Iloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke

Transkriptio

1 Iloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke, , Imatra

2 Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke Tunteet Itsetunto Sapere - 5 aistia: tutkiminen, leikki, kokeminen ja ilmaiseminen - lapselle merkityksellisten kokemusten huomioiminen -vuorovaikutuksellinen kohtaaminen Taidot Ruokakulttuuri Ruoka -lapsen hyvinvointia ja terveyttä tukeva ruokailu - viisi askelta terveempään tulevaisuuteen -ruokaa ja ruokailua arvostava ympäristö -päivähoitoruokailusuositus - lapsilähtöinen ruokalista Lapsi Tavoitteena on iloisesti ja myönteisesti ruokaan suhtautuva lapsi, jonka ruokamieltymykset rikastuvat ja kiinnostus ruokamaailmaan kasvaa Kasvatuskumppanuus - lapsen perhe ja suku - yhteistyökumppanit -moniasiantuntijuus Varhaiskasvatusympäristö AK ja AL Arvot Asenteet Vasu -lapselle ominainen tapa oppia ja toimia - kasvattajayhteisön toiminta -ruokakasvatus osana Vasua - lapsi yksilönä: lapsen oma Vasu Tiedot

3 Näkemystieto Millaisia arvoja ja asenteita liitämme ruokaan? Mitä ruokakasvatus voi olla? Mitä meidän pitäisi tietää/osata/ kehittää/korostaa? Elämäntapatieto Mitä lapset/perheet syövät? Onko lasten ruoka ravitsevaa ja hyvää, mistä se tulee? Millaisia haasteita on lasten ja perheiden ravitsemuksessa ja terveydentilassa? Mikä rooli/vastuu on varhaiskasvatuksella? Lasten ruokakasvatuksen tietoperustaa varhaiskasvatuksessa Ruokakasvatuksen pedagogiikka: Millaisia oppimiskäsityksiä ja pedagogisia menetelmiä meillä on lasten ruokakasvatuksessa? Millaista on lapsilähtöinen ruokakasvatus? Strategia/ Miten toimitaan? Kuinka esim. lasten joukkoruokailu ja ruokapalvelut järjestetään? Mitkä arvot/päämäärät/tiedot ohjaavat näitä palveluja? Millaisia poliittisia päätöksiä tehdään ja miten niitä perustellaan Kulttuuritieto Millaisessa ruokakulttuurissa lapset elävät? Mihin kaikkeen ruoka ja lasten ruokakasvatus liittyy tai missä se näkyy? Millaista on lapsille suunnattu elintarvikemarkkinointi?

4 Lasten ruokakasvatuksen ja ravitsemuksen haasteita Lasten ruokailutottumusten muutokset Lasten kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on niukkaa; lasten väliset erot suuria Makeiden tuotteiden kulutus kasvaa 2-vuotiaana lasten sokerin saanti ylittää suositukset Suomalaiset pikkulapset saavat purkkiruokaa eniten Euroopassa vauvaa kohti laskettuna Teolliset lastenruokavalmisteet yleisessä käytössä vielä 2- vuotiailla varhaislapsuuden aistikokemukset muuttumassa? ruoan alkuperän tuntemus heikkenee? ruokapuhe köyhtyy? Lasten syömisen pulmat tavallisia päivähoidossa valikoivuus, nirso syöminen suun hienomotoriikkaan ja pureskeluun liittyvät pulmat ruokarajoitukset, ruoka-allergiat Leikki-ikäisten lasten ylipaino yhteinen huoli

5

6 Lasten ruokakasvatuksen konkreettiset tavoitteet: Viisi askelta lasten terveempään tulevaisuuteen (THL, 2009) 1. askel on viisi annosta kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä. 2. askel terveempään tulevaisuuteen astutaan pehmeiden rasvojen suuntaan 3. askel astutaan taaksepäin eli vähennetään sokerin käyttöä. 4. askel on nopea: janojuomaksi valitaan aina vesi. 5. askel: yhteiset ateriat

7 Ruokamaailma on fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen ja sosiaalinen kokemusmaailma, jonka lapsi kohtaa liittyen: ruuanvalmistukseen, ruokaan, ruokailuun, ruuan hankintaan, ruokapuheeseen ruuan terveellisyyteen, ravitsemukseen, ruoan vaikutuksiin ruuan kasvattamiseen, jalostamiseen ja sen hankintaan ympäristön välittämiin tietoihin, taitoihin, asenteisiin, arvoihin, tunteisiin, sosiaalisiin suhteisiin kasvuympäristöön ja sen välittämään ruokakulttuuriin

8 Nalle, Nalle Puh! Nalle! Hauskaa näin on hunajaa metsästää. Nalle! Hauskaa näin on hunajaa metsästää. Nalle, Nalle Puh! Nalle! Pyörii ja myllertää puuhun jo kiipeää. e Puh! Nalle! Hauskaa n Nalle, Nalle Puh! Nalle! Hauskaa näin on hunajaa metsästää. Nalle, Nalle Puh! Nalle! Pyörii ja myllertää puuhun jo kiipeää. Hauskaa ei estää voi. a ei estää voi. alle, Nalle Puh! Nalle! Pyörii ja myllertää puuhun jo kiipeää. Hauskaa ei estää voi. puuhun jo kiipeää. Hauskaa ei estää voi. Lähde: Tärkeintä on ruokailo ja myönteinen suhde ruokaan ja ruokamaailmaan Lapset retkeilevät ruokamaailmassa aikuisten ohjaamilla poluilla. Arvot, asenteet, tunteet, tiedot, taidot välittyvät syntymästä saakka (ne ovat myös työntekijän toiminnan taustalla). Millaisia ruokailutilanteita, -ilmapiiriä, ruokakulttuuria luomme? Kiinnostus ruokamaailmaan kasvaa osallisuuden ja aktiivisuuden kautta. Lapsen itsetunto ja -arvostus ruokailijana syntyy hänen saadessaan jo ensimmäisen ateriansa. Syömiseen liittyvä hyvä olo ja hoiva rakentavat lapsen itsetunnon ja arvostuksen lisäksi kiintymyssuhdetta, perusturvallisuutta ja kiinnostusta ruokamaailmaa kohtaan.

9 Sapere-menetelmä Sapere = latinaa tarkoittaa uskaltaa, olla rohkea ohjaa ja rohkaisee lapsia tunnistamaan sekä huomioimaan omia aistejaan, niiden toimintaa ja aistikokemuksia perustuu kokemukselliseen ja tutkivaan oppimiseen lähtee lapsen luontaisesta uteliaisuudesta ja tavasta toimia korostaa lapsen oman ilmaisun tukemista ja kuulemista Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen oppimiseen perustuva menetelmä, suunnattiin vuotiaille koululaisille: Missä ja miten Saperea voi toteuttaa: yhden tai kahden lapsen kanssa pienryhmissä välillä voi toimia isommankin ryhmän kanssa sisätiloissa ulkona (metsässä. pihalla, kasvimaalla) retkillä, maatiloilla ja melkein vaikka missä Imatra

10 Sapere-menetelmän ja Vasun taustalla yhtenevä käsitys lapsen oppimisesta Suomessa varhaiskasvatuksen valtakunnallisissa perusteissa (2005) kuvataan lapsen kasvua ja kehitystä seuraavasti: Lapsi on synnynnäisesti utelias Kohdatessaan uusia asioita lapsi käyttää oppimisensa apuna kaikkia aistejaan Leikkiminen, tutkiminen, ilmaiseminen ja liikkuminen lapselle luontaisia tapoja toimia ja ajatella Tutkiva ihmettely luontaista lapselle syntymästä saakka Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden yhdistyminen arjen pedagogiikassa Näitä samoja lapselle ominaisia tapoja toimia ja havainnoida ympäröivää maailmaansa tulisi hyödyntää myös ruokakasvatuksessa.

11 Näköaisti Väri Koko ja muoto, sisäisten osien muoto ja järjestys Liike ja muodon muuttuminen Optiset tekijät Lämpötila Saamme valtaosan kaikista aistihavainnoistamme näköaistin avulla. Tästä syystä lasten ruokaan ja ruokailutilanteisiin liittyvät näköhavainnot ovat tärkeitä. Ulkonäkö on ensimmäinen arvioinnin kohde, kun lapsi päättää, onko ruoka herkullista tai ylipäänsä syötävää.

12 Hajuaisti Antaa tietoa hengitetyn ilman ja ruoan laadusta Hengittämisen tai nuuhkaisun kautta = ortonasaali haju Ruoan pureskelun ja nielemisen kautta = retronasaali haju Hajuaisti on merkittävä ruoan nautittavuudessa Ihminen erottaa tuhansia eri hajuja ja niiden voimakkuuksia Nimi kuvaa hajun lähdettä Hajuaistimukset synnyttävät tunteita ja tuovat mieleen aikaisempia tapahtumia. Hajuille on joskus vaikea antaa nimeä, lapsi vain haistaa. Ruuan maistuessa hyvältä emme useinkaan ajattele, että makuaistimuksestamme suurin osa onkin ruuan hajua.

13 Tuntoaisti Kosketustunto, lihastunto, lämpötunto, kemotunto Kova pehmeä - purskahtava Kylmä kuuma - jäinen Kimmoisa lohkeava - vetelä Rasvainen öljymäinen - vahamainen Poreileva poreilematon Natiseva - ratiseva rouskuva Lapsilla on luontainen tarve tunnustella suullaan, käsillään ja jaloillaan ympäristöään. Voidaankin kysyä, lapsilähtöisyyden näkökulmasta, minkä verran ja millä tavoin lapset pääsevät tunnustelemaan ruokaa ja koko ruokamaailmaa? Suuontelon kosketustunto (suutuntuma) suun pinnoilla havaittava tuntoaistimus

14 Kuuloaisti Syöminen Koko pää kuulee! (porkkanan pureminen) Ruoan laatu (ritisee, tärisyttää, rapisee, maito lotisee suussa) Kehon äänet (nälkä) Ruoan alkuperän äänet (lehmä ammuu, metsän äänet, traktori pellolla) Ruoan valmistuksen ja käsittelyn äänet Ruuanvalmistuksessa ja ruokailun yhteydessä lapset kuulevat ympäriltään hyvin erilaisia ääniä; pilkkomista, vatkaamista, sauvasekoittimen surinaa, lautasten kilinää ja jääkaapin oven avautumista. Äänet kertovat sen, mitä ruokaa on tulossa, miten sitä valmistetaan tai missä sitä esim. säilytetään

15 Makuaisti Eri ruokien maut erottuvat toisistaan hajuja makuaistien avulla. Nykykäsityksen mukaan aistimme viittä perusmakua: makea suolainen hapan karvas umami Maut aistitaan kielen makunystyjen makusilmujen kautta. Meillä on synnynnäinen mieltymys makeaan, mutta totumme aika pian suolaiseen ja rasvaiseen makuun. Makuaisti voi olla heikosti kehittynyt ja suuntautunut enemmän johonkin tiettyyn makuun. Makuaistia voi aina kouluttaa ja lapset tarvitsevat jopa maistamiskertaa tottuakseen tiettyyn makuun. Silti olemme ainutlaatuisia maistamisen suhteen ja aistimme tietyn maun eri tavoin.

16 Ruokakasvatuksessa opitaan monia muita taitoja: Iloitsemaan arjesta Itsetuntemusta ja itsearvostusta Toisten kokemusten, tunteiden ja elämysten huomioimista Elämänhallintaan, -tapoihin ja koko hyvinvointiin liittyviä asioita Vuorovaikutusta ja ilmaisua Osallisuutta Monikulttuurisuutta Päättelyä Soveltamista Mielipiteenilmaisua Arviointia ja mittaamista Laskemista Vertailua Luokittelua Ulkoliikuntaa Liikuntaa /Hienomotoriikkaa Ryhmätyöskentelytaitoja ja paljon muuta.

17 Suomessa julkaistut Sapere-menetelmästä kertovat aineistot Sitra, 2008 Sitra/Jyväskylän kaupunki, 2009 Koulujen kerhokeskus 2010

18 Maukasta ja iloista aistimatkaa ruokamaailmaan! Linkki Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa hankkeen www-sivuille: Nämä voi vapaasti ladata ja tulostaa netistä: Aistien avulla ruokamaailmaan: Järkipalaa käsikirja: Aistien ruokamaailmaan kerho-opas: _web.pdf Linkki kansainvälisille Sapere-yhdistyksen www-sivuille Kiitos!