SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2018

Transkriptio

1 SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA

2 Käsidesinfektioaineen kulutus on eräs tärkeimmistä sairaalahygienian laadun mittareista. Käsihuuhteen litrainen kulutus suhteutettuna hoitopäiviin (hp.) on ollut kasvutrendissä (kaavio 1). Tyksin vuodeosastojen kulutus oli kuitenkin hieman laskenut ollen 67 litraa per 1000 hoitopäivää (vuonna 2017: 68 litraa/ 1000 hp). Tyksin organisaatiomuutoksista johtuen lähisairaaloista ilmoitetaan erillisenä enää Turunmaan sairaalan ja Tyks Salon sairaalan käsihuuhdekulutus. Lähisairaaloissa vuodeosastojen käsihuuhteen kulutus oli noussut eli 51,6 l/1000 hp. (2017: 47,7). Vaihteluväli vuodeosastoilla alueellisessa sairaanhoidossa oli ll/000 hp. KAAVIO 1. VUODEOSASTOJEN KÄSIDESINFEKTIOAINEEN KULUTUS HOITOPÄIVIIN SUHTEUTETTUNA TYKSIN TOIMIALUEILLA Sairaalahygienia Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön tehtävänä on ohjata ja valvoa sairaalahygienian ja tartuntatautien torjunnan toteutumista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Toimintaa ohjaavat tartuntatautilaki ja -asetus. Sairaalahygienian toteuttamisesta ja hoitoon liittyvien infektioiden torjunnasta ovat vastuussa ensisijaisesti VSSHP:n toimintayksiköt itse. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö auttaa tässä tehtävässä yksiköitä mm. keräämällä tietoa hoitoon liittyvistä infektioista toimintayksiköissä, käsidesinfektioaineen kulutuksesta ja antibiooteille vastustuskykyisten mikrobien esiintyvyydestä. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö ohjeistaa, neuvoo ja kouluttaa toimintayksiköitä sairaalahygienian toteuttamisessa. Toiminnan tavoitteena on infektioturvallisuuden edistäminen ja potilasturvallisuuden lisääminen. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikössä työskentelee ylilääkäri, 1,5 erikoislääkäriä, hallinnollinen osastonhoitaja, osastonsihteeri ja kuusi hygieniahoitajaa. Käsidesinfektioaineen kulutus Tyksin toimialueiden vuodeosastoilla vuosina on esitetty kaaviossa 2. Kulutus oli suurinta lasten (LTEHO) ja aikuisten (ICU) teho-osastoilla, lasten ja nuorten toimialueella (TO8) sekä medisiinisellä (TO5). Käsihuuhdekulutuksen vaihteluväli somaattisten toimialueiden vuodeosastoilla oli l / 1000 hp. ja teho-osastoilla l / 1000 hp. 2

3 KAAVIO 2. VUODEOSASTOJEN KÄSIDESINFEKTIOAINEEN KULUTUS HOITO- PÄIVIIN SUHTEUTETTUNA TYKSIN TOIMIALUEILLA VUOSINA Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö on asettanut käsihuuhteen kulutuslle tavoitearvon, joka perustuu WHO:n julkaisemaan käsidesinfektion menettelyohjeeseen. Tavoite vuodeosastoille on 200 l / 1000 hp. ja teho-osastoille 400 l / 1000 hp. Tähän tavoitteeseen on vielä matkaa. Kaaviossa 3 on kuvattu yliopistosairaaloiden käsidesinfektioaineiden kulutusluvut kuuden viime vuoden osalta. KAAVIO 3. KÄSIDESINFEKTIOAINDEIDEN KULUTUS (LITRAA/1000 HP) YLI- OPISTOSAIRAALOIDEN SOMAATTISILLA VUODEOSASTOILLA VUOSINA Sairaalahygienia- ja infektiotorjuntayksikkö teki Infektioiden torjunnan perusteista INTO (Infektioiden torjunnan perusteet) -verkkokurssin, joka otettiin käyttöön vuoden 2014 keväällä. Vuoden 2018 loppuun mennessä Into-verkkokurssin on suorittanut 5114 henkilöä (kaavio 4.). Kaaviossa organisaatiomuutokset ovat vaikuttaneet siten, että uutena alueina on vuoden 2018 lopussa lisätty T9, T11 ja T12. Jatkossa SAPA jää pois kaaviosta. 3

4 KAAVIO 4. INTO (INFEKTIOIDEN TORJUNNAN PERUSTEET) VERKKOKURS- SIN SUORITTANEIDEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ MENNESSÄ. KAAVIO 5. INFLUENSSAROKOTUSKATTAVUUS ERI TOIMIALUEILLA VSSHP:SSA (epiikki ). Henkilökunnan influenssarokotuksen kattavuus on myös yksi sairaalahygienian ja potilasturvallisuuskulttuurin mittari voimaan tulleen tartuntatautilain (1227/2016) 48 :n mukaan potilastyössä toimivilla tulee olla rokotuksen antama suoja mm. influenssaa vastaan. Rokotuskattavuutta seurataan epiikki-sovelluksella. Sen mukaan rokotuskaudella koko henkilökunnasta 94 % oli ottanut influenssarokotuksen (6412/ 6815, ), kun edelliskaudella luku oli 75 %. Rokotettujen on suhteutettu työssä olevien än pois lukien pitkäaikaiset poissaolot. Lääkäreistä 100 %, hoitohenkilökunnasta 92 % ja muista ammattiryhmistä 93 % oli ottanut kausi-influenssarokotteen. Potilastyössä olevan henkilökunnan (ml. psykiatrian yksiköt) influenssarokotuskattavuus oli yli 95 %. Edeltävänä kautena luku oli 84 %. 2. Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvällä infektiolla tarkoitetaan infektiota, joka syntyy tai saa alkunsa terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana. Infektion aiheuttaja voi olla peräisin potilaasta, henkilökunnasta tai sairaalaympäristöstä. Tyksissä on vuonna 2018 seurattu hoitoon liittyviä infektioita kahdella tavalla: ilmaantuvuus eli insidenssiseuranta ja vallitsevuus- eli pisteprevalenssiseuranta. Insidenssiseurannassa toimintayksiköt ilmoittavat sähköiseen SAI -rekisteriin hoitoon liittyvät infektiot joko suoraan tai teho-osastolla ns. antibioottiherätteen kautta. Lisäksi hygieniahoitajat käyvät läpi mikrobiologisia löydöksiä. Vuodesta 2016 lähtien tapausten hakemiseen on käytetty kliinisen tietopalvelun tuottamaa louhintaohjelmaa. Pisteprevalenssitutkimus suoritettiin maaliskuussa

5 Hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuus Tyksissä vuonna 2018 oli 1807 infektiota, eli 3.00 / 100 hoitojaksoa (hj.), mikä on 1 % enemmän kuin v Keskiarvo vuosilta on 2.6 infektioita / 100 hj. Hoitoon liittyviä infektioita ilmoitetaan vähiten Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalta ja eniten aikuisten tehoosastolta (taulukko 1.). KAAVIO 6. HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN MÄÄRÄ TYKSISSÄ VUOSINA (pisteprevalenssi, % prevalenssitutkimuksen hetkellä hoidossa olevista potilaista). Hoitoon liittyvien infektioiden ä arvioidaan myös hygieniahoitajien vuosittain tekemällä poikkileikkaus eli prevalenssitutkimuksella. Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Tyksissä oli 8,7 % poikkileikkaustutkimuksella mitattuna (kaavio 6). Trendi oli pitkästä aikaa laskeva prevalenssitutkimuksessa. TAULUKKO 1. HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN (HLI) MÄÄRÄ TYKSISSÄ ERI SO- MAATTISILLA TOIMIALUEILLA VUONNA 2018 (INSIDENSSI, INFEKTIOIDEN MÄÄRÄ PER 100 HOITOJAKSOA (HJ). Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ylläpitää valtakunnallista sairaalainfektioiden rekisteriä (SIRO). Siihen kuuluu 13 sairaalaa Suomesta. Sairaalat saavat itse päättää mitä infektiota ne seuraavat. Tyksistä SIRO-rekisteriin ilmoitetaan tekonivelkirurgiaan, sydänkirurgiaan, rinnan pehmytosakirurgiaan sekä keisarinleikkauksiin liittyvät infektiot sekä lisäksi Clostridium difficile infektiot ja sepsisinfektiot. Clostridium difficile voi aiheuttaa hoitoon liittyvän suolistotulehduksen antibioottihoidon yhteydessä. Clostridium-infektioiden SIRO-seurannassa on Suomesta mukana 10 sairaalaa (raportti ). 5

6 Tyksissä Clostridium -infektiot vähenivät hieman edelliseen vuoteen verrattuna (taulukko 2). Sairaalasyntyisten Cl.difficile -tautien ilmaantuvuus oli Tyksissä hieman suurempi kuin SIRO-sairaaloissa keskimäärin (taulukko 3). Vakavien infektioiden seurausten (kuolema 7 vrk sisällä) ilmaantuvuus oli lisääntynyt merkittävästi Tyksissä ja kaikissa SIRO-sairaaloissa (7 % vs 4,9 %). Kuolemantapauksissa ei ole voitu kuitenkaan eritellä onko Cl. difficile välitön vai myötävaikuttava syy kuolemaan. TAULUKKO 2. TYKSISTÄ SIRO-REKISTERIIN ILMOITETUT CLOSTRIDIUM DIFFICILE TAPAUKSET VUOSINA Vuosi Infektiot Hoitopäivät 1000 hoitopäivää kohti , , , , , , , ,46 TAULUKKO 3. SAIRAALASYNTYISTEN CLOSTRIDIUM DIFFICILE INFEKTIOIDEN ILMAANTUVUUS (SAIRAALASYNTYISET INFEKTIOT/1000 HOITOPÄIVÄÄ) TYKSISSÄ VUONNA 2018 (THL, SIRO REKISTERI). SIRO-rekisterissä seurataan myös kaikkien veriviljelypositiivisten hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuutta. Tyksin infektiot on esitetty taulukossa 4. Hoitoon liittyvien veriviljelypositiivisten infektioiden ilmaantuvuus tuhatta hoitopäivää kohden on noussut hieman edellisestä vuodesta. Tyksissä hoitoon liittyviä veriviljelypositiivisia infektioita ilmaantui 0,95/1000 hoitopäivää, joka oli vähemmän kuin SIROsairaaloiden (9 sairaalaa) keskiarvo (0,98). Tyksin kymmenen vuoden keskiarvo on 0,76 veriviljelypositiivista infektioita tuhatta hoitopäivää kohti. Kaikissa SIROsairaaloissa keskiarvo on 0, vuorokauden tapauskuolevuus veriviljelypositiivisissa infektioissa oli Tyksissä noussut edellisestä vuodesta (11,5 % vs 6,4 %), ollen kuitenkin muita SIRO-sairaaloita (12,9 %) matalampi (ks. kaavio 7). Taulukossa 4 on esitetty Tyksin veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden ilmaantuvuus altistavien tekijöiden suhteen potilasryhmittäin. Maligniteetit ja edeltävä kirurgia ovat tärkeimmät altistavat tekijät veriviljelypositiiviselle sairaalainfektiolle (taulukko 5). Tyksin SIRO-aineistossa keskuslaskimokatetri oli infektion lähteenä 34,4 % (n=72) tapauksista kun koko Suomen aineistossa luku oli 24,7 %. TAULUKKO 4. TYKSIN VERIVILJELYPOSITIIVISET SIRO-REKISTERIIN ILMOITETUT HOITOON LIITTYÄT INFEKTIOT VUOSINA Vuosi Infektiot Hoitopäivät hoitopäivää kohti , , ,98 Infektioita Hoitopäiviä Ilmaantuvuus Kansallinen vertailuluku vuonna ,46 0, , , , , ,95 6

7 KAAVIO VUOROKAUDEN KUOLLEISUUS HOITOON LIITTYVIIN SEPSIKSIIN TYK- SIN SAIRAALOISSA JA KAIKISSA SIRO SAIRAALOISSA VUOSINA SEKÄ LI- NEAARINEN TRENDI TYKSIN SAIRAALOISSA. TAULUKKO 5. VERIVILJELYPOSITIIVISET SAIRAALAINFEKTIOT SIRO AINIESTOSSA VUONNA POTILASRYHMÄT JA ALTISTAVAT TEKIJÄT TYKSISSÄ JA KOKO SUO- MEN AINEISTOSSA (THL, SIRO RAPORTTI ). SIRO-rekisteriin on ilmoitettu Tyksistä 98 leikkausalueen infektiota (2017:68). SIRO -rekisteriin kuuluvien sairaanhoitopiirien sairaaloiden keskiinen leikkausalueen infektioiden esiintyvyys oli 2,0 %. Tyksin Siro-aineistossa leikkausalueen infektioiden esiintyvyys on 2,1 % (taulukko 6). Tyksin Siro-aineiston leikkausalueen infektiot on esitetty toimenpiteittäin taulukossa 7. Leikkausalueen infektioiden ilmaantuvuus oli suurinta sepelvaltimoleikkauksissa. Vähiten leikkausalueen infektioita oli reisiluun murtumaleikkauksessa (taulukko 7). Syvät ja leikkausalueen/elininfektiot toimenpiteittäin on esitetty taulukossa 8. TAULUKKO 6. LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT TYKSIN SIRO AINEISTOSSA VUONNA Potilaiden Infektioiden Toimenpiteiden Infektioiden esiintyvyys (%) ,1 (1,9 v.2017) 7

8 TAULUKKO 7.TYKSIN LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOIDEN ILMAANTUVUUS (%) TOIMEN- PITEITTÄIN SIRO -AINEISTOSSA VUONNA LÄHDE THL SIRO. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset Potilaiden Infektioiden Toimenpiteiden Infektioiden esiintyvyys (%) TYKS Infektioiden esiintyvyys (%) kaikki SIROsairaalat ,1 2,9 TAULUKKO 9. TYKSIN TOIMIALUEIDEN JA TOTEKIN SIRO REKISTERIIN ILMOITETUT HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN (HLI) MÄÄRÄT JA ILMAANTUVUUS 100 HOITO- JAKSOA (HJ) KOHTI VUOSINA 2017 JA Lonkan tekonivelleikkaukset Lonkan tekonivelien uusintaleikkaukset Reisiluun murtumaleikkaus Polven tekonivelleikkaukset Polven tekonivelen uusintaleikkaus ,3 1, ,7 4, ,5 1, ,3 1, ,1 3,7 Keisarileikkaukset ,4 2,6 Rintarauhaskirurgia ,3 1,3 Vuoden 2018 hoitoon liittyvien infektioiden t 100 hoitojaksoa kohden (SIRO-rekisteriin ilmoitetut) toimialueittain on esitetty taulukossa 9. Toimialueiden SIRO:on ilmoitetuissa infektioissa ei ollut merkittävää eroa edelliseen vuoteen verrattuna. Edeltävää vuotta enemmän infektioita ilmoitettiin siro-seurantaan Tules toimialueelta sekä Vatsaelinkirurgian ja urologian -alueelta. 3. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit Resistenttien bakteerien torjunta on merkittävä sairaalahygieniatoiminnan kohde. MRSA (metisilliinille resistentti Stafylococcus aureus) on tärkeä antibiooteille vastuskykyinen bakteeri, jonka leviämistä sairaaloissa pyritään estämään infektiontorjuntatoimien avulla. Kaikkein vakavimpia MRSA-infektioita eli MRSA-sepsiksiä oli VSSHP:n alueella v seitsemän (2017:5). Veriviljelypositiivisten MRSAtapausten ilmaantuvuus VSSHP:ssä on ollut aiemmin maan keskiarvon alapuolella, mutta v lähtien sen yläpuolella. Kaaviossa 8 on esitetty asukaslukuun suhteutetut veriviljelypositiiviset MRSA-löydökset yliopistosairaalapiireittäin 15 vuoden ajalta. 8

9 KAAVIO 8. VERIVILJELYPOSITIIVISTEN MRSA INFEKTIOIDEN ILMAANTUVUUS (PER ASUKASTA) VUOSINA VARSINAIS-SUOMESSA VERRATTUNA NEL- JÄÄN MUUHUN YO-SAIRAANHOITOPIIRIIN (THL, TARTUNTATAUTIREKISTERI). Tyksissä tai lähisairaaloissa todettiin poikkeuksellisesti muutamassa eri yksikössä sairaalasyntyisiä MRSA- ryppäitä. VSSHP:n alueella oli vuoden 2018 aikana MRSA-epidemioita myös muutamassa pitkäaikaishoitolaitoksessa. Nämä ovat aiheuttaneet epidemianselvitystyötä, mutta laajoilta epidemioilta on säästytty. KAAVIO 9. UUSIEN MRSA TAPAUSTEN MÄÄRÄ ASUKASTA KOHDEN TYKSIN ERITYISVASTUUALUEELLA JA KOKO MAASSA (THL, TARTUNTATAUTIRE- KISTERI). Koko maassa MRSA-tapausten t nousivat hieman edellisestä vuodesta. Uusien MRSA -tapausten Tyksin erityisvastuualueella oli 34,02 / asukasta, kun se v oli 24,9. Uusien MRSA-tapausten (kaavio 9.) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä nousi ensimmäisen kerran yli koko maan keskiarvon (26,36/ asukasta). Valtaosa löydöksistä oli seulontatutkimuksista. Selityksenä MRSA-löydösten lisääntymiselle on ennen kaikkea avohoidon MRSA-löydösten lisääntyminen. Avohoidon MRSA-tapauksien ä ovat nostaneet maahanmuutto, suonensisäisten huumeiden käyttäjiltä löydetyt tapaukset, eläinperäisten MRSA-tapausten runsastuminen (sikatiloihin kytkeytyvät tapaukset), ulkomailla tapahtunut sairaalahoito sekä perhetartunnat. Avohoidon MRSA-tapauksien lisääntymistä on vaikea rajoittaa, ja on odotettavissa, että näiden tapausten t kasvavat tulevina vuosina. Riski sairaaloiden MRSA-epidemioille voi kasvaa joten infektiontorjuntatoimia, mm. riskiryhmien seulontaa, on toteutettava huolellisesti. 9

10 Vuoden 2018 lopulla alkoi alueen terveyskeskuksessa laaja VRE-epidemia, jossa 2018 loppuun mennessä todettiin yli 60 uutta kantajaa. Aiempi VRE-epidemia Varsinais-Suomessa on ollut vuonna Kaaviossa 10. on esitetty uusien VRE-tapausten t. VRE -lmaantuvuus Varsinais-Suomessa vuosina verrattuna neljään muuhun sairaanhoitopiiriin sekä koko maan ilmaantuvuuteen. Varsinais-Suomen luku ylitti kansallisen keskiarvon. VRE ei ole aiheuttanut veriviljelypositiivisia infektioita VSSHP:ssä. KAAVIO 10. VRE ILMAANTUVUUS (TAPAUSTA/ ASUKASTA) VARSINAIS- SUOMESSA VUOSINA VERRATTUNA NELJÄÄN MUUHUN SAIRAANHOITO- PIIRIIN SEKÄ KOKO MAAN ILMAANTUVUUTEEN (THL, TARTUNTATAUTIREKISTERI). 4. Yhteenveto Hoitoon liittyvien infektioiden t ovat pysyneet Tyksissä ja kansallisessa vertailussa matalalla tasolla. Torjuntakeinoja, kuten käsihygieniaa, henkilökunnan influenssarokotusaktiivisuutta ja hygieniakoulutusta on pystytty edelleen tehostamaan. Resistenttien bakteerien t seuraavat kansallista kehitystä, mutta avohoidon MRSA-tapaukset ovat lisääntymässä merkittävästi, mikä näkyy myös MRSA-sepsisten lisääntymisenä. MRSA-tapauksien lisääntyminen on vakava uhka sairaaloille ja edellyttää infektiontorjuntaan panostamista kaikilla tasoilla. 10