voidaan auditoinnin puolestaan katsoa painottuvan taustalla olevien prosessien, menetelmien ja organisaation kriittiseen tarkasteluun. Auditointi on usein ulkopuolisen ja riippumattoman tahon suorittama. Auditoinnilla varmistetaan, että auditoitava kohde toimii kuten on luvattu ja prosesseissa on noudatettu alalla yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä. Auditoinnin tulisi lisäksi vahvistaa käytetty materiaali, menetelmien sekä tulosten oikeellisuus, prosessien objektiivisuus, tasapuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä ohjata auditointiraportin lukija olennaisiin ongelmakohtiin. Auditointi suoritetaan vertaamalla auditoinnin kohdetta auditointikriteereihin, jotka tyypillisesti johdetaan keskeisistä standardeista ja sääntelyistä (compliance audit). Vertaamalla auditointikohdetta standardeihin, alan käytäntöihin ja luomalla auditointikriteerit, auditoijalla on mahdollisuus toimia myös eräänlaisena laadunvalvojana. Kiinteistöarvioinnin auditoinnissa kansainväliset arviointistandardit (mm. IVS, RICS, EVS) ovat soveltuvia laatukäsikirjoina, mutta kriteereiden lähteinä ne jättävät paljon harkinnanvaraisuuksia, erityisesti mikäli tarkastellaan arvioinnin perinteistä poikkeavia menetelmiä, kuten automaattisia arvonmääritysmalleja. Vaikka arvonmääritysmalleista on pyritty luomaan omat standardinsa, nämä ohjeelliset materiaalit ovat pitkälti vaillinaisia, vaikutuspiiriltään rajallisia ja arviointistandardien tapaan periaatteellisia ja yleisluontoisia. Tämä yksiselitteisten kriteereiden puute tekee auditointiprosessista virhealttiin ja auditoijalta vaaditaan tällöin selkeä näkemys kiinteistömarkkinoista, vankkaa kokemusta arvioinnin periaatteista sekä vahvaa ymmärrystä käytetyistä menetelmistä. Automaattisten arvonmääritysmallien menetelmät voivat olla ajoittain varsin mutkikkaita, jolloin ongelmakohtien tunnistaminen vaatii lisäksi laajan kirjon tilastollisia Kiinteistöarviointi 2/15 7

8 Auditiointi kiinteitstöarvioinnin alalla... jatkuu... testejä, jotta mallin käyttäytymistä markkinoiden ääritilanteissa voidaan edes karkeasti arvioida. Vaikka kiinteistöalan auditoijan ydinosaamisen katsotaan olevan tukevasti kiinteistöarvioinnissa ja konsultoinnissa, on itse auditointiprosessissa lisäksi omat erityiset ongelmansa, joiden selättäminen on edellytys onnistuneelle auditoinnille. Auditoinnissa kiinteistöalan ammattilaisen ensisijainen haaste on auditointiin ja testaukseen soveltuvien seikkaperäisten ohjekirjojen puute. Tällöin auditointiprosessin luominen vaatii auditoijalta myös kykyä johtaa soveltuvat menetelmät muiden alojen auditointistandardeista ja ohjeista sekä riittävää perehtyneisyyttä auditoinnin yleisiin käytäntöihin. Auditoinnilla varmistetaan, että auditoitava kohde toimii kuten on luvattu ja prosesseissa on noudatettu alalla yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä. Auditointi siis vahvistaa tulosten paikkansapitävyyden ja kasvattaa luottamusta auditoinnin kohdeorganisaatiota kohtaan. Vaikka auditointi koetaan usein vain välttämättömyytenä, huolella suoritetulla auditoinnilla voi olla myös laajempaa hyötyä auditoinnin tilaajalle. Tulosten ymmärtäminen vaatii usein olennaisen taustatiedon eli kontekstin, olipa kyseessä arvonäkemys, arviointimallin tuottama lopputulos tai auditoinnin lausunto. Arviointistandardit ovat omiaan luomaan yleisesti ymmärretyn kontekstin arviointialalla, jossa lopullinen tulos eli kohteen arvo esitetään mm. erityisoletuksien (special assumptions), käytettyjen menetelmien ja arvion käyttötarkoituksen yhteydessä. Automaattisissa arvonmääritysmalleissa sekä muissa uusissa tai valtavirrasta poikkeavissa arvioinnin menetelmissä tämä kontekstin kommunikointi muuttuu vaativammaksi, ja on omiaan herättämään epäluuloja. Käytetyn materiaalin ja menetelmien perusteellinen läpikäyminen ja ymmärtäminen ulkopuolisena on haasteellista niin osaamisen kuin ajankäytön osalta, ja tavanomainen tulosten kelpoisuuden arviointi aiottuun käyttötarkoitukseen vaikeutuu. Huolella laadittu auditointiraportti voi toimia riippumattomana kommunikointikanavana, kun pyrkimyksenä on hälventää edellä mainittuja epäselvyyksiä ja korostaa kohtia, joissa on poikettu alan käytännöstä. Auditointiraporttia laadittaessa on otettava huomioon myös, että auditoinnin loppukäyttäjänä toimii useampi taho, joilla saattaa olla merkittävästi toisistaan poikkeava tausta erityisesti mikäli auditointiraportista tulee julkinen. Tällöin niin kiinteistöjen omistajan, rahoittajan, tilintarkastajan kuin mahdollisen piensijoittajan tulisi hyötyä auditointiraportin 8 Kiinteistöarviointi 2/15

9 lukemisesta. Arviointistandardien yleisluontoisuus, uusien menetelmien soveltaminen ja juurikin kontekstin puute ohjaavat väistämättä keskustelevampaan auditointiraporttityyliin, joka avaa mahdolliset auditoinnin kohteen solmukohdat ja taustoittaa tehdyt johtopäätökset. Samalla auditointi poikkeaa merkittävästi määrämuotoisesta tilintarkastuskertomuksesta, joka nähdään usein myös yksiselitteisempänä hyväksytty/ hylätty tyyppisenä lausuntona. Auditointi voidaan lisäksi nähdä palautekanavana, sillä auditoija on mahdollisesti yksi harvalukuisista ulkopuolisista, jolla on pääsy liikesalaisuuksiksi luokiteltaviin materiaaleihin ja prosesseihin mahdollisesti siis ainoa lähde konsultoinninomaisille suurpiirteisille kehitysehdotuksille. Mikäli yhteistyön syventämistä harkitaan, on riippumattomuus varmistettava, jotta auditoinnin arvo ei heikkene. Vaikka auditoinnin tarve vaikuttaa olevan tyypillisesti lähtöisin kiinteistöjen omistajiin kohdistuvasta sääntelystä ja sidosryhmien vaatimuksista, olisiko auditoinnille paikka myös osana kiinteistöarvioijan arkipäivää? Alueilla, joilla arviointi ei ole yhtä järjestäytynyttä kuin Suomessa, on huomattu, että järjestelmällisellä ja keskustelevalla arvion tarkastuksella (valuation review), jossa tarkastuskriteeristö ja hylkäyspäätöksien perusteet on julkistettu ennalta, on ollut ohjaava ja parantava vaikutus arvioiden yleiseen laatuun. Alati lisääntyvä sääntely ja riskienhallinnan tarve näkyy myös arvioinnin kysynnässä, ja tämä puolestaan asettaa paineita niin prosessien kehitykseen, uusien tuotteiden luomiseen kuin toiminnan yleiseen kannattavuuteenkin. Kansainvälisesti tämä on jo nähtävissä joidenkin asuinkohteiden arvioinnissa, joissa perinteiset arviointimenetelmät on korvattu henkilöstövajeen vuoksi tarkkaan syyniin joutuneilla automaattisilla arvonmääritysmalleilla. Riippumattomien tahojen suorittamat auditoinnit ja tarkastukset saattavat siis edesauttaa nykyisten arviointituotteiden laadun ylläpitoa, hälventää epäselvyyksiä mikäli raportin lukijakunta on kiinteistöalan ulkopuolelta, sekä luoda pohjaa uusien arviointimenetelmien ja prosessien luottamukselle näin edesauttaen uusien tuotteiden käyttöönottoa sekä arviointitoiminnan edelleen kehittämistä. *** Artikkeli pohjautuu englanninkieliseen diplomityöhön A Framework for Evaluating Automated Valuation Models in Real Estate: an Auditing Perspective, ja sitä varten tehtyyn taustatyöhön. Työssä tutkitaan automaattisten arvonmääritysmallien tarkastelua auditoinnin näkökulmasta aihe, jota ei ole aiemmin käsitelty vastaavassa mittakaavassa. Työssä ehdotetaan työvälineitä arvonmääritysmallien auditoinnin suorittamiseen ja tarjotaan yleiskatsaus auditoijan asemasta suhteessa alan standardeihin, ohjeistukseen, sääntelyyn ja sidosryhmiin. Työn haastatteluosuuteen valittiin kaksi Kiinteistöarviointi 2/15 9

10 Auditiointi kiinteitstöarvioinnin alalla... jatkuu... haastateltavaa kolmesta eri näkökulmasta: kiinteistökonsultit (arviointi), automaattisten arvonmääritysmallien käyttäjät/tuottajat ja tilintarkastajat (tilintarkastusyhteisöt). Haastatteluissa korostui kiinteistösidonnaisuus, pragmaattisuus, soveltuvan ammattitaidon kriittisyys ja kommunikoinnin tärkeys. Haastateltavien keskuudessa tarkastukset ja auditoinnit koettiin välttämättömiksi, mutta niiden koettu tosiasiallinen hyöty vaihteli vastaajien kesken merkittävästi. Suomen pienessä markkinassa keskeiset toimijat ovat tunnettuja ja näiden nähtiin olevan pitkälti itsesäänteleviä, mikä vähentää auditoinnin tarpeellisuutta. Auditoinnilla todettiin kuitenkin olevan muita etuja, joita käsiteltiin myös tässä artikkelissa. Jamie Donovan, Wondersense Oy Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä Tämän otsakkeen esitetään kiinteistöarviointialalta tehtyjä opinnäytetöitä. Opinnäytetöiden esittelemisellä levitetään tietoa uusista tutkimuksista, etteivät opinnäytteinä tehdyt tutkimukset jää vain tekijän ja työn tilaajan tietoisuuteen. Esiteltävät opinnäytetyöt ovat luettavissa kokonaisuudessaan Aalto-yliopiston kirjastossa. Koska töitä ei arkistoida sähköiseen muotoon, saa kiinnostavan tutkimuksen helpoiten käsiinsä lähestymällä suoraan työn tekijää. Opinnäytetöitä pyritään esittelemään kiinteistöarviointilehden jokaisessa numerossa, mikäli arviointialan opinnäytteitä on kuluvana ajanjaksona valmistunut. Koska lehden toimituksella ei ole saatavilla muita kuin Aalto-yliopiston opinnäytteitä, tulee muista opinahjoista töitään näytille haluavien toimittaa työt ja niiden tiivistelmät kannessa näkyvään osoitteeseen. Kiinteistöarviointi 2/15 10

11 DIPLOMITYÖT Tekijä: Aleksi Kohonen Työn nimi: Epäsystemaattisten riskien hallinta kiinteistövarallisuuden hoidossa. Tarve systemaattiselle riskienhallinnalle kaupallisessa kiinteistövarallisuuden hoidossa (engl. Commercial Real Estate Asset Management) on kasvanut viimevuosien aikana merkittävästi. Jatkuvasti uudistuva sääntely (esim. AIFMD) sekä sijoittajien ja rahoittajien raportointi-vaatimukset ovat luoneet alalle paineen kehittää riskienhallintakäytäntöjä systemaattisten riskien lisäksi myös epäsystemaattisen, yksittäisiin kiinteistöinvestointeihin liittyvien riskien hallintaan. Diplomityö analysoi erilaisia epäsystemaattisten riskien hallitsemiseksi tarjolla olevia työkaluja ja käytäntöjä tunnistaakseen niiden avulla kiinteistövarallisuuden hoitajan käytännön työn kannalta tärkeimmät kiinteistösijoituksiin liittyvät riskit ja avainkysymykset. Työtä varten tehty eksploratiivinen tutkimus suoritettiin ja se koostui (a) katsauksesta riskienhallintaan, kiinteistösijoituksiin ja kiinteistöjohtamiseen liittyvään kirjallisuuteen, (b) 21 kiinteistö-varallisuuden hoidossa Suomessa käytetyn dokumentin analysoinnista, sekä (c) 11 kiinteistö-varallisuuden hoidon parissa Suomessa työskentelevän ammattilaisen haastattelusta Haastattelujen perusteella, tärkeimpiä epäsystemaattisten riskien hallintaan liittyviä osa-alueita kaupallisessa kiinteistövarallisuuden hoidossa ovat investointistrategia, due diligence, liiketoimintasuunnitelmat, vakuutukset, vuokrasopimukset, management- ja palvelusopimukset, budjetointi, rent roll analyysi, teknisen managerin ja vuokraustiimin kanssa pidettävät tapaamiset, sekä valittujen tuottoja, riskejä ja rahoituskovenantteja arvioivien tunnuslukujen seuranta. Tärkeimpiin seurattaviin riskitekijöihin kuuluvat kiinteistön sijainti, vuokralaiskysyntä, vuokralaisten maksukyky, vuokramaturiteetit, vajaakäyttö, perusparannukset, kassavirrat (etenkin vuokrat ja CAPEX), rahoitus, likviditeetti, erilaisten säännösten noudattaminen (ts. compliance), sekä erilaiset juridiset vastuut ja korvausvelvollisuudet, jotka voivat aiheuttaa kustannuksia sekä vahingoittaa kohteen tai sijoittajan mainetta. Tärkeimpiä haasteita epäsystemaattisten riskien hallinnan kannalta ovat esimerkiksi riskien tunnistaminen ja ennakointi ajoissa, ongelmien korjaukseen liittyvien kustannusten tarkka arviointi ja budjetointi, sekä erilaisten säännösten ja vaatimusten jatkuvan noudattamisen varmistaminen. Lisäksi, tärkeitä käytännön haasteita aiheuttavat myös sopimusehtojen tulkinnanvaraisuus, sekä jatkuvan kommunikaation ylläpito vuokralais- Kiinteistöarviointi 2/15 11

12 ten, vuokraustiimin ja teknisen managerin kanssa (esimerkiksi raportointi ja säännölliset tapaamiset). Riskienhallinnan tärkeimpiä menestystekijöihin kuuluvat puolestaan perusteelliset due diligence selvitykset, ajantasainen vakuutusturva, tarkka ja ajantasainen budjetti ja kassavirtalaskelmat, kattavat ja yksityiskohtaiset vuokra-, management- ja palvelusopimukset, sekä jatkuva kommunikaatio vuokralaisten, vuokrauksesta vastaavan henkilökunnan ja teknisen managerin kanssa. Lisäksi käytössä olevia riskienhallintakäytäntöjä tulee jatkuvasti seurata ja arvioida, jotta niitä voidaan kehittää vastaamaan paremmin kuhunkin yksittäiseen kiinteistösijoituskohteeseen liittyviä muuttuvia riskejä ja erityistarpeita. Tekijä: Antti Poteri Työn nimi: Sijoitusasunto-omaisuuden salkkuanalysointi ja raportointi - omistajanäkökulma Asuntosijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen keskeinen tehtävä on tuottaa omistajille voittoa sijoitussalkussa olevilla asunnoilla. Asuntosijoitussalkun aktiivinen hallinta on avain menestyvään ja tuottavaan asuntosijoitustoimintaan, mikä puolestaan edellyttää ajantasaisen ja luotettavan tiedon saamista asuntovarallisuudesta salkunhallinnan strategisen päätöksenteon ja kehittämisen tueksi. Asuntojen keskinäisen erilaisuuden vuoksi sijoitusasuntosalkkua on kyettävä tarkastelemaan useammasta eri näkökulmasta. Sijoitussalkkua on edelleen kyettävä raportoimaan ja analysoimaan tarvittavalla tarkkuudella, jotta salkun strateginen suunnittelu sekä sen pohjalta tapahtuva salkun muokkaaminen on ylipäänsä mahdollista. Asuntovarallisuuden operatiivisessa ja strategisessa seurannassa painopiste keskittyy helposti kohde-, eli useimmin rakennustasoiseen seurantaan, ja yksittäisen asunnon merkitys asuntosalkussa pienenee. Realisointitoiminnan kannalta kyseinen toimintamalli johtaa helposti siihen, että salkkua muokataan myymällä kokonaisia kohteita pois sen sijaan, että keskityttäisin salkun kannalta epäkuranttien huoneistojen realisointiin. Vastaava ilmiö on havaittavissa myös investointitoiminnassa, mikäli olemassa olevaa salkkua käytetään mittarina uusien investointien kannattavuuden arvioinnissa ja investointipäätöksiä tehtäessä. Suurta asuntomassaa hallinnoivalle toimijalle oman asuntovarallisuuden seuranta ja analysointi voivat antaa ensiarvoisen tärkeää informaatiota ja signaalia markkinatilanteesta ja siitä, millaisia asuntosijoitussalkun hallintaan liittyviä toimenpiteitä kannattaa tehdä. Toisaalta aktiivinen seuranta ja raportointi kertovat myös viitteitä siitä, miten jo tehdyt toimenpiteet ovat sijoitukseen vaikuttaneet. 12 Kiinteistöarviointi 2/15

13 Tässä tutkimuksessa on selvitetty asuntosijoitusyhtiön keinoja seurata oman asuntosijoitussalkun rakennetta ja kehittymistä tutkimuksen kohteena olevassa yhdessä Suomen suurimmista asuntosijoitusyhtiöistä. Nykytilanteen puutteiden, kuten esimerkiksi analysointimittariston epäjatkuvuuden korjaamiseksi on suunniteltu ja kehitetty sijoittajaa palveleva työkalu, joka toimii asuntosijoittajan apuvälineenä niin päivittäisessä salkunhallinnassa kuin pitkän tähtäimen suunnitelmaa laadittaessakin. OPINNÄYTETYÖT Tekijät: Topias Makkonen ja Petri Nuolivirta Työn nimi: Sijoituskiinteistöjen arvostaminen Tämän opinnäytetyön aiheena on sijoituskiinteistöjen arvostaminen. Tarkoituksena on tuottaa syvällistä ja yksityiskohtaista tietoa sijoituskiinteistöjen arvostamisesta. Vastaavanlaisten opinnäytetöiden vähäinen määrä ja aiheen ajankohtaisuus vaikuttivat aiheen valintaan. Ta-voitteena on lisätä aiheesta kiinnostuneiden ymmärrystä, kuinka sijoituskiinteistöjä arvostetaan. Teoreettinen viitekehys koostuu kansainvälisistä standardeista ja kansallisesta lainsäädännöstä. Kansainvälisiin standardeihin kuuluvat IFRStilinpäätösstandardit ja IVS-standardit, jotka käsittelevät kiinteistöjen arvostamista. Kansallinen lainsäädäntö pitää sisällään useita lakeja, jotka käsittelevät sijoituskiinteistöjen arvostamista ja raportointia. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja menetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Kvalitatiivinen tutkimus tehtiin puolistrukturoituna haastatteluna eli teemahaastatteluna. Opinnäytetyössä haastateltiin kiinteistöarvioijia, KHT-tilintarkastajaa ja Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj:n edustajaa. Teemahaastattelun tukena käytettiin teoriapohjaa sekä Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj:n omistamien sijoituskiinteistöjen arvoja eri ajankohtina. Sijoituskiinteistöjä arvostetaan yleisesti joko hankintamenomallin tai käyvän arvon mallin mukaan. Käyvän arvon mallia sovellettaessa käytetään arvonmäärityksen apuna kauppa-arvomenetelmää, tuottoarvomenetelmää tai kustannusarvomenetelmää. Useampia kiinteistöjä arvostettaessa voidaan käyttää massa-arviointimenetelmiä, jotka perustuvat kauppa-arvoon. Kiinteistöjen arvoon vaikuttavat ainakin kohteen sijainti, ikä, ominaisuudet ja taloudellinen tilanne. Kiinteistöjä arvioitaessa on tärkeä ymmärtää arvostusprosessi kokonaisuudessaan sekä se, mitkä tekijät vaikuttavat arvonmuodostukseen. Haasteita kiinteistöarviointiin tuovat markkinainformaation puuttuminen, kasvanut sääntelyn määrä ja asiakkaiden kohonnut vaatimustaso. Kiinteistöarviointi 2/15 13

14 Uutisia kansainvälisistä arviointistandardeista Kansainväliset arviointistandardit 2013 saatavilla suomeksi! Suomen Kiinteistöarviointiyhditys on kääntänyt IVS:n seuraavat osiot suomeksi: International Valuation Standards 2013 TIP 1: Discounted Cash Flow TIP 2: The Cost Approach for Tangible Assets TIP 3: The Valuation of Intangible Assets TIP 4: Valuation Uncertainty A Competency Framework for Professional Valuers Code of Ethical Principles for Professional Valuers Käännökset ovat saatavilla sähköisesti osoitteessa (löytyvät sivuilta vuoden loppuun mennessä): Painettuja versioita käännöksistä ei tehdä niiden vähäisen myynnin vuoksi. PDF-julkaisujen käyttöä ei myöskään rajoiteta eikä niistä myös peritä maksua. 14 Kiinteistöarviointi 2/15

15 Tulevia tapahtumia Baltic Valuation Conference 2015 Paikka: Nordic Hotel Forum, Tallinna Info: Kiinteistönvälityspäivät Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Info: Mannkäyttötieteiden päivät 2015 Info: Paikkatietomarkkinat 2015 Paikka: Messukeskus, Kokoustamo, Helsinki Info: paikkatietomarkkinat

16 YHteisöjäsenemme Kiinteistöalan Koulutussäätiö Catella Property Oy Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry. Maanomistajien Arviointikeskus Oy Fingrid Oyj Newsec Valuation Oy Realia Management Oy Suomen Toimitila-asiantuntijat Oy LKV Kauko Koskinen Oy Laatumaa Jones Lang LaSalle UPM Metsä (Maankäyttö ja kiinteistöt) GapCon Oy REIM Kiinteistövälitys Oy Ltd Svenska Handelsbanken AB Seinäjoen Kotijoukkue Oy Senaatti-kiinteistöt Kiinteistöarviointi 2/15 16

Kiinteistöarviointi 3/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 3/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 3/15 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 4/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 4/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 4/15 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 4/2015 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 4/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 4/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 4/16 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti HALLITUS PUHEENJOHTAJA Saija Toivonen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Jukka Lahtinen Jukka

Lisätiedot

Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys. Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme

Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys. Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme 044 033 7529 Metsän arvot Metsän arvot (FAO:n luokitus) Suorat käyttöarvot Puutavara Marjat, sienet, ravinto- ja koristekasvit

Lisätiedot

HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013

HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013 HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013 Aika: Torstai 27.2.2013 n. klo 17.00 Paikka: Gentti, Vaisalantie 8, Espoo Asialistan 5, kohta i käsiteltiin sähköpostikokouksessa 1.3-4.3.2013. Läsnä: Kauko Viitanen Puheenjohtaja

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti KIINTEISTÖARVIOINTI 1/16 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 17.1.2013 An International Associate of Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010 Kaj Söderman Seppo Koponen Jukka Uusitalo 18.1.2011 Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis Oyj (Technopolis) ja Realia

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1.2015 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä Jukka Uusitalo Antti Huotari 24.4.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä Jukka Uusitalo Antti Huotari 24.4. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.3.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari 24.4.2015 Muodosta pdf arko-työkalut valikon pdf-napilla!

Lisätiedot

Lieksan seurakunta metsänomistajana

Lieksan seurakunta metsänomistajana Lieksan seurakunta metsänomistajana Pinta-alat Metsätalousmaata kaikkiaan 5123 hehtaaria Kasvullinen metsämaa 4564 hehtaaria Kitu- ja joutomaita 466 hehtaaria Teitä ja sähkölinjoja 93 hehtaaria Suojelualueita

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1.2014 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group Projektityökurssi 2 Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group No mitä tähän ny sit kantsis laittaa Teepä vähän markkinaanalyysiä! Markkina-analyysi - Kun etsitään kohteelle käyttötarkoitusta Kohteen

Lisätiedot

FENNIA VARAINHOITO TONTTIAAMUPÄIVÄ

FENNIA VARAINHOITO TONTTIAAMUPÄIVÄ ? FENNIA VARAINHOITO TONTTIAAMUPÄIVÄ 29.1.2019 MITEN TONTTISIJOITUSTEN ARVOT MÄÄRITETÄÄN? Seppo Koponen / GEM www.gemproperty.fi 2 TONTIN ARVONMÄÄRITYS MARKKINA-ARVO KAUPPA-ARVO & TUOTTOARVO CASE 1: KAUPPA-ARVO

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 1/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 1/15

Kiinteistöarviointi 1/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 1/15 Kiinteistöarviointi 1/15 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1 Kiinteistöarviointi 1/15 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä Jukka Uusitalo Henri Timperi Ilkka Nissinen 26.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä Jukka Uusitalo Henri Timperi Ilkka Nissinen 26.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2017 Jukka Uusitalo Henri Timperi Ilkka Nissinen 26.1.2018 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 1/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 1/14

Kiinteistöarviointi 1/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 1/14 Kiinteistöarviointi 1/14 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Yhteismetsäisännöinnin näkymät

Yhteismetsäisännöinnin näkymät Yhteismetsäisännöinnin näkymät Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman loppuseminaari 25.11.2014 Hämeenlinna Pirjo Havia 27.11.2014 1 Mitä on yhteismetsäisännöinti? Palvelutoimintaa ja yrittäjyyttä o Kirjanpitopalvelut

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 2/17. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 2/17. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 2/17 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti HALLITUS PUHEENJOHTAJA Saija Toivonen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Jukka Lahtinen Jukka

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 4/07

Kiinteistöarviointi 4/07 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Syksyn esitelmätilaisuus torstaina 18.10.2007 vierailijana Aivar Tomson Virosta. IVS-koulutustilaisuus 29.11.2007. Lisätietoa sivuilla 6 ja 7. Suomen

Lisätiedot

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 1 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 2 Tärkeitä tietoja lukijalle Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj ( Yhtiö ) on laatinut tämän luottamuksellisen esityksen Yhtiöstä vain

Lisätiedot

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013 Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda lyhyesti 2 Spondan strategia Spondan strategisena tavoitteena on hakea kasvua ja kannattavuutta asiakaslähtöisellä toimintatavalla,

Lisätiedot

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 5/2013 Yhteismetsän ja sen osuuden arvo Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 18.10.2013 Kemijärven, Kuusamon,

Lisätiedot

Metsämaan omistus

Metsämaan omistus Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 28/2010 Metsämaan omistus 2006 2008 17.6.2010 Harri Hänninen Aarre Peltola Sekä suurten että pienten metsätilojen määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 2/07

Kiinteistöarviointi 2/07 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen kesäkuun esitelmätilaisuus torstaina 7.6.2007 Tieteiden talolla. Lisätietoa sivulla 7! Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys

Lisätiedot

Laatu syntyy tekemällä

Laatu syntyy tekemällä Laatu syntyy tekemällä Toimivaa laadunhallintaa Yli 1000 toimitettua järjestelmää Suomessa yli 500 organisaatiota käyttää järjestelmää toimintojensa ohjaamiseen Tuotekehitys jatkunut vuodesta 1994 ja uusi

Lisätiedot

Yritysmarkkinoiden tila. Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Finlandia-talo

Yritysmarkkinoiden tila. Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Finlandia-talo Yritysmarkkinoiden tila Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Finlandia-talo 6.11.2018 Juha Rantanen 2 Historiaa - 1997 ei markkinoita, muutamia päätoimisia yritysvälittäjiä - 1999 Ov-barometri

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis Oyj (Technopolis) ja Realia Management

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 3/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti. Kiinteistöarviointi 3/14

Kiinteistöarviointi 3/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti. Kiinteistöarviointi 3/14 Kiinteistöarviointi 3/14 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti 1 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 4/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 4/14

Kiinteistöarviointi 4/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 4/14 Kiinteistöarviointi 4/14 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1 Kiinteistöarviointi 4/14 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 2/05

Kiinteistöarviointi 2/05 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen järjestämä esitelmätilaisuus tiistaina 24.5.2005 Tieteiden talolla. kts. sivu 8 HUOM! LEHTI SISÄLTÄÄ SKAY:N JÄSENILLE

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 2/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 2/14

Kiinteistöarviointi 2/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 2/14 Kiinteistöarviointi 2/14 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1 Kiinteistöarviointi 2/14 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property

Lisätiedot

TETS-tilannekatsaus Mikko Östring Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

TETS-tilannekatsaus Mikko Östring Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry TETS-tilannekatsaus 1.12.2011 Mikko Östring Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry TETS-tilannekatsaus 1. TETS tausta ja tavoite 2. Liittyjätilanne 3. Jatkoaikataulu 4. Liitynnät muihin kehityshankkeisiin

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ SIJOITUSKOHTEENA

YHTEISMETSÄ SIJOITUSKOHTEENA YHTEISMETSÄ SIJOITUSKOHTEENA L A P I N Y H T E I S M E T S Ä J U K K A A U L A www.lapinyhteismetsa.fi KANNATTAAKO METSIIN SIJOITTAA Metsäsijoittaminen on maltilliselle sijoittajalle kiinnostava vaihtoehto.

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 2/06

Kiinteistöarviointi 2/06 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen järjestämä esitelmätilaisuus maanantaina 5.6.2006 Tieteiden talolla. Lisätietoa sivulla 8. Kuva: Ian Britton LEHTI

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 2/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 2/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 2/16 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti HALLITUS PUHEENJOHTAJA Saija Toivonen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Jukka Lahtinen Jukka

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Kiinteistökaupat // Vuokralaisedustus // Kiinteistökehitys

Kiinteistökaupat // Vuokralaisedustus // Kiinteistökehitys Kiinteistökaupat // Vuokralaisedustus // Kiinteistökehitys 3 Ecorum Olemme aikaansaava ja rautaisen ammattitaidon omaava kiinteistöalan asiantuntijatiimi. Toimimme yritysjohdon neuvonantajina ja projektijohtajina

Lisätiedot

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari 17.2.2011 Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Valtion liikelaitos Metsähallitus 1/3 Suomea (12,5 milj. ha) Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha Kitu-

Lisätiedot

Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari 30.8.2011 Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Valtion liikelaitos Metsähallitus 1/3 Suomea (12,5 milj. ha) Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha Kitu- ja joutomaata

Lisätiedot

Kamux puolivuosiesitys

Kamux puolivuosiesitys Kamux puolivuosiesitys 1.1. 30.6.2017 24.8.2017 Kamuxin kannattava kasvu jatkui strategian mukaisesti 1. Strategia kasvaa Euroopan johtavaksi käytettyjen autojen vähittäiskaupan ketjuksi toimii Jälleen

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA PROFESSORI MARKKU VIRTANEN HELSINGIN MARKKU KAUPPAKORKEAKOULU VIRTANEN elearning Community Ltd PIENYRITYSKESKUS elearning Community Ltd HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS

Lisätiedot

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Suomen Riskienhallintayhdistys Miniseminaari 21.9.2010 Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Lassi Väisänen Matti Paakkolanvaara Yrityksen ja riskienhallinnan kehitysvaiheet

Lisätiedot

METSÄTILAKAUPPA POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA

METSÄTILAKAUPPA POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA METSÄTILAKAUPPA POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA UPM Bonvesta Oulu 27.10.2017 Riitta Väisänen, myyntipäällikkö UPM-Kymmene Metsä Sisältö Toimintaympäristö metsätilakaupassa (sivut 3-9) taustaa ja kehitys

Lisätiedot

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Sijoittajaviestinnän aamiaisseminaari 6.3.2014 Anu Lassila-Lonka Tiedottamisen taso pääsääntöisesti hyvä Laajuudessa eroja

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 3/13. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 3/13

Kiinteistöarviointi 3/13. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 3/13 Kiinteistöarviointi 3/13 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1 Kiinteistöarviointi 3/13 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property

Lisätiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 1/17. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 1/17. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 1/17 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti HALLITUS PUHEENJOHTAJA Saija Toivonen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Jukka Lahtinen Jukka

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS 7.6.213 Kuhmon kaupunki PL 15 8891 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 44 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS Myyntitarjoukseni Metsähallituksen puolesta Kuhmon kaupungissa

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/13

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/13 KIINTEISTÖARVIOINTI 1/13 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 1/13 1 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property

Lisätiedot

Riittääkö puu VMI-tulokset

Riittääkö puu VMI-tulokset Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

ARVONMÄÄRITYSPOLITIIKKA

ARVONMÄÄRITYSPOLITIIKKA 4.10.2019 0 / 5 Luottamuksellinen Kohderyhmä tähän ARVONMÄÄRITYSPOLITIIKKA Taaleri Pääomarahastot Oy Taaleri Kapitaali Oy Y-tunnus 2772994-2 Rekisteröity kotipaikka Helsinki Puhelin 046 714 7100 www.taalerikapitaali.com

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

ARVONMUODOSTUS KIINTEISTÖVEROTUSTA VARTEN

ARVONMUODOSTUS KIINTEISTÖVEROTUSTA VARTEN ARVONMUODOSTUS KIINTEISTÖVEROTUSTA VARTEN Kansainvälinen katsaus ja kehitysnäkymiä Suomessa Arthur Kreivi 4.4.2019 ESITYKSEN SISÄLTÖ Erilaiset kiinteistöverojärjestelmät Verotuksen kohteena oleva kiinteistö

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Polvelta Toiselle Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut, Kajaani 30.9.2017 Antti Pajula, Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa

Lisätiedot

Kuntalain ja valtiontukilainsäädännön vaikutuksesta kiinteistöarviointiin ARJA LEHTONEN / CATELLA PROPERTY OY

Kuntalain ja valtiontukilainsäädännön vaikutuksesta kiinteistöarviointiin ARJA LEHTONEN / CATELLA PROPERTY OY Kuntalain ja valtiontukilainsäädännön vaikutuksesta kiinteistöarviointiin ARJA LEHTONEN / CATELLA PROPERTY OY Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015 130 Kunta voi luovuttaa tai antaa vuokralle vähintään

Lisätiedot

Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa

Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa 10.12.2018 / Kirsi Kyllönen Kainuun metsät Kainuussa on metsätalousmaata 2,046 milj. ha 74 % puuntuotannossa 10 % rajoitetussa puuntuotannossa

Lisätiedot

Metsätilan omistusjärjestely Metsätilakauppa/Etelä-Savon yhteismetsä. Antti Tiihonen Mhy Etelä-Savo Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV

Metsätilan omistusjärjestely Metsätilakauppa/Etelä-Savon yhteismetsä. Antti Tiihonen Mhy Etelä-Savo Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV Metsätilan omistusjärjestely Metsätilakauppa/Etelä-Savon yhteismetsä Antti Tiihonen Mhy Etelä-Savo Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV Vantaa 14.4.2018 4 henkilöä hoitaa metsätilan omistusjärjestyihin liittyviä

Lisätiedot

Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt

Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu Aalto yliopisto 23.9.2015 Esa Ärölä Maanmittauslaitos Metsän omistus ja tilakoko Suomen maapinta-alasta (30,4 milj.

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

Haastattelurunko työpaikoille

Haastattelurunko työpaikoille Kallionpää P, Immonen J, Välimaa N, Herse F, Leskelä R-L. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Tutkimus sairausvakuutuslain vuoden 2011 muutoksen vaikutuksista työpaikkojen toimintaan. Työpapereita

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Investors House Oyj tuottoa ilman välikäsiä TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2016 13.2.2016 Toimitusjohtaja Petri Roininen Investors House Oyj tarkoitus tuottaa voittoa osakkeenomistajille Strategisena tavoitteena osakkaan

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tieto liikkumaan: KIRA-digi -ohjelman kokeiluhankeen tulokset

Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tieto liikkumaan: KIRA-digi -ohjelman kokeiluhankeen tulokset Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tieto liikkumaan: KIRA-digi -ohjelman kokeiluhankeen tulokset Matti Heiskanen Klaus Vesama 15.12.2018 puolueeton kiinteistömarkkinoiden asiantuntija KTI:n informaatio-

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä

Lisätiedot

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja 14.11.2017 Konnevesi Juha Leppänen Projektipäällikkö, Biotalouden perusta kuntoon hanke SPV asiantuntija, Mhy Keski-Suomi Käsiteltäviä asioita Mihin sukupolvenvaihdoksella

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen

Pro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Lounais-Suomen Rakennuspäivä 10.2.2017 Hanna Kaleva Esityksen sisältö Kiinteistömarkkinat kasvussa: Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden rakenne

Lisätiedot

PÖRSSISÄÄTIÖN SIJOITUSKOULU

PÖRSSISÄÄTIÖN SIJOITUSKOULU PÖRSSISÄÄTIÖN SIJOITUSKOULU - Tilinpäätösraportoinnin laatu - KTT Kim Ittonen, Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, www.hanken.fi Mihin tekijöihin sijoittajan kannattaa kiinnittää

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso KIINTEISTÖNvälitys ja -arviointi TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-2159-4 ISBN 978-952-14-2160-0 (sähkökirja) Print Best 2014

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet. Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT

Vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet. Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT Vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT Hanke Osa valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot