TIEVOKSI. Sisällysluettelo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIEVOKSI. Sisällysluettelo"

Transkriptio

1 Oln kapngin opetstoimen henkilöstölehti Kieliohjelma dist Vihdoinkin saman katon alle liikttaa

2 Tievoksi Oln kapngin opetstoimen henkilöstölehti TIEVOKSI Oln kapngin opetstoimen henkilöstölehti 2/2002 Ilmestyy 4. kertaa vodessa 8. vosikerta Jlkaisija Oln kapngin opetstoimi Toimits Päätoimittaja Sat Fränti Ph ; Toimitsknta Ari Atio Anne Hannksela Eero Hietapelto Ulla Kaislaranta Eero Kettnen Minna Lehtovaara Leena Rytkönen Tomo Vilppola Toimitksen osoite Oln kapngin opetsvirasto Kasarmintie 3, PL 17, OULUN KAUPUNKI faksi Toimitksella on oikes mokata ja lyhentää jttja. Taitto ja painats Oln kapngin painatskesks Painosmäärä 1300 Etkansi: Sat Fränti: Tiranpiston Hermola Takakansi: Jha Hintsala: Hartaanselkä kesäkssa Seraava Pikatiedote 3/2002 ilmestyy viikolla 37. Materiaali sähköpostitse toimitkseen mennessä. Seraava Tievoksi-lehti 3/2002 ilmestyy viikolla 42. Materiaali sähköpostitse toimitkseen mennessä. Sisällyslettelo Kieliohjelma dist Vihdoinkin saman katon alle liikttaa Pääkirjoits... 3 Mitä inklsio tarkoittaa?... 4 Hallintokntien välinen yhteistyö vielä sattmanvaraista... 6 Oln kapngin kieliohjelma dist: Tavoitteena selkeät aleelliset kielipolt... 7 Esimiehille työkalja henkilöstön jaksamisen tkemiseen ,31 m ja päivää rehtoria Kaikki hyöty irti koti-kol -arvioinnin tloksista Vihdoinkin saman katon alle Oln kansainvälinen kol starttaa syksyllä Lastenklttrikeskksesta ollainen Nmmi Stari Keväisiä klttriterveisiä kolmaailmasta! Trvallisdessa on monta vaikttajaa Oln työterveys työhyvinvoinnin tkena Opetstoimessa atetaan Unicefia attamaan Action! liikttaa noria Laanilan kolrakennksen perskorjas ja laajenns loppsoralla Tietoyhteisknnan kolkirjasto -hankkeen pilottikolt valitt Opetstoimen henkilöstö on norentnt Infoa

3 Pääkirjoits P Lapsi on kaikkein tärkein Opetstoimenjohtajan marraskssa vonna 2000 nimeämä työryhmä, joka on koostnt isosta jokosta asiantntijoita, on työstänyt snnitelman Oln kapngin erityisopetksesta vosille Tämä, jo valmistmisprosessin kesken ollessa, todella paljon keskstela ja kritiikkiä osakseen saant snnitelma on tätä kirjoittaessani vasta tlossa ensimmäistä kertaa opetslataknnan käsittelyyn. Esitys sisältää paljon hyviä asioita. Perslähtökohta: lähikolperiaate, totetettaisiin Olssa aleellistamisella. Se mahdollistaa jokaiselle lapselle oikeden käydä oman kotinsa lähellä olevaa kola, jolloin omat tärkeät ihmiset, kaverit ja ttt ympäristöt ovat lähellä. Itse kahden tyttären äitinä ja paljon eri ikäisten lasten ja norten kanssa vapaaehtoistyötä tehneenä ymmärtää trvallisden ja läheisten ihmisten merkityksen lapsille ja norille. Aleen moniammatillisen työryhmän mahdolliss laatia oppilaalle yksilöllinen opetssnnitelma, joka tarjoaa oppilaalle laadkkaan ja hänen kykyjään ja tarpeitaan parhaiten vastaavan opetksen, on todella hyvä asia. Myös oppilaan oikes, pienryhmässä opiskellessaan integroita esim. joissakin aineissa oman kolnsa yleisopetsryhmään helpottaa tlevaisdessa hänen mahdollista siirtymistään kokonaan yleisopetkseen. Toisaalta tietenkin on holehdittava siitä, että laadkas ja yksilöllinen opets on mahdollista. Riittävän pienet opetsryhmät on taattava henkilöstöresrssien lisäämisellä; myös tilasnnittelssa on jatkossa otettava homioon erilaisten ryhmien toiminta. Niin opettajien pers- kin täydennyskoltksessa Olssa on lähikolperiaate ja aleelliss otettava kantavaksi periaatteeksi. Usien erityisopettajien virkojen perstaminen ja erityisopetksen koordinaattorin työ ovat mielestäni ehdoton edellytys erityisopetksen aleellistamisen onnistmiselle. Kolpsykologien määrää lisätään neljällä ensi syksystä lähtien, mtta heitä pitäisi olla enemmän, jolloin jokaisella heistä olisi mahdolliss olla tiiviisti mkana oman aleensa koljen arjessa ja kehittämässä yhdessä opettajien kanssa koljen toimintaa. Jo varhaisessa vaiheessa oppilaiden ongelmien homaaminen, sekä oppilaiden ja heidän perheidensä apna ja tkena toimiminen kten myös koln työyhteisön tkeminen, mahdollisesti työnohjas, ovat aleita, joilla kolpsykologeilla riittää työsarkaa. Utta erityisopetssnnitelmaa pitää lähteä viemään eteenpäin. Kritiikkiäkin tlee olla, knhan se on rakentavaa. Toivoisin kitenkin, että snnitelmaa tarkasteltaisiin laajasta perspektiivistä. Nähtäisiin sen hyvät ja vielä kehittämistä vaativat polet ja lähdettäisiin yhdessä, vaikka pienin askelin, kehittämään siitä mahdollisimman hyvä, erityisopetsta ja lapsia palveleva snnitelma. Mahdollisesti silloin saavtettaisiin tila, jossa Oln kapngin erityisopets olisi todella yksilöllistä, lapsen ja noren tarpeet homioivaa ja laadkasta, siten, että jokaisella lapsella ja norella olisi tlevaisdessa mahdollisimman hyvät eväät onnellista ja tasapainoista elämää varten. Saila Pirnes Opetslataknnan varapj. 3

4 a l e e l l i s s Tievoksi Mitä inklsio tarkoittaa? Lähikolideologian persteet Erityisopetksen vallitseva malli on se, että erityisoppilaat ovat pääasiassa lokkamotoisessa erityisopetksessa, vaikka yksittäisiä oppilaita integroidaan yleisopetkseen tai erityisryhmiä on sijoitett yleisopetksen koln. Kolnkäynnin ratkaisjen tlee persta lapsen ja noren edille. Inklsio on maailmanlaajinen periaate, jonka mkaan oppilaalla on oikes samaan koln samalla aleella asvien lasten ja norten kanssa. Inklsio on somennett: kaikkien yhteinen kol, lähikolperiaate. Oppilas kl ikätovereidensa kanssa mkaan siihen yleisopetksen koln, mitä hän kävisi ilman erityistä ten tarvetta. Inklsiossa totet integraation asteet. Oppilaat sijoittvat fyysisesti samaan ryhmään ja heillä on yhteistä toimintaa ja sosiaalista vorovaiktsta. Kol monipolinen opetspalvelyksikkö Lähikolperiaate tarkoittaa oppilaan tkemista aleellisten palveljen avlla. Erityisopetkseen kljetksen sijasta oppilaan lähikol tarjoaa pedagogisen kntotksen. Opetsryhmät sijaitsevat samassa rakennksessa tai pihapiirissä, joka on monipolinen opetspalvelyksikkö. Oppilas kl yleisopetksen ryhmään. Pysyviä siirtoja erityisopetkseen ei ole, vaan oppilas saa väliaikaista erityisopetsta pienryhmässä tai samanaikaisopetksena. Kasvatstieteiden lisensiaatti Pentti Mrto työskenteli alksi erityisopetsta snnitellen Oln lääninhallitksen sivistysosastolla sekä Oln kapngin opetsvirastossa Hän toimii nyt erityiskasvatksen lehtorina Oln yliopiston Kasvatstieteiden ja opettajankoltksen yksikössä. Hänellä on myös varanotaarin ja sosiaalityöntekijän kolts. Kva: Anna-Maria Radaskoski Inklsio ei tarkoita erityisopetksen lakkaamista vaan sen jakaantmista aleellisesti tasaisesti oppilaiden ten tarpeen mkaan. Koko koln henkilöknta osallist kasvatstyöhön ja oppilasholtoon yhdessä vanhempien ja kntottajien kanssa. Kaikki oppilaat otetaan mkaan koln kaikkiin toimintoihin, mikä perst oppilaskeskeiseen, yhteistoiminnalliseen opetkseen. Se tarkoittaa koln oloshteiden järjestämistä kntottavaksi ja oppilaasta holehtimista tämän poissiirtämisen sijaan. Opettaja eriyttää opetsta eikä oppilaita eristetä toisistaan. Liian holhoamisen sijasta tetaan oppilaan omatoimistta. Yhteinen oppimisympäristö edistää sosiaalistmista Opettaja ottaa homioon oppilaan vahvat ja kehittämisen aleet, kyvyt ja lonteen henkilökohtaisen opetksen järjestämistä koskeva snnitelman (HOJKS) mkaan. Metodina on opetksen eriyttäminen, mkattaminen sekä opiskeltapojen ja arvioinnin yksilöllistäminen. Opetkseen liittyy yhteistoiminnalliss, ryhmätyöt, oppilaiden välinen vertaistki ja ttortoiminta. Opettaja ohjaa oppilaita tkemaan heikompia tovereitaan. Inklsiivinen kasvats edistää jokaisen oppilaan täysimääräistä osallistmista tasa-arvoiseen yhteisöön. Samanikäiset lapset ja noret oppivat ja työskentelevät kkin oman kehitystasonsa mkaan samoissa ryhmissä. Yhteinen oppimisympäristö antaa ten tarpees- 4

5 sa oleville oppilaille kontaktimahdollisksia samanikäisiin tovereihin ja heidän klttriinsa, mikä edistää sosiaalistmista. Oppilaat kohtaavat lontevasti erilaistta, mikä tarjoaa lonnollisen kasvympäristön svaitsevaisteen ja lähimmäisen homioimiseen. Lähikol edellyttää moniammatillista yhteistyötä Jokaista oppilasta tetaan, opetetaan ja kntotetaan kykyjensä ja mahdollisksiensa mkaisesti. Tämä edellyttää nykyistä pienempiä opetsryhmiä, opetksen yksilöllistämistä ja koln henkilöstön aktiivista yhteistyötä. Opetksesta vastaavat lokanopettajat apnaan konsltoivat erityisopettajat ja kolnkäyntiavstajat. Inklsio edellyttää opettajilta valmiksia, jossa erityispedagogiikalla, inklsiopedagogiikalla ja -didaktiikalla on vankka persta. Opettajan verkostoitminen on avainasemassa. Hyvin totetett lähikol edellyttää myös kntotspalveljen hajattamista ja moniammatillista yhteistyötä. Tievoksi Täydellisen inklsion myötä erityiskolt lakkaavat. Hahmotshäiriöisten, mkatett, sopetmattomien ja harjaantmistasoinen opets sijoitetaan pienryhminä yleisopetksen kolihin. Erityisopettajat toimivat joko pienryhmien opettajina tai ohjaavina samanaikaisopettajina. Vaikea- ja monivammaisten erityiskolt mttisivat pääasiassa osaamis- ja palvelkeskksiksi. Kevyempi malli inksiosta on se, että erityisryhmiä hajatetaan eri polelle kapnkia. Aleelliset pienryhmät mahdollistavat oppilaiden jostavan siirtymisen yleisopetksen ja erityisopetksen välillä: oppilas voisi vahvoissa aineissa opiskella tavallisessa ryhmässä. Tämä ei toted erillisissä erityiskolissa. Unelma vai hka? Keskitettyjen erityislokkien ja kolkljetksen väheneminen vapattaisi resrsseja aleellisten pienryhmien perstamiseen ja sntaisi erityisopettajien osaamisen ohjakseen. Toisaalta yksittäisen erityisryhmän sijoittaminen yleisopetksen koln kellarikerrokseen tai piharakennkseen ei ole inklsion mkaista, koska yhteisyys jää totetmatta. Kahden tai seamman pienryhmän snnitelt sijaitseminen samassa kolssa ei leimaa yhtä ryhmää. Onko inklsio nelma vai hka? Yleisopetksella on pitkä matka täydellisen inklsion sntaan. Nykyistä erityisopetksen järjestelmää ei slateta lähikoln hetkessä, vaan se vaatii siirtymäajan. Koln mtosvaiheessakin lasten ja norten tlee saada paras mahdollinen tki. Heidän edn mkaista on tällä hetkellä trvata erilaisia opetsjärjestelyjä. Jos inklsio on tavoitteena, niin siihen on sitodttava, sillä se ei saa olla säästötoimi, vaan on mistettava lasten ja norten et: mikä on heille paras ratkais. Mikäli siirrytään inklsiiviseen malliin niin sen ehtona on se, että erityiskoljen nykyinen osaaminen siirtyy lähikoln. Oppilaan edn mkaista on myös, että lähikoln rehtori ja opinto-ohjaaja tntevat hyvin erityisopetksen käytänteet. Lisäksi lähikolille olevat pienryhmät verkostoitvat keskenään ja modostavat hajatetn erityiskoln : Pentti Mrto Erityiskasvatksen lehtori, KL Oln yliopiston Kasvatstieteiden ja opettajankoltksen yksikkö a l e e l l i s s KIRJALLISUUTTA Booth, T. & Ainscow, M. (ed.) From Them to Us. An International Stdy of Inclsion in Edcation. Rotledge. Clark, C., Dyson, A. & Millward, A. (ed.) Towards Inclsive Schools. David Flton Pblishers Ltd. Mrto, P Saako vammainen tlla koln? Integraation ehdot. Jyväskylän yo:n täyd.koltskesks. Mrto, P Yhteinen kol kaikille. Onko inklsio tara vai totta? Jyväskylän yo:n täyd.koltskesks. Mrto, P., Nakkarinen, A. & Saloviita, T Inklsion haaste kollle. PS-kstanns. 5

6 a l e e l l i s s Voimavarat korjaavassa työssä Työryhmän arvion mkaan Oln kapngissa on pahoinvoivia lapsia, noria ja heidän vanhempiaan n % koko kapngin väestömäärästä. Heidän attamisessaan painott korjaava työ eli ratkaistaan pahoinvoinnin seraksia. On syntynyt kierre, jossa srin osa resrsseista menee korjaavaan työhön. Hallintokntien välistä yhteistyötä leimaa tapaskohtaiss, sattmanvaraiss ja toimintojen pirstaleiss. Hallintokntien yhteinen näkemys yhteisestä hyvästä, yhteisestä työn kohteesta ptt. Varhainen pttminen ja verkostoyhteistyö ei ole systemaattista, vaan lasten, norten ja vanhempien ongelmiin pttaan seimmiten vasta kn oireil on jo jatknt pitkään. Verkostoyhteistyö vaatii työntekijöiltä denlaista asennetta, näkemystä ja täydennyskoltsta sekä toisenlaisia työmenetelmiä kin aikaisemmin. Erilaiset terveysongelmat (masentminen, käytös- ja tarkkaavaisshäiriöt, eriasteiset oppimishäiriöt, liikkmattoms) kasatvat sein samoille lapsille, joilla on myös kolselviytymisen ongelmia mita seammin. Oireilevan lapsen tastalta löytyy sein myös monien ongelmien kanssa kamppaileva perhe. Kolikäisten lasten jakatminen hyvin ja honosti voiviin kasvaa edelleen. Tievoksi Hallintokntien välinen yhteistyö vielä sattmanvaraista Eri hallintokntien johtavista viranhaltijoista koott työryhmä on laatint lasten ja norten hyvinvointia selvittävän raportin, joka on tokokn loppn asti eri hallintoknnissa lasntokierroksella. Raportissa on tilannekvas ollaisten lasten ja norten ongelmista, niiden ilmenemismodoista ja syistä sekä esitys kapngin eri hallintoknnissa olevien resrssien organisoitneesta yhteiskäytöstä. Aleelliset johtotiimit perspalvelja kehittämään Miten aleellinen verkostotyö saadaan tehokkaaksi ja jostavaksi ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi? Työryhmä esittää perstettavaksi aleelliset johtotiimit jokaiseen sosiaali- ja terveysasemapiiriin, joihin sisältyvät myös perskoljen oppilasaleet. Johtotiimien jäseninä ovat aleella toimivat johtavat työntekijät (vastaava lääkäri, osastonhoitaja, noriso-ohjaaja, johtava sosiaalityöntekijä, päivähoidon palvelyksikköpäällikkö ja rehtorit). Mt hallintoknnat nimittävät johtotiimiin vasthenkilön. Aleelliset johtotiimit verkostoitvat osallisden ja vaikttamisen hankkeen kanssa. Johtotiimien tehtävänä on käynnistää, kehittää ja ylläpitää monitoimijaista verkostotyötä, serata ja koordinoida aleensa hyvinvointiin vaikttavia asioita sekä vaikttaa ja osallista aleen toimintaan ja kehittämiseen. Lisämäärärahoja käytetään hyvinvoinnin parantamiseen Oln kapngin strategiassa on asetett tavoitteeksi mn massa, että Olssa on voteen 2011 mennessä hyvä elinympäristö ja maan kehittyneimmät palvelt. Strategisena päämääränä on mm. vahvistaa askkaiden hyvinvointia ja elämänhallintaa. Työn alla olevissa hallintokntakohtaisissa strategioissa on hyvä mahdolliss arvioida delleen omia, sisäisiä toimintatapoja, jotta monitoimijainen verkostotyö mahdollist. Valtsto kohdisti voden 2002 talosarvioon n. 16,6 Mmk lisämäärärahaa käytettäväksi koljen erityis- ja tkiopetkseen, kerhotoimintaan, iltapäiväkerhotoimintaan, noriso- ja liikntatyön monipolistamiseen, ennaltaehkäisevän työn parantamiseen päivähoidossa ja avoterveydenhoidossa, toimeentlotkijonojen lyhentämiseen sekä henkilöresrssien lisäämiseen lastensojeltyöhön ja mielenterveyspalvelihin. Lpa tehdä yhteistyötä Aleelliset johtotiimit olisivat työryhmän jäsenten mielestä lähtölakas, ei välttämättä lopllinen malli, koska aleellisen verkostotyön kehittämisessä on jostain lähdettävä liikkeelle. Tai kten mielenterveys- ja vammaispalveltyön johtaja Mikko Naarala sanoi arviointi-iltapäivässä 18.4.: on lpa tehdä yhteistyötä! Naarala korosti koljen merkitystä heikkojen signaalien havaitsijana, koska kol on paikka, jossa tavataan kaikki lapset. Lastensojel tai norisotyö esimerkkeinä toimivat sen sijaan vain marginaaliryhmien kanssa. Aleellisen työn kehittämisessä on tässä kapngissa nyt hyvä tahtotila. Myös meidän kaikkien opetstoimen ihmisten on hyvä mistaa raportissakin todett asia: Lastensojeltyötä tekevät kaikki, jotka ovat tekemisissä lasten ja norten kanssa tai jotka omalla toiminnallaan vaikttavat heidän elinoloihin! Lähde: Lasten ja norten hyvinvointi Olssa raportti Sat Fränti 6

7 Opetstoimenjohtaja asetti kieliohjelmatyöryhmän, jonka tehtävänä on ollt valmistella si kieliohjelma Oln kapngin kolihin. Tievoksi Oln kapngin kieliohjelma dist: tavoitteena selkeät aleelliset kielipolt Miksi kieliohjelmaa on syytä distaa? Oln kapngin inhimillisten voimavarojen strategiassa yksi yhdeksästä keskeisestä kehittämisaleesta on kansainvälistyminen. Kansainvälisen kapngin kielitarjonnan tlee olla monipolista ja kattavaa kaikilla aleilla. Viime vosina Oln kapngin koljen kielivalinnat ovat kaventneet. Tällä hetkellä A1-kielenä (3. lokalla alkava ensimmäinen vieras kieli) opiskellaan pääsääntöisesti englantia. Ranskaa opiskellaan A1-kielenä Myllytllin ja saksaa Tevo Pakkalan kolssa (noin 103 oppilasta 4000 oppilaasta). 5. lokalla valittavan vapaaehtoisen A2-kielen tilanne on samantapainen kin A1-kielessä: pääasiassa opiskellaan saksaa, vain mtamassa kolssa ranskaa ja yhdessä kolssa espanjaa. A2- venäjän ryhmiä ei ole perstett vosiin. A2-kielen keskeyttäneiden määrä on yläasteelle mentäessä holestttavan sri: noin 46 % koko kapngin tasolla. Myös B2-kielen (8. lokalla alkava valinnainen kieli) valinneiden määrä on romahtant. Kielipolt alalokilta lkioon eivät ole olleet aivan akottomia. Erityisesti ranskan kielen opiske- l on vaiketnt siirryttäessä persopetksesta lkioon. A2-kielen 5.lokalla valinneiden oppilaiden tntimäärä vaihtelee kapngin eri yläasteiden 7. lokilla. Tämä aihettaa ongelmia valinnaisaineiden valinnoissa. Yhtenäinen käytäntö on tasa-arvoinen kaikkia oppilaita kohtaan. Kielivalintojen informaatio vanhemmille ja oppilaille vaihtelee eri kolissa. Vanhempien ja oppilaiden tlee saada tietoa kielivalinnoista jo 1. lokalta lähtien riittävän tarkasti ja säännöllisesti. Varhennetta kielenopetsta ( lokilla alkava kieltenopets) on annett lähinnä englannin kielessä. Kn oppilaille tarjotaan mahdolliss ttsta myös ranskan, saksan ja venäjän kieliin, oppilaat valitsevat lontevammin näitä kieliä myös A1- kieliksi. Alejako pohjana kieliohjelman totettamiseksi Työryhmä ehdottaa, että A1-kielen tarjontaa monipolistetaan niin, että Oln kapngin kolaleilla vahvistetaan ranskan, saksan ja venäjän kielten opiskela englannin opiskeln rinnalla. Alejako on sama kin arviointityöskentelyssä käytetty alejako. Yhteistyö eri koljen välillä on ttta ja nyt sitä lisätään entisestään. Aleellistamisen myötä myös kielipolt ovat selkeästi osoitettavissa alakolsta lkioon. Myös opetslataknta ( ) piti alejakoa hyvänä lähtökohtana den kieliohjelman totettamiseksi. Kieltenopettajien kokemsten mkaan oppilaiden olisi hyvä aloittaa kieltenopiskel rakenteellisesti rikkaalla kielellä (esim. ranska, saksa, venäjä). Kokemsten mkaan oppilaiden on helpompi omaksa englannin kieltä, jos he ovat ensin opiskelleet rakennekieliä. Ranska, saksa ja venäjä vaativat A1-kielelle tarkoitetn sremman tntimäärän, koska tavoite on, että perskoln päättövaiheessa A1- ja A2-kielet ovat samalla tasolla (A1- kieli vähintään 16 vvt/perskol ja A2-kieli vähintään 12 vvt/perskol). Englannin omaksmista helpottaa myös se, että englantia käytetään ja kllaan kaikkialla. A1-kielen tarjonnan laajentaminen ei tarkoita A2-kielen tarjonnan vähentämistä. A2-kieltä tarjotaan aleellisesti samalla periaatteella kten A1-kieltä. Jos koln ei synny A2-kielen ryhmiä, sovitaan yhteisesti ne kolt, joissa opetsta järjestetään. Venäjän kielen opiskeln tehostamiseksi tarvitaan erityistoimia, joita kieliohjelmatyöryhmä parhaillaan snnittelee. Minimiryhmäkoko pienenee Jotta ryhmiä syntyy mihinkin kieliin kin englantiin, työryhmä esitti opetslataknnalle, että kiel- Jatk ser. sivlla a l e e l l i s s 7

8 jatkoa edelliseltä sivlta tenopiskeln ryhmäkokoa pienennetään nykyisestä 16 oppilaasta 12 oppilaaseen ja kolille snnataan lisäresrsseja tämän totettamiseksi. Opetslataknta shtati työryhmän ehdotkseen myönteisesti ja ehdotti, että minimiryhmäkoko voi olla kymmenen oppilasta. Usi kieliohjelma lasntokierroksella tokokssa Snnitelman pohjaksi perskolille ja lkioille on tehty seita kyselyjä ja selvityksiä kieltenopetksesta. Kieliohjelmatyöryhmän tekemien kyselyjen mkaan kolt ovat halkkaita laajentamaan kieliohjelmaa, mikäli opetkseen snnataan lisäresrsseja. Myös lkiot ovat valmiita jatkamaan kattavasti persopetksen valintoja. Kyselyjen pohjalta voidaan lisäksi arvioida kieltenopetksen nykytilannetta (kieltä opiskelevien oppilasmäärät, kstannkset jne.) ja verrata saatja tloksia den kieliohjelman valintoihin ja kstannksiin. Näiden kyselyjen pohjalta on tehty raportti Oln koljen kielivalinnoista ja kstannksista. Usi kieliohjelma on lähetetty kolille lasntokierrokselle tokokn alssa. Kieliohjelmatyöryhmä toivoo, että rehtorit ja opettajat perehtyvät snnitelmaan ja antavat palatetta kieliohjelman mtoksista työryhmän jatkotyöskentelyä varten. Udesta kieliohjelmasta keskstellaan opetslataknnassa kolilta saadn palatteen jälkeen kesäkssa. Usi kieliohjelma on valmis syksyllä 2002 ja se otetaan käyttöön v Anneli Impiö opetsvirasto Esimiehille työkalja henkilöstön jaksamisen tkemiseen Tammikssa 2002 kaikki Oln opetstoimen rehtorit saivat ktsn koltkseen Rokalle. Koltksen aiheena oli kehityskeskstelt; aihe, joka linkittyi seraavaan arviointisnnitelman kohteeseen eli henkilöstön jaksamiseen. Samalla se myös totetti kapngin henkilöstöstrategian tavoitteita. Tärkeästä asiasta oli kyse ja lpa mahdolliseen poissaoloon piti anoa opetstoimenjohtajalta. Kovin sein ei kaikkia rehtoreita viedä kerralla pois Olsta yhteiseen koltkseen. Nyt Rokan kntokeskkseen matkattiin kahdeksi työpäiväksi. Meitä tlisivat pitämään kiinnostneina Agenssi Oy:n kolttajat Ari Mttonen ja Jari Lasvaara. Linkki arviointisnnitelmaan Rokan kolts ei ollt irrallaan Oln kapngin arviointisnnitelmasta. Sehän ennakoi jo lkvotta , jolloin arviointikohteena on henkilöstön jaksaminen. Syksyllä 1997 käynnistynyt arviointiprojektimme on yhteisesti snnitellen ja kehittäen edennyt jo pitkälle. Nyt on kolmas varsinainen arviointivosi menossa ja a-b-c-lomakkeita täytetään. Henkilöstön jaksamisen arvioinnissa irrottadtaan rohkeasti, ja koljen pyynnöstä, kirjallisesta slliseen tiedonklkn eli käydään kehityskeskstelja. Arvioinnin ohjasryhmä hyväksyi tämän alatyöryhmän esityksen ja opetsvirasto tki päätöstä. Rokan kolts oli tämän prosessin tlos. Koltettavat astivat eri rooleihin Rokalla kolts alkoi välittömästi tlokahvin jälkeen. Kokoonnimme isoon lokkaan ja valitsimme tolimme piirin kehältä. Siinä meitä oli sitten 68 osallistjaa. Kolttajat lämmittivät meidät kävelyllä ja parijttellla. Siinä ttstimme kollegoihin ja pääsimme prkamaan myös alkavan koltksen synnyttämiä tnteita. Kolttajilla oli taito jakaa toiminta isoon ryhmään, kahteen ryhmään ja pieniin ryhmiin. Oli tehokasta toimia eri rooleissa näissä ryhmissä. Erikoisen opettavaista oli siirtyä esimiehen roolin toimijasta tarkkailijaksi. Tli pohtineeksi mielikvien valtaa todellisdesta. Kehityskeskstel sai käsitteenä selvennyksen ja merkityksen syventämisen. Samalla koko ajan syveni esimiesroolin ymmärtäminen. Alkodotkset saivat vastaksia. Lisäksi saimme hyvää tietoa srryhmän ohjaamisesta. Oli kolttajilla kalvojakin, mtta esimerkillisesti käytettyinä: pelkistettyinä ja riittävän kookkain kvioin ne kertasivat käsitellyn asian ja onnistivat aktivoimaan katsojan. 8

9 Ensimmäinen päivä jätti tnnelman, että homisellekin jäi paljon mielenkiintoista asiaa. Ennen iltarokaila rheilmieliset harrastivat, kodalla kahviteltiin ja syötiin makkaraa tai virkistäydyttiin mten. Päivällinen oli makas ja jokaisella valintansa mkaan sopivan pitinen. Toisellekin päivälle riitti koltsasiaa ja sittenkin jäi tnne, että paljon opittavaa ja pohdittavaa jäi edelleen, vaikka pari ahaa-elämystä olikin kokent. Kolttajat viimeistelivät mkavasti koltksen. He kokosivat lopksi eri ryhmiä kertomaan tntemksensa ja jakamaan ne mn porkan kanssa. Jäi sellainen rahallinen ja yhteisen hyvän kokemksen tnne. Samoissa aiheissa taidettiin pysyä kotimatkallakin. Kehityskeskstelssa phtaan työstä Kehityskeskstel on esimiesalaiskeskstel. Jokaisessa työyhteisössä on toivottavaa, että esimiehen kanssa voi lottamksellisesti prkaa tntojaan, jäsentää kokemksiaan sekä saada ja antaa palatetta. Kolissa itsenäinen ja vastllinen työ toisaalta kannstaa meitä ja on seimmille työn positiivisia polia, mtta toisaalta se to myös negatiivista yksinäisyyttä ja trvattomtta. Olisi tarpeen saada keskstella. Kaiken arjen kiireen keskellä ei aikaa kahdenkeskiseen kesksteln tle erikseen järjestämättä. Ajan antaminen toiselle onkin nykyään saant sren arvon. Esimies on sein kiireinen eikä häntä viitsi vaivata pienillä asioilla. Kitenkin sanallinen kontakti on tärkein keino osoittaa välittämistä ja arvostamista. Meille hyvinvoinnin persta on tntea itsensä arvostetksi. Työmotivaatio vastaavasti kasvaa, jos meitä arvostetaan. Jos esimiehen kanssa päästään miettimään todella totetvia tavoitteita, työssä jaksamista on tett yksilön ja työyhteisön hyväksi. Nykyajan jatkvasti mttvassa maailmassa avoin keskstel on työyhteisölle ainoa keino asettaa nopeasti sia tavoitteita ja mttaa toimintatapoja. Kehityskeskstel tkee työyhteisöä saavttamaan kyvyn mtta. Kehityskeskstelssa phtaan työstä ja siitäkin eniten tlevaisspainotteisesti. Menneisyyden pohtimisessa on oltava todellisia havaintoja molemmin polin, jotta pysytään asiatasolla. Lottamksen synnyttäminen vie aikansa eikä ensimmäinen keskstel voi olla tavoitteiltaan maailmoja syleilevä. Esimiehellä on vaativa rooli kesksteln vetäjänä: on osattava knnella keskeyttämättä, ei saa esittää valmiita ratkaisja, on holehdittava palatteen antamisesta Pienryhmissä pohdittiin mn massa esimiehen vaativaa roolia kehityskesksteln vetäjänä. Kva: Jari Haapalainen ja saamisesta, on pystyttävä asennoitmaan oppijaksi ja tasavertaiseksi keskstelijaksi. Kehityskeskstellle on edksi, jos palatteenantamista harjoitetaan paljon mtenkin. Jos negatiivista palatetta on annettava, sen määrä saa olla vain 1/3 ja sitä ennen on oltava kokemksia positiivisesta palatteesta. Kehityskeskstel on johtamisen väline Kehityskeskstel on johtamisen väline. Sitä käytetään erityyppisillä työpaikoilla. Jokaisen työpaikan tärkein työväline on henkilöknta, ihmiset kaikkine inhimillisine vahvksineen ja heikkoksineen. Koljen tärkeimmät työkalt ovat rehtorit ja opettajat. Meistä kannattaa päälliköiden holehtia. Jokainen kolmesta päälliköstämme ja rehtorit saavat kehityskeskstelsta kokemksen ennen kesälomaa. Sittenpä testataan tämä si opiskelt menetelmä. Ensi lkvonna rehtorit ja mt esimiehet siirtävät kehityskeskstelt työpaikoilleen. Rokan kolts antoi eväitä teen toimintaan siirtymiseen, mtta asiantntijoiksi kasvamiseen menee aikaa. Sen ilmaisivat myös jo aiemmin alaistensa kanssa kehityskeskstelja käyneet rehtorit. Kiitos opetsvirastolle Rokan koltksesta! Porkassa oli mkava tnnelma. Tavataan taas joissain mielenkiintoisissa merkeissä ensi vonna jossain Oln lkopolella! Rehtorit Anna-Liisa Hirvenoja ja Kristiina Nenola 9

10 5,31 m ja päivää Prologi Oln kapngin opetstoimessa ahertaa rnsas rehtori- sekä kolnjohtajajokko, likiarvo 60. Kehittyneemmän ikälokan ( toimitsknnan jäsen T. Vilppolan kohtelias termi mina kokoskesksteln tiimellyksessä vilkaistaan) oss heilattaa vaa an kielen reilsti yli poleen. Rehtoriksi kipaminen kestää itsekltakin sievoisen ajan. Jri kn alamme ymmärtää, on matka jo ohi. Jotta si rehtori navigoi oikeaan sntaan, välttää pahimmat karikot, kiertää reimarit, kestää myrskyt, lovii, mtta ei hopaa, täytyy hänet pristaa tikasta selasta. Tähän haastatteln saakka kannatin kollegan hmoritietotta: jos me postejamme hoitavat jotisimme tänään valittaviksi, monikohan meistä läpäisisi. Opetstoimen yhteisissä koltksissa, työryhmissä ja vapaa-ajalla rehtoreihin ttstneena, haastattelni sorittaneena skon toiseen totteen: vosikymmenien yritysten ja erehdysten toma viisas, kokemksen kasvattama nöyrä vahvs ja toisten osaamisen knnioittaminen nosevat kaikkien mittarien yli. Usille tlokkaille testit ovat ajolpa rehtoriden tavoittelemiseen. Persoonina: Improvisaatio Avainsanoja: REHTORIA Hirvenoja Anna-Liisa Aavarinne Antti Schildt Matti Annetaan henkilöille samankaltaisia, mtta varioivia tehtäviä, joista improvisoidaan työstäjänsä näköinen kohtaskokonaiss. Repliikkejä sovelletaan etsimälle vastaksille oikeat kysymykset. Miten on päätynyt siihen, mistä on lähdössä? Merkittäviä käännekohtia, niihin vaikttaneita tilanteita ja henkilöitä? Mitä jälkehesi jää? Yhteisiä nimittäjiä: Historia Lyseo, yhteislyseo, m ollainen oppikol tai kansa-, kansalaiskol Anna-Liisa, Anna-Liisa Stockmanin Vintti ja viinilasit, saavmme, halataan. Oheistetaan Matti Schildt, jolta tivaan haastattelaikaa. Hän ei innost, koska arvelee kosketeltavan akttia aleellista todellistta. Ei toki, lpaan. Asetmme. Anna-Liisan tapasin Ksilodon käytävillä, kn tntiopettajoin ilmaisvaipoissaan potkiskelevaa Ksilodon lkiota. Vaalea, epätavallisen ystävällinen ylälokkien rehtoriksi, mahdoin miettiä. Hän oli vaeltant niitä käytäviä jo lvlta. Olitko jo syntynyt, Anna-Liisa narahtaa. Olin, mtta kalj ja vaappva-askelinen. Anna-Liisa oli jo, kn kävin kolssa ensi kerran, pyrkimässä oppikoln arvostettn Oln Yhteislyseoon, josta äitini pääsi ylioppilaaksi Minä en, mtta äiti löytyy edelleen koln matrikkeleista. Onneksi Laanilaan mahti. Legendaarinen, ollaisten rehtorien pheenparsissa vilahteleva Annikki Hlkko arvosti ja kannsti norta opettajaa rehtoriksi saakka. Käännekohta serasi voden 1991 johtamiskoltksesta Maikkkan koln synnyttämiseen. Tärkeimmiksi den yksikön rehtorilla kasvoivat yhteisöllisyys ja ympäristön kehittäminen. Mtoksena Anna-Liisa näkee yhteisknnan liian voimakkaan jakatmisen pärjääjiin ja häviäjiin. Ennen se johti toimeentlosta, nyt välittämättömyydestä. Silti noriso ei nordessaan jri ole mttnt, ennemminkin hkannt päämääränsä. Jälkeen Anna-Liisa halaa jättää välittävän, osaavan koln, jonka totetminen edellyttää opettajien tkemista koltksella ja arvostksella. Perinteitä tlee knnioit- 10

11 taa, mtta säilyttää kyky omaksa sia näköklmia. Opettajden motiiveja on syytä ttkia. Oman rehtoritensa Anna-Liisa löytää oppilaitoksensa yhteisestä veneestä ja koko henkilöknnan vorovaiktteisesta sotamisesta. Hän toteaa itsensä ihmisshdejohtajaksi, jolla keskiöön ovat nosseet oppilashollon ja aleellisen yhteistyön kehittäminen. Jos meijän reksin kans ei t toimeen, jot miettimään, missä meni ittellä mettään, kl Maikklan entisten sekä nykyisten taidekolakin käyvien oppilaiden näkemys. Kannatan, vilpittömästi. Minlle Anna-Liisa on aina se yhteisörehtori, joka pyysi mkaan myös mint, erilaisen koln erilaisen rehtorin. Ja tärkeintä on, että saimme jäädä, taidekol ja minä. Halaamme. Sovimme tapaavamme myöhemmin. Pyydämme myös Hannan. Aavarinne Antti seisoo 1960-lvn aln oppikolni opettajakvassa varsin vaatimattoman, jon, jopa pikkpoikamaisen oloisena kaikessa pitdessaan. Koln käytäviltä en häntä mista. Ehkä, kn ei sattnt lokkaani opettamaan, oli nori tntiopettaja eikä jodessaan klnt niihinkään, joita koltytöt orastavassa mrroksessaan lokittelivat i haniin tai ei-ihaniin miesopettajiin. Se on se Aavarinne, sanottiin. Seraava merkintä rekisterissä löytyy alsta, Lassinkallion iltalinjalta, joita seampi maalta mttant ystävä aloitteli. Rehtori tnnettiin jo. Linjamerkkinä Aavarinne pitää yksikkönsä lokattomaan opetkseen siirtymistä valtaknnan ensimmäisessä aallossa Käpylän iltaoppikoln vaikttavan seminaarin seraksena. Malta sodettiin mkaan vasta lvn virrassa. Lokattoms vapatti valinnat. Se motivoi ja mahdollisti opiskeln etenemisen vaihtelevissa oloshteissa. Nykyinen ja kehittyvä Oln aikislkio- malli omaksttiin Oppilaaksi haketjat ovat norentneet. Aiemmin iltaoppikola tai lkiota aloiteltiin pääosin työssäkäyvinä. Nykyisin siirrytään iltakoln yhä enemmän lkioikäisinä. Joillekin rytmi sopii oikeasti paremmin, joillekin siirtyminen on viimeinen ripa, jopa itsensä hijasta. Opiskel päivisin ja itsensä tnneille motivoiminen iltaisin, kn kaverit vaihtavat vapaalle, vaatii kohtalaista itsekria. Tytöt klvat jaksavan poikia paremmin. Lienevät noret miehet vielä joltisenkin patisteltavia ennen 20:ta ikävottaan. Tlevaisdessa Aavarinne näkee keskeisinä toki toiminnan edellytysten takaamisen, mtta ensisijaisesti kyvyn ymmärtää pohjakoltksen merkityksen niin, että siihen tarjot mahdolliss myöhemminkin kin persajankohtana. Tarvitsijoiden määrä nosee. Kltko jokkoon? kysyn eikä Aavarinne tnne itseään tavallisen koln tavalliseksi rehtoriksi. Miten voisikaan, kn aleena on vankila, ammatillinen kolts ja etälkiotoiminta. Yli 1000:n oppilaan hallitseminen ei kitenkaan sj yksin: haasteissa ja ongelmissa tarvitaan kaikkien opettajien energia, toistensa knteleminen ja homioonottaminen. Olen ollt 60 votta äänessä. Ajattelin vähitellen opetella kntelemaan, hymähtää Aavarinne Rokan Kehityskeskstel- seminaarin harjoitksissa. Nykyisen hmorin pilkettä eivät 60- lvn teinitytöt opettaja Aavarinteessä havainneet, mtta peräänantamattomden varmaan, koska eivät lokitella skaltaneet. Homaan käyttäväni Aavarinnettä. Antilta mies vaikttaa opettajien kvassa ja pilkahdellessaan. Schildtin Matti Soitetaan Schildtin Matille. Itsekin soittelin päälottamsmiehelle, Akavan asiantntijalle. Innostneesta rehtorista klin Haapalehdossa asessani naaprin myllyojalaisilta msiikkilokkalaisilta. Oltiin yleisönä konserteissa, asiakkaana tapahtmissa ja esittelemässä aloittelevaa taidekola koln tilaisksissa. Aleellisdesta ei sanaakaan tässä tilanteessa, kn taas soitan Schildtin Matille, haastatellakseni. Olnsn koln Ahtisaaren jäljissä kansalaiskoln 42- oppilaista poikalokkaa opettamaan, lisätnteja keskskolsta, lyseosta ja yhteislyseosta, mikä oli mahdollista, kn kola käytiin vorolvssa. Laskeskelin, että jri ja jri olemme yhtä aikaa tiedän paikan kamalan, keskskoln rokalan pöytien ääressä ennen oppikoln lähtemistäni rokailleet. Jatk seraavalla sivlla 11

12 a r Tievoksi v i o i n t i Jatkoa edelliseltä sivlta Mistan kolsta vain oman tyttölokkani, jolla oli viisi tlaa, kolme ritvaa, pirjoa ja raijaa, mtta vain yksi lla, jonka pelottava opettaja misti yhtä hyvin kin minä hänet. Toinen kolsta mistettava oli Sarkka-Pate hienoine msiikkiohjelmineen, joihin en koskaan päässyt esiintymään, koska en lalant riittävän hyvin, omasin hörökorvat ja äidin tylsillä saksilla leikkaamat koloiset otsahikset. Schildtin Mattia en mista eli hän on ollt positiivinen henkilö, joka matkasi Tiran ja Koskelan koljen katta Kajaanintlliin kiinnostakseen erityisopetksesta. Välivainio tarjosi Schildtin Matille ensimmäisen rehtoriden perskoln kynnyksellä. Myllyojalla aloittava si kol msiikkilokkineen on ollt merkittävin asema. Utta snnitellessa, totettaessa, toimivia tiimejä rakentaessa kli 11 valovoimaista votta. Kaikki päätökset, toiveet, kehoitkset, vaateet eivät aina ole yhtä mieleisiä: Myllyojalla ei tolloin riittänyt opetsryhmiä rehtoraattiin, ainoastaan johtajteen, joten silloinen sivistystoimenpäällikkö näki ratkaisna Schildtin Matin haketmisen Heinätorin koln rehtoriksi. Olihan hänellä erityisopettajan pätevyys ja laaja kokems. Mtokset erityisyksiköissä näkyvät oppilasmäärän kasvna. Sitä edesattaa päivähoitokaden varhaisdiagnosointi sekä perheiden vaiketva tilanne, jolloin erityistkea tarvitsevasta lapsesta holehtiminen käy ylivoimaiseksi. Lisävaateita opetkseen tovat oheiskasvattajien höltyvät näkemykset shteessa koln trvallisia rajoja tarjoavaan. Tkijärjestelmät ovat rientäneet opettajien avksi, mtta kääntöpolena opet- tajalta tarvitaan yhä enemmän kolpäivän lkopolista asiantntija-apa. Pelkona on opettajien ennenaikainen pminen ja sen seraksena oppilaille tärkeiden pitkäaikaisten ihmisshteiden menettäminen. Keskeinen ajats kolsta, jossa vaikedet jaksetaan voittaa sopii valonnäyttäjäksi kaikkeen opetkseen, vaikka elämään ylipäätään. Maailma opettaa, toteaa Schildtin Matti polveilevasta opettaja-, rehtori- ja lottamsmieshistoriastaan korostaen, että elämä on mtakin kin yhtä kola. Elämää vartenhan meidän kasvavia tlisi tkea. Asian voi tarkistaa vaikka opetstoimen visiosta. Jo antiikissa tiedettiin: non scolae sed vitae discims, mistaa Ulla Kaislaranta 157 cm ja 7920 päivää erilaisen koln johtajaa ja rehtoria Kaikki hyöty irti koti-kol -arvioinnin tloksista Oln paikallisen arvioinnin jret ovat keväällä 95 alkaneessa kapngin opetstoimen ja yliopiston yhteisessä arviointiprojektissa. Arviointiprojektin ensimmäisenä vonna mkana olleet pilottikolt päättivät snnata mielikvakyselyn oppilaidensa koteihin. Yhteistä, kaikkien odotksia vastaavaa mittaria ei tolloin yrityksistä holimatta saat aikaan ja niinpä päädyttiin siihen, että jokainen kol tai verkosto teki halamansa kyselyn. Näiden kyselyjen tloksia ttkija Helga Annala analysoi arviointiprojektin väliraportissa. Vosien yhteistyön tloksena meillä Olssa on paikallisen arvioinnin järjestelmä, jonka avlla saamme halamamme tiedon kaikista persopetksen ja lkioiden kolista. Tämänkertainen koti-kol arvioinnin aineisto antaa meille laajasti tietoa siitä näkemyksestä ja mielikvasta, joka vanhemmilla on lastensa kolsta ja sitä katta koko Oln kapngin tilanteesta. Arvokasta tietoa yksittäisen koln kehittämiseen Tämän lkvoden arviointikierros antoi vanhemmille mahdollisden arvioida lapsensa koln onnistmista opets- ja kasvatstyössä, työskentely-ympäristöjen järjestämisessä sekä kodin ja koln yhteistyössä. Dosentti Joko Jokisalon tekemä raportti arvioinnin tloksista ei pyri vertailemaan eri kolja, vaan se to esiin kysymyksiä, joita on hyvä pohtia paitsi opetstoimen kokonaisden kannalta, myös yksittäisen koln näköklmasta. Jo sinänsä kyselyyn vastaaminen lisäsi ttkijan mielestä vanhempien lapsensa koln tntemsta ja lisäsi heidän tietoisttaan kolasioista. Koljen saama arviointitieto, vanhempien näköklma koln toimintaan, onkin hyvä pohja etsiä niitä kohteita, joihin kol voisi panostaa omassa kehittämistyössään. Kn samat vanhemmat vastaavat voden kltta samoihin kysymyksiin, kol näkee miten kehittämistyö on vaikttant vanhempien mielikvaan. Tässä tiedottamisella on kitenkin erittäin tärkeä merkitys: jokaisessa kols- 12

13 a r sa näitä arviointitloksia on syytä käsitellä niin koti-kol toimiknnissa kin yhteisissä vanhempienilloissakin viimeistään ensi syksyn aikana. Koljen tloksia ei verrata keskenään töksiään arvioinnista ja niitä voi lähettää arvioinnin ohjasryhmälle saakka. Ohjasryhmän tehtävänä on laatia koljen johtopäätöksistä yhteinen ehdots opetslataknnalle kevään aikana. Josks on aika olla irti verkoista. Pian on se aika: hyvää kesää kaikille! Marja Kallio Myllyojan koln rehtori Koti-kol arvioinnin alatyöryhmän pheenjohtaja v i o Oln paikallisen arvioinnin tavoite on hyvinvoiva kol. Koska arvioinnin tarkoitksena on jri koln kehittäminen, ei vanhemmille snnatlla kyselyllä ole missään vaiheessa ollt tavoitteena koljen vertaaminen toisiinsa. Kollla itsellään on sitä vastoin mahdolliss verrata omia tloksiaan kapngin keskimääräisiin tloksiin. Koln sisällä voi olla mielenkiintoista verrata myös sitä, poikkeavatko lokka-asteiden tlokset toisistaan. i n t i Ttkija Jokisalo toi aineiston persteella esiin, että vaikka yleisesti ottaen vanhemmat olivat tyytyväisiä oppilaan opiskeln tkemiseen ja ohjaamiseen, vanhempien tyytymättömyys siihen kolminkertaist 1. lokalta 5. lokalle mentäessä ja sama kehitys jatk edelleen yläasteella. Voitaisiinko vanhempien tyytyväisyys jollain koln toiminnan mtoksella säilyttää paremmin? Ttkija nosti esiin myös maahanmttajavanhempien homioimisen erityispiirteet sekä sen, että Ol saa kasvkeskksena paljon sia oppilaita, joille ympäristön vaihdos voi olla vakava kriisi. Otammeko näitä asioita riittävästi homioon arkipäivän työssämme? Ohjasryhmä laatii esityksen opetslataknnalle Dosentti Jokisalon arviointiraportti löytyy kokonaisdessaan opetstoimen arviointisivlta. Arviointivastaavat pääsevät sinne sekä kolkohtaisille siville saamillaan tnnksilla. Kolilla on ollt mahdolliss tehdä omia johtopää- Kevään viimeisessä arviointi-iltapäivässä kkitettiin opetstoimen arviointityön kantava hahmo, arvioinnin ohjasryhmän pheenjohtaja, rehtori Anna-Liisa Hirvenoja (oik.), joka jää keväällä eläkkeelle. Kkittajina haikein mielin Sirkka-Liisa Nopanen ja Pertti Parpala. Kvat: Sat Fränti Tähtäimessä hyvinvoiva kol Arviointi on hyvinvoivan koln toiminnan kehittämisen väline. Klvana lkvonna vanhemmat ovat arvioineet koln toimintaa kolmesta näköklmasta: koln opets- ja kasvatstyötä, kola työskentely-ympäristönä sekä kodin ja koln välistä yhteistyötä. Arviointityöskentelyn yhtenä keskeisenä tloksena on, että kotien kva kolsta, sen työskentelystä sekä koln liittyvästä työskentely-ympäristöstä täsmentyy, kn vanhemmille on annett mahdolliss osallista koln toiminnan arviointiin. Lisäksi kolt ovat arvioineet omaa verkostoyhteistyötään laajemmin. Koko aineiston on käsitellyt ttkija dos. Joko Jokisalo Oln yliopistosta. Kysely kohdistettiin kaikille persopetksen 1., 3., 5., 7. ja 8. lokkaasteen oppilaiden sekä lkion 1. vosikrssin opiskelijoiden holtajilla. Holtajista 77,3 % (5518) vastasi kyselyyn. Kaikki Oln kapngin kolt osallistivat arviointiin. Aineistoa voidaan pitää kattavana. Arviointi antaa yksittäisille kolille mahdollisden omien tlostensa persteella kehittää toimintaansa yhteistyössä oppilaiden ja vanhempien kanssa sekä verrata tloksiaan oman kolasteen tai kaikkien koljen yhteisiin arviointitietoihin. Jatk sivlla 23 13

14 V I H D O I N K I N saman katon alle Oppilashollollinen yksikkö mtti Hermolaan Elokssa 2000 toimintansa aloittant oppilashollollinen yksikkö mtti maaliskn polivälissä Hermolaan, Tiranpistoon. Samalla loppi pitkään kestänyt työntekijöiden hajalleen sijoittaminen. Yhteiset tilat mahdollistavat entistä tiiviimmän asiantntijayhteisön modostmisen ja oppilasholtotyön tehokkaamman koordinoinnin koko kapngin tasolla. Ensimmäiset viikot ovat olleet yhtä tilojen ihastela; sekä henkilöknta että asiakkaat kokevat talon ja ympäristön viihtyisänä, rahoittavana ja inspiroivana. Kolkraattorit ja psykologit korostavat, että he tekevät perstyön edelleen kolilla, mtta Hermolan hyvät tilat ja raha mahdollistavat perheiden ja ryhmien vastaanottamisen sielläkin. Hermola on myös hyvä paikka snnitella ja kehittää omaa ja yhteistä työtä sekä hieman pysähtyä arkisen aherrksen keskellä. Pertin enkelit: opetspäällikkö Pertti Parpala lotsaa esimiehenä oppilashollollista yksikköä kohti aleellista mallia. Vanhan ja perinteikkään Hermolan perskorjas alkoi kesällä 2001 ja viimeinen nala lyötiin Rakennksessa on remontin jälkeen yhteensä 15 työhonetta kahdessa kerroksessa ja erillinen nevottelhone. Hermolassa sijaitsee kolkraattorien ja psykologien sekä n. 140:n kolnkäynti- ja kolavstajan henkilöstöasioita hoitavan toimistosihteeri Leena Riihiahon työhoneet. Rakennksessa työskentelee tällä hetkellä yhdeksän vakitista ja kolme määräaikaista henkilöä. Siellä pidetään viikoittain myös työnohjaksellista koltsta vakinaisille kolnkäyntiavstajille. Visiona aleelliset työparit Kolkraattorien ja psykologien nykyinen työ sisältää oppilaiden, opettajien, vanhempien ja miden verkostojen: perhenevola, kollääkäri jne. tapaamista. Heillä on kolilla omat vastaanottoajat, jonka lisäksi he osallistvat oppilasholtoryhmän toimintaan. Tärkeä osa työtä on myös kehittämis- ja snnitteltyö, jota tehdään etenkin perjantaisin, toimistopäivänä. Tällä hetkellä kolpsykologit toimivat ala-asteen oppilaiden parissa ja kolkraattorit yläasteilla ja kahdessa erityiskolssa, lkiossa palvelja ei ole. 14

15 Hermola on täynnä toinen toistaan peampia sisstksellisia yksityiskohtia. Vastaanottotarkastksessa piirstksia ttkimassa kolkraattori Riitta Rönkä, työmaamestari Avo Anisimaa ja arkkitehti Kari Parkkinen Tavoitteena on kitenkin tlevaisdessa toimia työparina siten, että kolkraattori ja psykologi vastaavat omalla aleellaan oppilaiden asioista ekalokasta lkioon. Vision totetminen vaatii vielä lisää henkilöresrssia. Neljä tta kolpsykologia aloittaa ensi syksynä; tolloin kolpsykologin virkoja on yhteensä kahdeksan. Kolkraattoreita on viisi. Aleellista mallia snnitellaan yläasteiden oppilasaleiden mkaan, jolloin sekä kraattoreita että psykologeja tarvittaisiin kaksitoista kmpiakin. Vastaksena koljen yhä kasvaviin opets- ja kasvatstyön haasteisiin oppilashollollinen yksikkö on snnitellt ensi syksyksi oppilasholtoryhmille 1. lokalta lkioon koltsta oppilasholtoryhmien työn kehittämiseksi sekä aleellista koltsta opettajille kodin ja koln välisen yhteistyön kehittämiseksi. Sat Fränti OPPILASHUOLLOLLISEN YKSIKÖN VISIO VUODELLE 2012 Kaikissa Oln kolissa on kattavat oppilashollon palvelt ja yhtenäiset oppilashollolliset käytänteet. Oppilas on palveljen shteen tasavertaisessa asemassa kolsta riippmatta. Kolkraattori Mervi Mäkelä- Lehtolan työhoneessa on yksi talon monista alkperäisistä kaklneista. Hermolan historian siipien havinaa Hermolan rakentaminen sai alksysäyksen, kn kappanevoksetar Maria Åström lahjoitti kapngille kltamarkkaa, miehensä kappanevos Hemming Åströmin mistoksi rakennettavaa hermotatisairaalaa varten. Rakennksen snnitelmat teki arkkitehti V.J. Scksdorff. Hermotatisairaalan rakennstyöt aloitettiin marraskssa 1907 ja työt valmistivat syyskssa Loppvoden aikana tehtiin vielä sisststyöt ja sairaala oli valmis käyttöön Kävi kitenkin niin, että ei löytynyt pätevää lääkäriä hoitamaan tta sairaalaa, joten lääkäriksi valitt E.A. Krohn lähetettiin Amerikkaan kahdeksi vodeksi opiskelemaan hermotatisten hoitoa. Kappanevoksetar Åström kn oli nimenomaan määrännyt, että sairaalassa hoidetaan ainoastaan hermostoltaan väsyneitä, eikä sinne saa ottaa kaatmatatisia eikä hllja. Hermola otettiin loplta käyttöön Tämän lehden kannessakin komeilevaa Hermolaa ei ole laajennett ja se on mtenkin säästynyt sremmilta mtoksilta. Hermolassa on säilynyt mn massa vanhat kaakelinit melkein jokaisessa honeessa, vanhoja jgend-valaisimia, srin osa ovista heloitksineen ja jonkin verran irtainta kalststa. Päiväsairaala aloitti toimintansa Hermolassa 1979, jolloin rakennkseen tehtiin toiminnallisia mtostöitä. Tiranpistossa sijaitsevat entiset kapnginsairaalan rakennkset ovat saaneet siokäytön. Ihan Hermolan naaprissa toimii nyt päiväkoti ja ensi kesästä alkaen mielenterveystalo. Tiranpiston rakennkset modostavat sojeltavien rakennsten korttelialeen. 15

16 Oln kansainvälinen kol starttaa syksyllä Oln kansainvälinen kol käynnistyy osoitteessa Kasarmintie 4. Oln sedn elinkeinoelämä sekä kolts-, ttkims- ja klttritoiminta on kansainvälistynyt nopeasti. Perheet mttavat työn tai opintojen voksi Olsta lkomaille tai päinvastoin. Ollaisten perheiden lapset ovat olleet tai tlevat olemaan eripitisia ajanjaksoja lkomaisissa kolissa ja kääntäen lkomaalaisten perheiden lapset tarvitsevat kolpaikan Olssa. Näihin tarpeisiin Oln kapnki on vastannt aloittamalla 1997 englanninkielisen perskolopetksen Myllytllin ja Normaalikoln alaasteilla. Oppilasmäärän nopea kasv (2001 syksyllä n. 150) ja toiminnan kehittämistarpeet johtivat loogisesti seraavaan askeleeseen eli Oln kansainvälisen koln perstamiseen lkien, mistä kapnginvaltsto teki päätöksen Perstamispäätöksessä valtsto myös määräsi, että koln opetssnnitelma kehitetään International Baccalareate järjestön (IBO) persasteen kehysohjelmien mkaiseksi ja että kol liittyy IBO:n jäseneksi niin, että samalla otetaan riittävästi homioon oppilaiden tarve siirtyä perskoln (eli kansainvälisen koln) jälkeen somalaiseen toisen asteen koltkseen. Koltilat Kasarmintiellä Oln kansainvälinen kol (International School of Ol) jatkaa itsenäisenä kolyksikkönä Myllytllin koln ja aiemmin myös Normaalikoln ala-asteen yhtey- dessä toimineiden englanninkielisten lokkien (tänä lkvonna kaikki perskollokat 1-9) työtä. Tampereen ja pääkapnkisedn kokemsten persteella on arvioit, että koln oppilasmäärä kasvaa lv mennessä n. 400:ksi. Koln pysyvä sijoitspaikka on keskstassa sijaitseva entinen OKL:n kiinteistö, jonka kapnki osti tänä keväänä valtiolta. Englanninkieliset lokat ovat osin työskennelleet siellä jo eloksta 2001 alkaen. Yhteistyö Myllytllin koln kanssa jatk kitenkin edelleen erityisesti lokkien 7-9 opetksen osalta. Oppilasvalinnan perstana riittävä kielitaito Valtaosa kansainvälisen koln oppilaista tlee perheistä, joissa ainakin toinen vanhemmista on somalainen. Monet ovat aiemmin olleet tai tlevat lähitlevaisdessa olemaan lkomaisissa (englanninkielisissä) kolissa. Osa on somalaisten perheiden lapsia, jotka halavat syystä tai toisesta opiskella englanninkielellä, joka on koln opetskieli. Kasvava jokko oppilaista tlee lkomaalaisista Oln tilapäisesti tai pysyvästi mttaneista perheistä. Koln oppilasknnassa tapaht mtoksia jatkvasti myös lkvoden aikana perheiden palatessa lkomailta ja toisten lähtiessä. Oppilasvalinnan lähtökohtana on lapsen et. Keskeisenä kriteerinä 16

17 on riittävä englanninkielen taito, sillä opets on (somen ja rotsin kieltä lkn ottamatta) täysin englanninkielistä heti 1. lokan alsta alkaen. Jos kielitaitotestissä ilmenee, että lapsella tlisi olemaan homattavia vaikeksia serata englanninkielistä opetsta, niin hänet ohjataan äidinkieliseen koln. Kokemksen mkaan englanninkielinen päiväkoti ja esikol (esim. English speaking playschool kasarmialeella ja Tlikellon päiväkoti Teknologiakylässä) näyttävät antavan riittävän vahvan kielitaitopohjan ensimmäiselle lokalle pyrkiville. Opetssnnitelma IB-ohjelman mkaiseksi Valtston kakonäköisen päätöksen mkaan koln opetssnnitelmien laadinnassa nodatetaan IB järjestön kehysohjelmia (Primary Years Programme PYP ja Middle Years Programme MYP), joiden pitteissa on mahdollista järjestää opets niin, että myös perskoln kansalliset vaatimkset täytetään. Tähän tähtäävä opetssnnitelmien laadintatyö on jo aloitett. Ensi lkvoden alsta siirrytään PYP -ohjelman mkaiseen opetkseen lokilla ja MYP-ohjelman mkaiseen opetkseen lokilla Lokat jatkavat koln loppn kansallisen ohjelman mkaisesti. Ensimmäinen vosi on sisäänajovaihetta (implementation period), jonka lopssa keväällä 2003 IBO:n edstajat tlevat ttstmaan koln toimintaan ja erityisesti PYP- ja MYP-ohjelmien totetkseen. Heidän lasntonsa persteella ratkaistaan koln hakems päästä IBO:n jäseneksi. Jäsenyyden myötä kol pääsee mkaan maailmanlaajiseen kansainvälisten koljen perheeseen, johon kl tällä hetkellä n Englantilainen kolavstaja Anthony Barnacle attaa neljännen lokan oppilaita englannin tnnilla. Kvat Hann Soini kola sekä osalliseksi IBO:n testa ja palvelista koln toiminnan ja opetssnnitelmien kehittämisessä sekä opettajien koltksessa. IB-jäsenyys ja opetsohjelmat vahvistavat myös koln kansainvälistä skottavtta ja tkevat eri polille maailmaa mttavien oppilaiden opiskeln jatkvtta. Somessa ovat saman toimintamallin valinneet Helsingin kansainvälinen kol ISH (aloittaa PYP-ohjelman ensi syksynä) sekä Trssa syksyllä 2003 Normaalikoln yhteydessä aloittava 12-votinen kansainvälinen kol. Opettaja MaryAnn Taylor Kaliforniasta opettaa matematiikkaa 2blokalle. Mihin perskoln jälkeen Valtston perstamispäätöksen mkaan kansainvälisen koln on pyrittävä holehtimaan siitä, että koln päättävillä oppilailla on edellytykset jatkaa opintojaan somalaisessa toisen asteen koltksessa (lkioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa). Tästä syystä kol kiinnittää erityistä homiota somalaisten oppilaiden äidinkielen taitojen kehittämiseen. Lkioon sntatville oppilaille lonteva vaihtoehto on tietysti kapngissa jo vodesta 1992 asti toimint IBO:n jäsenkol Oln Lyseon lkio, jonka IB-linjalla opets on englanninkielistä ja jonka päätteeksi soritetaan kansainvälinen ylioppilasttkinto (IB Diploma). Nykyisistä yläasteen oppilaistamme valtaosa onkin ilmaisst halkktensa päästä jatkamaan opintojaan IB-lkioon. Tätä varten olisi toivottavaa, että Lyseon IB-linjan votista sisäänottoa voitaisiin srentaa nykyisestä 25:stä 50:een jo syksyllä Kansainvälisen koln toiminnan ennakoit laajeneminen nostaa lähivosina vakavasti harkittavaksi myös englanninkielisen toisen asteen ammatillisen koltksen järjestämisen Olssa. Tevo Larinolli Kansainvälisen koln va. rehtori 17

18 k o l & k lt Tievoksi Lastenklttrikeskksesta ollainen Nmmi Stari määrittelijöiden markkinatorin melskeessä? Lastennäytelmä ainakin kolmessa, toivottavasti seammassakin näytöksessä t r i Henkilöt (phemiehet): Klttri Ministeri, Aplais Kapnginjohtaja, Johtava Klttrisihteeri, Sihteeri, Opets Toimenjohtaja, Lkion Rehtori, Ylälokkien Rehtori, Alalokkien Rehtori, Taiteen Persopets, Liiknta Toimi, Noriso Toimi, Noriso Holto, Päivä Hoito, Läänin Taide Toimiknta, Taiteen Keskstoimiknta (vierailijoita), lapsia, noria, aikisia, vanhksia... Prologi Olipa kerran Ol, joka tahtoi polisokseen Lastenklttrikeskksen (LK) ja ainakin polet valtakntaa. Eskokreeta, Kreetaesko. Ol oli pitkään haaveillt LK:sta ja kaikesta, mitä sen kanssa tekisi sitten, jos. Vahvana kosiokilpailijana tiedettiin Helsingin Annantalo, jolla on rahaa, tilaa ja pitkään kokeilt toimintamalli. Klemma on mitakin, miedompia. Mikäpä Ollla m kin käyttää rnsaasti phemiehiä, paikallisia, jotka kokoontivat kerran isolla jokolla, toisen spesiaalilla, kolmannen kokoliaalla, valtaknnan valvomalla. I Näytös ensimmäinen tapaaminen, paikka Noriso- ja klttrikesks, siniset tolit, jotkt myöhässä, mtama poissa, joten kahvitarjoilssa jotkt voivat ottaa enemmän Itsensä- sekä näkemyksensä esittelykierros paljastaa, että srin osa nelmoi Lastenklttrikeskksen helmat aleellisesti hlmahtaviksi, jotkt nattivat pienemmästä liehkkeesta, Nkn ja Byströmin korttelin yli yltävästä. Kllaan Oln yliopiston opiskelijoiden istvan selvittelemässä, ketä paikallinen Lastenklttri tällä hetkellä alkaa ja onko sera soveliasta. Jatkoista sovitaan ja kätellään. II Näytös opetstoimen edstajien tapaaminen edellisessä nevottelhoneessa, siniset tolit, läsnä Ala Lokkien Rehtori, Ylälokkien Rehtori ja Taiteen Persopets, oliko kahvia? Ylälokkien Rehtori paljastaa sarjan kysymyksiä, joihin pyytää vastaksia. Keskstellaan ja lvataan kommentoida. Monipolisesti mahdollisimman monelle, todetaan. Kolssa ovat kaikki. Kätellään. III Näytös (ennen sitä tapahtnt: Taiteen Persopets ja Läänin Taide Toimiknta ovat todenneet, että Lastenklttri, Taide- sekä Taiteen Persopets ovat selvitystilassa ja ktsvat painiakäyvien edstajat koroineen Lyötyn Valintaan eli Oln taidekoln, taiteen persopetksen tavarataloon kokoavaan pohdiskeln. Tärkeäksi todetaan elämyksiä tarjoava ja kokonaispersoonallistta vahvistava tekeminen ja kokeminen. Hieman holettaa liika ohjaavs: pitäisi jäädä tilaa omaan tekemiseen, olemiseen, pohdiskeln. Kka valitsee? Mikä on oikein? kysymykset iänikiset.) Mtta siis III näytös, Nkn nevotteltila, siniset tolit, seat läsnä, mtama poissa, vieraana Taiteen Keskstoimiknta ja Lasten Klttripoliittinen Ohjelma, kahvia ja virvokehomia, sositin Vichy Novelle Taiteen Keskstoimiknta on lahjakas kntelija ja oivaltaja: ehdottaa harkinnanvaraisen rahoitksen anomista yhteistyön kehittämiselle! Kosintaan on polvistttava vappn mennessä, mten elämänkmppani valitsee toisen. Myötäjäiset vielä selvittämättä, toteaa phemiehistössä vahvaa aleellista toimintaa kannattava Ulla Kaislaranta Oln taidekolsta Aplaiskapnginjohtaja Hiironniemi persti Lastenklttrin osaamiskeskksen snnitteltyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on laatia mennessä ehdots mahdollisen lastenklttrin osaamiskeskksen tavoitteista, toiminnan laajdesta, toimintatavoista ja mallista. Ehdotsta käytetään haettaessa OPM:ltä Oln kapngille lastenklttrin osaamiskeskksen asemaa. (S.F.) 18

19 Keväisiä klttriterveisiä kolmaailmasta! Hei! Ensimmäinen lkkateni koljen klttriyhdyshenkilönä alkaa olla lopillaan ja on aika hieman mietiskellä menneitä ja snnitella tlevia. Kasi on ollt kiireinen ja työntäyteinen. Uden opettel vaatii tietysti normaalia enemmän aikaa ennen kin kaikki alkaa sja hieman enemmän rtiinilla. Edeltäjäni Harri Tloksen mkaan kiire ei mihinkään häivy vaikka asiat alkavatkin tlla pikkhiljaa ttksi, joten tekemisen ptetta ei tlevaisdessakaan tle olemaan! Minlta on monesti kysytty teenkö tätä klttrityötä päätoimisesti. Ihan mielelläni käyttäisin tähän enemmänkin aikaa, mtta työskentelen myös Pöllönkankaan ala-asteella lokanopettajana. Näiden töiden yhdistäminen on vaatint, ja tlee varmasti jatkvasti vaatimaan järjestelyä. Kaiken kiireen keskellä olen kitenkin nattint päästessäni organisoimaan tapahtmia. Se on se mistä pidän, ja stressikin sopivana annoksena on ihan positiivinen asia. Aikoinaan oli vähällä etten päätynyt sihteeriksi. Shtadin srella mielenkiinnolla Helsingin Sihteeriopiston pääsykokeisiin, joissa annettiin ärsykkeitä joka snnalta ja eri aistien katta, ja testattiin samalla kinka hyvin me kokelaat pystyimme keskittymään itse pääasiaan. Olisin päässyt koln opiskelemaan, mtta senhetkinen valintani oli kitenkin toinen. No, tässä työssä olen homannt että jokaisessa opettajassakin as pieni sihteeri joten siinä mielessä samoilla linjoilla ollaan k o l & k lt t r i Oln kolille on tänä keväänä tarjott laaja kirjo klttria: tanssia, kvataidetta, sanataidetta, nkketeatteria, teatteria, msiikkia Mtamia otteita kevään toiminnasta mainitakseni Karjalan kansanmsiikkiyhtye Koski vieraili ansiokkaasti yhdeksällä kollla ja saamani palatteen mkaan oli hyvä elämys klijoille. Lyyran tähtikvio & Vegan keikat ilahdtti kymmentä kola. Jojo-tanssin keskksen katta saimme Oln kaksi vierailtanssiesitystä. Lisäksi kiertävä ammattiteatteri ToWi Nokialta vieraili kahdella kollla. Nkketeatteri Akseli Klonkilta kolt pääsivät seraamaan kymmentä esitystä. Paljon mitakin halkkaita olisi ollt, mtta jatkamme yhteistyötä nkketeatterin kanssa myös syksyllä, jolloin tarjot taas sia tilaisksia sille ryhmille ja kolille. Joidenkin esitysten jälkeen olen saant palatetta kolilta ja olen jatkossakin kiitollinen kaikesta palatteesta. Valitettavasti itse en jrikaan pääse näitä esityksiä katsomaan, mtta olisi mkava tietää myös jälkikäteen miten eri esitykset on koett ja vastaanotett. Kiitos tähänastisesta palatteesta! Nkketeatterin lisäksi mita tlevia snnitelmia syyslkkadelle on mm. sositt Pohjan Sotilassoittoknnan vierailt. Myös miden paikallisten klttrijärjestöjen ja yhteisöjen kanssa yhteistyömme jatk, toivottavasti tiiviinä ja hedelmällisenä! Konkreettisen klttritarjonnan lisäksi ajatksenani on myös kerätä ja jakaa klttritietoa ja ideoita laajempaan käyttöön. Jos ajatellaan vaikkapa lkisia klttripäiviä (esim. Kalevalan päivä ja Rnebergin päivä), monella kollla ja myös internetistä löytyy varmasti hyviä vinkkejä ja ideoita niiden totettamiseen, joita voisimme jakaa toistemmekin käyttöön. Tätä ideaa kehittelen ja palaan asiaan destaan syksyllä. Näin kesän korvalla toivottelen kaikille kolille, opettajille ja mlle henkilöstölle oikein mkavaa, rentottavaa ja klttrin täyteistä kesää! Terveisin Minna Lehtovaara, Oln opetstoimen klttriyhdysopettaja 19

20 T E R VE Y S & T U R VA L L I S U U S Vonna 1999 voimaan tlleen persopetslain vaiktkset trvallisskesksteljen viriämiseen ovat olleet merkittäviä. Monilla kollla on varmaankin ihmetelty, että mikäs trvajtt se nyt taas on menossa, kn ei oikeastaan ole vielä ihan selvitty edellisestäkään. Kokonaisden selventämiseksi mtama sana meneillään olevaan kesksteln. Valtaknnallinen trvatyöryhmä Opetsministeriön v asettaman työryhmän tehtävänä oli selvittää persopetsta saavien oppilaiden trvallisteen vaikttavia tilanteita. Työryhmä jätti mietintönsä kesäkssa 2000 ja listasi sren jokon erilaisia ehdotksia trvallisden parantamiseksi. Oikeastaan ehdotslistasta tli niin laaja, että se synnytti den työryhmän pohtimaan ehdotsten totetsmahdollisksia. Esimerkkinä esille nostetista ongelmista mainittakoon kysymys opettajan oikedesta poistaa kriton oppilas lokasta kesken oppitnnin tai hmetestien oikets. Tievoksi Kapnkitason trvallisdesta Sojelsnnitelmat päivitettiin viime syksynä. Niissä kerrotaan laajoista yhteisknnallisista kriiseistä ja niiden aihettamista toimenpiteistä. Yksittäisen opettajan ei tarvitse holehtia näiden snnitelmien sisällöstä, vaan kannatta lottaa isoveljen valvontaan. Viime keväänä ja alksyksystä trvallisssnnitelmaksi nimetty entinen palo- ja pelastssnnitelma herätti paljon keskstela ja työtä työyhteisöissä. Palolaitoksen orga- Trvallisdessa on monta vaikttajaa Opettajan oikes krittoman oppilaan tnnilta poistamiseen on hyvin rajoitett. (Kvan henkilöillä ei ole mitään tekemistä krittoman käytöksen kanssa.) nisoimasta koltksesta oli varmaankin työskentelyyn apa ja jokaisella kollla on näin selkeä toimintamalli. Oln kapngin palveltotannon trvallistta pohtivan työryhmän raportti valmisti jolkssa Sen pohjalta lotiin kapngin trvallisspolitiikka ja perstettiin ohjasryhmä holehtimaan trvallisspolitiikassa linjattjen toimintojen totetsta käytännön tasolla. Trvallissasioi- den käytännön järjestelyitä palkattiin hoitamaan projektilontoinen trvallisspäällikkö. Trvalliss opetstoimessa Kapngin trvatyöryhmän raportin mkaisesti knkin hallintoknnan tlee laatia hallintokntakohtainen toimintamalli trvallisspolitiikan totettamiseksi. Opetstoimenjohtaja Pekka Pasanen persti työtyhmän pohtimaan opetstoimen erityiskysymyksiä. Työryhmän tehtävänä on miettiä Oln opetstoimen trvallisteen liittyviä asioita koskipa ne sitten vastita, velvollisksia, työympäristöä, oikeksia, tai jotakin mta aiheeseen liittyvää. Pheenjohtajaksi valittiin Jari Haapalainen ja jäseniksi Anna-Liisa Hirvenoja, Eero Hietapelto, Sat Fränti, Ritva Keskipalosaari, Voitto Jtinen ja Mikko Radaskoski. Kaikki yksittäisetkin toimintaan liittyvät ajatkset ovat tervetlleita joko työryhmälle tai yksittäisille jäsenille osoitettna. Toimenpiteitä kolssa Kapngin yhteistoimintasopimksen mkaisesti jokaisella työpaikalla on työyhteisövalttett, joille keskshallinto järjestää yhteistyössä hallintokntien kanssa työyhteisövalttettjen koltksen. Opetstoimen osalta on sovitt, että hallintoknnan koko ja erityispiirteet homioiden on tarkoitksenmkaista keskittää opetstoimen työyhteisövalttettjen kolts omaksi ryhmäksi. Trvallisssnnitelman mkaisesti kllakin kapngin työpaikalla tlee olla trvallissvastaava. Heille trvallisspäällikkö on organisoint yhteisen koltksen, joka pidetään tiistaina Eero Hietapelto työsojelvalttett 20

Yhteistyötä teatterista & Taiteesta tuotteeksi -hankkeet

Yhteistyötä teatterista & Taiteesta tuotteeksi -hankkeet Yhteistyötä teatterista & Taiteesta totteeksi -hankkeet Iisalmi, Keitele, Kirvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä 10.8.2015 10.03.2016 Sisällys Johdanto... 3 Yhdistystoiminta ja osallistminen...

Lisätiedot

Omakotitalon energiaratkaisu Pieni askel omavaraisuuteen.

Omakotitalon energiaratkaisu Pieni askel omavaraisuuteen. Omakotitalon energiaratkais Pieni askel omavaraisteen. www.arime.fi Phdasta energiaa lonnosta Arinko on meidän kakien elämään vattava ehtymätön energianlähde ja se tottaa välillisesti srimman osan ihmisten

Lisätiedot

Kokemuksia muutoksesta ja johtamisesta 1980- luvulta tähän päivään. Keijo Mutanen KIM Ventures Oy Joensuu 6.11.2014

Kokemuksia muutoksesta ja johtamisesta 1980- luvulta tähän päivään. Keijo Mutanen KIM Ventures Oy Joensuu 6.11.2014 Kokemksia mtoksesta ja johtamisesta 1980- lvlta tähän päivään Keijo Mtanen KIM Ventres Oy Joens 6.11.2014 Oma johtamiskokems 1980- lk: VTT, Jyväskylä, Jaoston päällikkö, projektipäällikkö, yksikön varajohtaja,

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Tehtaanpuiston yläasteen koulu PL 3714 00099 Helsingin kaupunki Johtokunta PÖYTÄKIRJAOTE 2016 / 4 1(3) 3.10.2016 Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Aika Maanantai 3.10.2016

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

havainnollistus, muokkaus ja viimeistely

havainnollistus, muokkaus ja viimeistely Tekstin havainnollists, mokkas ja viimeistely Lettavs ja merkintätavat Tiina Airaksinen Kappaleiden jäsentäminen Kappale = asiakokonaiss Testi: Pystytkö keksimään otsikon? Ei yhden virkkeen / yhden sivn

Lisätiedot

Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja. Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja. Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu

Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja. Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja. Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu Meidän työpaikkamme Kiviniemen koulu Perusopetusryhmiä 12 ja alueellisia pienryhmiä 4 Oppilaita

Lisätiedot

Reteaming kehittymisen malli. Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila

Reteaming kehittymisen malli. Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila Reteaming kehittymisen malli Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila Motivaatio Kiintoisa tavoite Voimavarat Edistymisen seuranta Orientoituminen Keskustele pienryhmissä Mihin

Lisätiedot

Modernia asumista puukaupunki-idyllissä

Modernia asumista puukaupunki-idyllissä RAAHEN RAATINPIHA Modernia asmista pkapnki-idyllissä Asnto Oy Raatinpihassa kapnkimiljöö ja merellinen ympäristö yhdistyvät nykyaikaiseen asmiseen. Pihalliset kapnkikodit sijaitsevat Raahen ydinkestassa.

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevän työn keinot ja menetelmät Lahti 24.9.2014 Paikalliset

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

LIITE 1. (O ph, 20 13) LIITE 2/1. Kalajoen kaupunki Kalajoentie 5, KALAJOKI p (0)

LIITE 1. (O ph, 20 13) LIITE 2/1. Kalajoen kaupunki Kalajoentie 5, KALAJOKI p (0) 1 LIITE 1 (O ph, 20 13) LIITE 2/1 2 LIITE 2/2 PEDAGOGINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ: ENNEN PALAVERIA: LUOKANOPETTAJA/ AINEENOPETTAJA LAATII TARVITTAESSA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN OPPILASTA OPETTAVIEN OPETTAJIEN KANSSA

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Vuosaaren koulujen yhdistyminen

Vuosaaren koulujen yhdistyminen Vuosaaren koulujen yhdistyminen Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Vuosaaren alueella kahdeksan peruskoulua yhdistyvät neljäksi peruskouluksi 1.8.2017 alkaen seuraavasti: Heteniityn ala-asteen koulu

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä erityisopettaja Sari Granroth-Nalkki englannin ja saksankielen lehtori Kaisa Alila Kilpisen yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Johtokunnan kokous Pöytäkirja Paikka: Isonnevantien toimipisteen kokoushuone Aika: 18.03.2008 klo 18.00 Läsnä Kimmo Kuisma, puheenjohtaja Henry Koskinen, varapuheenjohtaja Maria Niva Anneli Väisänen Kari

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö,

Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö, Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö, 6.10.2016 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Mitä hyötyä? Vahvistetaan jatko-opintovalmiuksia - pääsykokeissa menestyminen - jatko-opinnoissa

Lisätiedot

LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ. Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä

LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ. Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä Todellisuutta ei ole olemassa. Me luomme sen. Honoré de Balzac (1799-1850) MEISTÄ LYHYESTI E T NOGRAFIA SILTANA TILOJEN KÄYTÖN ARKIPÄIVÄÄN

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Supervoimat käyttöön Supersankari-gallerian avulla VETÄJÄT NINA MAUNU JA TIINA HOSKARI JYVÄSKYLÄ OSAAVA VERME ELONKORJUU -SEMINAARI

Supervoimat käyttöön Supersankari-gallerian avulla VETÄJÄT NINA MAUNU JA TIINA HOSKARI JYVÄSKYLÄ OSAAVA VERME ELONKORJUU -SEMINAARI Spervoimat käyttöön Spersankari-gallerian avlla VETÄJÄT NINA MAUNU JA TIINA HOSKARI JYVÄSKYLÄ 20.9.2016 OSAAVA VERME ELONKORJUU -SEMINAARI Tapahtman tavoitteet Tnnistetaan oman ammatillisen minän vahvksia,

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2 - KUNTASEMINAARI Kommenttipuheenvuoro: Eija-Riitta Niinikoski, Nivala

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2 - KUNTASEMINAARI Kommenttipuheenvuoro: Eija-Riitta Niinikoski, Nivala Päättäjien kntakva ARTTU2 - KUNTASEMINAARI 10.12.2015 Kommenttipheenvoro: Eija-Riitta Niinikoski, Nivala Teollistnt maasetkapnki Yrittäjyyteen kannstava Kehittyvä ja yhteisöllinen Laadkkaat palvelt ja

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Grillikauden Kunkut 80% 76% 77% Mausteisia. Uusi kätevä. Rööperiin. Makuja maailmalta Maistelupakkaus 6 * 50 g

Grillikauden Kunkut 80% 76% 77% Mausteisia. Uusi kätevä. Rööperiin. Makuja maailmalta Maistelupakkaus 6 * 50 g 2/2016 On helppoa kehittää totteita joihin ihmiset rakastvat, kn itse rakastaa sitä, mitä tekee. Grillikaden Knkt Usi kätevä Maistelpakkas Kaverille kans tai pienempään nälkään 6 * 50 g Rööperin Chiligrilli

Lisätiedot

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH)

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Espoon seudun koulutkuntayhtymä Omnia PL 77700 02070 ESPOON KAUPUNKI omnia.fi OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Sosiaali- ja terveysalan pertutkinto, lähihoitaja Omnia, aikuisopisto Mallissa oppimisvalmiuksia

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke ROVANIEMI OULU Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen henkilöstölle

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu 2.11.2015 Jyväskylässä Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Sote-uudistus - yleinen näkymä Ihan yleisesti ottaen voi todeta, että: uudistukselle kaavailtu aikataulu

Lisätiedot

Lapsen kuuleminen - tunnetason ulottuvuuksia

Lapsen kuuleminen - tunnetason ulottuvuuksia Lapsen kleminen - tnnetason lottvksia Virpi Lahtiharj Lastenpsykiatrian psykologi Helsingin yliopistollinen keskssairaala (Helsingin kapngin sosiaalivirasto/ Perheoikedelliset asiat) Lapsen oikes tlla

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot