Aistinvarainen arviointi tuotekehityksessä
|
|
- Teija Nurminen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aistinvarainen arviointi tuotekehityksessä
2 Ihmisen aistijärjestelmä Kolme tärkeää osa-aluetta: Aistinreseptorisolut, jotka vastaanottavat aistimuksia Hermosyyt, jotka välittävät aistimen ärsytyksestä syntyviä hermoimpulsseja Aivoalueet, joissa aistimus rekisteröidään, tulkitaan ja liitetään muuhun tietoon
3 Kuva: Helsingin Sanomat
4 Maistaminen on aistien yhteistyötä Haju- ja makuaisti toimivat yhdessä ¾ mausta on hajua Esim. vanilja, karvasmanteliöljy ja jotkin mausteet Flavori eli maitto on hajun ja maun yhteisvaikutus Näkeminen ja haistaminen vaikuttavat makuun
5 Ikä vaikuttaa hajuaistiimme
6 Kaikki osaavat syödä, mutta kaikki syöminen ei ole aistinvaraista arviointia
7 Aistinvarainen arviointi Tuotteen aistittavien ominaisuuksien luotettavaa mittaamista ihmisen aistein Aistinvaraisen toiminnan perustaminen - Aistinvaraisen arvioinnin raati - Raadin vetäjän nimeäminen Mitä arvioidaan? Miten arvioidaan? Miksi? Aistinvaraiseen toimintaan panostamisen täytyy tuottaa myös tuloksia; testitulosten seuranta, tulosten käyttö päätöksenteossa
8 Aistinvaraisen arvioinnin menetelmät LABORATORIOTESTIT - Erotustestit - Voimakkuusmittaukset - Kuvailevat menetelmät - Laatuasteikot KULUTTAJATESTIT - Hyväksyttävyys ja miellyttävyys
9 Aistinvaraisen arvioinnin menetelmät LABORATORIOTESTIT - Huomio tuotteeseen - Laatu, voimakkuus, erot - Koulutettu raati tai asiantuntijaraati KULUTTAJATESTIT - Huomio kuluttajaan - Hyväksyminen, pitäminen, valinta, ostokäyttäytyminen Täysin eri menetelmät ja raadit
10 Aistinvarainen mittaaminen Aistinvaraisen kokeen tavoitteen määrittely ja päätös millaista raatia ja mitä menetelmiä käytetään Laadunvarmistus, tuotekehitys, markkinatutkimus Näytteiden vertailu; eri toimittajien tuotteet, eri lajikkeet, eri karkeusasteet, alkuperämaa, sato Uusien raaka-aineiden etsiminen Tuotekehitysnäytteet Tuotantonäytteet Kilpailijavertailu Kuluttajahyväksyntä
11 Asiantuntijaraati Ammattimainen ote arviointiin Raati on mittalaite, pyrkimys objektiivisuuteen Arviointitilanteen rauhoittaminen - Kännykät kiinni - Ei huudella naapureille - Rauhallinen työskentely Tehtävän arvostaminen - Itse - Työtoverit - Johto
12 Arvioijat Arvioijien toimintaan vaikuttaa kokonaistilanne, menneisyys ja nykyisyys Arvioija käyttää kaikkea saatavilla olevaa tietoa arvioinneissaan. Näitä vihjeitä ovat mm. vaihtelut - näytteiden koossa - lämpötilassa - astioissa - koodauksessa Kokeen järjestäjä pyrkii minimoimaan vaihtelun Kaikille arvioijille annetaan yhdenmukainen informaatio
13 Arviointiolosuhteet Itsenäinen työskentely Rauhallinen ympäristö Hajuttomuus Hyvä valaistus Arvioinnin jälkeen mahdollisuus keskustella
14 Yleinen arviointitekniikka Vettä suun huuhtomiseen Näytteitä ei tarvitse välttämättä niellä Arviointiohjeet ja arviointijärjestys Arviointia ei pitäisi tehdä flunssaisena Arviointitilanteen rauhoittaminen - Kännykät kiinni - Rauhallisuus - Ei keskustelua arvioinnin aikana
15 Näytteet Näytteiden oikea säilytyslämpötila Näytteiden oikea tarjoilulämpötila kuten normaalissa käyttötilanteessa Valmistusmenetelmä tarkoituksenmukainen ja mahdollisimman yksinkertainen Hygieenisyys
16 Näytteet Näytteiden esittäminen yhtenäisesti - koodaus samalla värillä - näytteen koko - määrällisesti yhtä paljon - tarjoilu samanlaisista astioista, kannelliset kertaastiat? Näytteiden nimeäminen kolminumeroisin koodein (satunnaislukutaulukot) tai kirjaimin Esittämisjärjestyksen satunnaistaminen
17 Näytteiden määrä Käytettävä raatityyppi ja testin luonne vaikuttaa Kokeneelle asiantuntijalle voi esittää enemmän näytteitä kuin kuluttajalle Nesteitä voi esittää enemmän kuin kiinteitä näytteitä Haistettavia näytteitä voi esittää enemmän kuin maistettavia Arvioitavien ominaisuuksien määrä vaikuttaa Näytteiden lukumäärän kasvaessa arviointihalu ja erotuskyky vähenevät (kyllästyminen) Näytteiden määrän vähentäminen; tärkeimmät ja kiinnostavimmat tavoitteen kannalta
18 Referenssinäytteet Näyte joka edustaa asteikon ääripäätä, keskikohtaa tms. Näyte, jossa jokin arvioitava ominaisuus on erityisen selkeä Helpottaa ominaisuuden opettelemista Voi olla valmis elintarvike Tarkoitusta varten tehty tuote
19 Referenssinäytteet Mikä referenssi toimii meillä parhaiten? Mikä on suhteellisen helppo saada / valmistaa? Ei liian vahva / voimakas - Voi supistaa asteikon käyttöä näytteitä arvioitaessa Voidaan pitää mukana arvioinneissa
20 Mausteiden arviointi Vertailunäytteiden käyttö Mitattavat laatuominaisuudet (esim. raekoko, litrapaino) Aistinvarainen laatu: maku, haju, suutuntuma, ulkonäkö Kuivamausteiden maistaminen - Vesiliuoksena - Perunamuusiin sekoitettuna - Kermaviilissä - Valkokastikkeessa - Ruoassa, johon mauste on tarkoitettu
21 Aistinvarainen arviointi Hajuaistia voi nollata haistamalla omaa puhdasta ihoa Voimakkaita näytteitä arvioitaessa apuna voi käyttää vaaleaa leipää Joskus maito voi olla vettä parempi vaihtoehto suun neutraloimisessa
22 Arviointiharjoitus 1 Arvioidaan mausteliemien aistinvaraisia ominaisuuksia
23 Kuvaileva menetelmä Kuvailevat menetelmät ovat kehittyneimpiä ja monipuolisimpia aistinvaraisen arvioinnin menetelmiä Sanallinen ja kuvallinen kuvaus tuotteen aistinvaraisista ominaisuuksista ja niiden voimakkuudesta Kuvailevia menetelmiä voidaan hyödyntää - tuotekehityksessä - laadunvalvonnassa - säilyvyyden tutkimisessa - pakkaustestauksessa - tuotteiden vertailussa - selvitettäessä mitkä tuotteen ominaisuudet vaikuttavat sen kuluttajahyväksyntään
24 Poikkeama vertailunäytteestä kuvaileva menetelmä Jos käytettävissä on hyvä, moitteeton tai perinteinen vertailunäyte Voidaan tutkia tuotemuunnosten tai varastoidun tuotteen ominaisuuksien voimakkuutta suhteessa vertailunäytteeseen Ennen varsinaista arviointia, raati valitsee ja nimeää ominaisuudet, joita tutkittavista näytteistä seurataan. Näytteet arvioidaan jana-asteikolla tai numeerisella asteikolla, jossa keskikohta on sidottu vertailunäytteeseen
25 Poikkeama vertailunäytteestä kuvaileva menetelmä Arvioidaan yksi näyte kerrallaan suhteessa vertailunäytteeseen Tutkittavien näytteiden välisiä eroja ei saada selville Vertailunäyte voidaan lisäksi esittää näytteiden joukossa tuntemattomana (tulosten luotettavuus) Tuorila, Parkkinen & Tolonen
26 Poikkeama vertailunäytteestä kuvaileva menetelmä
27 Case: Pullapitkojen ominaisuusprofiilit maun kokonaisvoimakkuus Pullapitkot paistopinnan väri 10,0 8,0 sisuksen väri makeus 6,0 4,0 sisuksen huokoisuus 2,0 paahtunut maku 0,0 hiivamainen haju pehmeys/kovuus hajun kokonaisvoimakkuus kimmoisuus Tuote B6 (N=43) Tuote D5 (N=44) kosteus Tuote C7 (N=43) Tuote E3 (N=38)
28 Perunan arviointisanastoa Kreutzmann, S et al. Exploratory Study of Potato Cultivar Differences in Sensory and Hedonistic Applicability Tests. Potato Research (2011). 54:13 28.
29 Juuston arviointisanastoa Appelbye
30 Kahvin arviointisanastoa
31 Kuvaileva menetelmä Uuden tuotteen kehitysprojektissa Tutkimusongelman (Kehitystarpeen) täsmentäminen Oman ja kilpailijan tuotteiden profiilit Kertoo miten markkinoilla olevat tuotteet eroavat ominaisuuksiltaan toisistaan Tarkennettu tuotekehitysbrief Osataan määrittää uuden tuotteen haluttu ominaisuusprofiili Esikehitysvaiheessa Arvioidaan kehityksessä olevan tuotteen profiili ja nähdään onko tuote lähellä tavoitetta
32 Kuvaileva menetelmä Uuden tuotteen kehitysprojektissa Jatkokehitys Arvioidaan profiileja tarpeen mukaan. Voidaan tehdä myös yrityksen sisäistä arviointia, mutta otetaan arviointiin samat ominaisuudet kuin mitä profiilissa arvioidaan Kuluttajatestaus Kuluttajatestiin menevistä tuotteista profiili. Kuluttajilla miellyttävyysarviointi. Saadaan selville mistä tuotteista kuluttaja pitää ja profiileista tiedetään miten tuotteet eroavat toisistaan. Kun kuluttajien mieltymys ja koulutetun raadin profiilit yhdistetään (preference mapping) päästään kiinni siihen mitkä ominaisuuserot vaikuttavat miellyttävyyteen vahvimmin.
33 Kuvailevan menetelmän hyöty tuotekehitykselle Koulutettu raati toimii kuin mittari luotettavat ja toistettavat tulokset Tiedetään miten omien tuotteiden ominaisuudet eroavat kilpailijoiden tuotteista Nähdään miten tuotekehitysprosessin muutokset vaikuttavat tuotteiden ominaisuuksiin
34 Kuvailevan menetelmän hyöty tuotekehitykselle Lisätään tuotekehittäjien menetelmäosaamista ja niiden soveltamista tuotekehitysprosessissa (käytetään eri menetelmiä) Saadaan tuotekohtaisia ominaisuuksia oman tuotekehityksen aistinvaraiseen arviointiin Saadaan profiilipankki --- tuoteryhmittäin --- tuotteittain, päivitetään arviointien jälkeen Pystytään tekemään tarkempi tuotekehitysbrief tuotekehitysprosessin lähtötilanteessa
35 Case: Pullapitkot. Kuvailevan raadin ominaisuusprofiili + tuotteen kuluttajamiellyttävyys Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitkä tuotteen aistittavat ominaisuudet vaikuttavat voimakkaimmin pullapitkojen kuluttajamiellyttävyyteen. Hallitestissä selvitettiin tuotteiden preferenssijärjestys. Tutkittavana oli neljä Suomen markkinoilla olevaa pullapitkotuotetta Pullapitkoista tehtiin kuvaileva analyysi koulutetulla raadilla. Raadin arviointien perusteella muodostui tuotteiden ominaisuusprofiilit. Kuvailevan analyysin toteutti Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, Turun yliopisto. Kuluttajatutkimus tehtiin vertailevana hallitutkimuksena Tampereen alueella ja pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat vuotiaat pullapitkoja käyttävät naiset ja miehet. Otoksen koko oli 100 kuluttajaa. Kuluttajat arvioivat tuotteiden aistittavia ominaisuuksia ja kokonaismiellyttävyyttä. Kuluttajatutkimuksen toteutti Foodwest Oy Kuluttajatutkimuksen tulokset yhdistettiin kuvailevan analyysin tuloksiin preference mapping analyysin avulla.
36 Case: Pullapitkojen preference mapping maun kokonaisvoimakkuus Pullapitkot paistopinnan väri 10,0 8,0 sisuksen väri 6,0 makeus 4,0 sisuksen huokoisuus 2,0 paahtunut maku 0,0 hiivamainen haju pehmeys/kovuus hajun kokonaisvoimakkuus kimmoisuus kosteus Tuote B6 (N=43) Tuote C7 (N=43) Tuote D5 (N=44) Tuote E3 (N=38) Kuva 1. Analyyttisen arviointiraadin tekemä ominaisuusprofiili Pullapitko tuotteista
37 Case: Pullapitkojen preference mapping Pullapitkon makeus Tuote B6 (N=114) Tuote D5 (N=111) Tuote C7 (N=111) Tuote E3 (N=112) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1=aivan liian vähän makea 2 3 4=sopiva 5 6 7=aivan liian makea Kuva 2. Kuluttajien arvioima tuotteiden makeus, vastausten jakaumat
38 Case: Pullapitkojen preference mapping Tuotteen kokonaismiellyttävyys Tuote B6 (N=113) 5,7 a Tuote D5 (N=109) 5,1 b Tuote C7 (N=111) 4,2 c Tuote E3 (N=110) 4,1 c Erittäin Melko Hieman Ei epämiellyttävä Melko Hieman Erittäin epämiellyttävä epämiellyttävä epämiellyttävä eikä miellyttävä miellyttävä miellyttävä miellyttävä Kuva 3. Kuluttajien arvioima kokonaismiellyttävyys, vastausten keskiarvot
39 Case: Pullapitkojen preference mapping Ostokiinnostus Tuote B6 (N=113) Tuote D5 (N=112) Tuote C7 (N=111) Tuote E3 (N=112) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ostaisin erittäin epätodennäköisesti Ostaisin melko epätodennäköisesti Ostaisin ehkä Ostaisin melko todennäköisesti Ostaisin erittäin todennäköisesti Kuva 4. Kuluttajien ostokiinnostus, vastausten jakaumat
40 Case: Pullapitkojen preference mapping
41 Case: Pullapitkojen preference mapping Pääkomponenttianalyysin avulla pullapitkojen ominaisuuksista on muodostettu kaksi pääkomponenttia, joiden avulla aineistossa oleva vaihtelu osaltaan selittyy Ensimmäinen komponentti (PC 1) selittää aineistosta 41,2, % ja sille on latautunut voimakkaimmin paahtunut maku, paistopinnan väri ja sisuksen huokoisuus Pystysuoralla y-akselilla oleva toinen pääkomponentti (PC 2) selittää havaittuja eroja lisää 30,4 %. Akselille on latautunut voimakkaimmin maun kokonaisvoimakkuus ja makeus Lähellä ominaisuuspisteitä ovat tuotteet, joilla näiden ominaisuuksien keskiarvot ovat korkeimpia. Kuviosta nähdään myös mitkä ominaisuudet kuluttajat kokevat tärkeiksi ja heidän miellyttävyysarvioitaan ohjaaviksi tekijöiksi ja samalla myös mitkä näytteet vastaavat parhaiten heidän käsitystään miellyttävästä tuotteesta Arvioitujen ominaisuuksien ja näytteiden nimien läheisyyksistä ja etäisyyksistä voidaan tulkita mitkä ominaisuudet ovat olleet voimakkaita missäkin näytteissä.
42 Case: Pullapitkojen preference Näytteet ja ominaisuudet mapping Tuote B6 oli maultaan makea, sisuksen väriltään kellertävä ja melko kostea. Tuotteen hiivamainen haju oli mieto Tuote D5 oli maultaan voimakas ja makea, rakenteeltaan pehmeä ja sen hajun kokonaisvoimakkuus oli melko voimakas. Tuote C7:n paistopinnan väri oli tumma, sisus huokoinen ja maku paahtunut Tuote E3 oli kostea ja sisuksen väriltään kellertävä Kuluttajamiellyttävyys ja tuoteominaisuudet Ominaisuuksista maun makeus ja maun kokonaisvoimakkuus ovat kuluttajaa miellyttäviä ominaisuuksia ja näitä ominaisuuksia lähinnä olivat Tuotteet B6 ja D5 Kauimpana kuluttajien miellyttävyyttä ovat ominaisuuksista hiivamainen haju, paahtunut maku ja sisuksen huokoisuus. Lähimpänä näitä ominaisuuksia ovat Tuotteet C7 ja E3.
43 Erotustestit Käytetyimmät erotustestit ovat kolmitesti ja pari kolmitesti Kehitetty näytteiden välisten pienten erojen havaitsemiseen Testeillä selvitetään eroavatko näytteet aistittavilta ominaisuuksiltaan toisistaan tai voidaanko ero havaita jonkin nimetyn ominaisuuden suhteen Testit eivät kerro eron suuruutta Kolmitestissä esitetään kolme näytettä, joista kaksi on samanlaisia ja yksi poikkeava. Arvioijan tehtävänä on tunnistaa poikkeava näyte sarjasta. Arvausmahdollisuus 1/3.
44 Kolmitesti Vähintään 5 henkilön raati, mielellään 10 henkilöä Arvioijille esitetään yksi tai kaksi näytesarjaa/arviointikerta Näytesarjassa on kaksi samaa näytettä ja yksi poikkeava. Arvioijan tehtävänä on tunnistaa poikkeava näyte sarjasta. Näytteiden esitysjärjestys satunnaistetaan tasapuolisesti kuutena mahdollisena yhdistelmänä (AAB, BAA, BBA, BAB, ABB). Kaikkia yhdistelmiä pyritään käyttämään
45 Kolmitesti Ulkonäköerot on pystyttävä eliminoimaan Arvioijilta voidaan pyytää lisäksi vapaamuotoinen kuvailu havaitusta erosta Jos eroa on, jatketaan muilla menetelmillä Eroavat näytteet voivat olla yhtä pidettyjä
46 Kolmitesti Kolmitestin tuloksen tilastollinen merkitsevyys selviää valmiiksi lasketuista tilastollisista taulukoista. Poikkeavan näytteen valinneiden arvioijien lukumäärän tulee olla yhtä suuri tai suurempi kuin taulukossa, jotta näytteiden välistä eroa voidaan pitää tilastollisesti merkitsevänä kyseisellä merkitsevyystasolla. Taulukot on rakennettu perinteisesti käytettyjen todennäköisyystasojen mukaan
47 Kolmitestin tulos Näytteiden välisen eron tilastollinen merkitsevyys luetaan kolmitestin tilastotaulukosta, kaikkien arvioiden lukumäärän kohdalta Esim. Kastikkeessa ollut tavallinen suola korvattiin mineraalisuolalla. Testataan aiheuttaako muutos aistinvaraisesti havaittavan eron. Testiin osallistui 10 arvioijaa. Arvioijille esitettiin kaksi näytesarjaa, arviointienlukumäärä n=20. Poikkeavan näyte löytyi 12 tapauksessa. Tulos on tilastollisesti merkitsevä tasolla p <0,05 eli suolan vaihtaminen mineraalisuolaan aiheuttaa merkitsevän eron kastikkeen aistinvaraisiin ominaisuuksiin. (merkitsevyystaso p<0,05, 5% riski, että tulos on arvaus)
48 Yhteenveto tuotekehitysnäytteiden arviointi Voidaanko kuvailla tavoitteelliset tuoteominaisuudet jo tuotekehitysbriefiä tehtäessä? Toimisiko myös uusien / korvaavien tuotteiden valinnassa? Vertailunäytteiden käyttäminen ominaisuuksien määrittelyssä Tuotekehityksen ensimmäisen arvioinnin voi tehdä esim. 2 3 hlöä vapaamuotoisena arviointina Esim. Sanallinen kuvaus massasta valmistusvaiheessa ja paistotuloksen kuvaus. Sanallinen kuvaus tuotteiden ulkonäöstä, mausta ja rakenteesta
49 Yhteenveto tuotekehitysnäytteiden arviointi Jos näytteitä on paljon, voisi pienemmällä raadilla tehdä ensin karsintaa, esim. kirjataan perustelut karsiutumiselle (tuoteominaisuudet, pakkaus, käytettävyys..) Testataan isommalla raadilla kiinnostavimmat ja tärkeimmät näytteet, käytetään kuvailevaa menetelmää (Huom! Raadin koulutus) Arvioidaan tuotekehitysbriefissä määriteltyjä tavoitteellisia tuoteominaisuuksia Esim. Gluteenittomat ohukaiset
50 Aistinvarainen laaduntarkkailu Käytetään luokka-asteikkoa Edellyttää laatuvaatimusten tarkkaa määrittelyä, tuotespesifikaatiota (kemialliset, fysikaaliset, mikrobiologiset, aistinvaraiset) Kriittiset aistinvaraiset ominaisuudet ja tavoitetasot, jotka ovat merkityksellisiä hyväksyttävyydelle 1) Tuotteen ominaisuuksien arviointi 2) Mahdollisten laatuvirheiden kuvailu 3) Laatupisteiden antaminen
51 Aistinvarainen laaduntarkkailu Laatuasteikko on käytetyimpiä menetelmiä Asteikko kuvaa laadun eri tasoja erinomaisesta huonoon tai tuotteen aistittavan laadun poikkeamaa tavoitetasosta tai spesifikaatiosta Virheiden ja poikkeamien nimeäminen - virhenimistöt Koulutus, kokemus, harjaantuminen, pieni raati 3 5 hlöä Vaativa menetelmä, koska arvioijan pystyttävä pitämään mielessä tuotespesifikaatiossa kuvattu tavoite (ellei vertailunäytettä käytettävissä) Tuntea ja pystyä nimeämään virheet (tuotannon ongelmat, virheellinen raaka-aine tai käsittely) Virheen merkitys
52 Supermaistajuus Makuherkkien ihmisten kielessä on paljon enemmän makusilmuja ja nystyjä kuin keskivertomaistajilla Tutkitaan karvaan maun aistimusta (6-npropyylitiourasiili lääkeaineella) - osa maistaa äärimmäisen voimakkaana - osa ei maista lainkaan Suomalaisista herkkiä maistajia on 13 %
53 Raadin yksimielisyys Ihmiset oppivat eritavalla ja eri tahtiin Täydellisen yksimielisyyden saavuttaminen? - Esim. aistien herkkyys vaihtelee
54 Tutkimustuloksia Kouluttaminen esimerkiksi: Parantaa asteikon käyttöä Lisää erottelukykyä Parantaa raadin yksimielisyyttä Vähentää arviointikerran vaikutusta tuloksiin Palautteen antaminen tehostaa raadin toimintaa Labbe, Rytz, Hugi Training is a critical to obtain reliable product profiles in real food industry context. Food quality and Preference, 15,
55 Aistinvaraisen raadin motivoinnista Mikä ihmistä motivoi? Mahdollisuus saavuttaa jotain - Oma kehittyminen arvioijana - Halu auttaa ja olla hyödyksi - Palkinto
56 Aistinvaraisen raadin motivoinnista Kertausharjoitukset - Pitkä tauko arvioinneissa - Piilotetut seurantanäytteet - esim. tahallinen virhemaku/haju - valmistetaan erityisesti arviointia varten Mahdollisiin ongelmiin puuttuminen ajoissa - Tarjotaan mahdollisuus vaikean asian opettelemiseen - esim. Onko asteikko ymmärretty oikeinpäin? Aikalisä - Jätetään asia pöydälle ja palataan siihen seuraavalla kerralla
57
Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus
Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 2 Aistinvarainen arviointi Menetelmä, jolla tuotteen tai raaka-aineen
Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus
Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 9.11.2017 MIKSI AISTINVARAISTA ARVIOINTIA Miksi aistinvaraista arviointia tarvitaan?
IV Näytteiden välisten erojen mittaaminen
IV Näytteiden välisten erojen mittaaminen Raija-Liisa Heiniö ja Anja Lapveteläinen 1. Johdanto Erotustestit on kehitetty näytteiden välisten pienten erojen havaitsemiseen: ne ovat erityisen herkkiä testejä.
MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21
MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden
Aistinvaraiset menetelmät
Aistinvaraiset menetelmät Leena Lilleberg Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kemian ja toksikologiantutkimusyksikkö Elintarvikeanalytiikkajaosto Aistinvarainen analytiikka Evirassa Akkreditoituja aistinvaraisia
AISTINVARAINEN ARVIOINTI AMMATTIKEITTIÖSSÄ
Johanna Nyman AISTINVARAINEN ARVIOINTI AMMATTIKEITTIÖSSÄ Opinnäytetyö Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Syyskuu 2011 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 29.9.2011 Tekijä(t) Johanna
Johdatus aisteihin. Tunti 1
Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta
Aistinvaraisten arviointimenetelmien käyttöönotto
Piia Manninen Aistinvaraisten arviointimenetelmien käyttöönotto Alaotsikko Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Insinöörityö 13.4.2011 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä
ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11)
ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11) aisti sense Kyky ottaa vastaan ja käsitellä ärsykkeitä. aistimus sensation Ärsykkeen aikaansaama aistinsolujen reaktio, joka välittyy hermoimpulssina aivoihin
MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20
MAKUKOULU Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 Tunnilla käsitellään ihmisen aisteja ja niiden käyttöä elintarvikkeiden arvioinnissa. Harjoitustehtävien avulla havainnollistetaan eri aistien toimintaa. 2
KALATALOUDEN INNOVAATIO -OHJELMAT. Anu Hopia, Katja Marttunen, Sandra Mellberg, Susanna Ihanus Kalatalouden Innovaatiopäivät 9.11.
KALATALOUDEN INNOVAATIO -OHJELMAT Tuotekehitystyöpajojen Ohjelman nimi tähän tuotoksia Anu Hopia, Katja Marttunen, Sandra Mellberg, Susanna Ihanus Kalatalouden Innovaatiopäivät 9.11.2018 Tuotekehitystyöpajat
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi Yksiulotteisen
AISTITTAVAN LAADUN ARVIOINTIPALVELUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Elintarviketekniikka 2012 Rosita Johansson AISTITTAVAN LAADUN ARVIOINTIPALVELUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
V Kuvailevat menetelmät
V Kuvailevat menetelmät 1. Johdanto Kuvailevat menetelmät ovat aistinvaraisen arvioinnin menetelmistä kehittyneimpiä. Niitä oikein käyttämällä saadaan objektiivinen kokonaiskuva tuotteen keskeisimmistä
Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654
1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää
Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015
Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015 Workshop 3: Elintarvikkeiden mikrobiologiset ohjearvot Vuonna 2014 elintarviketeollisuuden, laboratorioiden ja Eviran
Liisa Jaara ELINTARVIKELAADUN SEURANTA TEOLLISUUDESSA PUOLUSTUSVOIMIEN AISTINVARAISEN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN
Liisa Jaara ELINTARVIKELAADUN SEURANTA TEOLLISUUDESSA PUOLUSTUSVOIMIEN AISTINVARAISEN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Matkailu-, ravitsemisja talousala Kevät 2006 OPINNÄYTETYÖ
r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA
LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA Marianne Torkko 27.9.2014 1.10.2014 1 Julkaisut Torkko M, Linna A, Katajavuori N, Juppo A.M. 2013. Quality KPIs in pharmaceutical and food industry. J Pharm Innov. 2013;
Testejä suhdeasteikollisille muuttujille
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testejä suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (007) 1 Testejä suhdeasteikollisille muuttujille >> Testit normaalijakauman
Aistinvaraisen arvioinnin hyödyntäminen tuotekehityksen tukena
6-8.6.2016 Aistinvaraisen arvioinnin hyödyntäminen tuotekehityksen tukena Kari Solala, Pasilankatu 2, FI-00240 Helsinki, Finland // www.makery.fi Esityksen rakenne Yleistä aisteista ja niiden merkityksestä
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)
Jogurttimakujen kehittäminen Valiolle ja uuden kuluttajatestimenetelmän pilotointi
Jogurttimakujen kehittäminen Valiolle ja uuden kuluttajatestimenetelmän pilotointi Turunen, Anniina Stoor, Maarit 2010 Leppävaara Laurea ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Jogurttimakujen kehittäminen
OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3
OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset
Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR
Kuluttajatutkimus Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat Makery ja PTR, Viikinkaari 4, FI-00790 Helsinki, Finland // www.makery.fi Makery on elintarvikealan kehitysyhtiö.
SPELTTIVEHNÄN AISTINVARAISET OMINAISUUDET JA MIELLYTTÄVYYSTUTKIMUS
Opinnäytetyö SPELTTIVEHNÄN AISTINVARAISET OMINAISUUDET JA MIELLYTTÄVYYSTUTKIMUS Elina Tenhu Elintarviketekniikka 2011 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelma: Bio- ja elintarviketekniikka TIIVISTELMÄ
ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017
ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 Yhteyshenkilöt Eeva-Liisa Lehto, puh 040 8255056, sähköposti eeva-liisa.lehto@foodwest.fi
SOUS VIDE KYPSENNYSMENETELMÄN VAIKUTUS KIRJOLOHEN AISTITTAVAAN LAATUUN
Opinnäytetyö (YAMK) Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma 2012 Sirkka-Liisa Havunen SOUS VIDE KYPSENNYSMENETELMÄN VAIKUTUS KIRJOLOHEN AISTITTAVAAN LAATUUN 2 OPINNÄYTETYÖ (YAMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.
Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014
Lasten ja aikuisten omenamieltymykset
Lasten ja aikuisten omenamieltymykset Monipuolinen omena seminaari Laila Seppä Tutkijatohtori Helsingin yliopisto Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Aistinvaraisen tutkimuksen laboratorio Esityksen
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
TUOTEKEHITYS. YHTEYSTIEDOT MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Myllytie 1 31600 Jokioinen Puh. 03-41881
TUOTEKEHITYS ETL:n tuotekehitys käsittää tuotekehityshallin ja aistinvaraisen laboratorion. Tuotekehityksen laitteet, tilat ja henkilöstö ovat vuokrattavissa myös ulkopuolisten asiakkaiden käyttöön. Tuotekehityshalli
HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT
HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies
A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen
A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä
Tavoitteet ja strategiat. Markkinaselvitykset: kohdemarkkinat vientimaassa ja niiden kehitys Kohderyhmä Tuoteideat kohdemarkkinoille
Tavoitteet ja strategiat Markkinaselvitykset: kohdemarkkinat vientimaassa ja niiden kehitys Kohderyhmä Tuoteideat kohdemarkkinoille Viennin markkinointisuunnitelma: Kohdemarkkinat Myyntitavoitteet Agentit
Työvaihe Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Valvonta ja dokumentointi Korjaavat toimenpiteet. Vastaanottotarkastus, raakaainetyypistä
Työvaihe Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Valvonta ja dokumentointi Korjaavat toimenpiteet Raakamaidon vastaanotto Raakamaidossa on haittamikrobeja, kasvunestoaineita tai sen aistittava laatu
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
Anna Saarinen. Kypsennysmenetelmien vaikutus perunan aistittavaan laatuun
Anna Saarinen Kypsennysmenetelmien vaikutus perunan aistittavaan laatuun Opinnäytetyö Syksy 2011 Liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan toimipiste Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
Histopatologisen tutkimuksen virhelähteet. Heikki Aho Laaduntarkkailupäivät 9.2.2005
Histopatologisen tutkimuksen virhelähteet Heikki Aho Laaduntarkkailupäivät 9.2.2005 Mittausepävarmuus Mittausepävarmuus on arvio ilmoitetun mittaustuloksen siitä osasta, joka kuvaa aluetta, jonka sisällä
Mittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 8. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 8. marraskuuta 2007 1 / 18 1 Kertausta: momenttimenetelmä ja suurimman uskottavuuden menetelmä 2 Tilastollinen
Aistinvarainen arviointi osana elintarvikkeiden tuotekehitystä. Minna Juurikivi
Aistinvarainen arviointi osana elintarvikkeiden tuotekehitystä Minna Juurikivi 27.5.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Minna Juurikivi Koulutusohjelma Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Raportin/Opinnäytetyön
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 11. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 11. lokakuuta 2007 1 / 15 1 Johdantoa tilastotieteeseen Peruskäsitteitä Tilastollisen kuvailun ja päättelyn menetelmiä
Ikäihmisten ateriat remonttiin Senioriraati ateriakehityksen tukena
Ikäihmisten ateriat remonttiin Senioriraati ateriakehityksen tukena Seniori-Sapuska-projektin lehdistötilaisuus 27.11.2014, Postitalo, Helsinki Erikoistutkija Raija-Liisa Heiniö, VTT Miltä ruoka maistuu,
Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi (yksisuuntainen)
1 MTTTP3 Luento 29.1.2015 Luku 6 Hypoteesien testaus Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? H 0 : µ = µ 0 H 1 : µ < µ 0 Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi
Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Tilastollinen testaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolla: havainnot generoineen jakauman muoto on usein tunnettu, mutta parametrit tulee estimoida Joskus parametreista on perusteltua esittää
Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR
Kuluttajatutkimus Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat Makery ja PTR, Viikinkaari 4, FI-00790 Helsinki, Finland // www.makery.fi Makery on elintarvikealan kehitysyhtiö.
Rationaaliset argumentit Ympäristöystävällisyys, pieni hiilijalanjälki Terveellisyys Hyvät ravintoarvot
SIRKKAA SOPASSA Esityksen sisältö Miten kuluttajat saadaan innostumaan hyönteisistä elintarvikkeena? Miten kuluttajat saadaan haluamaan hyönteisruokaa? Esteet hyönteisten hyväksyttävyyteen näyttävät olevan
Anna tutki: Naisen asema työelämässä
Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
WAD-518 WAFFLE MAKER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM
WAD-518 WAFFLE MAKER NO SE DK FI GB BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM KÄYTTÖOHJE WAD-518 VOHVELIRAUTA FIN Wilfa WAD-518 -vohvelirauta on vohvelirautasarja,
WA-1 WAFFLE MAKER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM
WA-1 WAFFLE MAKER NO SE DK FI GB BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM KÄYTTÖOHJE WA-1 VOHVELIRAUTA FIN TÄRKEITÄ TURVALLISUUSMÄÄRÄYKSIÄ Sähkölaitteita
Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi
Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen
Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.
5.10.2017/1 MTTTP1, luento 5.10.2017 KERTAUSTA Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria. Muodostetaan väli, joka peittää parametrin etukäteen valitulla todennäköisyydellä,
Vinkkejä lajikevalintoihin. 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy
Vinkkejä lajikevalintoihin 1 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy Värikoodit vs. lajikkeet Lajikkeiden ja perunaerien erot selviävät vain kokeilemalla ja testaamalla. Värikoodit ohjaavat oikeaan käyttötarkoitukseen,
Keittokoetta ei kuitenkaan tarvitse suorittaa, jos ruho ja elimet hylätään patologisanatomisten muutosten perusteella.
Vastuuhenkilö Leena Lilleberg Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Menetelmä soveltuu nauta- ja kavioeläinten, sian, lampaan ja vuohen lihan aistinvaraiseen laadunarviointiin lihantarkastuksen yhteydessä.
Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja
Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi
Ihanaa maistuvaa joulua!
Ihanaa maistuvaa joulua! Hyvästä ruoasta tulee hyvä olo. Olemme koonneet sinulle joulun perinteisiä ja uudenlaisiakin reseptejä maistuvalla ja terveellisellä tavalla tehtynä. Kaikki ohjeet ovat sokerittomia,
Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.
6.10.2015/1 MTTTP1, luento 6.10.2015 KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria. Muodostetaan väli, joka peittää parametrin etukäteen valitulla
Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.
6.10.2016/1 MTTTP1, luento 6.10.2016 KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria. Muodostetaan väli, joka peittää parametrin etukäteen valitulla
VOIKO ASUNTOHINTAKUPLAN SITTENKIN HAVAITA HELPOSTI?
1 Arvoasuntopäivä 2015 6.5.2015, Pörssitalo, Helsinki VOIKO ASUNTOHINTAKUPLAN SITTENKIN HAVAITA HELPOSTI? Elias Oikarinen KTT, Akatemiatutkija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Kiinteistösijoittamisen
Populaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N
11.9.2018/1 MTTTP1, luento 11.9.2018 KERTAUSTA Populaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N Populaation yksikkö tilastoyksikkö, havaintoyksikkö Otos populaation
SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö
SPSS-pikaohje Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS on ohjelmisto tilastollisten aineistojen analysointiin. Hyvinvointiteknologian ATK-luokassa on asennettuna SPSS versio 13.. Huom! Ainakin joissakin
Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1
Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1 Bernoulli-jakauman odotusarvon luottamusväli 1/2 Olkoon havainnot X 1,..., X n yksinkertainen satunnaisotos Bernoulli-jakaumasta parametrilla p. Eli X Bernoulli(p).
VALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ
VALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ MERKITSE KUVAAN VALONTAITTOMITTARIN OSAT. 1. Okulaarin säätörengas 2. Asteikkorengas 3. Käyttökatkaisin 4. Linssipitimen vapautin 5. Linssialusta 6. Linssipidin 7. Linssipöytä
Kvantitatiiviset menetelmät
Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden
Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3
Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.
Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus
Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods
Henkilöliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus. Sääntelyelin, Mertti Anttila IROResearch Oy, Tomi Ronkainen
Henkilöliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus 2019 Sääntelyelin, Mertti Anttila IROResearch Oy, Tomi Ronkainen Tutkimuksen taustat Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää junaliikenteen käyttämistä ja
ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY
Tilastollinen testaus Tilastollinen testaus Tilastollisessa testauksessa tutkitaan tutkimuskohteita koskevien oletusten tai väitteiden paikkansapitävyyttä havaintojen avulla. Testattavat oletukset tai
RAKENNUSMATERIAALIEN AISTINVARAINEN ARVIOINTI (HAJUT)-TILASTOLLINEN TARKASTELU TUOTERYHMITTÄIN SEKÄ KOKEMUKSIA HAJUHAITTAKOHTEISTA
RAKENNUSMATERIAALIEN AISTINVARAINEN ARVIOINTI (HAJUT)-TILASTOLLINEN TARKASTELU TUOTERYHMITTÄIN SEKÄ KOKEMUKSIA HAJUHAITTAKOHTEISTA Sisäilmastoseminaari 2016, Helsinki Helena Järnström, Mikko Saari ja Taneli
NÄKÖKULMIA TUOTEKEHITYKSEEN
Savonia-ammattikorkeakoulu NÄKÖKULMIA TUOTEKEHITYKSEEN TULEVAISUUDEN ELINTARVIKKEET Kuluttajatuotteiden osaaminen ja verkostot hanke 1 Materiaalin sisältö Yleiskatsaus elintarvikkeiden tuotekehitysprosessiin
Melun vaikutukset asuinkerrostaloissa
Melun vaikutukset asuinkerrostaloissa Valtteri Hongisto, Maria Mäkilä, Annu Haapakangas, Mikko Kylliäinen ja Jukka Hyönä +358405851888 valtteri.hongisto@ttl.fi Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Helsinki Rakennusten
FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0276/143. Tarkistus. Jolanta Emilia Hibner, Bogusław Sonik ja muut
4.9.2013 A7-0276/143 143 Johdanto-osan 15 kappale (15) Sääntelyn erilaistuminen on sitäkin todennäköisempää, kun otetaan huomioon tupakkatuotteet, mukaan luettuna savuttomat tupakkatuotteet, joissa tunnusomaisena
Laadunvalvonta. Pakkausalan peruskurssi nro 77
Laadunvalvonta Pakkausalan peruskurssi nro 77 Sisältö 1. Raisio lyhyesti 2. Pakkausmateriaalien laadunvalvonta 3. Elintarviketeollisuuden toimintaympäristö 2 1. Raisio lyhyesti Raisio-konserni Toimintaa
11.4. Context-free kielet 1 / 17
11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä
b6) samaan perusjoukkoon kohdistuu samanaikaisesti useampia tutkimuksia.
806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I 1. välikoe 11.3.2011 (Jari Päkkilä) VALITSE VIIDESTÄ TEHTÄVÄSTÄ NELJÄ JA VASTAA VAIN NIIHIN! 1. Valitse kohdissa A-F oikea (vain yksi) vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Tilastollinen testaus TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Tilastolliset testit >> Tilastollinen testaus Tilastolliset hypoteesit Tilastolliset
ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus 2013
Julkaisuvapaa ma 28.10.2013 klo 06.00 Tyytyväisyys televiestintäpalveluihin nousee - Terveen kilpailutilanteen säilyttäminen on nyt ratkaiseva ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...
JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen
Hämeenlinna
Hämeenlinna 24.5.2016 MIKÄ OIVA? Valtakunnallista uutta elintarvikevalvonnan tietojen julkistamisjärjestelmää kutsutaan Oivaksi. Valvontatietojen julkistaminen perustuu elintarvikelakiin (23/2006). MIKÄ
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KAKSIULOTTEISEN EMPIIRISEN JAKAUMAN TARKASTELU Jatkuvat muuttujat: hajontakuvio Koehenkilöiden pituus 75- ja 80-vuotiaana ID Pituus 75 Pituus 80 1 156
KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA
Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA
Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1
Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (004) 1 Testit suhdeasteikollisille muuttujille Testit normaalijakauman parametreille Yhden otoksen t-testi Kahden
Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)
Jussi Kukkoniemi. Jogurttihapatteiden systemaattinen testaus
Jussi Kukkoniemi Jogurttihapatteiden systemaattinen testaus Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Insinöörityö 12.10.2012 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika
Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen
Puisten kävelysiltojen värähtelymittaukset
Puisten kävelysiltojen värähtelymittaukset Puupäivä, 28.11.2013, Wanha Satama, Helsinki Asko Talja, VTT Timo Tirkkonen, Liikennevirasto 2 Esityksen sisältö Tausta ja tavoitteet Mitatut sillat Koeohjelma
Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa
Lehdistötiedote heinäkuu 2011 Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa Höyryuunin käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana. Syy siihen on höyryuunin avulla saatava loistava ruoanvalmistustulos.
Työn tavoitteita. 1 Teoriaa
FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä
Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle
Lectio praecursoria. Satunnaistusalgoritmeja tiedonlouhinnan tulosten merkitsevyyden arviointiin. Markus Ojala. 12.
Lectio praecursoria Satunnaistusalgoritmeja tiedonlouhinnan tulosten merkitsevyyden arviointiin Markus Ojala 12. marraskuuta 2011 Käsitteet Satunnaistusalgoritmeja tiedonlouhinnan tulosten merkitsevyyden
6.1.2 Yhdessä populaatiossa tietyn tyyppisten alkioiden prosentuaalista osuutta koskeva päättely
3.12.2018/1 MTTTP5, luento 3.12.2018 6.1.2 Yhdessä populaatiossa tietyn tyyppisten alkioiden prosentuaalista osuutta koskeva päättely H 0 : = 0 Oletetaan, että populaatiossa viallisia %. Olkoon X 1, X
Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
Veden aistinvarainen arviointi NMKL:n menetelmällä
Veden aistinvarainen arviointi NMKL:n menetelmällä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Sisältö Talousvesi NMKL- menetelmä Nro 183
Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 2
Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 2 Kevät 2012 1 Lineaarinen inversio-ongelma Määritelmä 1.1. Yleinen (reaaliarvoinen) lineaarinen inversio-ongelma voidaan esittää muodossa m = Ax +
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti