Pienten lasten ruokakasvatuksen lähtökohtia Sapere-ruokakasvatusmenetelmä. Aila Naalisvaara. Seinäjoki Aila Naalisvaara 1
|
|
- Jukka-Pekka Ahola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pienten lasten ruokakasvatuksen lähtökohtia Sapere-ruokakasvatusmenetelmä Aila Naalisvaara Aila Naalisvaara 1
2 Saperesta ruokakasvatukseen Sapere - menetelmää hyödynnettiin ja sovellettiin eri projekteissa v Projekteissa haettiin kokemuksia ja oivalluksia siitä, kuinka lapsi oppii ruoasta ja kokee sen myönteisenä asiana. Kokemusten myötä tiedostettiin ja nostettiin esille se, että ruokakasvatus on tärkeä osa päivähoidon/ varhaiskasvatuksen arkea ja kehittämistyötä. Varhaiskasvatuksen työyhteisöissä nousi esille tarve linjata ruokakasvatuksen periaatteita yhteisesti. à Ruokakasvatus haluttiin sitoa osaksi varhaiskasvatuksen suunnittelua ja pedagogiikkaa. Aila Naalisvaara 2
3 Jokainen ruokaan ja ruokailuun liittyvä hetki ja tilanne on ruokakasvatusta. Lapsen ruokamaailma/ruokaympäristö sisältää aina kasvatusta à tietoista, tiedostamatonta, piiloista, näkyvää. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma 2016: Lapsen oppiminen - on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla - siinä yhdistyvät tiedot, taidot, toiminta, tunteet - siihen kuuluu aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu - siihen sisältyy leikki, liikkuminen, tutkiminen, erilaisten työtehtävien tekeminen, ilmaisu ja taiteellisuuteen perustuva toiminta. Lapsi oppii havainnoidessaan ja tarkkaillessaan ympäristöään ja jäljitellessään muiden toimintaa Mari Sandell: Aila Naalisvaara 3
4 Ruokamaailma on fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen ja sosiaalinen kokemusmaailma, jonka lapsi kohtaa liittyen: ruuanvalmistukseen, ruokaan, ruokailuun, ruuan hankintaan, ruokapuheeseen ruuan terveellisyyteen, ravitsemukseen, ruoan vaikutuksiin ruuan kasvattamiseen, jalostamiseen ympäristön välittämiin tietoihin, taitoihin, asenteisiin, arvoihin, tunteisiin, sosiaalisiin suhteisiin kasvuympäristöön ja sen välittämään ruokakulttuuriin (perhe, sukulaiset, vertaissuhteet, ym.) à laaja-alainen oppiminen, opettaminen ja oppimiskäsitys Aila Naalisvaara 4
5 Lapsen matka ruokamaailmaan: leikki Aila Naalisvaara 5
6 (Ruoka)leikki Leikki on lapsilähtöisyyden ydintä Lapsi ei leiki oppiakseen, oppiminen tulee siinä sivussa Ensileikki lapsen kanssa lapsella leikitään syömistilanteet Esineleikki: ruuasta tulee lapselle leikkiväline, sitä tutkitaan vahvasti aistikokemusten kautta Jäljittelyleikki: (huipussaan 1-2 vuotiailla) Kuvitteluleikki: spagetti on mato Roolileikit lapsen kanssa hoivaleikit, kotileikit, ravintolaleikit, kauppaleikit Aila Naalisvaara 6
7 Ruokakieli/puhe antaa lapselle aineksia ruokamaailman havaitsemiseen, tuntemiseen, tietämiseen ja ajatteluun Puheen kautta olemme vastavuoroisessa prosessissa lapsen kanssa ja ilmaisemme ruokaan liittyvää tekemistä nimeämistä kokemista mielipidettä ajattelua, päättelyä laatua ongelmanratkaisua tunteita Aila Naalisvaara 7
8 Tutkiminen Ihmettelyä, tutkimista, kokeilua ja KEKSIMISTÄ 1. Havaintokysymyksiä Minkä värinen/muotoinen xxx on? Mikä ääni kuuluu, kun syöt XXX tai halkaiset sen veitsellä? 2. Muistikysymyksiä Onko xxx aina tämän värinen/muotoinen? Millaisena olet sen aikaisemmin nähnyt (esim. raaka marja à kypsä marja)? 3. Vertailukysymyksiä Vertailukysymykset johdattavat havainnoimaan ruoka-aineiden ulkonäköä, kokoa, painoa, olomuotoa, makua ja muuttumista eri tilanteissa. 4. Aktivointi- ja päättelykysymyksiä Mitä tapahtuu, jos xxx paistetaan. 5. Soveltamiskysymykset Minkä väriseksi jogurtti muuttuu kun siihen lisätään mansikoiden sijasta mustikoita? Mitä muuta voidaan pakastaa? 6. Mielipide- ja arviointikysymykset Vaikuttaako jokin väri siihen, miksi xxx maistuu paremmalle? Lähde: Tauriainen Leena. Lapsi ihmettelee, tutkii, kokeilee ja keksii. Varhaiskasvatuksen pedagogiikka. Jyväskylän yliopisto. Varhaiskasvatuksen laitos. Aila Naalisvaara 8
9 Tekeminen Aila Naalisvaara 9
10 Aistit: pieni lapsi elää sensomotorisen kehityksen aikaa (Ayres 2008) Ennen seitsemää ikävuotta lapsen aivot ovat ensisijaisesti aistimuksia käsittelevä kone Pieni lapsi ei ajattele abstraktilla tasolla, vaan häntä viehättävät aistikokemukset ja kehon liikuttaminen niiden mukaisesti à Lapsen seitsemää ensimmäistä ikävuotta kuvataankin sensomotorisen kehityksen ajaksi Sensorinen integraatio tärkein aistitiedon käsittelyn muoto - jäsentää tietoa, jota aistit ottavat vastaan (maku, näkö, kuulo, tunto, haju, liike, painovoima, asento) - Aistimukset ovat aivojen ruokaa - Luo kokemukselle merkityksen valitsemalla kaikesta tiedosta sen, johon lapsi keskittyy à kokoaa kaiken yhteen - Tapahtuu aivoissa tiedostamatta Aila Naalisvaara 10
11 Aistit 1. Aistimukset, jotka tulevat kehon ulkopuolelta tulevista asioista (eksteroseptiivinen) - näkö, kuulo, haju, tunto, maku, kuulo à Sapere 2. Aistimukset, jotka kertovat kehon asennoista, liikkeestä (proprioseptiivinen) à vestibulaarinen aisti 3. Aistimukset, jotka kertovat kehon sisäisistä tapahtumista (interoseptiivinen) à viskeraalinen aisti Aila Naalisvaara 11
12 Aistiminen on kivaa! (Ayres, 2008) Sensorisen integraation toimiessa riittävän hyvin lapsi toimii tarkoituksenmukaisesti ja luovasti saaden haasteita, joihin hän osaa reagoida à Minulla on kivaa Jos aistisäätelyssä on ongelmaa, lapsi voi ylireagoida (lapsi ei totu aistiärsykkeeseen, esim. ruuan tietty väri tai haju) aliregoida (lapsi hakee voimakkaita ääniä ruokailutilanteessa) toimia vahvemmin aistimushakuisesti (saattaa hakea epätavallisia maku- ja hajuelämyksiä) Aila Naalisvaara 12
13 Kasvattajana ja kasvattajayhteisönä lapsen ruokamaailmassa Lapset retkeilevät ruokamaailmassa aikuisten ohjaamilla poluilla. Arvot, asenteet, tunteet, tiedot, taidot välittyvät syntymästä saakka (ne ovat myös työntekijän toiminnan taustalla) Millaisia ruokailutilanteita, -ilmapiiriä, ruokakulttuuria luomme? Kiinnostus ruokamaailmaan kasvaa osallisuuden ja aktiivisuuden kautta. Lapsen itsetunto ja -arvostus ruokailijana kehittyy syntymästä lähtien. Aila Naalisvaara 13
14 No nytkö sitten lapsi saa päättää mitä syödään vai syödäänkö ollenkaan? Lapsilähtöinen varhaiskasvatus pohjaa lapsen mielenkiinnon kohteisiin ja intresseihin ollen jatkuvaa edestakaista liikettä aikuisten ja lasten maailman välillä (Kinos, 2002) Lapsi saa olla lapsi omassa maailmassaan aikuisen määrittäessä rajat, rytmit ja raamit, mahdollistaen samalla lapsesta ja lapsen tarpeista kumpuavan innostuksen ja kiinnostuksen Tärkeää ymmärtää, mikä on lapselle ominainen tapa olla lapsi, oppia ja toimia ja löytää itsensä Aila Naalisvaara 14
15 Entäpä kun kasvattajalla alkaa keittää Pulmia ilmene aina, mutta milloin pulmasta tulee ongelma ja kenen ongelma se on (lapsen, aikuisen, lapsen ja aikuisen yhteinen) Syömättömyys, nirsoilu, valikoivuus: taustalla voi olla hyvin monia syitä Ruokailutilanteesta voi tulla taistelua vallasta, jossa kaikki osapuolet voivat huonosti Lapsen oman itsesäätelyn ja autonomian kunnioitus Aikuinen voi tuntea huolta, pelkoa, turhautumista, ärsyyntymistä/vihaa, neuvottomuutta, hylkäämistä, kelpaamattomuutta jne. Lapsi voi tuntea häpeää, pelkoa, kelpaamattomuutta, hylkäämistä, vihaa, syyllisyyttä, en tule kuulluksi, jne. Aila Naalisvaara 15
16 Vastarintaa tekevä lapsi ja määräävä aikuinen KIELTEISIÄ MERKITYKSIÄ TUOTTAVA VALTAKONTEKSTI aikuisjohtoista lapsen kontrollia, johtamista, ohjaamista ja dominointia lapsella ja aikuisella eri näkemys neuvottelun etenemisestä sopimukset tehdään aikuisen näkemyksen mukaan valta päämäärä sinänsä tilan löytäminen lapsen omille toivomuksille ja aloitteille vähäisempää palkkioita, rankaisuvaltaa, suostuttelua, lahjomista, uhkailua, tunkeutuvuutta ja ennustamattomuutta Marjo Metsomäki Suu on syömistä varten. Lasten ja aikuisten kohtaamisia ryhmäperhepäiväkodin ruokailutilanteissa. Myönteisten tunteiden teeskentely uuvuttaa (tutkija, PST Marja Kokkonen) Aila Naalisvaara 16
17 Keskusteleva lapsi ja keskusteleva aikuinen/ Valtaistuva lapsi ja kannustava aikuinen MYÖNTEISIÄ MERKITYKSIÄ TUOTTAVA VALTAKONTEKSTI aikuisen vallankäytön lähtökohtana lapsen kunnioittaminen, empatia vastavuoroisuus, tasa-arvo muutosta aikaansaava, lasten tunteiden ja tilanteiden joustava huomiointi lapsi on osallinen ja osallistuva Lasten ja aikuisten kohtaamisia ryhmäperhepäiväkodin ruokailutilanteissa. Marjo Metsomäki Suu on syömistä varten. Aila Naalisvaara 17
18 Lapsen suhde ruokamaailmaan muodostuu monien tekijöiden kautta vastavuoroisessa prosessissa Yksilö: - Temperamentti - Perimä, geenit - Ympäristö - Aikaisemmat kokemukset - Tarpeet, tunteet, toiveet Fyysinen ympäristö: tarjoumat, miten ruokkii/estää havaitsemista, toimintaa, olemista, osallistumista Kulttuuriset ja yhteisölliset elementit: perheessä, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, yhteiskunnassa à myös kulttuurinen mielikuva lapsesta vaikuttaa: mistä selviää, mitä osaa, miten voi olla/toimia Jaottelu pohjaa Raija Raittilan väitöskirjaan, jossa käsitellään lapsen ympäristö- /luontosuhdetta Raittila Raija: Retkellä. Lasten ja kaupunkiympäristön kohtaaminen. Jyväskylän yliopisto Aila Naalisvaara 18
19 3. Toimintaesimerkkejä Sapere-menetelmän käytöstä pienten lasten parissa Aila Naalisvaara 19
20 Saperen viisi aistipiiriä Kemialliset aistit: 1. haju 2. maku (kemotunto) Fysikaaliset aistit: 3. näkö 4. kuulo 5. tunto Aila Naalisvaara 20
21 Näköaisti Värit Koko Muoto Sisäisten osien muoto ja järjestys Liike ja muodon muuttuminen esim. ruuan valmistusvaiheessa Optiset tekijät Lämpötila ja sen muutos Aila Naalisvaara 21
22 Miltä näyttää maailman herkullisin voileipä tai salaatti? Aila Naalisvaara 22
23 Aila Naalisvaara 23
24 SYÖDÄÄN VÄRIKKÄÄSTI! Tutkimusten mukaan kasvisten väriaineilla on tärkeitä tehtäviä terveytemme ylläpitäjinä. Useat kasvisten sisältämät väriaineet toimivat kehossamme antioksidantteina. Väriaineet toimivat yhteistyössä kivennäisaineiden ja vitamiinien kanssa. Tutkimusten mukaan väriaineet estävät monia sairauksia ja mm. veren rasvahappojen hapettumista. Erivärisilla kasviksilla on meihin erilaisia värien mukaisia vaikutuksia. Aila Naalisvaara 24
25 Ruokavärinoppa: otan sitä väriä minkä noppa näyttää Aila Naalisvaara 25
26 Väriruokaa Aila Naalisvaara 26
27 Näköaistin peittäminen kertoo mikä merkitys näöllä on ruuan kokemiselle Aila Naalisvaara 27
28 Minulla on lupa epäillä tätä. Aila Naalisvaara 28
29 Ruoan reitti alkulähteiltä lautaselle ruoan arvostus lähtee sen alkulähteiltä kestävää oppii kokemalla ruoan reitin eri vaiheiden kautta Aila Naalisvaara 29
30 Kasvaako porkkana puussa? Ruuan alkuperän tuntemus lisää kiinnostusta ruokaa kohtaan. Aila Naalisvaara 30
31 Aila Naalisvaara 31
32 Miten ruoka-aineet käyttäytyvät? Aila Naalisvaara 32
33 Salaattien salainen väki Aila Naalisvaara 33
34 Hajuaisti q q q q syntyy hengittämisen tai nuuhkaisun kautta = ortonasaali haju syntyy ruoan pureskelun ja nielemisen kautta= retronasaali haju on kaukoaisti välittäen tietoa laajemmalta alueelta kuin mikään muu aisti vaikuttaa välillä tiedostamattomasti ja siihen liittyy tunteita ja muistoja Aila Naalisvaara 34
35 Hajuaistimukset ruuan tekemisen yhteydessä Aila Naalisvaara 35
36 Aila Naalisvaara 36
37 Aila Naalisvaara 37
38 Aila Naalisvaara 38
39 Hajuaistimukset ruokaa tutkiessa ja aistiessa valmistaessa syödessä kasvattaessa hankittaessa odotellessa luonnossa liikkuessa Hajuaistiin liittyviä ärsykkeitä voidaan nimetä seuraavasti: Aromi: 1)ravinto-, mauste- tai nautintoaineen ominaistuoksu 2)elintarvikkeeseen lisätty hajua tuottava valmiste, aromiuute. Haju: 1)ärsykkeen ominaisuus 2)hajuaistin välittämä aistimus Lähde: Tuorila, H. & Parkkinen & Tolonen K. (toim.) Aistit ammattikäyttöön. WSOY, Helsinki. Tuorila H. & Appelbye U. (toim.) Elintarvikkeiden aistinvaraiset tutkimusmenetelmät. Yliopistopaino, Helsinki. Tuoksu: miellyttävä haju Aila Naalisvaara 39
40 3. Tuntoaisti Kosketustunto, lihastunto, lämpötunto, kemotunto Kova pehmeä - purskahtava Kylmä kuuma - jäinen Kimmoisa lohkeava - vetelä Rasvainen öljymäinen - vahamainen Poreileva poreilematon Natiseva - ratiseva rouskuva SUUTUNTUMA suun pinnoilla havaittava tunto ruokaa/juomaa nautittaessa Aila Naalisvaara 40
41 Suutuntumaa Suuontelon kosketustunto, jota kutsutaan usein suutuntumaksi, on lapselle tärkeä ruokaan liittyvä aistimusten välittäjä. Huulet ja suun etuosa ovat lämpötilalle herkkiä alueita. Suun ja nenän limakalvojen hermopäätteet ottavat vastaan myös kemiallista ärsytystä, jolloin puhumme kemotunnosta. Kemialliset yhdisteet voidaan aistia polttavana, pistävänä, turruttavana tai jopa kipuna (esim. chili, sinappi, etikka) Pieni lapsi haluaa koskea ruokaan ja tunnustella sitä à kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen ja tarpeeseen tutustua arjen asioihin à tarjolle sormin syötävää ruokaa Baby Led Weaning at Housewife Confidential Lähde: Tuorila, H. & Parkkinen & Tolonen K. (toim.) Aistit ammattikäyttöön. WSOY, Helsinki. Tuorila H. & Appelbye U. (toim.) Elintarvikkeiden aistinvaraiset tutkimusmenetelmät. Yliopistopaino, Helsinki. Aila Naalisvaara 41
42 Sormipalat Aila Naalisvaara 42
43 Aila Naalisvaara 43
44 Aila Naalisvaara 44
45 Kuuloaisti Syöminen Koko pää kuulee! (porkkanan pureminen) Ruoan laatu (ritisee, tärisyttää, rapisee, maito lotisee suussa) Kehon äänet (nälkä) Ruoan alkuperän äänet (lehmä ammuu, metsän äänet, traktori pellolla) Ruoan valmistuksen ja käsittelyn äänet Aila Naalisvaara 45
46 Aila Naalisvaara 46
47 Mikä ruuan valmistusvaiheen ääni herättää ruokahaluni? Aila Naalisvaara 47
48 Makuaisti Eri ruokien maut erottuvat toisistaan haju- ja makuaistien avulla. Nykykäsityksen mukaan aistimme viittä makuomonaisuutta (perusmakua): makea suolainen hapan karvas umami Aila Naalisvaara 48
49 Flavori (flavor engl.) Maku- ja hajuaistin sekä astringoivuuden antama kokonaisaistimus ruoasta. Astringoivuus on tuntoaistimus, joka syntyy, kun jokin ruoka-aine kurtistaa, kuivattaa suuta (sitruuna, kahvi, punaviini, saksanpähkinä) Suuri osa mauista onkin hajuja. Jos sinulla on nenä suljettu, maistat vain xxxx maun, koska hajut (aromiyhdisteet) eivät päässeet vaikuttamaan makuaistimukseen. Kun avaat sieraimesi, aromiyhdisteet pääsivät nenän hajuepiteelille ja maistat flavorin eli arkikielessä puhumme mausta. Aila Naalisvaara 49
50 Makukoulu: viisi makuominaisuutta (perusmaut) Makeat maut: sokeri, hunaja, vanukas, suklaa, makea omena, porkkana, punajuuri, herne, uusi peruna Suolaiset maut: suola, suolakurkku, kinkku, perunalastu Happamat maut: sitruuna, piimä/maustamaton jogurtti, hapan omena, raparperi, Karvas: kahvi, aito kaakaojauhe sekoitettuna veteen tahnaksi (1:1), greippi, marjojen kuoret, maapähkinän kuori, parsakaali, Umami: liha, herkkusieni, juustot, tomaatti, sienet à sopivasti annosteltuna herkullinen Makuominaisuuksien täydentäminen toisillaan à hapan makea à suolainen - makea Aila Naalisvaara 50
51 Aila Naalisvaara 51
52 Ruokamieltymyksen synty Yksilölliset aistimukset Ruuan ominaisuudet Ruokailuympäristön/yhteis ön vaikutukset Aila Naalisvaara 52
53 Kiitos Linkkejä: Aistien avulla ruokamaailmaan Sapere menetelmä päivähoidon ravitsemus- ja ruokakasvatuksen tukena Aistien ruokamaailmaan opas kerhonohjaajille Kansainväliset Sapere-sivustot Ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa suomalaiset www-sivut Mat för alla sinnen - Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa ruokailoa ja terveyttä lapsille Aila Naalisvaara 53
54 Kiitos Linkkejä: Aistien avulla ruokamaailmaan Sapere menetelmä päivähoidon ravitsemus- ja ruokakasvatuksen tukena Aistien ruokamaailmaan opas kerhonohjaajille Kansainväliset Sapere-sivustot Ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa suomalaiset www-sivut Mat för alla sinnen - Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa ruokailoa ja terveyttä lapsille Aila Naalisvaara 54
55 Kiitos Linkkejä: Aistien avulla ruokamaailmaan Sapere menetelmä päivähoidon ravitsemus- ja ruokakasvatuksen tukena Aistien ruokamaailmaan opas kerhonohjaajille Kansainväliset Sapere-sivustot Ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa suomalaiset www-sivut Mat för alla sinnen - Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa ruokailoa ja terveyttä lapsille Aila Naalisvaara 55
Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1
Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen
LisätiedotIloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke
Iloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke, 7.2.2012, Imatra Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke Tunteet Itsetunto Sapere - 5
LisätiedotMAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20
MAKUKOULU Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 Tunnilla käsitellään ihmisen aisteja ja niiden käyttöä elintarvikkeiden arvioinnissa. Harjoitustehtävien avulla havainnollistetaan eri aistien toimintaa. 2
LisätiedotMAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21
MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden
LisätiedotJohdatus aisteihin. Tunti 1
Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta
LisätiedotSota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.
Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.2018 Sisältö Ruokakasvatus mitä ja miksi? Lapsen ruokaportaat Terveyttä ruoasta
LisätiedotRuoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna
Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski Suomen sairaanhoitopiiri/
LisätiedotLasten ruoka- ja ravitsemuskasvatus Saperemenetelmää. Sotkamo Aila Koistinen 1
Lasten ruoka- ja ravitsemuskasvatus Saperemenetelmää hyödyntäen Sotkamo 1.-2.10.2010 Aila Koistinen 1 Lasten ruoka- ja ravitsemuskasvatus Mitä se on? Kuka kasvattaa? Miten kasvatetaan? Missä ja milloin?
LisätiedotSAPERE-menetelmän soveltaminen neuvolatyössä
SAPERE-menetelmän soveltaminen neuvolatyössä Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Jyväskylä Arja Lyytikäinen Ravitsemussuunnittelija, hankejohtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon yksikkö
LisätiedotSaperella iloa päiväkodin ruokahetkiin. Kirsi Rantanen Päiväkodin opettaja, Heinolan kaupunki
Saperella iloa päiväkodin ruokahetkiin Päiväkodin opettaja, Heinolan kaupunki Sapere -menetelmä perustuu sensoriseen harjoitteluun eli aistikokemuksiin sekä niiden merkitykseen ruokiin tutustumisessa
LisätiedotOlemmeko ruokakasvatuksen taitekohdassa?
Olemmeko ruokakasvatuksen taitekohdassa? Ruukku ry/ruokakasvatuksen seminaari Kuvat: Ksshp/Sapere-hankkeet, Viestintävalkea ja VRN Arja Lyytikäinen, pääsihteeri 20.3.2019 Helsinki Sapere-ruokakasvatus
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotHAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo
HAVAINTO / ESTETIIKKA 11.9.2017 Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo Havainto / estetiikka Luennot: 11.9., 15.9., 22.9., 3.10. ja 5.10. Viimeinen luentokerta (torstaina 5.10. klo 14 16) vierailu
LisätiedotSisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot
Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................
LisätiedotNeuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika
Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotLEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat
LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin
LisätiedotNAM! NAUTI, AISTI JA MAISTA Katarina Klemets 2015
NAM! NAUTI, AISTI JA MAISTA NIMENI 1 www.carlwarner.com SISÄLTÖ Omakuvani Olen hyvä sellaisena, kuin olen....3 KOTIHARJOITUKSET 1. Miten keskityn syömiseen?...4 Erilaiset halut syödä....6 2. Missä nälkä
LisätiedotVeikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella
Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
LisätiedotVäreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä
Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotKaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä
LisätiedotAlle 1-vuotiaan ruokailu
SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä
LisätiedotInkeri Liinaharja/ Uudenmaan Martat 2017
I NNOSTUTA A N UUDESTA SO R MIRUO KAILU T UTUKSI Inkeri Liinaharja/ Uudenmaan Martat 2017 MITÄ ON SORMIRUOKAILU? Sormiruokailussa lapsen annetaan syödä itse Lapsi pääsee tutustumaan ruokaan kaikin aistein
LisätiedotTerveydenhoito, ravitsemussuunnittelu SAPERE RUOKAILOA JA MONIPUOLISIA AISTIKOKEMUKSIA KOKO PERHEELLE!
Terveydenhoito, ravitsemussuunnittelu SAPERE RUOKAILOA JA MONIPUOLISIA AISTIKOKEMUKSIA KOKO PERHEELLE! SAPERE ILOINEN RETKI RUOKAMAAILMAAN! Syömään oppiminen vaatii harjoittelua siinä missä muidenkin taitojen
LisätiedotRationaaliset argumentit Ympäristöystävällisyys, pieni hiilijalanjälki Terveellisyys Hyvät ravintoarvot
SIRKKAA SOPASSA Esityksen sisältö Miten kuluttajat saadaan innostumaan hyönteisistä elintarvikkeena? Miten kuluttajat saadaan haluamaan hyönteisruokaa? Esteet hyönteisten hyväksyttävyyteen näyttävät olevan
LisätiedotTIEDOSTA TAIDOKSI Makukoulu - lapsilähtöinen ruokakasvatusmenetelmä
TIEDOSTA TAIDOKSI Makukoulu - lapsilähtöinen ruokakasvatusmenetelmä Hanne Penttinen Sotkamo 11.12.2012 Kouluikäisen ravitsemus Monipuolista ruokaa jaksamiseen, kasvuun ja kehitykseen Säännöllinen ateriarytmi
LisätiedotKUINKA VOIN VANHEMPANA VAIKUTTAA LAPSENI RUOKATOTTUMUKSIIN?
KUINKA VOIN VANHEMPANA VAIKUTTAA LAPSENI RUOKATOTTUMUKSIIN? ************************************************ Kyllä meidän perheessä pitää syödä lautanen tyhjäksi. Ruokaa ei saa jättää! On aivan luonnollista,
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi
Ilo ja oppiminen näkyviksi -pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Nyt on pedagogiikan aika! Miten määrittelemme pedagogiikkaa? Mitä se tarkoittaa varhaiskasvatuksen
LisätiedotSaarelan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Joustavassa pienryhmätoiminnassamme lapset saavat leikkiä ja oppia rauhallisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Tällöin jää aikaa huomioida
LisätiedotLapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä
Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman
LisätiedotRuokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15
Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,
LisätiedotEVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun
EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta
LisätiedotArkipäivä kielen kehittäjänä
Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotSaarelan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma 2019-2020 Toimintakulttuuri Joustavassa pienryhmätoiminnassamme lapset saavat leikkiä ja oppia rauhallisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Tällöin jää aikaa huomioida
LisätiedotLapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset
Lapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotVeisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
21.8.2012 Veisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tämän mukaan meillä toimitaan: Haluamme kasvattaa yhdessä vanhempien kanssa tasapainoisia, toiset huomioonottavia, suvaitsevaisia ja ristiriitojakin
LisätiedotADHD-oireinen lapsi ja aistit. Katariina Berggren, toimintaterapeutti (SI), järjestösuunnittelija
ADHD-oireinen lapsi ja aistit Katariina Berggren, toimintaterapeutti (SI), järjestösuunnittelija Aistijärjestelmät Näköaisti Kuuloaisti Haju ja makuaistit Vestibulaarinen aistijärjestelmä (liike ja painovoima)
LisätiedotKotitehtävän tarkastus
Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka
LisätiedotRuokaa Sydänystävälle!
Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien
LisätiedotSalliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena
Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista
LisätiedotAtala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla
Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotMeri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien
LisätiedotAyl 1 Ihminen ja monimuotoinen maailma. Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin.
Ayl 1 Ihminen ja monimuotoinen maailma Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin. Ruumiinosat ja ulkonäkö Kielitieto: sanatyypit https://www.osaansuomea.fi/opi-suomea-2/osaan-substantiivit-2/
LisätiedotYhteenveto Lahden alueen ruokakasvatusverkoston tapaamisesta
Yhteenveto Lahden alueen ruokakasvatusverkoston tapaamisesta 9.11.2018 Osallistujat: Pirjo Häggqvist, Mona Moilanen, Kaisa Tynkkynen, Hanna Talvisalmi, Anna Rintala, Tuija Lindfors, Ulla Ylä-Mononen, Maarit
LisätiedotKuntalaisten terveyttä edistävän syömisen vahvistaminen kuntien hyvinvointityössä suosituksista arviointityökaluihin
Kuntien hyvinvointiseminaari 22.5.2018 Näkökulmia hyvinvoinnin edistämiseen Kuntalaisten terveyttä edistävän syömisen vahvistaminen kuntien hyvinvointityössä suosituksista arviointityökaluihin Arja Lyytikäinen,
LisätiedotVillilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön
LisätiedotPROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU
PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotSapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun?
Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? 3.11.2009 Kotitalousopettajien liitto hushållslärarnas förbund ry Toiminnanohjaaja Anni-Mari Syväniemi Kuvat: Salapoliisi Sapere ja koekeittiö-hanke
LisätiedotAistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus
Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 9.11.2017 MIKSI AISTINVARAISTA ARVIOINTIA Miksi aistinvaraista arviointia tarvitaan?
LisätiedotOulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma
Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lähtökohtanamme on lapsen yksilöllisyyden huomioiminen. Teemme tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tavoitteenamme on avoin ja
LisätiedotESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA
ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi
LisätiedotSanna Talvia Ravitsemuskasvatus mitä, missä, miksi? Sanna Talvia. Ravitsemuskasvatuksen asiantuntija Kolmen erilaisen ruokailijan äiti
Sanna Talvia 21.4.2016 Ravitsemuskasvatus mitä, missä, miksi? Sanna Talvia Ravitsemuskasvatuksen asiantuntija Kolmen erilaisen ruokailijan äiti Ruoka- ja ravitsemuskasvatus Miksi tärkeää miettiä mitä,
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotLapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä
Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,
LisätiedotTilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa
1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä
Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotSapere-Makukoulun tuominen käytäntöön Espoon ryhmäperhepäiväkoteihin
Sapere-Makukoulun tuominen käytäntöön Espoon ryhmäperhepäiväkoteihin Tupola, Elina 2011 Laurea Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Sapere-Makukoulun tuominen käytäntöön Espoon ryhmäperhepäiväkoteihin
LisätiedotMinkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Lasten ruokakasvatus puntarissa
Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa Lasten ruokakasvatus puntarissa Kansallinen diabetesfoorumi 13.5.2014 Auli Pölönen Projektipäällikkö, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien
LisätiedotRUOKA JA AISTIT 08/08/16. Marjasta elämykseksi - Sisältö. Makuverstaan teemoja kevät 2016 MAKUVERSTAS SEINÄJOELLA KEVÄT 2016
08/08/16 Marjat, elintarvikkeet ja makuelämykset - Ruokaverstaan toiminta 5.8.2016, Ranua Marjasta elämykseksi - Sisältö Ruoka ja nautinto Hilla ja aistit Ruokaverstas kehitystyökaluna Työpaja MAKUVERSTAS
LisätiedotRuokailoa päiväkotien arkeen! Vinkkejä rentoon ruokakasvatukseen. Copyright Tampereen Ateria
Ruokailoa päiväkotien arkeen! Vinkkejä rentoon ruokakasvatukseen Copyright Tampereen Ateria TERVETULOA SAPEREN PARIIN Hyvä varhaiskasvatuksen ammattilainen Sapere on ruokakasvatusmenetelmä, jossa lapset
LisätiedotEväitä ruokapuheisiin
Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotHyvän olon eväät ravitsemuskasvatusta 4-5 luokkien oppilaille
Tanja Tilles-Tirkkonen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Leila Karhunen, FT, dosentti Liite 1 Hyvän olon eväät ravitsemuskasvatusta 4-5 luokkien oppilaille Opettajan opas 2013 I TÄ- S U O M E N Y
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)
Lapsen nimi: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhdessä huoltajien kanssa. Se on henkilöstön ja
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotPIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA
PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA 1/2, Vuorohoidon haasteet ja hyvät puolet Eija Salonen Väitöskirjatutkija, KM Videoluennolla pohdimme Millaisia lapsen hyvinvoinnin alueita varhaiskasvatus
LisätiedotSapere ja kasvatuskumppanuus
Sapere ja kasvatuskumppanuus Sapere-menetelmän toteuttaminen varhaiskasvatuksessa Erika Kalliomäki Mirka Kauhanen Opinnäytetyö Syyskuu 2010 Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysala OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
LisätiedotRAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti
RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana
LisätiedotElämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa
Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa Maaret Meriläinen Toimintaterapeutti Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Ruoan merkitys ihmiselle Elämän aikana kaikille ihmisille syntyy
LisätiedotMateriaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Aistikasta! Ihmisen aistit ja niiden merkitys
Materiaalin nimi Aistikasta! Ihmisen aistit ja niiden merkitys Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Työohje Materiaalin sisältö Aistit Kuvaus Tässä työohjeessa tarkastellaan ihmisen aisteja ja niiden
LisätiedotYhteenveto Orimattilan alueen ruokakasvatusverkoston tapaamisesta
Yhteenveto Orimattilan alueen ruokakasvatusverkoston tapaamisesta 27.11.2018 Osallistujat: Outi Heinonen, Liisa Reinikainen, Sirpa Ahola, Arja Päiväranta, Elina Lempiäinen, Miia Kemppi, Päivi Salo, Eila
LisätiedotTässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!
Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat
LisätiedotTekemistä alakouluille
Tekemistä alakouluille Ympäristöviikko on vihreitä tekoja ja hauskaa yhdessäoloa! Osallistumalla voit osoittaa ympäristöasioiden tärkeyden ja arvostuksesi luontoa kohtaan. Seuraavilla sivuilla on alakouluun
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa kuvaamme, miten varhaiskasvatusta käytännössä pedagogisesti toteutetaan Meripirtissä.
LisätiedotVASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo
VASU KAHVILAT 2017 Salpakankaan koulun kabinetti klo 12.30-14.00 6.3 29.3 12.4. 26.4. 3.5 Yksiköistä kahvilaan osallistuu 1-3 henkilöä Kahvilassa käsitellään yhteisössä keskusteltuja teemoja osallistujat
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotTyöhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1
Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes
LisätiedotJAUHO NÄYTTÄÄ IHAN LUMELTA!
JAUHO NÄYTTÄÄ IHAN LUMELTA! Lasten kokemuksia SAPERE menetelmästä päiväkodin ruoka ja ravitsemuskasvatuksessa Heli Levä Opinnäytetyö Huhtikuu 2011 Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaali, -terveys ja liikunta-ala
LisätiedotOppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö
Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen
Lisätiedot1. Koulusi Vastaajien määrä: 96
Asiakastyytyväisyys koulut 1. Koulusi Vastaajien määrä: 96 Elisenvaaaran koulu 0 0% Elisenvaaran lukio 0 0% Kyrön koulu 0 0% Riihikosken koulu 96 100% Yläneen yhtenäiskoulu 0 0% 1/10 2. Ruuan maku Vastaajien
LisätiedotMerikosken päiväkodin toimintasuunnitelma
Merikosken päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintamme keskiössä on hyvinvoiva lapsi. Meille on tärkeää, että kaikki kokevat tulevansa arvostetuiksi omana itsenään. Aikuisten
LisätiedotTäyteläisiä makuja tutuilla kasvirasvasekoitteilla
N E W B R A N D S A M E G R E A T P R O D U C T Täyteläisiä makuja tutuilla kasvirasvasekoitteilla 10 hengelle Kanttarellikeitto 2 l Kantarelli 4 kpl Salottisipuli 2 kpl Jauhoinen peruna 2 rkl Knorr Valkosipuli
LisätiedotSyödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille
Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotKASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI
VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU
Lisätiedot