Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä. Toimintaterapeutti Maria Kananen Vaasan AMK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä. Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK"

Transkriptio

1 Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä Toimintaterapeutti Maria Kananen Vaasan AMK

2 Aistit Aivoihin tulee aistitietoa kaikkialta kehostamme Jokainen aistimus on tietolähde, joka tuottaa hermojärjestelmässämme toimintareaktioita Aistimusten hyvä kulku auttaa hermojärjestelmää kehittymään tarkoituksenmukaisesti - kun hermojärjestelmä on kehittynyt oikein, oppiminen ja tarkoituksenmukainen toiminta on helppoa - oppiminen on osa koko hermoston toimintaa - suurin osa oppimisen taidoista perustuu aivojen kykyyn integroida sensorista tietoa eli kykyyn yhdistää erilaisia aistimuksia Jos jossakin kohti hermojärjestelmää on heikkoutta, lapsen on vaikea oppia ja käyttäytyä tarkoituksenmukaisesti - aistitoiminnoissa ilmenevät yleensä eri aistien yliherkkyytenä (hypersensitiivisyys) tai aliherkkyytenä (hyposensitiivisyys)

3 Tunto- l. Kosketusaisti Taktiilinen aisti Ihmisen laajin aisti, jonka kehittyminen alkaa jo hyvin varhain kohdussa Tärkeässä osassa aistitoimintojen muokkaamisessa (sensorisessa integraatiossa) Tuntoaistin normaali toiminta luo pohjan myös muiden aistien kehittymiselle Tuntoaistin tehtäviä: - välittää tietoa kosketuksesta, kivusta ja lämpötilasta iholla - taitojen automatisoiminen yhdessä muiden aistien kanssa

4 Tuntoaisti jatkuu Tuntoaistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa vältellä esineiden ja ihmisten koskettamista sekä muiden kosketuksia - reagoi puolustus tai pakoreaktiolla likaantumiseen, tietynlaisiin vaatteiden materiaaleihin (karhea, puuvilla), ruokien koostumuksiin (kylmä, kuuma, paakkuinen) sekä kevyisiin, yllättäviin kosketuksiin - saattaa kokea epämiellyttävänä tai kivuliaana yllättävän kosketuksen Tuntoaistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - lapsi ei tiedosta kipua, lämpötilaa tai miltä jokin tuntuu - saattaa mm. rypeä kuralammikoissa, tonkia lelukasaa ilman tarkoitusta, pureskella paidan hihoja, hangata itseään seiniin ja huonekaluihin tai törmäillä ihmisiin

5 Vinkkejä tuntoaistin stimuloimiseen Yritä vähitellen tuottaa lapselle erilaisia kosketuksen elämyksiä esim. askartelu- tai käsityötilanteissa, lapsen on helpompi sietää sitä, että hän itse tekee itselleen kuin että hänelle tehdään. Näytä lapselle tilanteita ja yritä saada ne tuntumaan hauskoilta, mielikuvitus mukaan (ollaan prinsessoita/prinssejä tai peikkoja..) Tarjoa tuntoaistimuksia tasapuolisesti kehon molemmille puolille ja varsinkin niille kehon osille, joita lapsi ei itse näe Käytä kiristämättömiä ja kutittamattomia vaatteita Tunnustellaan erilaisia materiaaleja/sisustuksen pintoja mitä kotoa/koulusta löytyy Hierotaan kehoa erilaisilla palloilla, rullilla ja värisevillä laitteilla Pesutilanteissa voi käyttää erilaisia harjoja /sieniä, vaihdellaan miellyttävällä tavalla veden lämpötilaa Kehon eri osien rasvaaminen Maataan painavan peiton alla

6 Asentotunto proprioseptiivinen aisti Aisti, joka käsittelee lihasten, nivelsiteiden ja nivelten kautta saatuja aistimuksia asennosta ja kehon osien suhteista toisiinsa Tehtävänä auttaa ihmistä hahmottamaan kehoansa, hallitsemaan sen asentoja ja säätelemään eri kehon osien liikkeitä Suurin osa tapahtuu automaattisesti/tiedostamattomasti Asentotunnon aistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi voi olla kankea, jäykkä tai jännittynyt - hallitsee liikkeensä heikosti - välttelee hyvää kehonhahmotusta vaativia tehtäviä Asentotunnon aistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - lapsi lysähtelee maahan tai laahustaa - liikkeet kömpelöt ja epätarkat, törmäilee esineisiin - tömistelee jalkojaan ja hypistelee sormiaan

7 Liike- ja tasapainoaisti vestibulaarinen aisti Aisti, joka käsittelee sisäkorvan kautta saatuja aistimuksia liikkeestä, painovoimasta ja tasapainosta Läheisessä yhteistyössä asentotunnon kanssa Tehtävänä: - kertoa olemmeko itse liikkeessä vai paikallamme sekä mihin suuntaan ja millä nopeudella liikumme - pään ja kehon asentojen muutosten huomioiminen ja niihin reagoiminen yhdessä sisäkorvan aistinsolujen kanssa Vestibulaarisiin aistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi välttää liikkumista ja yllättävää liikuttamista - pelkää horjahtamista - välttää juoksemista, pysyttelee tukevasti jaloillaan - pahoinvointia autossa ja hississä

8 Liike- ja tasapainoaisti jatkuu.. Vestibulaarisiin aistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - lapsi kaipaa nopeaa ja pyörivää liikettä (keinut, heiluminen, pyöriminen, karusellit) menemättä pyörälle päästään - liikkuu jatkuvasti, on levoton ja nauttii ylösalaisin olemisesta - on oikea hurjapää

9 Vinkkejä asentotunnon sekä liike- ja tasapainoaistin stimuloimiseen Toiminnot, jotka panevat lihakset venymään ja työskentelemään voimakkaasti Kokeillaan rauhallisesti eri asentoja, maataan selällään/mahallaan, kysy haluaako lapsi lisää (lapsen ehdoilla) Lasta rauhoittamaan voi kokeilla painoliivejä tai olkapäillä painotyynyjä Istuessa jalkojen tulisi olla tukevasti maassa Käytä lapselle mukavaa tuolia, jotta lapsi ei koe valuvansa lattialle Kokeile mm. - T-tuolia, terapiapalloja (tarinat, laululeikit..) - Kävelyä erilaisissa maastoissa, tasapainoratoja (sisällä ja ulkona) - Viivaa pitkin kävelyä - Trampoliinia - Ei saa koskea lattiaan leikki - Keinuminen

10 Näköaisti Aisteista kaikkein erikoistunein ja toiminnaltaan monimutkaisin Näköaistin tehtäviä: - katseen kohdistaminen - liikkuvan kohteen seuraaminen - eri kokoisien ja eri etäisyyksillä olevien asioiden näkeminen tarkasti - kuvio- tausta- erottelu - etäisyyksien ja suuntien arvioiminen - värien havaitseminen - pimeä- ja hämäränäkö - tärkeä vuorovaikutuksessa

11 Näköaisti jatkuu Näköaistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa innostua liikaa ylivireys - saattaa peittää silmänsä - saattaa siirtää katseen pois ihmisistä - saattaa olla tarkkaamaton piirtäessään tai kirjoittaessaan - reagoi yliherkästi kirkkaaseen valoon - saattaa olla ylivalpas aina varuillaan ja tarkkaavainen, jolloin keskittyminen olennaiseen on vaikeaa Näköaistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - vaikka lapsi näkee normaalisti, hän saattaa kosketella kaikkea, koska hän ei muuten ymmärrä näköaistin kautta saamaansa tietoa riittävän hyvin otettava muut aistit avuksi - ei ehkä huomaa toisten ilmeitä ja eleitä kuten ei myöskään tienviittoja tai ohjetauluja

12 Vinkkejä näköaistin stimuloimiseen Tunnista lapsen näkökenttä ja sen rajat Käytä apuna puhetta, tunnustelemista, ohjaa kädestä tarvittaessa, kuvaile Etene rauhallisesti, tauota puhetta Anna aikaa tutustua myös omatoimisesti Karsi pois ylimääräiset näköärsykkeet, ja muut aistiärsykkeet (ylimääräiset äänet) Säilytetään tärkeitä esineitä tietyssä paikassa Harjoittele katseen kohdistamista (taskulamppu + pimeä huone) Hyvä/sopiva valaistus Selkeä järjestys ja värit (esim. jalkalistojen maalaaminen)

13 Kuuloaisti Ihminen suuntautuu ympäristöön ja saa tietoa ympärillään tapahtuvista asioista kuulonsa avulla Rekisteröi erilaiset äänet, erittelee korkeudet ja voimakkuudet ja auttaa paikallistamaan äänten lähteet Ihminen hahmottaa ympäristöään ja pystyy ennakoimaan tulevia tapahtumia Kuuloaistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa peittää korvansa - saattaa valittaa melusta Kuuloaistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa jättää huomioimatta ääniä eikä ehkä kykene seuraamaan sanallisia ohjeita - ei ehkä kuule kunnolla omaa ääntään, saattaa puhua huutaen - saattaa vaatia, että television tai radion ääntä pidetään kovalla

14 Vinkkejä kuuloaistin stimuloimiseen Selvitä millä tavoin lapselle on helpointa ymmärtää ja kuulla puhuttua puhetta/kommunikoida Selvitä miten lapsi reagoi erilaisiin kuuloärsykkeisiin Poista taustamelu Hyödynnä muita toimivia aisteja Ympäristön ääniin tutustuminen Anna lapsen valmistaa itse itselleen erilaisia soittimia, joita hän voi kokeilla Kuunnelkaa musiikkia/eläinten ääniä radiosta ja matkikaa mitä kuulette

15 Hajuaisti Välittää ihmiselle tietoa hänen hengittämänsä ilman ja syömänsä ruoan laadusta Hajujen erottaminen toisistaan ja hajun lähteen paikallistaminen Hajuaistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa vastustaa hajuja (esim. kypsä banaani) Hajuaistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - saattaa jättää huomioimatta epämiellyttäviä hajuja (esim. likaiset vaipat) - saattaa nuuhkia ruokaa, ihmisiä ja esineitä

16 Makuaisti Liittyy läheisesti hajuaistiin ihminen ei pysty erottamaan tarkasti makuja ilman yhteistoimintaa hajuaistin kanssa Makuaistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa vastustaa tiettyjä ruoan koostumuksia ja lämpötiloja - saattaa kakistella syödessään Makuaistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - saattaa nuolla tai maistella syötäväksi kelpaamattomia esineitä - saattaa pitää voimakkaasti maustetuista tai hyvin kuumista ruuista

17 Vinkkejä haju- ja makuaistien stimuloimiseen Ennen ruokahetkeä kannattaa kokeilla jotakin vahvasti proprioseptiivisiä aistimuksia antavaa tekemistä Tarjotaan ruoka-aineita erikseen, vältetään sekoittamista Maistellaan erilaisia makuja, haistellaan hajuja ja nimetään niitä

18 Yleistä huomioitavaa Selvitä aluksi millaiset tuntoaistimukset aiheuttavat epämiellyttävän tunteen, ja millaisia aistimuksia lapsi sietää Tavoitteena auttaa lasta saavuttamaan levollisen valppauden olotila Niin kauan kuin ongelma aiheuttaa kielteisiä reaktioita lapsessa, yritä välttää näitä ärsyttäviä tilanteita ja materiaaleja, vältä valtataistelua Laaja-alaisesti kehityshäiriöisiä lapsia rauhoittaa tehokkaimmin vahva kosketuspaine sekä rytminen liikkeeseen liittyvä stimulaatio

19 Lapsen koulunkäynnin tukeminen Turvallinen, rauhallinen ja häiriötön ympäristö Tauot työskentelyssä, jolloin voi venytellä ja liikkua Huomion kiinnittäminen lapsen vahvuuksiin ja heikkouksiin Jokainen tarvitsee ohjausta löytääkseen ongelmiin ratkaisuja Kaikille on hyvä vakuuttaa ettei ole mitään väärää siinä, että hänen taitonsa ovat erilaiset kuin toisten Vakuuta, että hänen ajatuksillaan on merkitystä ja häntä arvostetaan sellaisena kuin hän on Vähennä liiallista aistiärsykkeiden tulvaa (visuaaliset aistiärsykkeet, taktiiliset häiriötekijät, auditiiviset häiriötekijät, mukavat kalusteet, liitutaulut ja tehtäväpaperit puhtaina) Työskentelyn muuttaminen (säännönmukaiset rutiinit, siirtymisten suunnittelu, ryhmäpalkinnot, yksinkertaista ohjeet, anna aikaa, anna vaihtoehtoja, puhu matalalla ja hiljaisella äänellä, painota myönteisiä puolia)

20 Lapsen tunteiden kanssa toimeen tuleminen Huomioi ja hyödynnä lapsen vahvuuksia Aseta lapselle pieniä ja helposti saavutettavissa olevia päämääriä Rohkaise omatoimisuuteen Tarjoa uusia aistikokemuksia Kannusta lasta liikkumaan ja kokeilemaan uusia liikekokemuksia Tue sekä fyysisesti että emotionaalisesti Anna lapsen kokea myös surua, turhautumista ja vihaa Anna mahdollisuuksia purkaa kielteisiä tunteitaan Anna palautetta Kehu, ymmärrä, kuvittele itsesi lapsen tilanteeseen Aseta kohtuullisia rajoja Kuuntele vaistojasi

21 Autismi ja aistitiedon käsittelyn ongelmat Suurimmat vaikeudet aistimusten käsittelyssä: - aistiärsykkeet eivät rekisteröidy oikein hänen aivoissaan - aisti-impulssien säätely on puutteellista - aivojen osa, joka saa ihmisen halukkaaksi tekemään jotakin, ei toimi autistisella lapsella normaalisti Inhoaa hellää silitystä mutta pitää peuhaamisesta Vaikeuksia motorista ohjailua vaativissa tehtävissä, stereotyyppiset eleet ja liikkeet Vastustavat liikettä Tutkii kaikkea haistelemalla tai maistelemalla Kiputunto ja kuumansieto alentunut Joutuu helposti pois tolaltaan ja saa raivareita Tavanomainen vaarantaju alentunut, pelkää esim. uusia paikkoja

22 Autismi ja aistit Ensimmäiseksi lapsi täytyy saada kokemaan liikeaistimukset siedettäviksi Rohkaise muodostamaan yksinkertaisia ja tarkoituksenmukaisia toimintareaktioita Anna lapselle aikaa tutustua paikkaan, esineisiin, vaatteisiin.. Lapsi tarvitsee toistoja, kokeilkaa yhdessä Käytä eri aistikanavia asioihin, esineisiin tutustumisessa Valmista lapsi kunnolla tulevia tapahtumia varten, tutustukaa esineisiin yhdessä, nimetkää niitä ja jutelkaa mitä milläkin voidaan tehdä Luo selkeät struktuurit Kuvat avuksi

23 LÄHTEET Kranowitz, C. S Tahatonta tohellusta, sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. Kranowitz, C. S The Out-of-Sync Child Has Fun, activities for kids with sensory prosessing disorder. Yack, E. Sutton, M. Aquilla, P Leikki linkkinä lapseen, toimintaterapiaa sensorisen integraation keinoin. Ayres, A. Jean Kun lapsi ei opi leikkimään.

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,

Lisätiedot

Aistisäätely kehittyy

Aistisäätely kehittyy Aistisäätely kehittyy Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Aistisäätely kehittyy Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tietolehtisen keskosvanhempien tueksi arkea

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

Carol Stock Kranowitz

Carol Stock Kranowitz Carol Stock Kranowitz Tahatonta tohellusta Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Aistitoimintojen huomioiminen

Aistitoimintojen huomioiminen Aistitoimintojen huomioiminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 5/2013 Teksti: Reetta Sollasvaara Valokuvat: Autismisäätiön

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

AISTIEN MERKITYS VUOROVAIKUTUKSESSA

AISTIEN MERKITYS VUOROVAIKUTUKSESSA AISTIEN MERKITYS VUOROVAIKUTUKSESSA Kontakti kahden ihmisen välille syntyy aistien kautta. Näillä sivuilla kerrotaan aistien toiminnasta, kehityksestä ja siitä, mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu, jos aistit

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 MAKUKOULU Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 Tunnilla käsitellään ihmisen aisteja ja niiden käyttöä elintarvikkeiden arvioinnissa. Harjoitustehtävien avulla havainnollistetaan eri aistien toimintaa. 2

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Käytös. Pieni oppimäärä lammaspsykologiaa. Normaali käytös. Lampaat. Epänormaali käytös 03.06.2014. Kaie Ahlskog ProAgria Etelä-Suomi

Käytös. Pieni oppimäärä lammaspsykologiaa. Normaali käytös. Lampaat. Epänormaali käytös 03.06.2014. Kaie Ahlskog ProAgria Etelä-Suomi Pieni oppimäärä lammaspsykologiaa Kaie Ahlskog ProAgria Etelä-Suomi Mitä enemmän tunnet lammasta: Helpompi tunnistaa ongelmia Esim. onko uuhi sairas karsinan nurkassa, tai aloittamassa poikimista Käsittely

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin

Lisätiedot

Opas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi

Opas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi Opas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi Ella Mutanen Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Toimintaterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kuvailulehti Tekijä(t) Mutanen, Ella Julkaisun

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

AISTITIEDON KÄSITTELYN TUKEMINEN LEIKKIPUISTOYMPÄRISTÖSSÄ

AISTITIEDON KÄSITTELYN TUKEMINEN LEIKKIPUISTOYMPÄRISTÖSSÄ AISTITIEDON KÄSITTELYN TUKEMINEN LEIKKIPUISTOYMPÄRISTÖSSÄ Opasvihko sensomotorisista hiekkalaatikkoleikeistä Anni Savolainen Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 Toimintaterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys-

Lisätiedot

Nähdyn hahmotusvaikeudet

Nähdyn hahmotusvaikeudet Nähdyn hahmotusvaikeudet Alle kouluikäiset lapset Korkeampien näköratojen häiriöiden havaitseminen alkaa olla mahdollista ensimmäisen ikävuoden lopulla (www.lea-test). Sosiaalisesti merkittävimmät viitteet

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

14 Tahatonta tohellusta

14 Tahatonta tohellusta Esipuhe Ihmisen aivot ja mieli ovat kietoutuneet kauniisti yhteen. Emme voisi tuntea, ajatella emmekä toimia ilman monimutkaista aivotoimintaa, ja pienimmätkin muutokset aivotoiminnassa voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Turvallinen koti- ja lähiympäristö Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Aiheen teemoja Toimija Toimintaympäristö Toimintakyky Turvallinen koti Esteettömyys Hyviä

Lisätiedot

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika:

Nimi ja syntymäaika: 1 LAPSEN JA NUOREN TILANTEEN ARVIOINTI OMAISHOIDON TUKEA MYÖNNETTÄESSÄ Nimi ja syntymäaika: TÄYTTÖOHJE: Arvio suhteutetaan lapsen kohdalla samanikäisten lasten toimintaan ja nuorten kohdalla samanikäisen

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

KÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO)

KÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO) 4-5 -vuotias Käden taitojen kehittymisessä merkityksellistä: - käsien perusliikkeiden eriytyminen - kahden käden yhteistyötaidot - kolmisormiotteen kehittyminen, kätisyys eriytymässä Silmien ja käsien

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Anna Ryynänen. Gummerus

Anna Ryynänen. Gummerus Anna Ryynänen Gummerus Gummerus Kustannus Oy Teksti Anna Ryynänen 2009 Piirrokset, valokuvat ja graafinen suunnittelu Anna Mattsson 2009 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2008 ISBN 978-951-20-7939-1 Sisällys

Lisätiedot

Vuorovaikutus lapsen kanssa

Vuorovaikutus lapsen kanssa Vuorovaikutus lapsen kanssa Lapselle puhuttaessa on tärkeää käyttää sanoja, joita lapsi ymmärtää Lapsen kuunteleminen on tärkeää!! Katsekontakti, älä sano enempää jos lapsi ei katso sinuun Kehonkieli Tunneilmaisu;

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS Hannu Hätinen Hannu Hätinen Peku Oy 1 20.4.2009 Johdanto MITÄ SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS ON Hannu Hätinen Peku Oy 2 20.4.2009 Aikataulu Aistijärjestelmä Motorinen kehitys Refleksijärjestelmä

Lisätiedot

Opin näkemään maailman oikein yli 20- vuotiaana lääkityksen, harjoittelun ja terapian avulla. Ilari Kousa

Opin näkemään maailman oikein yli 20- vuotiaana lääkityksen, harjoittelun ja terapian avulla. Ilari Kousa Opin näkemään maailman oikein yli 20- vuotiaana lääkityksen, harjoittelun ja terapian avulla Ilari Kousa Tapaushistoria ennen kouluikää Synnyin 1984, 2kk ennenaikaisesti, istukan irtoamisen aiheuttaman

Lisätiedot

Arjen tukemisen keinoja

Arjen tukemisen keinoja Arjen tukemisen keinoja Arjessa alkuun - hankkeen tilaisuus 29.10.2015 Tampere 3.11.2015 Helsinki Birgit Vuori-Metsämäki KM, er.luokanopettaja, vh, neuropsykiatrinen valmentaja 1. Pysähdys päähenkilöön

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

Hyvä alku vuosiksi eteenpäin

Hyvä alku vuosiksi eteenpäin Vauvojen ja taaperoiden BRIO-uutuudet 2015 0 3-vuotiaille lapsille Hyvä alku vuosiksi eteenpäin Jo vuodesta 1884 olemme valmistaneet inspiroivia leluja, joiden avulla lapset voivat tutustua ympäröivään

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

BLIARON KALTHANIEN PERINTÖ pikamagiataulukot versio 0.3

BLIARON KALTHANIEN PERINTÖ pikamagiataulukot versio 0.3 BLIARON KALTHANIEN PERINTÖ pikamagiataulukot versio 0.3 Etäisyys Vaikutusalue Magialiike YLEISET TEKNIIKAT Taso 0...Kosketusetäisyys Taso 1... Lähietäisyys (esim. huoneen sisällä) Taso 2... Kivenheiton

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Pelitaktiikka ja monipuolinen harjoittelu. HGK:n valmennus 2012

Pelitaktiikka ja monipuolinen harjoittelu. HGK:n valmennus 2012 Pelitaktiikka ja monipuolinen harjoittelu HGK:n valmennus 2012 Mitä pelitaktiikalla tarkoitetaan? Omien vahvuuksien hyödyntämistä maksimaalisesti. Omien heikkouksien välttämistä pelissä. Pelin, kentän

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia opettajille. (toim. versio)

SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia opettajille. (toim. versio) SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia opettajille (toim. versio) 1 Kuvaa? Miksi Elli kokee monet tavalliset asiat hankaliksi? Hän ei pidä musiikintunneista, ei edes musiikin kuuntelusta.

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput 92 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT pallotemput yleistä pallotaitavuutta ja -silmää kehittäviä vaikeutuvat temput motivoivat mahdollista harjoitella erilaisilla

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Näkökulmia köliveneen ajamiseen. Ville Voltti

Näkökulmia köliveneen ajamiseen. Ville Voltti Näkökulmia köliveneen ajamiseen Ville Voltti 1 Köliveneen ajaminen Ajaminen osana purjehdusta Ajotekniikka Hyvän pinnamiehen ominaisuudet Keskittyminen Harjoittelu Kilpailutilanteet Viisi askelta vauhtiin

Lisätiedot

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Johdatus aisteihin. Tunti 1 Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Rengasliinan käyttö edessä vastasyntyneestä ja lonkalla noin 3-4kk ikäisestä eteenpäin (voit käyttää

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

Naksutinkoulutuksen komennot

Naksutinkoulutuksen komennot Naksutinkoulutuksen komennot Koiranpennun kouluttaminen naksuttimen avulla Naksutinkoulutuksen kehittivät 1940-luvulla delfiinien kouluttajat. He huomasivat voivansa opettaa delfiineitä ja valaita kannustamalla

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28 HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Tunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen

Tunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen Läntinen ja Pohjoinen ydinneliö Minna Lehtivuori-Ahonen S2 lto Haaga-Kaarela PHVA Leena Kettukangas-Seiriö Pelimannin ala-aste Valmistava opetus 1.-3. Elina Kaidesoja Maunulan ala-aste Erityisluokanopettaja

Lisätiedot