Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä. Toimintaterapeutti Maria Kananen Vaasan AMK

Transkriptio

1 Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä Toimintaterapeutti Maria Kananen Vaasan AMK

2 Aistit Aivoihin tulee aistitietoa kaikkialta kehostamme Jokainen aistimus on tietolähde, joka tuottaa hermojärjestelmässämme toimintareaktioita Aistimusten hyvä kulku auttaa hermojärjestelmää kehittymään tarkoituksenmukaisesti - kun hermojärjestelmä on kehittynyt oikein, oppiminen ja tarkoituksenmukainen toiminta on helppoa - oppiminen on osa koko hermoston toimintaa - suurin osa oppimisen taidoista perustuu aivojen kykyyn integroida sensorista tietoa eli kykyyn yhdistää erilaisia aistimuksia Jos jossakin kohti hermojärjestelmää on heikkoutta, lapsen on vaikea oppia ja käyttäytyä tarkoituksenmukaisesti - aistitoiminnoissa ilmenevät yleensä eri aistien yliherkkyytenä (hypersensitiivisyys) tai aliherkkyytenä (hyposensitiivisyys)

3 Tunto- l. Kosketusaisti Taktiilinen aisti Ihmisen laajin aisti, jonka kehittyminen alkaa jo hyvin varhain kohdussa Tärkeässä osassa aistitoimintojen muokkaamisessa (sensorisessa integraatiossa) Tuntoaistin normaali toiminta luo pohjan myös muiden aistien kehittymiselle Tuntoaistin tehtäviä: - välittää tietoa kosketuksesta, kivusta ja lämpötilasta iholla - taitojen automatisoiminen yhdessä muiden aistien kanssa

4 Tuntoaisti jatkuu Tuntoaistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa vältellä esineiden ja ihmisten koskettamista sekä muiden kosketuksia - reagoi puolustus tai pakoreaktiolla likaantumiseen, tietynlaisiin vaatteiden materiaaleihin (karhea, puuvilla), ruokien koostumuksiin (kylmä, kuuma, paakkuinen) sekä kevyisiin, yllättäviin kosketuksiin - saattaa kokea epämiellyttävänä tai kivuliaana yllättävän kosketuksen Tuntoaistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - lapsi ei tiedosta kipua, lämpötilaa tai miltä jokin tuntuu - saattaa mm. rypeä kuralammikoissa, tonkia lelukasaa ilman tarkoitusta, pureskella paidan hihoja, hangata itseään seiniin ja huonekaluihin tai törmäillä ihmisiin

5 Vinkkejä tuntoaistin stimuloimiseen Yritä vähitellen tuottaa lapselle erilaisia kosketuksen elämyksiä esim. askartelu- tai käsityötilanteissa, lapsen on helpompi sietää sitä, että hän itse tekee itselleen kuin että hänelle tehdään. Näytä lapselle tilanteita ja yritä saada ne tuntumaan hauskoilta, mielikuvitus mukaan (ollaan prinsessoita/prinssejä tai peikkoja..) Tarjoa tuntoaistimuksia tasapuolisesti kehon molemmille puolille ja varsinkin niille kehon osille, joita lapsi ei itse näe Käytä kiristämättömiä ja kutittamattomia vaatteita Tunnustellaan erilaisia materiaaleja/sisustuksen pintoja mitä kotoa/koulusta löytyy Hierotaan kehoa erilaisilla palloilla, rullilla ja värisevillä laitteilla Pesutilanteissa voi käyttää erilaisia harjoja /sieniä, vaihdellaan miellyttävällä tavalla veden lämpötilaa Kehon eri osien rasvaaminen Maataan painavan peiton alla

6 Asentotunto proprioseptiivinen aisti Aisti, joka käsittelee lihasten, nivelsiteiden ja nivelten kautta saatuja aistimuksia asennosta ja kehon osien suhteista toisiinsa Tehtävänä auttaa ihmistä hahmottamaan kehoansa, hallitsemaan sen asentoja ja säätelemään eri kehon osien liikkeitä Suurin osa tapahtuu automaattisesti/tiedostamattomasti Asentotunnon aistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi voi olla kankea, jäykkä tai jännittynyt - hallitsee liikkeensä heikosti - välttelee hyvää kehonhahmotusta vaativia tehtäviä Asentotunnon aistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - lapsi lysähtelee maahan tai laahustaa - liikkeet kömpelöt ja epätarkat, törmäilee esineisiin - tömistelee jalkojaan ja hypistelee sormiaan

7 Liike- ja tasapainoaisti vestibulaarinen aisti Aisti, joka käsittelee sisäkorvan kautta saatuja aistimuksia liikkeestä, painovoimasta ja tasapainosta Läheisessä yhteistyössä asentotunnon kanssa Tehtävänä: - kertoa olemmeko itse liikkeessä vai paikallamme sekä mihin suuntaan ja millä nopeudella liikumme - pään ja kehon asentojen muutosten huomioiminen ja niihin reagoiminen yhdessä sisäkorvan aistinsolujen kanssa Vestibulaarisiin aistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi välttää liikkumista ja yllättävää liikuttamista - pelkää horjahtamista - välttää juoksemista, pysyttelee tukevasti jaloillaan - pahoinvointia autossa ja hississä

8 Liike- ja tasapainoaisti jatkuu.. Vestibulaarisiin aistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - lapsi kaipaa nopeaa ja pyörivää liikettä (keinut, heiluminen, pyöriminen, karusellit) menemättä pyörälle päästään - liikkuu jatkuvasti, on levoton ja nauttii ylösalaisin olemisesta - on oikea hurjapää

9 Vinkkejä asentotunnon sekä liike- ja tasapainoaistin stimuloimiseen Toiminnot, jotka panevat lihakset venymään ja työskentelemään voimakkaasti Kokeillaan rauhallisesti eri asentoja, maataan selällään/mahallaan, kysy haluaako lapsi lisää (lapsen ehdoilla) Lasta rauhoittamaan voi kokeilla painoliivejä tai olkapäillä painotyynyjä Istuessa jalkojen tulisi olla tukevasti maassa Käytä lapselle mukavaa tuolia, jotta lapsi ei koe valuvansa lattialle Kokeile mm. - T-tuolia, terapiapalloja (tarinat, laululeikit..) - Kävelyä erilaisissa maastoissa, tasapainoratoja (sisällä ja ulkona) - Viivaa pitkin kävelyä - Trampoliinia - Ei saa koskea lattiaan leikki - Keinuminen

10 Näköaisti Aisteista kaikkein erikoistunein ja toiminnaltaan monimutkaisin Näköaistin tehtäviä: - katseen kohdistaminen - liikkuvan kohteen seuraaminen - eri kokoisien ja eri etäisyyksillä olevien asioiden näkeminen tarkasti - kuvio- tausta- erottelu - etäisyyksien ja suuntien arvioiminen - värien havaitseminen - pimeä- ja hämäränäkö - tärkeä vuorovaikutuksessa

11 Näköaisti jatkuu Näköaistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa innostua liikaa ylivireys - saattaa peittää silmänsä - saattaa siirtää katseen pois ihmisistä - saattaa olla tarkkaamaton piirtäessään tai kirjoittaessaan - reagoi yliherkästi kirkkaaseen valoon - saattaa olla ylivalpas aina varuillaan ja tarkkaavainen, jolloin keskittyminen olennaiseen on vaikeaa Näköaistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - vaikka lapsi näkee normaalisti, hän saattaa kosketella kaikkea, koska hän ei muuten ymmärrä näköaistin kautta saamaansa tietoa riittävän hyvin otettava muut aistit avuksi - ei ehkä huomaa toisten ilmeitä ja eleitä kuten ei myöskään tienviittoja tai ohjetauluja

12 Vinkkejä näköaistin stimuloimiseen Tunnista lapsen näkökenttä ja sen rajat Käytä apuna puhetta, tunnustelemista, ohjaa kädestä tarvittaessa, kuvaile Etene rauhallisesti, tauota puhetta Anna aikaa tutustua myös omatoimisesti Karsi pois ylimääräiset näköärsykkeet, ja muut aistiärsykkeet (ylimääräiset äänet) Säilytetään tärkeitä esineitä tietyssä paikassa Harjoittele katseen kohdistamista (taskulamppu + pimeä huone) Hyvä/sopiva valaistus Selkeä järjestys ja värit (esim. jalkalistojen maalaaminen)

13 Kuuloaisti Ihminen suuntautuu ympäristöön ja saa tietoa ympärillään tapahtuvista asioista kuulonsa avulla Rekisteröi erilaiset äänet, erittelee korkeudet ja voimakkuudet ja auttaa paikallistamaan äänten lähteet Ihminen hahmottaa ympäristöään ja pystyy ennakoimaan tulevia tapahtumia Kuuloaistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa peittää korvansa - saattaa valittaa melusta Kuuloaistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa jättää huomioimatta ääniä eikä ehkä kykene seuraamaan sanallisia ohjeita - ei ehkä kuule kunnolla omaa ääntään, saattaa puhua huutaen - saattaa vaatia, että television tai radion ääntä pidetään kovalla

14 Vinkkejä kuuloaistin stimuloimiseen Selvitä millä tavoin lapselle on helpointa ymmärtää ja kuulla puhuttua puhetta/kommunikoida Selvitä miten lapsi reagoi erilaisiin kuuloärsykkeisiin Poista taustamelu Hyödynnä muita toimivia aisteja Ympäristön ääniin tutustuminen Anna lapsen valmistaa itse itselleen erilaisia soittimia, joita hän voi kokeilla Kuunnelkaa musiikkia/eläinten ääniä radiosta ja matkikaa mitä kuulette

15 Hajuaisti Välittää ihmiselle tietoa hänen hengittämänsä ilman ja syömänsä ruoan laadusta Hajujen erottaminen toisistaan ja hajun lähteen paikallistaminen Hajuaistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa vastustaa hajuja (esim. kypsä banaani) Hajuaistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - saattaa jättää huomioimatta epämiellyttäviä hajuja (esim. likaiset vaipat) - saattaa nuuhkia ruokaa, ihmisiä ja esineitä

16 Makuaisti Liittyy läheisesti hajuaistiin ihminen ei pysty erottamaan tarkasti makuja ilman yhteistoimintaa hajuaistin kanssa Makuaistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa vastustaa tiettyjä ruoan koostumuksia ja lämpötiloja - saattaa kakistella syödessään Makuaistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - saattaa nuolla tai maistella syötäväksi kelpaamattomia esineitä - saattaa pitää voimakkaasti maustetuista tai hyvin kuumista ruuista

17 Vinkkejä haju- ja makuaistien stimuloimiseen Ennen ruokahetkeä kannattaa kokeilla jotakin vahvasti proprioseptiivisiä aistimuksia antavaa tekemistä Tarjotaan ruoka-aineita erikseen, vältetään sekoittamista Maistellaan erilaisia makuja, haistellaan hajuja ja nimetään niitä

18 Yleistä huomioitavaa Selvitä aluksi millaiset tuntoaistimukset aiheuttavat epämiellyttävän tunteen, ja millaisia aistimuksia lapsi sietää Tavoitteena auttaa lasta saavuttamaan levollisen valppauden olotila Niin kauan kuin ongelma aiheuttaa kielteisiä reaktioita lapsessa, yritä välttää näitä ärsyttäviä tilanteita ja materiaaleja, vältä valtataistelua Laaja-alaisesti kehityshäiriöisiä lapsia rauhoittaa tehokkaimmin vahva kosketuspaine sekä rytminen liikkeeseen liittyvä stimulaatio

19 Lapsen koulunkäynnin tukeminen Turvallinen, rauhallinen ja häiriötön ympäristö Tauot työskentelyssä, jolloin voi venytellä ja liikkua Huomion kiinnittäminen lapsen vahvuuksiin ja heikkouksiin Jokainen tarvitsee ohjausta löytääkseen ongelmiin ratkaisuja Kaikille on hyvä vakuuttaa ettei ole mitään väärää siinä, että hänen taitonsa ovat erilaiset kuin toisten Vakuuta, että hänen ajatuksillaan on merkitystä ja häntä arvostetaan sellaisena kuin hän on Vähennä liiallista aistiärsykkeiden tulvaa (visuaaliset aistiärsykkeet, taktiiliset häiriötekijät, auditiiviset häiriötekijät, mukavat kalusteet, liitutaulut ja tehtäväpaperit puhtaina) Työskentelyn muuttaminen (säännönmukaiset rutiinit, siirtymisten suunnittelu, ryhmäpalkinnot, yksinkertaista ohjeet, anna aikaa, anna vaihtoehtoja, puhu matalalla ja hiljaisella äänellä, painota myönteisiä puolia)

20 Lapsen tunteiden kanssa toimeen tuleminen Huomioi ja hyödynnä lapsen vahvuuksia Aseta lapselle pieniä ja helposti saavutettavissa olevia päämääriä Rohkaise omatoimisuuteen Tarjoa uusia aistikokemuksia Kannusta lasta liikkumaan ja kokeilemaan uusia liikekokemuksia Tue sekä fyysisesti että emotionaalisesti Anna lapsen kokea myös surua, turhautumista ja vihaa Anna mahdollisuuksia purkaa kielteisiä tunteitaan Anna palautetta Kehu, ymmärrä, kuvittele itsesi lapsen tilanteeseen Aseta kohtuullisia rajoja Kuuntele vaistojasi

21 Autismi ja aistitiedon käsittelyn ongelmat Suurimmat vaikeudet aistimusten käsittelyssä: - aistiärsykkeet eivät rekisteröidy oikein hänen aivoissaan - aisti-impulssien säätely on puutteellista - aivojen osa, joka saa ihmisen halukkaaksi tekemään jotakin, ei toimi autistisella lapsella normaalisti Inhoaa hellää silitystä mutta pitää peuhaamisesta Vaikeuksia motorista ohjailua vaativissa tehtävissä, stereotyyppiset eleet ja liikkeet Vastustavat liikettä Tutkii kaikkea haistelemalla tai maistelemalla Kiputunto ja kuumansieto alentunut Joutuu helposti pois tolaltaan ja saa raivareita Tavanomainen vaarantaju alentunut, pelkää esim. uusia paikkoja

22 Autismi ja aistit Ensimmäiseksi lapsi täytyy saada kokemaan liikeaistimukset siedettäviksi Rohkaise muodostamaan yksinkertaisia ja tarkoituksenmukaisia toimintareaktioita Anna lapselle aikaa tutustua paikkaan, esineisiin, vaatteisiin.. Lapsi tarvitsee toistoja, kokeilkaa yhdessä Käytä eri aistikanavia asioihin, esineisiin tutustumisessa Valmista lapsi kunnolla tulevia tapahtumia varten, tutustukaa esineisiin yhdessä, nimetkää niitä ja jutelkaa mitä milläkin voidaan tehdä Luo selkeät struktuurit Kuvat avuksi

23 LÄHTEET Kranowitz, C. S Tahatonta tohellusta, sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. Kranowitz, C. S The Out-of-Sync Child Has Fun, activities for kids with sensory prosessing disorder. Yack, E. Sutton, M. Aquilla, P Leikki linkkinä lapseen, toimintaterapiaa sensorisen integraation keinoin. Ayres, A. Jean Kun lapsi ei opi leikkimään.