IMBA ja Melba. Osaamisen ja työn vaativuuden vertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IMBA ja Melba. Osaamisen ja työn vaativuuden vertailu"

Transkriptio

1 IMBA ja Melba Osaamisen ja työn vaativuuden vertailu

2 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön ensimmäisen työkoulun oppilas 1890.

3 4 Alkusanat 6 Johdanto 8 Kenelle arviointimenetelmä ja koulutus on tarkoitettu? 10 MENETELMÄ ihmisen ja työelämän yhteensovittamisen kysymyksien systemaattiseen ja kokonaisvaltaiseen arvioitiin. 12 Melba (ja Melba SL) 14 IMBA 16 KÄYTTÖKOULUTUS saksalaisen mallin pohjalta suomalainen käyttökoulutus 17 Orientoiva koulutusvaihe 18 Lähikoulutusvaihe 20 Etäkoulutusvaihe 21 ARVIOINTIVÄLINEIDEN KÄYTÖN JA KOULUTUKSEN LAADUNVARMISTUS 22 ARVIOINTIVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO JA KÄYTTÖKOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUS OTE -PROJEKTIN AIKANA 24 Käyttöönottoon vaikuttavat taustatekijät 25 Käyttöönottoon vaikuttavat tekijät koulutuksessa 25 Käyttäjien kokemus arviointivälineiden hyödystä

4 Alkusanat Työ osaamisen mukaan! Tuskin kukaan ihminen on täysin työkyvytön. Sen sijaan on erilaista työkykyisyyttä ja erilaista osaamista. Silloin kun ihminen on osatyökykyinen, on työtehtäviä mahdollista räätälöidä työntekijän yksilölliset vahvuudet huomioon ottaen. Tällöin vajaakuntoisuutta ei enää ole. Vammaisissa ihmisissä piilee todellista työvoimapotentiaalia. Monilla on osaamista ja taitoja, joiden näyttämiseen he tarvitsevat tilaisuuden. Ennakkoluuloton työnantaja saa tällaisen henkilön palkatessaan sitoutuneen työntekijän (pääsihteeri Sari Loijas Valtakunnallinen vammaisneuvosto STM). Työntekijöiden osaamista vahvistetaan koulutuksen kautta. Työllistymisen kannalta on tärkeää, että koulutus vastaa työelämän tarpeita, ja että koulutusala on opiskelijan kannalta oikein valittu. Nykyisin koulutusta voidaan toteuttaa hyvin yksilöllisesti, henkilökohtaisten opetussuunnitelmien mukaisesti ja tavoitteet voidaan asettaa opiskelijan edellytysten ja työ vaatimusten mukaisesti. Tähän tarvitaan kuitenkin luotettavia arviointimenetelmiä. (opetusneuvos Kaija Miettinen Opetushallitus) V ammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön hallitus tiedosti vajaakuntoisten ja vammaisten nuorten ammatillisen koulutuksen sekä työelämään sijoittumisen vaikeudet. Haluttiin kehittää ammatillisia käytäntöjä, joiden avulla tunnistetaan nuoren olemassa olevat osaamisen alueet ja siten helpotetaan erityisryhmien ammatillista ja työkuntoutusta. Vastaavanlainen näkemysmuutos oli nähtävissä laajemminkin yhteiskunnassamme - olihan vajaakuntoinen sanan tilalle esitetty käytettäväksi osatyökykyinen sanaa. Säätiö käynnisti Ota Työ Elämääsi (OTE) -projektin suunnittelun vuonna Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteutetussa hankkeessa säätiö toi Suomeen Saksassa kehitetyn työkyvyn arviointi ja dokumentointimenetelmän. Menetelmällä 4

5 vertaillaan henkilön osaamista työn vaativuuteen ja näin löydetään henkilölle hänen kykyjään vastaava työ. Hankkeen tehtävänä oli kouluttaa ja juurruttaa arviointimenetelmä suomalaiseen työkyvyn arviointikäytäntöön. Pilottivaiheessa ( ) selvitettiin arviointimenetelmän vakuuttavuus, soveltuvuus ja käytettävyys sekä järjestettiin menetelmään kuuluvien välineiden käyttökoulutuksen kokeiluja. Toisessa vaiheessa ( ) panostettiin menetelmän levittämiseen ja juurruttamiseen arkityöhön sekä selvitettiin menetelmän vaikuttavuutta. Hankkeen käytännön toimintaa seurasi ja ohjasi ohjausryhmä puheenjohtajansa toiminnanjohtaja Rauni Lallon johdolla. Ohjausryhmä jakaantui edelleen sisällön, tiedotuksen ja tutkimuksen työryhmiksi. Sisältötyöryhmä puheenjohtajansa yliopettaja Toini Harran johdolla paneutui menetelmän käyttökoulutuksen kehitystyöhön. Tiedotustyöryhmän tehtävänä oli ohjata ja seurata levitystä ja markkinointia. Puheenjohtajan toimi toiminnanjohtaja Henrietta Gyllenbögel-Ahlström ja hänen sijaisenaan toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Tutkimusyöryhmän tehtävänä oli koordinoida arviointimenetelmään ja sen käyttökoulutukseen liittyvää tutkimustoimintaa. Työryhmän puheenjohtajana toimi dosentti, ylilääkäri Heikki Hurri: Arviointi- ja dokumentointimenetelmä on herättänyt huomattavasti kiinnostusta niissä tutkijapiireissä, jotka ovat tekemisissä ammatillisen kuntoutuksen tai työelämätutkimuksen kanssa. Projektin aikana syntyneiden opinnäytetöiden määrä on huomattava. Syntyneet tutkimukset ovat merkittävällä tavalla luoneet lisävalaistusta menetelmän soveltuvuuteen ja käyttökelpoisuuteen suomalaisessa työ- ja kuntoutustutkimuksessa. Tutkimustulokset ovat vahvistaneet samalla näkemystä menetelmän soveltuvuudesta käytännön työhön. Jatkuvan koulutuksen ja laaduntarkkailun merkitys on myös tullut selvästi esiin, jotta menetelmää voidaan kunnolla hyödyntää (ylilääkäri Heikki Hurri Invalidisäätiö Kuntoutus Orton). Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö ja kaksi kouluttajaa. Menetelmän käyttö koulutuksiin osallistui kuntoutuksen, ammatillisen koulutuksen, erityisopetuksen sekä työvalmennuksen organisaatioita eripuolilta Suomea. Kiitämme kaikkia projektissa mukana olleita tuesta, työpanoksesta ja hyvästä yhteistyöstä Marja Nevalainen projektipäällikkö Jari Hartikainen kouluttaja Sakari Syrjänen kouluttaja 5

6 Johdanto Oikeus työhön on yleisesti tunnustettu yksilön perusoikeus (mm. Suomen perustuslaki 731/1999, 18. pykälä; YK:n vammaisten henkilöiden yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet, päätös 48/96). Yhdenvertainen mahdollisuus osallistua työelämään omien taitojen, kykyjen ja toiveiden mukaisesti merkitsee yksilötasolla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä taloudellisen riippumattomuuden toteutumisesta. Jokaisen ihmisen työllistymisen tukeminen on merkittävä kysymys paitsi yksilön myös yhteiskunnan tasolla: suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, työvoimapula on ilmeinen. Jo tästä syystä yhteiskunnan kannattaa tukea meissä jokaisessa olevaa työkykyä. Osatyökykyisten ihmisten työllistyminen on julkistaloudellisesti kannattavaa (Ylipaavalniemi 2004). Tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työllistymisen toteutuminen on edelleen suuri haaste. Suomessa on arvioilta noin satatuhatta työikäistä, työkykyistä ja aktiivisesti työtä etsivää vammaista, joista yli 40 prosenttia on edelleen vakituisen työelämän ulkopuolella (Holm & Hopponen 2007). Vammaiset osatyökykyiset ihmiset muodostavat huomattavan työvoimaresurssin. Heidän kohdallaan pysyvä työllistyminen edellyttää usein kuitenkin kohdennettua kuntoutusta sekä työn ja koulutuksen sovittamista yksilöllisten taitojen ja toimintamahdollisuuksien mukaisesti. S airaus tai vamma ei itsessään merkitse työkyvyttömyyttä. Esimerkiksi sokea henkilö ei sovellu autonkuljettajan työtehtävään, minkä perusteella hän ei kuitenkaan ole työkyvytön. Sokea henkilö voi olla erinomaisen taitava monessa muussa työtehtävässä (esimerkiksi simultaanitulkkina). Työllistymisen tapauskohtaisten haasteiden luotettava tunnistaminen on tärkeää yksilöllisten ja ennakkoluulottomien työllistymispolkujen löytämiseksi. Työkyvyn arvioinnin 6

7 ajankohtaisena haasteena on löytää menetelmiä, joiden avulla henkilön kyvykkyyttä ja hyvän osaamisen alueita voidaan tarkastella eri työtehtävien suhteen kokonaisvaltaisesti sekä erilaisia arviointituloksia yhdistäen ( Juntunen 2006, Nevalainen 2007). Tässä kirjassa esitettävä arviointimenetelmä ja menetelmällinen käyttökoulutus vastaavat edellä esitettyihin arvioinnin haasteisiin. Menetelmä kehitettiin Saksan liittotasavallan työ- ja sosiaaliasiain ministeriön (nyk. terveys- ja sosiaaliturvaministeriö) aloitteesta Siegenin yliopistossa. Menetelmä sisältää kaksi toisiaan täydentävää arviointivälinettä (Melba, 1986 ja IMBA, 1996). Arviointivälineet siirrettiin Suomeen Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön aloitteesta Ota Työ Elämääsi projektin (OTE, ) aikana. Projektissa aikana kehitettiin myös menetelmän suomalainen käyttökoulutus. Menetelmä ja koulutus yhdessä muodostavat moniammatillisesti sovellettavan mallin työkyvyn arvioin nin ja työllistymistä tukevien palveluiden kehittämiseksi. Suomessa vain Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöllä on oikeus järjestää Melba- ja IMBA-koulutusta. Koulutuksen laatu on sidottu koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin (kts. Melba- ja IMBA käyttökoulutus). Koulutuksen vaikutuksia ja koulutustavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti: Koulutuksen yhtey dessä kerättävä aineisto mahdollistaa sekä arviointivälineiden käytön luotettavuuden että käyttökoulutuksen vaikuttavuuden kartoittamisen. (kts. Arviointivälineiden käytön ja koulutuksen laadunvalvonta). Mikonkatu 8A 9.krs Helsinki puh(09) fax (09)

8 Kenelle arviointimenetelmä ja koulutus on tarkoitettu? Työllistymistä tukevia palveluita kehitetään ja toteutetaan Suomessa moniammatillisessa yhteistyöverkostossa, eri ammattialojen sekä toimialojen ja organisaatioiden erityisosaamista hyödyntäen. Esimerkiksi ammatillinen kuntoutus toteutetaan usein mm. kuntoutustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen ammattilaisten yhteistyönä. Jo käytännön asiakastyön toteutukseen osallistuu laajaalaisesti eri ammattialojen asiantuntijoita. Ammatillisen kuntoutuksen, työkuntoutuksen tai muiden työllistymistä tukevien palveluiden toteutumiseen vaikuttaa käytännön asiakastyön lisäksi laajalti myös muita ammatillisia tahoja. Tällaisia ovat esimerkiksi työllistymispalveluita rahoittavat organisaatiot sekä eri sektoreiden työpaikkoja tarjoavat ja välittävät tahot. Tässä kirja sa esitettävä malli arviointimenetelmä ja menetelmällinen käyttökoulutus - on tarkoitettu jokaiselle työllistymistä tukevan palveluverkoston toimintaan osallistuvalle ammattilaiselle: Jokaisella ammatti- ja toimialalla on oma erityinen merkityksensä työllistymistä tukevassa, moniammatillisessa yhteistyöverkossa. Työllistymispalveluita tarjoavan verkoston yhteinen asiantuntemus rakentuu kuitenkin paitsi alakohtaisesta erityisosaamisesta myös ammatti- ja toimialasektoreiden rajat ylittävän kommunikaation tuloksena. Yhteisiä käsityksiä, yhteisiä määritelmiä sekä yhteisiä käytäntöjä työelämän edellyttämien taitojen arvioimisessa on näin ollen tärkeä täsmentää myös moniammatillisen yhteistoiminnan tasolla. 8

9 Arviointimenetelmä ja käyttökoulutus työllistymistä tukevan palveluverkoston toimintaan osallistuville ammattilaiselle standardi menetelmä ei standardi moniammatillisesti sovellettavat käsitteet ja arviointi kriteerit menetelmän käyttö mielivaltaista ei moniammatillisesti sovellettavia käsitteitä moniammatillisesti sovellettavat käsitteet ja arviointi kriteerit menetelmän käyttö yhtenevää ei yhteistä käytäntöä käyttökoulutus kaikille yhteinen käyttökoulutus ei yhteistä käyttökoulutusta 9

10 MENETELMÄ ihmisen ja työelämän yhteensovittamisen kysymyksien systemaattiseen ja kokonaisvaltaiseen arvioitiin. Melba ja IMBA perustuvat menetelmään, jonka avulla ihmisen yksilöllisiä toimintamahdollisuuksia kuvaavaa taitoprofiilia voidaan verrata systemaattisesti työtehtävän vaativuutta kuvaavaan vaativuusprofiiliin. Arviointivälineiden kehitystyössä hyödynnettiin moniammatillista asiantuntijuutta mm. lääketieteen, psykologian ja työtieteiden alueil ta. Melba ja IMBA ovat perustaltaan geneerisiä. Näin ollen ne soveltuvat työkyvyn tapauskohtaiseen arviointiin hyvin erilaisissa asiakastapauksissa. Koska työn vaativuustekijöitä ja työn edellyttämiä taitoja arvioidaan toiminnan tasolla, arviointivälineet tarjoavat perustan paitsi ammattilaisten väliselle myös ammattilaisten ja asiakkaiden väliselle kommunikaatiolle. IMBAssa työkyky määritellään pitkälti yhtenevästi Maailman terveysjärjestön (WHO) Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen (ICF) kanssa ( Juntunen 2007). 10

11 VAATIVUUSPROFIILI työtehtävän vaativuustekijät/kuormittavuus TAITOPROFIILI henkilön osaamisalueet VERTAILUPROFIILI yksilöllistä taitoprofiilia verrataan systemaattisesti työtehtävän vaativuutta kuvaavaan vaativuusprofiiliin. työkyvyn tehtäväkohtainen arviointi työkuormituksen yksilöllinen kartoitus ja seuranta ammatinvalinnanohjaus ja urasuunnittelu henkilöstön valinta ja sijoittaminen havainto mahdollisesta toimintatarpeesta työolosuhteiden sovittaminen työtavan muuttaminen osaamisen kehittäminen 11

12 Melba ja Melba SL ovat arviointivälineet työelämän edellyttämien psykososiaalisten taitojen eli nk. avainpätevyyksien tarkasteluun. Melbassa (myös Melba SL) on viisi laadullisesti erilaista osa-aluetta. Osa-alueet jakautuvat edelleen 29 itsenäisesti arvioitavaan määritteeseen, joiden kautta työelämän edellyttämiä erilaisia avainpätevyyksiä voidaan eritellä ja arvioida systemaattisesti sekä tapauskohtaisesti. Arvioinnissa voidaan yhdistää eri alojen asiantuntijoiden sekä erilaisilla arviointimenetelmillä tuotettua tietoa. Asiakastyössä Melba soveltuu haastattelun, havainnoinnin sekä arviotavan henkilön itsearvioinnin apuvälineeksi. Yksittäiset määritteet arvioidaan 5-portaisella (Melba) Likert-asteikolla. Melba SL täydentää perusversiota tarkentaen avainpätevyyksien erittelyä arviointiskaalan alkupäässä. Kognitiiviset määritteet Akateemiset taidot/ kommunikaatio Sosiaaliset määritteet Työtapaan liittyvät määritteet Psykomotoriset määritteet 1 = eritäin vähäinen taito/ vaativuus 1a (Melba SL) 1b (Melba SL) 1c (Melba SL) 2 = keskitasoa vähäisempi taito/ vaativuus 2d (Melba SL) 2e (Melba SL) 3 = keskitasoinentaito/ vaativuus 4 = keskitasoa korkeampi taito/ vaativuus 5 = erittäin korkea taito/ vaativuus 12

13 Melban (myös Melba SL) viisi osa-aluetta jakautuu 29 itsenäisesti arvioitavaan määritteeseen: Sosiaaliset määritteet Päämäärätietoisuus Johtaminen Vuorovaikutustaidot Taito arvioida muita Arvioinnin vastaanottaminen Ryhmätyöskentely Työtapaan liittyvät määritteet Pitkäjänteisyys Taito arvioida itseä Epäonnistumisen sieto Järjestelmällisyys Täsmällisyys Omatoimisuus Huolellisuus Vastuullisuus Psykomotoriset määritteet Tarmokkuus Hienomotoriikka Reaktionopeus Akateemiset taidot/ kommunikaatio Tekstin ymmärtäminen Laskeminen Tekstin tuottaminen Puhuminen Kognitiiviset määritteet Suunnitelmallisuus Oivallus Tarkkaavaisuus Keskittyminen Oppiminen/muistaminen Ongelmanratkaisu Sopeutuminen Käsitteellinen ajattelu 13

14 IMBA on lääketieteellis - toimintaterapeuttinen näkökulma työelämän edellyttämän fyysisten taitojen arvioimiseksi. IMBAn avulla työn edellyttämiä erilaisia asentoja, liikkeitä, kehonosien liikkeitä, aistinvaraisen tiedon hallintaa sekä raajojen ja vartalon yhteistoimintaa arvioidaan yhdeksällä osa-alueella. Näiden osaalueiden kautta tarkastellaan myös työympäristön, työolosuhteiden työn järjestelyiden ja työturvallisuuden kysymyksiä. Työn edellyttämiä avainpätevyyksiä (vrt. Melba) tarkastellaan omassa avainpätevyydet osiossa. Osa-alueet jakautuvat edelleen 70 itsenäisesti arvioitavaan määritteeseen. Aivan kuin Melba-arvioinnissakin IMBA-arvioinnissa voidaan yhdistää eri menetelmin tuotettua asiantuntijatietoa sekä arvioitavan henkilön itsearviointeja. Yksittäiset määritteet arvioidaan 6-portaisella (IMBA) Likert-asteikolla Työympäristöön, työolosuhteisiin sekä työn järjestelyihin liittyviä kysymyksiä arvioidaan kategorisella K/E asetikolla. Avainpätevyyksien arvioinnissa käytetään 5-portaista Likert asteikkoa (vrt. Melba). Asennot Liikkuminen Kehonosien liikkeet Tieto Raajojen ja vartalon yhteistoiminta Työympäristön olosuhteet Työn järjestelyt Työturvallisuus Avainpätevyydet (vrt. Melba) 0 = ei taitoa/ vaativuutta lainkaan 1 = eritäin vähäinen taito/ vaativuus 2= vähäinen taito/vaativuus 3 = keskitasoinen taito/vaativuus 4 = vahva taito/vaativuus 5 = erittäin vahva taito/vaativuus K = taito/vaativuus on E = taito/vaativuus ei ole 14

15 IMBAn yhdeksän osa-aluetta jakautuu 70 itsenäisesti arvioitavaan määritteeseen: Asento Istuma-asento Seisoma-asento Polviasento / kyykkyasento Makuuasento Taivutusasento Käsivarsien kohoasento Liikkuminen Käveleminen eril. alustoilla Kiipeäminen Konttaaminen / ryömiminen Kehonosien liikkeet Pään / kaulan liikkeet Vartalon liikkeet Käsivarsien liikkeet Käsien / sormien otteet Jalkojen / jalkaterien liikkeet Avainpätevyydet (Melba) Työn järjestelyt Työaika Vuorotyö Yövuoro Urakka- / tulospalkkaus Pakkotahtinen työ Erillinen työpaikka Työskentely yhteisessä tilassa Työturvallisuus Tapaturma-alttius Työsuojeluvälineiden käyttö Ympäristön olosuhteet Ilma Ääni / melu Värinä / tärinä Valo Kosteus / lika Kaasut / höyryt / pölyt Nesteet / kiinteät aineet Raajojen ja vartalon yhteistoiminta Esineiden nostaminen Esineiden kantaminen Esineiden työntäminen / vetäminen Fyysinen kestävyys Tasapaino Hienomotoriikka Tieto Näkeminen Kuuleminen Äänen muodostus / puhuminen Kosketusaisti / tuntoaisti Asento- ja liikeaisti Eleet / ilmeet Haistaminen / maistaminen Tekstin ymmärtäminen Laskeminen Tekstin tuottaminen 15

16 KÄYTTÖKOULUTUS saksalaisen mallin pohjalta suomalainen käyttökoulutus Melba- ja IMBA-arviointivälineet siirrettiin Suomeen vuosina Ensimmäiset käyttökoulutukset toteutettiin saksalaisten kehittämän koulutusmallin mukaisesti. Käyttökoulutuksen kehittämistä suomalaisen ammattikentän erityistarpeiden mukaiseksi pidettiin alusta lähtien tarpeellisena, sillä työllistymistä tukeva ammatillinen kenttä ja työllistymisen haasteet eivät ole täysin yhtenevät saksalaisen ja suomalaisen kulttuurin välillä. Vuosien aikana suomalaista käyttökoulutusta kehitettiin yhteistyössä OTE - projektin ohjausryhmän kanssa. Kehitystyössä hyödynnettiin projektin aikana kerättyä aineistoa, tutkimustuloksia, kouluttajien kokemuksia sekä koulutukseen osallistuneiden ammattilaisten asian tuntemusta ja palautetta. Käyttökoulutus vakiintui lopulta kolmivaiheiseksi, prosessin omaiseksi kokonaisuudeksi. Koulutuksen apuvälineiksi kehitettiin tietokonepohjaiset arviointilomakkeet. Suomessa arviointivälineiden käyttökoulutukseen on osallistunut (kevät 2005 kevät 2008) noin 450 ammattilaista, jotka työskentelevät eri puolilla Suomea toimivissa organisaatioissa. Taustakoulutukseltaan ammattilaiset muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän. Yleisimmät ammattialat ovat toimintaterapia, fysioterapia, psykologia, sosiaaliala, kasvatustieteet, tekninen ala tai kaupallinen ala. Koulutukseen osallistujien tehtävänimikkeet ovat myös hyvin erilaisia: valmentajia, ohjaajia, terapeutteja, konsultteja, erityisopettajia, suunnittelijoita, tutkijoita, terveydenhoitajia, psykologeja, toiminta- ja fysioterapia psykologia sosiaaliala kasvatustiede tekniset alat kaupallinen ala työvalmentajat työn ohjaajat konsultit opettajat suunnittelijat tutkijat terveydenhoitajat 16

17 ORIENTOIVA KOULUTUSVAIHE (1 pv) LÄHIKOULUTUSVAIHE (2 pv) ETÄKOULUTUSVAIHE (5 6 pv) n. 5 kk aikana Orientoiva koulutusvaihe on etäopiskelua ja harjoittelua. Orientoivassa koulutusvaiheessa koulutukseen osallistujat tutustuvat arviointivälineen määritelmiin, käsitteisiin sekä arviointiprosessiin. Tavoitteena on, että osallistujat jäsentävät omia työkykyä määritteleviä käsityksiään arviointivälineen suhteen. Tällä pyritään rakentamaan - jo ennen lähikoulutusvaihetta - perustaa yhteiselle arviointikielelle ja yhteistoiminnalliselle arvioinnille. omatoiminen verkko-opiskelu omatoiminen verkkoharjoittelu Orientoivassa koulutusvaiheessa osallistujat tutustuvat itsenäisesti arviointivälineeseen verkkopohjaisen materiaalin avulla. Opiskelumateriaali sisältää arviointivälineiden käsikirjat (harjoituksien edellyttämin osin) sekä videopohjaisen ar- viointiharjoituksen. Orientoivassa koulutusvaiheessa osallistujat arvioivat verkon välityksellä ihmisen taitoja/toimintakykyä sekä työtehtävän asettamia vaativuustekijöitä. Arviointiharjoitukseen palataan lähikoulutuspäivien aikana. 17

18 ORIENTOIVA KOULUTUSVAIHE (1 pv) LÄHIKOULUTUSVAIHE (2 pv) ETÄKOULUTUSVAIHE (5 6 pv) n. 5 kk aikana Lähikoulutus on kahden työpäivän mittainen, vuorovaikutteinen koulutusjakso. Lähikoulutuksessa osallistujat perehtyvät arviointivälineen määritelmiin ja käsitteisiin sekä arviointi prosessiin yhteistoiminnallisesti. Tavoitteena on tarkastella sekä arvioida työelämän vaativuustekijöitä ja työn edellyttämiä taitoja osallistujien erilaisia näkökulmia yhdistellen. vuorovaikutteinen opiskelu yhteistoiminnallinen harjoittelu Lähikoulutus sisältää kouluttajaluentoja, yksilötyöskentelyä ja yhteistoiminnallista ryhmätyöskentelyä sekä koko ryhmän kesken että pienryhmissä. Arviointi harjoituksissa tutustutaan tapauskertomuksiin kirjallisen ja videoidun materiaalin avulla. Pienryhmissä (3 4 hlöä) tarkastellaan arvioitavan työtehtävän asettamia vaativuustekijöitä sekä arvioitavan henkilön taitoja kuvaavaa tietoa arviointivälineen eri osa-alueilla. Isossa ryhmässä koulutettavat esittävät toisilleen johtopäätöksensä ja tiedon tulkitsemisessa käyttämänsä perustelut. Osallistujat ja kouluttaja antavat palautetta toistensa näkemyksistä ja ratkaisuista. Arviointivälineen kaikki osa-alueet käydään läpi systemaattisesti. 18

19 I LÄHIKOULUTUS PÄIVÄ arviointiprosessi & työn vaativuuden arvioiminen Kokoontuminen ja esittäytyminen Arviointiprosessi & arvioinnin yleisesittely LUENTO Työn vaativuuden arvioiminen LUENTO Ennakkotehtävän purku LUENTO/RYHMÄKESKUSTELU Lukuharjoitus YKSILÖ- JA PIENRYHMÄTYÖSKENTELYÄ Harjoitusmateriaaliin tutustuminen VIDEO ja KIRJALLINEN MATERIAALI Arviointiharjoitus YKSILÖ- JA PIENRYHMÄTYÖSKENTELYÄ Arviointiharjoituksen purku RYHMÄTYÖSKENTELY: Pienryhmät esittelevät muille arvioinnissa käyttämiään perusteluja ja johtopäätöksiä. Kouluttaja ja ryhmä kommentoivat toistensa tulkintoja Loppukeskustelu & Etätehtävistä sopiminen II LÄHIKOULUTUS PÄIVÄ taitojen arvioiminen työn vaativuuden suhteen Taitojen arvioiminen LUENTO Ennakkotehtävän purku LUENTO/ RYHMÄKESKUSTELU Lukuharjoitus YKSILÖ- JA PIENRYHMÄTYÖSKENTELYÄ Harjoitusmateriaaliin tutustuminen VIDEO ja KIRJALLINEN MATERIAALI Arviointiharjoitus YKSILÖ- JA PIENRYHMÄTYÖSKENTELYÄ Arviointiharjoituksen purku RYHMÄTYÖSKENTELY: Pienryhmät esittelevät käyttämiään arviointiperusteluja ja johtopäätöksiä. Kouluttaja ja ryhmä kommentoivat toistensa tulkintoja Vertailu-metodi & verkkolomakkeet LUENTO Katsaus vertailun raportoimiseen LUENTO Arviointiprosessin kertausta & palautteet Koulutuksen lopettelu tauko 19

20 ORIENTOIVA KOULUTUSVAIHE (1 pv) LÄHIKOULUTUSVAIHE (2 pv) ETÄKOULUTUSVAIHE (5 6 pv) n. 5 kk aikana Etäkoulutusvaihe on ohjattua, verkon välityksellä toteutettua etäopiskelua ja harjoittelua. Koulutusvaiheen tavoitteena on tukea arviointivälineiden käyttöönottoa ja juurtumista erilaisiin, ennen kaikkea omiin asiakastyön käytäntöihin. ohjattu verkkoharjoittelu Etäkoulutusvaiheessa osallistujat harjoittelevat arviointivälineiden käyttöä sekä verkkopohjaisten arviointitapauksien avulla että omasta asiakaskontekstista nouseviin kysymyksiin soveltaen. Ensimmäisissä tehtävissä painotetaan arviointivälineiden käsitteiden ja määritelmien sisäistämistä. Välitehtävissä harjoitellaan erilaisia arviointitapauksia ku- vaavan tiedon jäsentämistä ja tulkitsemista arviointivälineen mukaisesti. Viimeisessä, nk. lopputyössä harjoitellaan koko arviointiprosessin raportoimista eteenpäin arvioinnissa hyödynnetyn tiedon ja arvioijan näkökulmien esittämistä mahdollisimman selkeästi ja johdonmukaisesti. 20

21 Arviointivälineiden käytön ja koulutuksen laadunvarmistus ammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö valvoo Melban ja IMBAn tarkoituk- käyttöä yhteistyössä Saksalaisen kehittäjätahon Vsenmukaista kanssa: Työlääketiede Sürther Str. 171, D Köln, Saksa Puh.: / Psykologia Am Eichenhang 50, D Siegen, Saksa Puh.: / Työtiede Kruppstr , D Essen, Saksa Puh.: /

22 Arviointivälineiden käyttöönoton edellytyksenä kaikkialla on menetelmällisen käyttökoulutuksen suorittaminen. Käyttökoulutuksen ensisijaisena tavoitteena on antaa jokaiselle koulutukseen osallistuneelle välinekohtainen pätevyys työelämän edellyttämien erilaisten taitojen arvioimiseksi. Suomalaisessa käyttökoulutuksessa arviointivälineiden tarkoituksenmukaista käyttöä harjoitellaan kaikissa koulutusvaiheissa ohjatusti, yhteistoiminnallisten sekä verkkopohjaisten arviointiharjoitusten avulla. Kouluttajat arvioivat tavoitteiden toteutumista koulutusryhmissään. Tähän on kehitetty harjoituskohtainen palautekäytäntö, johon jokainen säätiön kouluttama kouluttaja perehdytetään. Koulutustavoitteiden toteutumista voidaan arvioida tämän lisäksi myös laajempina otoksina sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä hyödyntäen. Kvantitatiivista aineistoa kerätään arviointiharjoitusten yhteydessä ja aineisto mahdollistaa arviointijohtopäätösten analyysin erilaisten tilastollisten tunnuslukujen avulla. Esimerkiksi arvioijien välistä yksimielisyyttä voidaan analysoida arvioinnin eri osa-alueilla ja erityyppisiä taustamuuttujia huomioiden. Koulutuspalautteiden avulla kartoitetaan koulutuksen sekä arviointivälineiden kokemuksellista vaikuttavuutta ja hyötyjä. Kvantitatiivista ja kvalitatiivista aineistoa tullaan hyödyntämään myös tulevaisuudessa koulutuksen laadun ja kehitystarpeiden arvioimisessa. koulutusprosessin palaute- ja ohjauskäytäntö kvalitatiivinen aineisto: koulutuspalautteet sekä käyttäjille ja esimiehille osoitetut kyselyt kvantitatiivinen aineisto 22

23 Arviointivälineiden käyttöönotto ja käyttökoulutuksen vaikuttavuus OTE -projektin aikana Arviointivälineen käyttöönottoa ja koulutuksen vaikuttavuutta kartoitettiin syksyllä Jokaiselle (n = 250) Melba- ja IMBA- koulutuksen käyneelle lähetettiin kysely, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan sekä arviointivälineitä että suomalaista käyttökoulutusta. Kolmasosa (83) palautui määräaikaan mennessä. Kaavio1: kyselyyn vastanneet toimialoittain. 4,8 % 21,7 % 8,4 % valmentaja kuntoutus ohjaaja opetusala projektityöntekijä muu 3,6 % 26,5 % 34,9 % Kaavio 2: Kyselyyn vastanneiden käyttökoulutuksen ajankohta 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% 40,0% 30,0% 2,4 % syksy 2004 Osallistui IMBA koulutukseen 28,9 % 24,1 24,1 % % 6,0 % kevät ,5 % syksy kevät syksy 2007 Osallistui Melba koulutukseen 38,6 % ei IMBA koulutusta 21,7 20,0% 18,1 % % 10,8 10,0% 6,0 % 2,4 2,4 0,0% % % % kevät syksy kevät syksy kevät syksy ei Melba koulutusta äyttöönottoa edistäneitä ja estäneitä Ktekijöitä kartoitettiin asteikkopohjaisilla kysymyksillä. Vastaajat valitsivat omaa näkemystä parhaiten vastaavan väittämän 5-portaiselta Likert -asteikolta tai kahden ääripääväittämän väliltä 4-portaiselta Osgood-asteikolla. Muuttujien välistä yhteyden tilastiollista merkitsevyyttä testattiin Khiin-neliötestillä tai Mann Whitney U -testiä. Merkitsevyyden rajana käytettiin p<0,05. Arviointivälineen hyötyä kartoitettiin avoimien kysymysten avulla. Vastauk set analysoitiin sisältöanalyysin avulla: analyysiyksiköksi valittiin ajatuksellinen kokonaisuus, joka muodostui joko yhdestä sanasta, yhdestä lauseesta tai useammasta lauseesta. Ajatuskokonaisuus piti sisällään yhden selkosanaisesti esitetyn ajatusteeman. 23

24 Käyttöönottoon vaikuttavat taustatekijät Vastanneista vajaa kaksi kolmasosaa ilmoitti käyttävänsä arviointivälineitä asiakastyössään. Erityisesti työvalmentajat, työn ohjaajat ja kuntoutusalan työntekijät olivat ottaneet arviointivälineet käyttöönsä. Enemmistö Melbaa ja IMBAA käyttävistä ammattilaisista teki asiakas työtä, jossa he keräsivät tietoa haastattelemalla (63%) tai havainnoimalla (68%) asiakkaidensa toimintaa. Haastattelu ja havainnointikokemus nousivat kyselyssä esiin käyttöönottoa edistävänä tekijänä (tilastollisesti merkitsevä tulos). Sen sijaan valtaosa Melban tai IM- BAn käyttäjistä (64%) ei ollut käyttänyt aikaisemmin säännöllisesti muita työja toimintakyvyn arviointivälineitä. Oman aiemman kokemusten puuttuminen erilaisten testien käytössä koettiin Melban ja IMBAn käyttöön ottoa edistävänä tekijänä (tilastollisesti melkein merkitsevä tulos). Käyttöönottoa estäväksi tekijäksi nousi arviointi prosessin kokeminen hitaaksi (ei tilastollisesti merkitsevä tulos). Mielenkiintoinen tulos oli, että mikäli työyhteisössä käytettiin muita arviointivälineitä, tämä koettiin Melban ja IM- BAn käyttöönottoa estävänä tekijänä (tilastollisesti melkein merkitsevä tulos). Oman esimiehen ja työtovereiden tuki Melban ja IMBAn käyttössä ja harjoittelussa ilmoitettiin arviointivälineiden käyttöönottoa edistävänä tekijänä (ei tilastollisesti merkitsevä tulos). työvalmentajat ja ohjaajat kuntoutusalan ammattilaiset Käyttöönottoa edistäviä tekijöitä: kokemus haastattelu ja/tai havainnointimenetelmistä ei kokemusta testipohjaisista arviointimenetelmistä esimiehen ja työyhteisön tuki Käyttöönottoa estäviä tekijöitä: työyhteisössä käytetään muita menetelmiä arviointiprosessi koetaan hitaaksi 24

25 Käyttöönottoon vaikuttavat tekijät koulutuksessa Käyttäjien kokemus arviointivälineiden hyödystä Käyttöönottoa edistävinä tekijöinä esiin nousi minäpystyvyyden tunteen lisääntyminen, verkkopohjaiset ennakko- ja etätehtävät. Edellä mainittujen koulutustekijöiden ja arviointi välineiden käyttöönoton yhteydet olivat tilastollisesti melkein merkitsevä. Koulutus koettiin ylipäätään mielenkiintoisena ja verkkopohjainen työskentely sekä palautekäytäntö toimivana. Näiden tekijöiden yhteys arviointivälineen käyttöönottoon ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. Käyttöönottoa estäviä tekijöitä oli koulutuksen tiivis ja nopea rytmi. Lähiopetuspäivät (2 pv) koettiin liian lyhyeksi ja harjoituksia sekä harjoituspalautteita toivottiin lisää. Edellä mainitut tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Arviointivälineiden hyöty ammattilaiselle itselleen jakautui selkeästi kolmeen teemaan. Arviointivälineiden koettiin tukevan omaa ammatillista roolia. Tämän lisäksi arviointivälineet koettiin tukevan sekä arviointitehtävää että arviointiprosessin myötä esiin nousseiden tietojen raportoimista eteenpäin. Ammattilaisia pyydettiin arvioimaan myös, millaista hyötyä heidän asiakkaansa ovat saaneet Melban ja IMBAn kautta. Tässä yhteydessä esiin nousi asiakkaan osaamisen sekä työelämän vaativuustekijöiden realisoituminen sekä asiakkaiden itsearviointitaitojen kehittyminen. Koulutuksen vaikutus minäpystyvyyden tunne harjoitustehtävät mielenkiintoisuus lähikoulutuspäivien pituus ja rytmi palautteenanto Käyttäjien kokemus oma ammatillinen rooli työkyvynarviointi prosessi raporttien / lausuntojen kirjoittaminen asiakkaan osaamisen realisoituminen työelämän vaativuustekijöiden realisoituminen asiakkaan itsearvioinnin kehittyminen 25

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä)

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) Mahis työhön projektiseminaarin työpaja Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) 1 Työpajan sisältö projektimme Melba/Imba kokeilun tavoitteista ja toteuttamisesta

Lisätiedot

Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen. tunnistaminen ja arvioiminen. Fyysisten kuormitustekijöiden sekä työturvallisuuskysymysten

Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen. tunnistaminen ja arvioiminen. Fyysisten kuormitustekijöiden sekä työturvallisuuskysymysten Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen tunnistaminen ja arvioiminen Millaista osaamista työelämässä tarvitaan? Mitä työtehtävissä, työyhteisössä ja työympäristössä toimiminen edellyttävät? Miten

Lisätiedot

TYÖN MUOTOILU - TEHTÄVÄN RÄÄTÄLÖINTI TYÖYHTEISÖSSÄ

TYÖN MUOTOILU - TEHTÄVÄN RÄÄTÄLÖINTI TYÖYHTEISÖSSÄ TYÖN MUOTOILU - TEHTÄVÄN RÄÄTÄLÖINTI TYÖYHTEISÖSSÄ Työn muotoilu Työn muotoilu auttaa jaksamaan Elämänvaiheeseen soveltuvaa työn muotoilua on harjoitettava työntekijän koko urakaaren ajan eikä vain senioreiden

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Päivän tuotokset 10.10.2013. Juha Marjakangas, HAAGA-HELIA, ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Päivän tuotokset 10.10.2013. Juha Marjakangas, HAAGA-HELIA, ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Päivän tuotokset 10.10.2013 Juha Marjakangas, HAAGA-HELIA, ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Osallistujien odotuksia 10.10.2013 workshopissa Muiden osallistujien

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖNVALMENTAJILLE KOKEMUKSISTA TE-PALVELUISSA KEHITYSVAMMAISEN ASIAKKAAN KANSSA

KYSELY TYÖHÖNVALMENTAJILLE KOKEMUKSISTA TE-PALVELUISSA KEHITYSVAMMAISEN ASIAKKAAN KANSSA RAPORTTI.5.5 KYSELY TYÖHÖNVALMENTAJILLE KOKEMUKSISTA TE-PALVELUISSA KEHITYSVAMMAISEN ASIAKKAAN KANSSA Rinnekoti-Säätiö Rinnekodintie, 98 Espoo etunimi.sukunimi@rinnekoti.fi (9) 855 (6) Kyselyn perustiedot

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

FINBIM: Koulutustarvekartoitus Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

AOTT: Validoinnin laatutyökalu

AOTT: Validoinnin laatutyökalu 1. Yhteiset eurooppalaiset 1. Validoinnin tarkoituksenmukaisuus 1.1. Validointimenettelyn tavoite on selkeästi kuvattu ja yleisesti tunnustettu 1.2 Validointimenettely on olennainen osa organisaation toimintaa

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

TYÖNANTAJA-CASEJA OSAAMISEN HYÖDYNTÄMISESTÄ

TYÖNANTAJA-CASEJA OSAAMISEN HYÖDYNTÄMISESTÄ TYÖNANTAJA-CASEJA OSAAMISEN HYÖDYNTÄMISESTÄ Osaaminen käyttöön seminaari 16.11.2015 Minna Tarvainen Minna.tarvainen@vamlas.fi Case Linnanmäki Yhteistyön taustaa Työnantajalla halu kantaa sosiaalista vastuuta

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Minkälaisia palveluita ja työtehtäviä asiakkaille, joille nykyiset välityömarkkinat eivät sovellu?

Minkälaisia palveluita ja työtehtäviä asiakkaille, joille nykyiset välityömarkkinat eivät sovellu? Minkälaisia palveluita ja työtehtäviä asiakkaille, joille nykyiset välityömarkkinat eivät sovellu? Työpajan tavoitteena yhteinen oppiminen, keskustelu ja pohdinta Aika puoli tuntia per ryhmä Esittäytyminen:

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työkykypassin käyttöönotto Savon ammatti- ja aikuisopistossa

Työkykypassin käyttöönotto Savon ammatti- ja aikuisopistossa Työkykypassin käyttöönotto Savon ammatti- ja aikuisopistossa Kuvaus prosessista Päivi Virtaharju Ritva Ylitervo Tiedottaminen työkykypassista henkilöstölle: läsnä 20 hlöä eri aloilta Tutustumiskokous työryhmään

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi - hanke 2014-2015. Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen uudistamisen toimenpidekokonaisuus

Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi - hanke 2014-2015. Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen uudistamisen toimenpidekokonaisuus Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi - hanke 2014-2015 Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen uudistamisen toimenpidekokonaisuus Päätavoitteet Työpaikkakouluttajan osaaminen Roolin sisäistäminen

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä 20.5.2014 Riitta Karhapää Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Osatyökykyiset työssä ohjelma 2013 2015 STM 1 Työkykykoordinaattori voi toimia erilaisissa

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot