IMBA ja Melba. Osaamisen ja työn vaativuuden vertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IMBA ja Melba. Osaamisen ja työn vaativuuden vertailu"

Transkriptio

1 IMBA ja Melba Osaamisen ja työn vaativuuden vertailu

2 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön ensimmäisen työkoulun oppilas 1890.

3 4 Alkusanat 6 Johdanto 8 Kenelle arviointimenetelmä ja koulutus on tarkoitettu? 10 MENETELMÄ ihmisen ja työelämän yhteensovittamisen kysymyksien systemaattiseen ja kokonaisvaltaiseen arvioitiin. 12 Melba (ja Melba SL) 14 IMBA 16 KÄYTTÖKOULUTUS saksalaisen mallin pohjalta suomalainen käyttökoulutus 17 Orientoiva koulutusvaihe 18 Lähikoulutusvaihe 20 Etäkoulutusvaihe 21 ARVIOINTIVÄLINEIDEN KÄYTÖN JA KOULUTUKSEN LAADUNVARMISTUS 22 ARVIOINTIVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO JA KÄYTTÖKOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUS OTE -PROJEKTIN AIKANA 24 Käyttöönottoon vaikuttavat taustatekijät 25 Käyttöönottoon vaikuttavat tekijät koulutuksessa 25 Käyttäjien kokemus arviointivälineiden hyödystä

4 Alkusanat Työ osaamisen mukaan! Tuskin kukaan ihminen on täysin työkyvytön. Sen sijaan on erilaista työkykyisyyttä ja erilaista osaamista. Silloin kun ihminen on osatyökykyinen, on työtehtäviä mahdollista räätälöidä työntekijän yksilölliset vahvuudet huomioon ottaen. Tällöin vajaakuntoisuutta ei enää ole. Vammaisissa ihmisissä piilee todellista työvoimapotentiaalia. Monilla on osaamista ja taitoja, joiden näyttämiseen he tarvitsevat tilaisuuden. Ennakkoluuloton työnantaja saa tällaisen henkilön palkatessaan sitoutuneen työntekijän (pääsihteeri Sari Loijas Valtakunnallinen vammaisneuvosto STM). Työntekijöiden osaamista vahvistetaan koulutuksen kautta. Työllistymisen kannalta on tärkeää, että koulutus vastaa työelämän tarpeita, ja että koulutusala on opiskelijan kannalta oikein valittu. Nykyisin koulutusta voidaan toteuttaa hyvin yksilöllisesti, henkilökohtaisten opetussuunnitelmien mukaisesti ja tavoitteet voidaan asettaa opiskelijan edellytysten ja työ vaatimusten mukaisesti. Tähän tarvitaan kuitenkin luotettavia arviointimenetelmiä. (opetusneuvos Kaija Miettinen Opetushallitus) V ammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön hallitus tiedosti vajaakuntoisten ja vammaisten nuorten ammatillisen koulutuksen sekä työelämään sijoittumisen vaikeudet. Haluttiin kehittää ammatillisia käytäntöjä, joiden avulla tunnistetaan nuoren olemassa olevat osaamisen alueet ja siten helpotetaan erityisryhmien ammatillista ja työkuntoutusta. Vastaavanlainen näkemysmuutos oli nähtävissä laajemminkin yhteiskunnassamme - olihan vajaakuntoinen sanan tilalle esitetty käytettäväksi osatyökykyinen sanaa. Säätiö käynnisti Ota Työ Elämääsi (OTE) -projektin suunnittelun vuonna Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteutetussa hankkeessa säätiö toi Suomeen Saksassa kehitetyn työkyvyn arviointi ja dokumentointimenetelmän. Menetelmällä 4

5 vertaillaan henkilön osaamista työn vaativuuteen ja näin löydetään henkilölle hänen kykyjään vastaava työ. Hankkeen tehtävänä oli kouluttaa ja juurruttaa arviointimenetelmä suomalaiseen työkyvyn arviointikäytäntöön. Pilottivaiheessa ( ) selvitettiin arviointimenetelmän vakuuttavuus, soveltuvuus ja käytettävyys sekä järjestettiin menetelmään kuuluvien välineiden käyttökoulutuksen kokeiluja. Toisessa vaiheessa ( ) panostettiin menetelmän levittämiseen ja juurruttamiseen arkityöhön sekä selvitettiin menetelmän vaikuttavuutta. Hankkeen käytännön toimintaa seurasi ja ohjasi ohjausryhmä puheenjohtajansa toiminnanjohtaja Rauni Lallon johdolla. Ohjausryhmä jakaantui edelleen sisällön, tiedotuksen ja tutkimuksen työryhmiksi. Sisältötyöryhmä puheenjohtajansa yliopettaja Toini Harran johdolla paneutui menetelmän käyttökoulutuksen kehitystyöhön. Tiedotustyöryhmän tehtävänä oli ohjata ja seurata levitystä ja markkinointia. Puheenjohtajan toimi toiminnanjohtaja Henrietta Gyllenbögel-Ahlström ja hänen sijaisenaan toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Tutkimusyöryhmän tehtävänä oli koordinoida arviointimenetelmään ja sen käyttökoulutukseen liittyvää tutkimustoimintaa. Työryhmän puheenjohtajana toimi dosentti, ylilääkäri Heikki Hurri: Arviointi- ja dokumentointimenetelmä on herättänyt huomattavasti kiinnostusta niissä tutkijapiireissä, jotka ovat tekemisissä ammatillisen kuntoutuksen tai työelämätutkimuksen kanssa. Projektin aikana syntyneiden opinnäytetöiden määrä on huomattava. Syntyneet tutkimukset ovat merkittävällä tavalla luoneet lisävalaistusta menetelmän soveltuvuuteen ja käyttökelpoisuuteen suomalaisessa työ- ja kuntoutustutkimuksessa. Tutkimustulokset ovat vahvistaneet samalla näkemystä menetelmän soveltuvuudesta käytännön työhön. Jatkuvan koulutuksen ja laaduntarkkailun merkitys on myös tullut selvästi esiin, jotta menetelmää voidaan kunnolla hyödyntää (ylilääkäri Heikki Hurri Invalidisäätiö Kuntoutus Orton). Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö ja kaksi kouluttajaa. Menetelmän käyttö koulutuksiin osallistui kuntoutuksen, ammatillisen koulutuksen, erityisopetuksen sekä työvalmennuksen organisaatioita eripuolilta Suomea. Kiitämme kaikkia projektissa mukana olleita tuesta, työpanoksesta ja hyvästä yhteistyöstä Marja Nevalainen projektipäällikkö Jari Hartikainen kouluttaja Sakari Syrjänen kouluttaja 5

6 Johdanto Oikeus työhön on yleisesti tunnustettu yksilön perusoikeus (mm. Suomen perustuslaki 731/1999, 18. pykälä; YK:n vammaisten henkilöiden yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet, päätös 48/96). Yhdenvertainen mahdollisuus osallistua työelämään omien taitojen, kykyjen ja toiveiden mukaisesti merkitsee yksilötasolla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä taloudellisen riippumattomuuden toteutumisesta. Jokaisen ihmisen työllistymisen tukeminen on merkittävä kysymys paitsi yksilön myös yhteiskunnan tasolla: suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, työvoimapula on ilmeinen. Jo tästä syystä yhteiskunnan kannattaa tukea meissä jokaisessa olevaa työkykyä. Osatyökykyisten ihmisten työllistyminen on julkistaloudellisesti kannattavaa (Ylipaavalniemi 2004). Tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työllistymisen toteutuminen on edelleen suuri haaste. Suomessa on arvioilta noin satatuhatta työikäistä, työkykyistä ja aktiivisesti työtä etsivää vammaista, joista yli 40 prosenttia on edelleen vakituisen työelämän ulkopuolella (Holm & Hopponen 2007). Vammaiset osatyökykyiset ihmiset muodostavat huomattavan työvoimaresurssin. Heidän kohdallaan pysyvä työllistyminen edellyttää usein kuitenkin kohdennettua kuntoutusta sekä työn ja koulutuksen sovittamista yksilöllisten taitojen ja toimintamahdollisuuksien mukaisesti. S airaus tai vamma ei itsessään merkitse työkyvyttömyyttä. Esimerkiksi sokea henkilö ei sovellu autonkuljettajan työtehtävään, minkä perusteella hän ei kuitenkaan ole työkyvytön. Sokea henkilö voi olla erinomaisen taitava monessa muussa työtehtävässä (esimerkiksi simultaanitulkkina). Työllistymisen tapauskohtaisten haasteiden luotettava tunnistaminen on tärkeää yksilöllisten ja ennakkoluulottomien työllistymispolkujen löytämiseksi. Työkyvyn arvioinnin 6

7 ajankohtaisena haasteena on löytää menetelmiä, joiden avulla henkilön kyvykkyyttä ja hyvän osaamisen alueita voidaan tarkastella eri työtehtävien suhteen kokonaisvaltaisesti sekä erilaisia arviointituloksia yhdistäen ( Juntunen 2006, Nevalainen 2007). Tässä kirjassa esitettävä arviointimenetelmä ja menetelmällinen käyttökoulutus vastaavat edellä esitettyihin arvioinnin haasteisiin. Menetelmä kehitettiin Saksan liittotasavallan työ- ja sosiaaliasiain ministeriön (nyk. terveys- ja sosiaaliturvaministeriö) aloitteesta Siegenin yliopistossa. Menetelmä sisältää kaksi toisiaan täydentävää arviointivälinettä (Melba, 1986 ja IMBA, 1996). Arviointivälineet siirrettiin Suomeen Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön aloitteesta Ota Työ Elämääsi projektin (OTE, ) aikana. Projektissa aikana kehitettiin myös menetelmän suomalainen käyttökoulutus. Menetelmä ja koulutus yhdessä muodostavat moniammatillisesti sovellettavan mallin työkyvyn arvioin nin ja työllistymistä tukevien palveluiden kehittämiseksi. Suomessa vain Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöllä on oikeus järjestää Melba- ja IMBA-koulutusta. Koulutuksen laatu on sidottu koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin (kts. Melba- ja IMBA käyttökoulutus). Koulutuksen vaikutuksia ja koulutustavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti: Koulutuksen yhtey dessä kerättävä aineisto mahdollistaa sekä arviointivälineiden käytön luotettavuuden että käyttökoulutuksen vaikuttavuuden kartoittamisen. (kts. Arviointivälineiden käytön ja koulutuksen laadunvalvonta). Mikonkatu 8A 9.krs Helsinki puh(09) fax (09)

8 Kenelle arviointimenetelmä ja koulutus on tarkoitettu? Työllistymistä tukevia palveluita kehitetään ja toteutetaan Suomessa moniammatillisessa yhteistyöverkostossa, eri ammattialojen sekä toimialojen ja organisaatioiden erityisosaamista hyödyntäen. Esimerkiksi ammatillinen kuntoutus toteutetaan usein mm. kuntoutustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen ammattilaisten yhteistyönä. Jo käytännön asiakastyön toteutukseen osallistuu laajaalaisesti eri ammattialojen asiantuntijoita. Ammatillisen kuntoutuksen, työkuntoutuksen tai muiden työllistymistä tukevien palveluiden toteutumiseen vaikuttaa käytännön asiakastyön lisäksi laajalti myös muita ammatillisia tahoja. Tällaisia ovat esimerkiksi työllistymispalveluita rahoittavat organisaatiot sekä eri sektoreiden työpaikkoja tarjoavat ja välittävät tahot. Tässä kirja sa esitettävä malli arviointimenetelmä ja menetelmällinen käyttökoulutus - on tarkoitettu jokaiselle työllistymistä tukevan palveluverkoston toimintaan osallistuvalle ammattilaiselle: Jokaisella ammatti- ja toimialalla on oma erityinen merkityksensä työllistymistä tukevassa, moniammatillisessa yhteistyöverkossa. Työllistymispalveluita tarjoavan verkoston yhteinen asiantuntemus rakentuu kuitenkin paitsi alakohtaisesta erityisosaamisesta myös ammatti- ja toimialasektoreiden rajat ylittävän kommunikaation tuloksena. Yhteisiä käsityksiä, yhteisiä määritelmiä sekä yhteisiä käytäntöjä työelämän edellyttämien taitojen arvioimisessa on näin ollen tärkeä täsmentää myös moniammatillisen yhteistoiminnan tasolla. 8

9 Arviointimenetelmä ja käyttökoulutus työllistymistä tukevan palveluverkoston toimintaan osallistuville ammattilaiselle standardi menetelmä ei standardi moniammatillisesti sovellettavat käsitteet ja arviointi kriteerit menetelmän käyttö mielivaltaista ei moniammatillisesti sovellettavia käsitteitä moniammatillisesti sovellettavat käsitteet ja arviointi kriteerit menetelmän käyttö yhtenevää ei yhteistä käytäntöä käyttökoulutus kaikille yhteinen käyttökoulutus ei yhteistä käyttökoulutusta 9

10 MENETELMÄ ihmisen ja työelämän yhteensovittamisen kysymyksien systemaattiseen ja kokonaisvaltaiseen arvioitiin. Melba ja IMBA perustuvat menetelmään, jonka avulla ihmisen yksilöllisiä toimintamahdollisuuksia kuvaavaa taitoprofiilia voidaan verrata systemaattisesti työtehtävän vaativuutta kuvaavaan vaativuusprofiiliin. Arviointivälineiden kehitystyössä hyödynnettiin moniammatillista asiantuntijuutta mm. lääketieteen, psykologian ja työtieteiden alueil ta. Melba ja IMBA ovat perustaltaan geneerisiä. Näin ollen ne soveltuvat työkyvyn tapauskohtaiseen arviointiin hyvin erilaisissa asiakastapauksissa. Koska työn vaativuustekijöitä ja työn edellyttämiä taitoja arvioidaan toiminnan tasolla, arviointivälineet tarjoavat perustan paitsi ammattilaisten väliselle myös ammattilaisten ja asiakkaiden väliselle kommunikaatiolle. IMBAssa työkyky määritellään pitkälti yhtenevästi Maailman terveysjärjestön (WHO) Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen (ICF) kanssa ( Juntunen 2007). 10

11 VAATIVUUSPROFIILI työtehtävän vaativuustekijät/kuormittavuus TAITOPROFIILI henkilön osaamisalueet VERTAILUPROFIILI yksilöllistä taitoprofiilia verrataan systemaattisesti työtehtävän vaativuutta kuvaavaan vaativuusprofiiliin. työkyvyn tehtäväkohtainen arviointi työkuormituksen yksilöllinen kartoitus ja seuranta ammatinvalinnanohjaus ja urasuunnittelu henkilöstön valinta ja sijoittaminen havainto mahdollisesta toimintatarpeesta työolosuhteiden sovittaminen työtavan muuttaminen osaamisen kehittäminen 11

12 Melba ja Melba SL ovat arviointivälineet työelämän edellyttämien psykososiaalisten taitojen eli nk. avainpätevyyksien tarkasteluun. Melbassa (myös Melba SL) on viisi laadullisesti erilaista osa-aluetta. Osa-alueet jakautuvat edelleen 29 itsenäisesti arvioitavaan määritteeseen, joiden kautta työelämän edellyttämiä erilaisia avainpätevyyksiä voidaan eritellä ja arvioida systemaattisesti sekä tapauskohtaisesti. Arvioinnissa voidaan yhdistää eri alojen asiantuntijoiden sekä erilaisilla arviointimenetelmillä tuotettua tietoa. Asiakastyössä Melba soveltuu haastattelun, havainnoinnin sekä arviotavan henkilön itsearvioinnin apuvälineeksi. Yksittäiset määritteet arvioidaan 5-portaisella (Melba) Likert-asteikolla. Melba SL täydentää perusversiota tarkentaen avainpätevyyksien erittelyä arviointiskaalan alkupäässä. Kognitiiviset määritteet Akateemiset taidot/ kommunikaatio Sosiaaliset määritteet Työtapaan liittyvät määritteet Psykomotoriset määritteet 1 = eritäin vähäinen taito/ vaativuus 1a (Melba SL) 1b (Melba SL) 1c (Melba SL) 2 = keskitasoa vähäisempi taito/ vaativuus 2d (Melba SL) 2e (Melba SL) 3 = keskitasoinentaito/ vaativuus 4 = keskitasoa korkeampi taito/ vaativuus 5 = erittäin korkea taito/ vaativuus 12

13 Melban (myös Melba SL) viisi osa-aluetta jakautuu 29 itsenäisesti arvioitavaan määritteeseen: Sosiaaliset määritteet Päämäärätietoisuus Johtaminen Vuorovaikutustaidot Taito arvioida muita Arvioinnin vastaanottaminen Ryhmätyöskentely Työtapaan liittyvät määritteet Pitkäjänteisyys Taito arvioida itseä Epäonnistumisen sieto Järjestelmällisyys Täsmällisyys Omatoimisuus Huolellisuus Vastuullisuus Psykomotoriset määritteet Tarmokkuus Hienomotoriikka Reaktionopeus Akateemiset taidot/ kommunikaatio Tekstin ymmärtäminen Laskeminen Tekstin tuottaminen Puhuminen Kognitiiviset määritteet Suunnitelmallisuus Oivallus Tarkkaavaisuus Keskittyminen Oppiminen/muistaminen Ongelmanratkaisu Sopeutuminen Käsitteellinen ajattelu 13

14 IMBA on lääketieteellis - toimintaterapeuttinen näkökulma työelämän edellyttämän fyysisten taitojen arvioimiseksi. IMBAn avulla työn edellyttämiä erilaisia asentoja, liikkeitä, kehonosien liikkeitä, aistinvaraisen tiedon hallintaa sekä raajojen ja vartalon yhteistoimintaa arvioidaan yhdeksällä osa-alueella. Näiden osaalueiden kautta tarkastellaan myös työympäristön, työolosuhteiden työn järjestelyiden ja työturvallisuuden kysymyksiä. Työn edellyttämiä avainpätevyyksiä (vrt. Melba) tarkastellaan omassa avainpätevyydet osiossa. Osa-alueet jakautuvat edelleen 70 itsenäisesti arvioitavaan määritteeseen. Aivan kuin Melba-arvioinnissakin IMBA-arvioinnissa voidaan yhdistää eri menetelmin tuotettua asiantuntijatietoa sekä arvioitavan henkilön itsearviointeja. Yksittäiset määritteet arvioidaan 6-portaisella (IMBA) Likert-asteikolla Työympäristöön, työolosuhteisiin sekä työn järjestelyihin liittyviä kysymyksiä arvioidaan kategorisella K/E asetikolla. Avainpätevyyksien arvioinnissa käytetään 5-portaista Likert asteikkoa (vrt. Melba). Asennot Liikkuminen Kehonosien liikkeet Tieto Raajojen ja vartalon yhteistoiminta Työympäristön olosuhteet Työn järjestelyt Työturvallisuus Avainpätevyydet (vrt. Melba) 0 = ei taitoa/ vaativuutta lainkaan 1 = eritäin vähäinen taito/ vaativuus 2= vähäinen taito/vaativuus 3 = keskitasoinen taito/vaativuus 4 = vahva taito/vaativuus 5 = erittäin vahva taito/vaativuus K = taito/vaativuus on E = taito/vaativuus ei ole 14

15 IMBAn yhdeksän osa-aluetta jakautuu 70 itsenäisesti arvioitavaan määritteeseen: Asento Istuma-asento Seisoma-asento Polviasento / kyykkyasento Makuuasento Taivutusasento Käsivarsien kohoasento Liikkuminen Käveleminen eril. alustoilla Kiipeäminen Konttaaminen / ryömiminen Kehonosien liikkeet Pään / kaulan liikkeet Vartalon liikkeet Käsivarsien liikkeet Käsien / sormien otteet Jalkojen / jalkaterien liikkeet Avainpätevyydet (Melba) Työn järjestelyt Työaika Vuorotyö Yövuoro Urakka- / tulospalkkaus Pakkotahtinen työ Erillinen työpaikka Työskentely yhteisessä tilassa Työturvallisuus Tapaturma-alttius Työsuojeluvälineiden käyttö Ympäristön olosuhteet Ilma Ääni / melu Värinä / tärinä Valo Kosteus / lika Kaasut / höyryt / pölyt Nesteet / kiinteät aineet Raajojen ja vartalon yhteistoiminta Esineiden nostaminen Esineiden kantaminen Esineiden työntäminen / vetäminen Fyysinen kestävyys Tasapaino Hienomotoriikka Tieto Näkeminen Kuuleminen Äänen muodostus / puhuminen Kosketusaisti / tuntoaisti Asento- ja liikeaisti Eleet / ilmeet Haistaminen / maistaminen Tekstin ymmärtäminen Laskeminen Tekstin tuottaminen 15

16 KÄYTTÖKOULUTUS saksalaisen mallin pohjalta suomalainen käyttökoulutus Melba- ja IMBA-arviointivälineet siirrettiin Suomeen vuosina Ensimmäiset käyttökoulutukset toteutettiin saksalaisten kehittämän koulutusmallin mukaisesti. Käyttökoulutuksen kehittämistä suomalaisen ammattikentän erityistarpeiden mukaiseksi pidettiin alusta lähtien tarpeellisena, sillä työllistymistä tukeva ammatillinen kenttä ja työllistymisen haasteet eivät ole täysin yhtenevät saksalaisen ja suomalaisen kulttuurin välillä. Vuosien aikana suomalaista käyttökoulutusta kehitettiin yhteistyössä OTE - projektin ohjausryhmän kanssa. Kehitystyössä hyödynnettiin projektin aikana kerättyä aineistoa, tutkimustuloksia, kouluttajien kokemuksia sekä koulutukseen osallistuneiden ammattilaisten asian tuntemusta ja palautetta. Käyttökoulutus vakiintui lopulta kolmivaiheiseksi, prosessin omaiseksi kokonaisuudeksi. Koulutuksen apuvälineiksi kehitettiin tietokonepohjaiset arviointilomakkeet. Suomessa arviointivälineiden käyttökoulutukseen on osallistunut (kevät 2005 kevät 2008) noin 450 ammattilaista, jotka työskentelevät eri puolilla Suomea toimivissa organisaatioissa. Taustakoulutukseltaan ammattilaiset muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän. Yleisimmät ammattialat ovat toimintaterapia, fysioterapia, psykologia, sosiaaliala, kasvatustieteet, tekninen ala tai kaupallinen ala. Koulutukseen osallistujien tehtävänimikkeet ovat myös hyvin erilaisia: valmentajia, ohjaajia, terapeutteja, konsultteja, erityisopettajia, suunnittelijoita, tutkijoita, terveydenhoitajia, psykologeja, toiminta- ja fysioterapia psykologia sosiaaliala kasvatustiede tekniset alat kaupallinen ala työvalmentajat työn ohjaajat konsultit opettajat suunnittelijat tutkijat terveydenhoitajat 16

17 ORIENTOIVA KOULUTUSVAIHE (1 pv) LÄHIKOULUTUSVAIHE (2 pv) ETÄKOULUTUSVAIHE (5 6 pv) n. 5 kk aikana Orientoiva koulutusvaihe on etäopiskelua ja harjoittelua. Orientoivassa koulutusvaiheessa koulutukseen osallistujat tutustuvat arviointivälineen määritelmiin, käsitteisiin sekä arviointiprosessiin. Tavoitteena on, että osallistujat jäsentävät omia työkykyä määritteleviä käsityksiään arviointivälineen suhteen. Tällä pyritään rakentamaan - jo ennen lähikoulutusvaihetta - perustaa yhteiselle arviointikielelle ja yhteistoiminnalliselle arvioinnille. omatoiminen verkko-opiskelu omatoiminen verkkoharjoittelu Orientoivassa koulutusvaiheessa osallistujat tutustuvat itsenäisesti arviointivälineeseen verkkopohjaisen materiaalin avulla. Opiskelumateriaali sisältää arviointivälineiden käsikirjat (harjoituksien edellyttämin osin) sekä videopohjaisen ar- viointiharjoituksen. Orientoivassa koulutusvaiheessa osallistujat arvioivat verkon välityksellä ihmisen taitoja/toimintakykyä sekä työtehtävän asettamia vaativuustekijöitä. Arviointiharjoitukseen palataan lähikoulutuspäivien aikana. 17

18 ORIENTOIVA KOULUTUSVAIHE (1 pv) LÄHIKOULUTUSVAIHE (2 pv) ETÄKOULUTUSVAIHE (5 6 pv) n. 5 kk aikana Lähikoulutus on kahden työpäivän mittainen, vuorovaikutteinen koulutusjakso. Lähikoulutuksessa osallistujat perehtyvät arviointivälineen määritelmiin ja käsitteisiin sekä arviointi prosessiin yhteistoiminnallisesti. Tavoitteena on tarkastella sekä arvioida työelämän vaativuustekijöitä ja työn edellyttämiä taitoja osallistujien erilaisia näkökulmia yhdistellen. vuorovaikutteinen opiskelu yhteistoiminnallinen harjoittelu Lähikoulutus sisältää kouluttajaluentoja, yksilötyöskentelyä ja yhteistoiminnallista ryhmätyöskentelyä sekä koko ryhmän kesken että pienryhmissä. Arviointi harjoituksissa tutustutaan tapauskertomuksiin kirjallisen ja videoidun materiaalin avulla. Pienryhmissä (3 4 hlöä) tarkastellaan arvioitavan työtehtävän asettamia vaativuustekijöitä sekä arvioitavan henkilön taitoja kuvaavaa tietoa arviointivälineen eri osa-alueilla. Isossa ryhmässä koulutettavat esittävät toisilleen johtopäätöksensä ja tiedon tulkitsemisessa käyttämänsä perustelut. Osallistujat ja kouluttaja antavat palautetta toistensa näkemyksistä ja ratkaisuista. Arviointivälineen kaikki osa-alueet käydään läpi systemaattisesti. 18

19 I LÄHIKOULUTUS PÄIVÄ arviointiprosessi & työn vaativuuden arvioiminen Kokoontuminen ja esittäytyminen Arviointiprosessi & arvioinnin yleisesittely LUENTO Työn vaativuuden arvioiminen LUENTO Ennakkotehtävän purku LUENTO/RYHMÄKESKUSTELU Lukuharjoitus YKSILÖ- JA PIENRYHMÄTYÖSKENTELYÄ Harjoitusmateriaaliin tutustuminen VIDEO ja KIRJALLINEN MATERIAALI Arviointiharjoitus YKSILÖ- JA PIENRYHMÄTYÖSKENTELYÄ Arviointiharjoituksen purku RYHMÄTYÖSKENTELY: Pienryhmät esittelevät muille arvioinnissa käyttämiään perusteluja ja johtopäätöksiä. Kouluttaja ja ryhmä kommentoivat toistensa tulkintoja Loppukeskustelu & Etätehtävistä sopiminen II LÄHIKOULUTUS PÄIVÄ taitojen arvioiminen työn vaativuuden suhteen Taitojen arvioiminen LUENTO Ennakkotehtävän purku LUENTO/ RYHMÄKESKUSTELU Lukuharjoitus YKSILÖ- JA PIENRYHMÄTYÖSKENTELYÄ Harjoitusmateriaaliin tutustuminen VIDEO ja KIRJALLINEN MATERIAALI Arviointiharjoitus YKSILÖ- JA PIENRYHMÄTYÖSKENTELYÄ Arviointiharjoituksen purku RYHMÄTYÖSKENTELY: Pienryhmät esittelevät käyttämiään arviointiperusteluja ja johtopäätöksiä. Kouluttaja ja ryhmä kommentoivat toistensa tulkintoja Vertailu-metodi & verkkolomakkeet LUENTO Katsaus vertailun raportoimiseen LUENTO Arviointiprosessin kertausta & palautteet Koulutuksen lopettelu tauko 19

20 ORIENTOIVA KOULUTUSVAIHE (1 pv) LÄHIKOULUTUSVAIHE (2 pv) ETÄKOULUTUSVAIHE (5 6 pv) n. 5 kk aikana Etäkoulutusvaihe on ohjattua, verkon välityksellä toteutettua etäopiskelua ja harjoittelua. Koulutusvaiheen tavoitteena on tukea arviointivälineiden käyttöönottoa ja juurtumista erilaisiin, ennen kaikkea omiin asiakastyön käytäntöihin. ohjattu verkkoharjoittelu Etäkoulutusvaiheessa osallistujat harjoittelevat arviointivälineiden käyttöä sekä verkkopohjaisten arviointitapauksien avulla että omasta asiakaskontekstista nouseviin kysymyksiin soveltaen. Ensimmäisissä tehtävissä painotetaan arviointivälineiden käsitteiden ja määritelmien sisäistämistä. Välitehtävissä harjoitellaan erilaisia arviointitapauksia ku- vaavan tiedon jäsentämistä ja tulkitsemista arviointivälineen mukaisesti. Viimeisessä, nk. lopputyössä harjoitellaan koko arviointiprosessin raportoimista eteenpäin arvioinnissa hyödynnetyn tiedon ja arvioijan näkökulmien esittämistä mahdollisimman selkeästi ja johdonmukaisesti. 20

21 Arviointivälineiden käytön ja koulutuksen laadunvarmistus ammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö valvoo Melban ja IMBAn tarkoituk- käyttöä yhteistyössä Saksalaisen kehittäjätahon Vsenmukaista kanssa: Työlääketiede Sürther Str. 171, D Köln, Saksa Puh.: / Psykologia Am Eichenhang 50, D Siegen, Saksa Puh.: / Työtiede Kruppstr , D Essen, Saksa Puh.: /

22 Arviointivälineiden käyttöönoton edellytyksenä kaikkialla on menetelmällisen käyttökoulutuksen suorittaminen. Käyttökoulutuksen ensisijaisena tavoitteena on antaa jokaiselle koulutukseen osallistuneelle välinekohtainen pätevyys työelämän edellyttämien erilaisten taitojen arvioimiseksi. Suomalaisessa käyttökoulutuksessa arviointivälineiden tarkoituksenmukaista käyttöä harjoitellaan kaikissa koulutusvaiheissa ohjatusti, yhteistoiminnallisten sekä verkkopohjaisten arviointiharjoitusten avulla. Kouluttajat arvioivat tavoitteiden toteutumista koulutusryhmissään. Tähän on kehitetty harjoituskohtainen palautekäytäntö, johon jokainen säätiön kouluttama kouluttaja perehdytetään. Koulutustavoitteiden toteutumista voidaan arvioida tämän lisäksi myös laajempina otoksina sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä hyödyntäen. Kvantitatiivista aineistoa kerätään arviointiharjoitusten yhteydessä ja aineisto mahdollistaa arviointijohtopäätösten analyysin erilaisten tilastollisten tunnuslukujen avulla. Esimerkiksi arvioijien välistä yksimielisyyttä voidaan analysoida arvioinnin eri osa-alueilla ja erityyppisiä taustamuuttujia huomioiden. Koulutuspalautteiden avulla kartoitetaan koulutuksen sekä arviointivälineiden kokemuksellista vaikuttavuutta ja hyötyjä. Kvantitatiivista ja kvalitatiivista aineistoa tullaan hyödyntämään myös tulevaisuudessa koulutuksen laadun ja kehitystarpeiden arvioimisessa. koulutusprosessin palaute- ja ohjauskäytäntö kvalitatiivinen aineisto: koulutuspalautteet sekä käyttäjille ja esimiehille osoitetut kyselyt kvantitatiivinen aineisto 22

23 Arviointivälineiden käyttöönotto ja käyttökoulutuksen vaikuttavuus OTE -projektin aikana Arviointivälineen käyttöönottoa ja koulutuksen vaikuttavuutta kartoitettiin syksyllä Jokaiselle (n = 250) Melba- ja IMBA- koulutuksen käyneelle lähetettiin kysely, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan sekä arviointivälineitä että suomalaista käyttökoulutusta. Kolmasosa (83) palautui määräaikaan mennessä. Kaavio1: kyselyyn vastanneet toimialoittain. 4,8 % 21,7 % 8,4 % valmentaja kuntoutus ohjaaja opetusala projektityöntekijä muu 3,6 % 26,5 % 34,9 % Kaavio 2: Kyselyyn vastanneiden käyttökoulutuksen ajankohta 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% 40,0% 30,0% 2,4 % syksy 2004 Osallistui IMBA koulutukseen 28,9 % 24,1 24,1 % % 6,0 % kevät ,5 % syksy kevät syksy 2007 Osallistui Melba koulutukseen 38,6 % ei IMBA koulutusta 21,7 20,0% 18,1 % % 10,8 10,0% 6,0 % 2,4 2,4 0,0% % % % kevät syksy kevät syksy kevät syksy ei Melba koulutusta äyttöönottoa edistäneitä ja estäneitä Ktekijöitä kartoitettiin asteikkopohjaisilla kysymyksillä. Vastaajat valitsivat omaa näkemystä parhaiten vastaavan väittämän 5-portaiselta Likert -asteikolta tai kahden ääripääväittämän väliltä 4-portaiselta Osgood-asteikolla. Muuttujien välistä yhteyden tilastiollista merkitsevyyttä testattiin Khiin-neliötestillä tai Mann Whitney U -testiä. Merkitsevyyden rajana käytettiin p<0,05. Arviointivälineen hyötyä kartoitettiin avoimien kysymysten avulla. Vastauk set analysoitiin sisältöanalyysin avulla: analyysiyksiköksi valittiin ajatuksellinen kokonaisuus, joka muodostui joko yhdestä sanasta, yhdestä lauseesta tai useammasta lauseesta. Ajatuskokonaisuus piti sisällään yhden selkosanaisesti esitetyn ajatusteeman. 23

24 Käyttöönottoon vaikuttavat taustatekijät Vastanneista vajaa kaksi kolmasosaa ilmoitti käyttävänsä arviointivälineitä asiakastyössään. Erityisesti työvalmentajat, työn ohjaajat ja kuntoutusalan työntekijät olivat ottaneet arviointivälineet käyttöönsä. Enemmistö Melbaa ja IMBAA käyttävistä ammattilaisista teki asiakas työtä, jossa he keräsivät tietoa haastattelemalla (63%) tai havainnoimalla (68%) asiakkaidensa toimintaa. Haastattelu ja havainnointikokemus nousivat kyselyssä esiin käyttöönottoa edistävänä tekijänä (tilastollisesti merkitsevä tulos). Sen sijaan valtaosa Melban tai IM- BAn käyttäjistä (64%) ei ollut käyttänyt aikaisemmin säännöllisesti muita työja toimintakyvyn arviointivälineitä. Oman aiemman kokemusten puuttuminen erilaisten testien käytössä koettiin Melban ja IMBAn käyttöön ottoa edistävänä tekijänä (tilastollisesti melkein merkitsevä tulos). Käyttöönottoa estäväksi tekijäksi nousi arviointi prosessin kokeminen hitaaksi (ei tilastollisesti merkitsevä tulos). Mielenkiintoinen tulos oli, että mikäli työyhteisössä käytettiin muita arviointivälineitä, tämä koettiin Melban ja IM- BAn käyttöönottoa estävänä tekijänä (tilastollisesti melkein merkitsevä tulos). Oman esimiehen ja työtovereiden tuki Melban ja IMBAn käyttössä ja harjoittelussa ilmoitettiin arviointivälineiden käyttöönottoa edistävänä tekijänä (ei tilastollisesti merkitsevä tulos). työvalmentajat ja ohjaajat kuntoutusalan ammattilaiset Käyttöönottoa edistäviä tekijöitä: kokemus haastattelu ja/tai havainnointimenetelmistä ei kokemusta testipohjaisista arviointimenetelmistä esimiehen ja työyhteisön tuki Käyttöönottoa estäviä tekijöitä: työyhteisössä käytetään muita menetelmiä arviointiprosessi koetaan hitaaksi 24

25 Käyttöönottoon vaikuttavat tekijät koulutuksessa Käyttäjien kokemus arviointivälineiden hyödystä Käyttöönottoa edistävinä tekijöinä esiin nousi minäpystyvyyden tunteen lisääntyminen, verkkopohjaiset ennakko- ja etätehtävät. Edellä mainittujen koulutustekijöiden ja arviointi välineiden käyttöönoton yhteydet olivat tilastollisesti melkein merkitsevä. Koulutus koettiin ylipäätään mielenkiintoisena ja verkkopohjainen työskentely sekä palautekäytäntö toimivana. Näiden tekijöiden yhteys arviointivälineen käyttöönottoon ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. Käyttöönottoa estäviä tekijöitä oli koulutuksen tiivis ja nopea rytmi. Lähiopetuspäivät (2 pv) koettiin liian lyhyeksi ja harjoituksia sekä harjoituspalautteita toivottiin lisää. Edellä mainitut tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Arviointivälineiden hyöty ammattilaiselle itselleen jakautui selkeästi kolmeen teemaan. Arviointivälineiden koettiin tukevan omaa ammatillista roolia. Tämän lisäksi arviointivälineet koettiin tukevan sekä arviointitehtävää että arviointiprosessin myötä esiin nousseiden tietojen raportoimista eteenpäin. Ammattilaisia pyydettiin arvioimaan myös, millaista hyötyä heidän asiakkaansa ovat saaneet Melban ja IMBAn kautta. Tässä yhteydessä esiin nousi asiakkaan osaamisen sekä työelämän vaativuustekijöiden realisoituminen sekä asiakkaiden itsearviointitaitojen kehittyminen. Koulutuksen vaikutus minäpystyvyyden tunne harjoitustehtävät mielenkiintoisuus lähikoulutuspäivien pituus ja rytmi palautteenanto Käyttäjien kokemus oma ammatillinen rooli työkyvynarviointi prosessi raporttien / lausuntojen kirjoittaminen asiakkaan osaamisen realisoituminen työelämän vaativuustekijöiden realisoituminen asiakkaan itsearvioinnin kehittyminen 25

Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen. tunnistaminen ja arvioiminen. Fyysisten kuormitustekijöiden sekä työturvallisuuskysymysten

Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen. tunnistaminen ja arvioiminen. Fyysisten kuormitustekijöiden sekä työturvallisuuskysymysten Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen tunnistaminen ja arvioiminen Millaista osaamista työelämässä tarvitaan? Mitä työtehtävissä, työyhteisössä ja työympäristössä toimiminen edellyttävät? Miten

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen Osaavat naiset työelämään Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen 9.11.2015 Välitehtävä Pohdi vierustoverin kanssa: Mikä on paras tapa verkostoitua (=luoda

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

TYÖNANTAJA-CASEJA OSAAMISEN HYÖDYNTÄMISESTÄ

TYÖNANTAJA-CASEJA OSAAMISEN HYÖDYNTÄMISESTÄ TYÖNANTAJA-CASEJA OSAAMISEN HYÖDYNTÄMISESTÄ Osaaminen käyttöön seminaari 16.11.2015 Minna Tarvainen Minna.tarvainen@vamlas.fi Case Linnanmäki Yhteistyön taustaa Työnantajalla halu kantaa sosiaalista vastuuta

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 8.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Programme for the International Assessment

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) julkistettiin

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä

Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä NAO-seminaari 30.9.2015, Turku Aineisto Kysely lähetettiin kaikkiaan 224 TPY:n jäsenorganisaatiolle

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS OPETUSSUUNNI TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS LAO C74/2015 LAMO C62/2015 UOPI C20/2015 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Opetussuunnitelma 1 (7) Sisällys 1 Valitsit

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn Helsinki 1.3.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä 13, rahoittajana

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Tuettu työllistyminen Suomessa: Koulutus ja laatunäkökulma Mika Ala Kauhaluoma

Tuettu työllistyminen Suomessa: Koulutus ja laatunäkökulma Mika Ala Kauhaluoma Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut -seminaari 2.12.2016 Helsinki Tuettu työllistyminen Suomessa: Koulutus ja laatunäkökulma Mika Ala Kauhaluoma Helsinki 2.12.2016 TRADES DIPLOMA 1998

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5.

SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5. SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista Helsinki 2.5.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen Hyväksymismerkinnät 1 (5) Tämän asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS OLENNAISIMPIA ASIOITA, JOTKA JATKOSSA MUUTTUVAT TAVOITTEET AIEMMIN Työkokeilu, max. 40 vrk + 3 seurantaa max. 120 vrk + 23 seurantaa MTtyöhönvalmennus max.240

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus

Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus Taitoja työhön ja elämään Miiko Taka Amma)llinen erityisope4aja, Bovallius- amma;opisto Pauliina Jääskeläinen Työhönvalmentaja, Bovallius-

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Punainen Risti. Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen (TET) Tietopaketti yhteistyökumppaneille. Kesäkuu 2016

Punainen Risti. Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen (TET) Tietopaketti yhteistyökumppaneille. Kesäkuu 2016 Punainen Risti Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen (TET) Tietopaketti yhteistyökumppaneille Kesäkuu 2016 Turvapaikanhakijoilla on osaamista, taitoja, koulutusta, työkykyä ja halu työllistyä Suomessa

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013 Koulutuksen työelämävastaavuus ja TKI-toiminnan hyödyntäminen opetuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen laatuvastaavien tapaaminen 25.2.2014 Työelämän asiantuntijoiden

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen vammaisneuvosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Merja Heikkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot