Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta- ja torjuntatoiminta Suomen akuuttisairaaloissa 2015
|
|
- Oskari Heino
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Dinah Arifulla Emmi Sarvikivi Saija Toura Jukka Ollgren Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta- ja torjuntatoiminta Suomen akuuttisairaaloissa
2 Työpaperi 13/2018 Dinah Arifulla, Emmi Sarvikivi, Saija Toura, Jukka Ollgren, Outi Lyytikäinen Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta- ja torjuntatoiminta Suomen akuuttisairaaloissa
3 Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ISBN (verkkojulkaisu) ISSN (verkkojulkaisu) Helsinki 2018
4 Sisältö Tiivistelmä...4 Taustaa...5 Aineisto ja menetelmät...5 Tulokset...6 Pohdinta...7 Taulukot...10 Kuvat...22 Kirjallisuutta THL Työpaperi 13/2018
5 Tiivistelmä Hoitoon liittyvillä infektioilla on merkittäviä kansanterveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Torjuntatyön kehittämiseksi on tärkeää kartoittaa säännöllisesti sairaaloiden käytettävissä olevia voimavaroja ja torjuntatoimintaa. Aineisto kerättiin osana Euroopan tautikeskuksen (ECDC) koordinoimaa akuuttisairaaloiden prevalenssitutkimusta loka-marraskuussa. Tutkimusaineiston muodostivat 50 akuuttisairaalaa/ toimintayksikköä kaikista Suomen sairaanhoitopiireistä. Kysely koski pääasiassa vuoden toimintaa. Kaikki sairaalat seurasivat jollain tavalla infektioiden esiintymistä. Infektioiden torjuntaan osallistuvan henkilökunnan määrässä oli vaihtelua. Valtaosalla sairaaloista (62 88 %) oli kirjallisia ohjeita yleisimpien sairaalainfektioiden ehkäisyyn ja torjuntaan. Ohjeiden toteutumista ei sen sijaan useinkaan seurattu esim. tarkistuslistoin tai auditoimalla, ja palautetta hoitohenkilökunnalle infektioiden seurannasta antoi vain % sairaaloista. Sairaalainfektioiden torjuntaan käytetyt voimavarat ovat lisääntyneet vuoden 2008 jälkeen ja alkavat olla kansainvälisten suositusten mukaisia. Ongelmalliselta vaikuttaa edelleen lääkärien infektioiden torjuntaan käyttämä vähäinen työaika. Kansallisille yyppikohtaisille ehkäisy- ja torjuntaohjeille sekä mikrobilääkkeiden käytön seurannan kehittämiselle olisi tarvetta. 4 THL Työpaperi 13 /2018
6 Taustaa Hoitoon liittyvillä infektioilla, eli sairaalainfektioilla, on huomattava kansanterveydellinen merkitys. Pelkästään aikuisten somaattisen erikoissairaanhoidon alueella esiintyy vuosittain lähes sairaalaa, joista arviolta myötävaikuttaa potilaan kuolemaan. Myös sairaalainfektioiden taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Sairaalainfektioiden torjunta on sekä taloudellisesti että inhimillisesti järkevää. On arvioitu, että ainakin viidennes sairaalainfektioista olisi ehkäistävissä torjuntatoimin. Sairaalainfektioiden seurannassa ja torjunnassa keskeinen rooli on riittävällä ja asiantuntevalla henkilöstöllä, jota ilman infektioiden torjuntatoiminta ei voi tehokkaasti onnistua. Suomen akuuttisairaaloiden (somaattinen erikoissairaanhoito) hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaan suunnattuja resursseja (henkilökuntaa ja sen koulutusta sekä hoitoon liittyvien infektioiden seuranta- ja torjuntamenetelmiä) kartoitettiin marraskuussa osana Euroopan tautikeskuksen (ECDC) koordinoimaa prevalenssitutkimusta hoitoon liittyvistä infektioista ja mikrobilääkekäytöstä eurooppalaisissa akuuttisairaaloissa. Kansallisia kartoituksia on aiemmin raportoitu vuosilta 2000, 2008 ja 2014, sekä joiltakin osin edellisen EC- DC:n prevalenssitutkimuksen yhteydessä vuonna Aineisto ja menetelmät Tiedot kerättiin ECDC:n laatimalla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusryhmän suomentamalla tutkimuslomakkeella loka-joulukuussa. Tutkimuksesta oli tiedotettu edeltävästi sairaanhoitopiirien johtajia ja tartuntataudeista vastaavia lääkäreitä sekä sairaaloiden johtajaylilääkäreitä. Jokaisesta sairaalasta/ toimintayksiköstä täytettiin oma lomake, vaikka se olisi kuulunutkin hallinnollisesti suurempaan kokonaisuuteen. Tutkimus rajattiin koskemaan Manner-Suomen akuuttisairaaloita. Kysely toteutettiin luottamuksellisesti: tuloksia ei julkaista siinä muodossa, että yksittäiset sairaalat/ toimintayksiköt tai sairaanhoitopiirit olisivat tunnistettavissa ilman että tästä erikseen sovitaan. Kysytyt sairaaloiden perustiedot koskivat toimintayksikön tyyppiä, kokoa ja toimintaa (vuodepaikat, hoitopäivät, leikkaustoimenpiteet) sekä yhden hengen huoneita ja eristystiloja. Lisäksi tiedusteltiin veriviljely- ja Clostridium difficile -tutkimusten määrää. Henkilökuntaa koskevissa kysymyksissä selvitettiin infektioiden torjuntaan osallistuvien lääkäreiden ja hygieniahoitajien näihin tehtäviin käyttämää työaikaa, joka laskettiin henkilötyövuosina (htv) ja suhteutettiin vuodepaikkojen lukumäärään. Sairaalainfektioiden seurantaa käsittelevässä osiossa kartoitettiin sairaaloiden käyttämiä seurantamenetelmiä: eri yyppien jatkuva seuranta, teho-osaston infektioiden seuranta, mikrobilääkekulutus, mikrobilääkeresistenssiseuranta sekä osallistuminen seurantaverkostojen toimintaan. Lisäksi kartoitettiin kirjallisia eri yyppien ehkäisy- ja torjuntaohjeita, niihin liittyvää koulutusta sekä ohjeiden toteutumisen seurantaa. Käsihygienian osalta selvitettiin mm. käsihuuhdekulutusta ja havainnointitutkimuksia. Tutkimusprotokollan mukaan sairaalatiedoista pakollisia olivat vain sairaalan koko ja tutkimuksen aloituspäivämäärä; tämän lisäksi sairaaloita pyydettiin täyttämään vähintään potilaiden lukumäärä, tiedot 5 THL Työpaperi 13/2018
7 toimintayksikön vuodepaikoista ja tutkimukseen osallistuneista osastoista, vuosittaiset hoitopäivät ja -jaksot sekä käsihuuhdekulutustiedot. Muut kerättävät tietokentät olivat nk. vapaaehtoisia, eli niiden täyttämiseen kannustettiin, mutta tietojen puuttuminen ei ollut este tutkimukseen osallistumiselle. Aineisto analysoitiin yhteistyössä ECDC:n kanssa. Aineistosta tutkittiin pääasiassa keskiarvoja, mediaaneja ja vaihteluvälejä sekä toimintayksiköittäin että erityisvastuualueittain (ERVA) jaoteltuna. Tulokset taulukoitiin erikoissairaanhoidon vastuualueittain ja kuvat laadittiin toimintayksiköittäin. Tulokset Tutkimukseen osallistui 50 toimintayksikköä: 5 yliopistosairaalaa (14 toimintayksikköä), 15 keskussairaalaa ja 21 muuta akuuttisairaalaa. ERVA-alueiden mukaan toimintayksiköt jakautuivat seuraavasti: 21 HYKS, 8 KYS, 7 OYS, 10 TAYS ja 4 TYKS. Varsinaisten eristystilojen (sulkutila, alipaine ja ilmanvaihto 8 12 kertaa tunnissa) määrä oli hieman lisääntynyt vuodesta 2014 (taulukko 1: 344 vrt. 336). Yhden hengen huoneiden osuus kaikista potilashuoneista oli ennallaan (taulukko 2: keskiarvo 26 % vrt. 25 %; kuva 1). Sairaalainfektioiden torjuntaan osallistuva infektiolääkäri oli nimetty 34 toimintayksikössä (taulukko 3). Koko maan tasolla infektiolääkäreiden infektioiden torjuntatehtäviin käyttämä työpanos oli pienempi kuin vuonna 2014 (mediaani 0,5 vrt. 1,1 htv/250 vuodepaikkaa, eli 477 vrt. 227 vuodepaikkaa/ yksi infektiolääkärin htv). Infektioiden torjuntaan osallistuvia hygieniahoitajia oli 40/42 (95 %) toimintayksikössä. Myös hygieniahoitajien infektioiden torjuntatyöhön käyttämä työpanos oli pienempi kuin vuonna 2014 (mediaani 1,6 vrt. 2,1 htv/250 vuodepaikkaa, eli 156 vrt. 119 vuodepaikkaa/ yksi hygieniahoitajan htv; kuva 2). Vastaukset mikrobilääkekäytön ohjaukseen käytettyä työaikaa koskien saatiin 35 toimintayksiköltä: mediaani oli 0,1 htv ja keskiarvo 0,4 htv. Vastaajista 15 oli ilmoittanut työpanokseksi 0 htv. Mikrobiologisia kliinisiä tutkimuksia oli mahdollista tilata ja saada vastauksia viikonloppuisin noin 80 %:ssa toimintayksiköistä ja seulontatestejä noin 40 %:ssa (taulukko 4). Veriviljely- ja Clostridium difficile -tutkimuksia tehtiin vuonna vähemmän kuin vuonna 2014 (taulukko 5). Tutkimusten lukumäärä on tärkeä huomioida seurantatuloksia tulkittaessa ja vertailtaessa lukuja eri vuosilta tai eri sairaaloissa. Sairaalan johdon osallistumisessa infektioiden torjuntatyöhön (toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen hyväksyminen) ei todettu eroa edelliseen tutkimukseen (taulukko 6). Puolet toimintayksiköistä osallistui leikkausalueen infektioiden jatkuvaan seurantaan jonkun seurantaverkoston kautta (taulukko 7). Clostridium difficile -infektioiden seurantaan osallistui lähes puolet toimintayksiköistä. Noin kolmannes ilmoitti osallistuvansa mikrobilääkeresistenssiseurantaan, mikrobilääkkeiden kulutusta seurattiin alle 20 prosentissa toimintayksiköistä. Joka kuudes tehohoitoa tarjoava toimintayksikkö ilmoitti osallistuvansa teho-osaston infektioiden seurantaan. Toimintayksiköistä 38 % ilmoitti osallistuneensa jonkin muun seurantaverkoston toimintaan. Käsihuuhdekulutuksen mediaani toimintayksiköissä oli 46 litraa/1 000 hoitopäivää (taulukko 8: vaihteluväli ERVA-alueittain litraa/1 000 hoitopäivää; kuva 3). Havainnointitutkimuksia käsien desinfioinnin toteutumisesta oli tehty 40 %:ssa toimintayksiköistä (taulukko 9). Käsihuuhdeannostelija löytyi noin 80 %:ssa tapauksessa potilasvuoteen välittömästä läheisyydestä. Mukana kuljetettavien käsihuuhdeannostelijoiden käyttö oli harvinaista (taulukko 10). 6 THL Työpaperi 13 /2018
8 Lähes 90 prosentissa toimintayksiköistä oli kirjallisia ohjeita leikkausalueen infektioiden ja virtsatieinfektioiden ehkäisyyn ja torjuntaan, veriviljelypositiivisten infektioiden ja mikrobilääkekäytön suhteen ohjeita oli saatavilla noin 80 prosentissa toimintayksiköistä. Ohjeita oli varsin kattavasti saatavilla sekä vuode- että teho-osastoilla (taulukko 11). Hoitokäytäntönippuja (bundle) oli käytössä muutamissa toimintayksiköissä vuodeosastoilla, teho-osastoilla käyttö oli selvästi yleisempää erityisesti keuhkokuumeen ja veriviljelypositiivisten infektioiden osalta (taulukko 12). Koulutusta eri yyppien torjuntaan ja mikrobilääkekäyttöön liittyen oli saatavilla yli puolessa toimintayksiköistä vuodeosastoilla ja noin 70 %:ssa teho-osastoista (taulukko 13). Tarkistuslistoja käytettiin vuodeosastoilla ainoastaan leikkausalueen infektioihin liittyen, teho-osastoilla jonkin verran myös muiden yyppien osalta (taulukko 14). Auditointi, eli ulkopuolisen suorittama arviointi ja valvonta, oli harvinaista sekä vuode- että teho-osastoilla (taulukko 15). Infektiotyypeistä seurattiin vuodeosastoilla yleisimmin leikkausalueen infektioita (88 % toimintayksiköistä), mutta myös muiden yyppien ja mikrobilääkekäytön seuranta oli yleistä (68 82 %); yli kaksi kolmannesta teho-osastoista seurasi eri yyppejä ja mikrobilääkekäyttöä (taulukko 16). Palautetta infektioiden ja mikrobilääkekäytön seurannasta annettiin vuodeosastoilla yypistä riippuen %:ssa ja teho-osastoilla %:ssa toimintayksiköistä (taulukko 17). Pohdinta Prevalenssitutkimuksen yhteydessä kartoitettiin osittain samoja sairaaloiden infektioiden torjuntaan suuntaamia voimavaroja kuin vuotta aiemmin tehdyssä kansallisessa selvityksessä vuoden 2014 osalta. Osallistuvia sairaaloita/ toimintayksiköitä oli nyt hieman enemmän (50 vrt. 43). Edelliseen tutkimukseen verrattuna tulokset olivat pitkälti samansuuntaiset, mutta joitakin eroja havaittiin, vaikka aikaa selvitysten välillä oli vain yksi vuosi. Infektioiden torjuntatyöhön käytetyn työpanoksen väheneminen vuodepaikkoihin suhteutettuna sekä lääkäreiden että hygieniahoitajien osalta oli huolestuttava löydös. Toisaalta ero ei ollut yhtä selvä verrattaessa vuoden 2011 prevalenssitutkimuksen tuloksiin, jolloin tiedonkeruu suoritettiin samaan tapaan kuin nyt. Saattaa olla, että suurempi ero vuoden tutkimukseen selittyy ainakin osittain eroilla tiedonkeruussa ja osallistujien lukumäärässä. Vaikeus eritellä työajan jakautumista eri toimipisteiden välillä (tutkimukseen osallistunut toimintayksikkö/ muut (esim. pitkäaikaishoidon) laitokset/ avoterveydenhuolto) on myös voinut vaikuttaa tuloksiin; yksi hygieniahoitaja toimii usein eri tyyppisissä pisteissä ja tehtävissä. Hygieniahoitajien työpanoksen suhde vuodepaikkoihin vaihteli ERVA-alueittain (mediaani 1,3 2,1 htv/250 vuodepaikkaa; vuodepaikkaa/ yksi hygieniahoitajan htv), mutta ylitti joka alueella Yhdysvalloissa 1980-luvulla asetetun suosituksen (250 vuodepaikkaa/hygieniahoitaja). Useissa sairaaloissa saavutettiin myös tiukemmat, Kanadassa ja Alankomaissa asetetut kriteerit ( vuodepaikkaa/hygieniahoitaja). Kokopäivätoimisia tai osa-aikaisia hygieniahoitajia oli lähes kaikissa sairaaloissa. Vuonna 2011 Suomi oli viiden Euroopan maan joukossa, joissa hygieniahoitajien määrän mediaani oli suurempi kuin 1,25/250 vuodepaikkaa. Mikrobilääkekäytön ohjaukseen käytetty työpanos oli pieni, mitä selittää varmasti osittain vaikeus erottaa tähän tehtävään käytetty työaika infektiolääkäreiden jokapäiväiseen konsultaatiotoimintaan kuluvasta ajasta. Toisaalta tulos voi viitata siihen, ettei useimmissa sairaaloissa ole käytössä systemaattista mikrobilääkehoidon toteutumisen arviointia ja että asiaan olisi hyvä kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. 7 THL Työpaperi 13/2018
9 Leikkausalueen infektioiden seuranta osoittautui olevan laajamittaista; niitä ilmoitettiin seurattavan myös muissa kuin leikkaustoimintaa suorittavissa sairaaloissa. Myös muita yyppejä seurattiin kiitettävästi: kaikkien kysyttyjen yyppien osalta seuranta oli käytössä yli kahdessa kolmasosasta sairaaloita. Teho-osastojen infektioita seurattiin myös yhtä aktiivisesti. Kyselyn mukaan palautetta ei annettu aivan yhtä suuressa osassa sairaaloita, kuin seurantaa harjoitettiin, vaikka palautteen antaminen olikin edellisen tutkimuksen jälkeen yleistynyt joka yypin osalta. Seurantajärjestelmien tulosten käyttö ja hyödyntäminen torjuntatyössä ei toteudu jos palautetta hoitaville yksiköille ja sairaalan johdolle ei anneta. Palaute on välttämätön osa tehokasta seurantaa, palaute ja tulosten käyttö tulee aina suunnitella jo kun seurantaa suunnitellaan. Sairaaloista noin puolet osallistui johonkin hoitoon liittyvien infektioiden seurantaverkostoon, yleisimmin leikkausalueen infektioiden tai Clostridium difficile -infektioiden seurantaan. Teho-osastojen infektioiden seurantaa ilmoitti tekevänsä vain 16 % sairaaloista. Veriviljelypositiivisten infektioiden seurantaan osallistumista ei erikseen kysytty, mutta osassa lomakkeita oli mainittu osallistuminen sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistuminen kohdassa muu seuranta. SIRO on kansallinen seurantaverkosto, jossa jatkuvaa seurantatoimintaa on veriviljelypositiivisten infektioiden, leikkausalueen infektioiden ja Clostridium difficile -infektioiden osalta. Ohjelmaan osallistuvat sairaalat voivat verrata omia esiintyvyyslukujaan muiden sairaaloiden vastaaviin ongelma-alueiden tunnistamiseksi. Vain kolmasosa sairaaloista ilmoitti osallistuvansa mikrobilääkeresistenssiseurantaan. Kaikkien keskus- ja yliopistosairaaloiden yhteydessä toimivat kliinisen mikrobiologian laboratoriot ovat kuitenkin mukana kansallisessa FiRe-seurantaverkostossa, joka raportoi tietoja myös kansainvälisiin seurantaverkostoihin (EARS-Net, GLASS). Myös mikrobilääkekulutusta seurataan kansallisella tasolla lähettämällä myyntitilastoihin perustuvia tietoja eurooppalaiseen ESAC-Net -verkostoon, ja kansallista alueellisten tietojen tarkastelun mahdollistavaa raportointia on kehitetty. Sairaalakohtaista mikrobilääkekulutusta ei toistaiseksi kuitenkaan ole mahdollista seurata kansallisen järjestelmän avulla. Osalla sairaaloista ei ollut kirjallisia ohjeita yleisimpien sairaalainfektioiden ehkäisyyn ja torjuntaan; eniten ohjeita puuttui keuhkokuumeen osalta, joka on prevalenssitutkimuksissa toistuvasti osoittautunut yhdeksi yleisimmistä hoitoon liittyvistä infektioista; sitä esiintyy runsaasti myös teho-osastojen ulkopuolella. Tilanne oli kuitenkin selvästi parantunut edellisestä kyselystä: eri yyppien torjuntaohjeita löytyi nyt selvästi useammasta sairaalasta kuin aiemmin. Myös mikrobilääkekäytöstä oli saatavilla ohjeita valtaosassa sairaaloita. Ehkäisy- ja torjuntaohjeiden toteutumisen seuranta oli puolestaan edelleen harvinaista; yhteiset/kansalliset ohjeet ja työkalut voisivat olla tässä avuksi. Esimerkiksi leikkausten aikaisten tarkistuslistojen käyttö on todettu merkitykselliseksi myös infektioiden torjunnassa (sisältää steriliteettiä ja kirurgisen mikrobilääkeprofylaksin ajoitusta koskevat kysymykset); niiden käyttöönottoa suositeltiin Suomessakin laajasti kansainvälisten suositusten ilmestyttyä Tämän kyselyn perusteella käyttö ei kuitenkaan ole kovin yleistä. Tulos voi myös johtua siitä, että kysymystä ei ole mielletty koskemaan tämän tarkistuslistan käyttöä. Käsihuuhteen kulutus oli tutkimuksen perusteella edelleen lisääntynyt edelliskerrasta (mediaani 46 vrt. 38 litraa/ hoitopäivää). Suomen kulutusluvut olivat jo vuonna 2011 Euroopan mittakaavassa varsin korkeita (tuolloin mediaani 32 litraa/ 1000 hoitopäivää). Käsihuuhteen korkeat kulutuslukemat eivät yksin takaa riittävää tai tehokasta käsidesa, mutta ne antavat karkean kuvan käsihygienian toteutumisesta. Sairaalakohtaisten kulutuslukemien anonyymi tai julkinen vertailu saattaisi edistää käsihygieniaa. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että sairaaloiden hoitopäivät ja käsihuuhteiden kulutusluvut saadaan luotettavasti erityyppisistä yksiköistä, mikä osoittautui jälleen käytännössä hankalaksi: hajonta oli suurta. Käsihuuhdekulutusseurannan lisäksi monet sairaalat olivat tehneet erilaisia kartoituksia ja havainnointitutkimuksia, joilla voidaan osoittaa mahdollisia puutteita käsihuuhteiden saatavuudessa ja käyttötekniikassa. Maailman terveysjärjestö (WHO) tarjoaa ohjeita ja työkaluja havainnointitutkimuksen tekoon. Näitä olisi hyvä olla saatavilla myös suomenkielisinä. WHO:n käsihygieniajulisteita on suomennettu ja ne ovat saatavilla THL:n verkkosivuilla, sekä vuonna 2018 julkaistavassa Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta -kirjassa. 8 THL Työpaperi 13 /2018
10 Sairaalainfektioiden torjunnan voimavarat ovat Suomessa varsin hyvällä tasolla, vaikka parannettavaa aina löytyykin. Sairaalainfektioiden torjuntaan osallistuvan henkilöstön määrän sekä sairaaloiden toteuttaman seurantatoiminnan kartoitus antaa sairaaloille vertailukohteita, jolloin mahdolliset puutteet oman sairaalan toiminnoissa voidaan havaita. Näin käytettävissä olevat voimavarat ja torjuntatoiminta voidaan kohdistaa oikeille alueille. Kyselyn tuloksia käytetään kehitettäessä julkiseen raportoitiin soveltuvia orjunnan rakenne- ja toimintamittareita STM:n hallintoalalla. Osaa kysymyksistä on tarkoitus päivittää Suomessa vuosittain ja osaa viiden vuoden välein ECDC:n prevalenssitutkimusten yhteydessä, kuten nyt. Ensi vaiheessa julkisiksi mittareiksi on sovittu vuosittain päivitettävät henkilökunnan influenssarokotuskattavuus, hoitopäiviin suhteutettu käsihuuhteen kulutus ja vuodepaikkoihin suhteutettu hygieniahoitajien työpanos. 9 THL Työpaperi 13/2018
11 Taulukot Taulukko 1. Eristystilat, vs Erityisvastuualueet ECDC-PPS Sulkutilalla varustettu eristyshuone, jossa oma WC sekä alipaine ja ilma vaihtuu 6-12 kertaa tunnissa / Ilmaeristyshuone 1-hengen huone, jossa oma WC ja suihku Taulukko 2. Potilashuoneet, vs Erityisvastuualueet ECDC-PPS ECDC-PPS 2011 Potilashuoneiden lukumäärä Käytössä olevien 1-hengen huoneiden lukumäärä hengen huoneiden osuus potilashuoneista, mediaani (keskiarvo) 36% (33%) 29% (31%) 30% (31%) 29% (37%) 32% (35%) 32% (31%) 25% (26%) 25% (25%) 10 THL Työpaperi 13 /2018
12 Taulukko 3. Sairaalainfektioiden torjunnasta vastaava henkilökunta, vs Erityisvastuualueet ECDC-PPS ECDC-PPS 2011 Infektiosairauksien erikoislääkäri/lääkäri 62%; 13/21 89%; 7/8 71%; 5/7 70%; 7/10 50%; 2/4 68%; 34/50 77%; 33/43 Työpanos henkilötyövuosina (htv) 11,8 6,6 12,1 7,1 2,2 39,8 48,9 55,3 Työpanos (htv)/250 vuodepaikkaa, mediaani (keskiarvo) 0,8 (1,1) 0,6 (0,6) 0,9 (1,2) 0,5 (0,6) 0,6 (0,6) 0,5 (0,8) 1,1 0,6 (0,9) Hygieniahoitaja 100%; 14/14 89%; 7/8 86% 6/7 90% 9/10 100% 4/4 95%; 40/42 100% (43/43) Työpanos henkilötyövuosina (htv) 27,8 13,4 12,5 15,2 9, ,7 76,6 Työpanos (htv)/250 vuodepaikkaa, mediaani (keskiarvo) 1,8 (2,3) 1,4 (1,7) 2,1 (2,0) 1,3 (1,2) 2,1 (2,2) 1,6 (1,6) 2,1 1,3 (1,4) Taulukko 4. Mikrobiologinen/diagnostinen kapasiteetti,. Erityisvastuualueet ECDC-PPS Kliinisiin testeihin (lauantai) Kliinisiin testeihin (sunnuntai) Seulontatesteihin (lauantai) Seulontatesteihin (sunnuntai) 14/21 (67%) 8/8 (100%) 7/7 (100%) 9/10 (90%) 3/4 (75%) 41/50 (82%) 14/21 (67%) 8/8 (100%) 6/7 (86%) 9/10 (90%) 3/4 (75%) 40/50 (80%) 8/21 (38%) 3/8 (38%) 4/7 (57%) 4/10 (40%) 2/4 (50%) 21/50 (42%) 6/21 (29%) 3/8 (38%) 4/7 (57%) 4/10 (40%) 2/4 (50%) 19/50 (38%) 11 THL Työpaperi 13/2018
13 Taulukko 5. Veriviljely- ja Clostridium difficile -tutkimukset, vs Erityisvastuualueet ECDC-PPS Veriviljelytutkimukset Veriviljely/1000 hoitopäivää (mediaani, vaihteluväli) 112 (100, 0 416) 90 (83, 0 179) 172 (88, ) 83 (53, 0 175) 60 (38, 17 91) 103 (91, 0 416) 118 (113, 0 642) Clostridium difficile -tutkimukset C. difficile/1000 hoitopäivää (mediaani, vaihteluväli) 12 (10, 0 35) 6 (4, 0 15) 22 (9, 8 34) 11 (6, 0 23) 8 (8, 4 11) 11 (9, 0 35) 14 (12, 0-66) Taulukko 6. Johdon osallistuminen infektioiden torjuntatyöhön, vs Erityisvastuualueet ECDC-PPS (%) Torjuntatyön toimintasuunnitelma johdolle hyväksyttäväksi Torjuntatyön toimintakertomus johdolle hyväksyttäväksi 7/21 (33%) 2/8 (25%) 6/7 (86%) 6/10 (60%) 2/4 (50%) 23/50 (46%) 20/43 (47%) 14/21 (67%) 3/8 (38%) 4/7 (57%) 6/10 (60%) 2/4 (50%) 29/50 (58%) 26/43 (60%) 12 THL Työpaperi 13 /2018
14 Taulukko 7. Seurantaverkostoihin osallistuminen, vs Erityisvastuualueet ECDC-PPS (%) Leikkausalueen Clostridium difficile - 10/21 (48%) 3/8 (38%) 3/7 (43%) 7/10 (70%) 2/4 (50%) 25/50 (50%) 37/43 (86%) 11/21 (52%) 4/8 (50%) 3/7 (43%) 3/10 (30%) 2/4 (50%) 23/50 (46%) 34/43 (79%) Teho-osaston 2/9 (22%) 2/5 (40%) -/6 -/9 1/2 (50%) 5/31 (16%) Mikrobilääkeresistenssi 5/21 (24%) 2/8 (25%) 2/7 (29%) 4/10 (40%) 2/4 (50%) 15/50 (30%) Mikrobilääkkeiden kulutus 6/21 (29%) 2/8 (25%) -/7 -/10 1/4 (25%) 9/50 (18%) Muu seuranta 9/21 (43%) 2/8 (25%) 1/7 (14%) 4/10 (40%) 3/4 (75%) 19/50 (38%) Taulukko 8. Käsihuuhteen kulutus, vs Erityisvastuualueet ECDC-PPS ECDC-PPS 2011 Käsihuuhde (litraa)/1000 hoitopäivää, mediaani (keskiarvo) 52 (50) 71 (57) 54 (52) 58 (49) 47 (50) 46 (52) 38 (61) 32 (37) 13 THL Työpaperi 13/2018
15 Taulukko 9. Käsihygienian toteutumisen seuranta, vs Havainnoituja käsihygieniatilanteita Potilasvuoteet, joiden välittömässä läheisyydessä käsihuuhdeannostelija, mediaani (keskiarvo) Erityisvastuualueet ECDC-PPS 24%; 5/21 50%; 4/8 71%; 5/7 50%; 4/10 50%; 2/4 40%; 20/51 84%; 36/ (122) 66 (130) 135 (184) 81 (169) 191 (285) 103 (154) Potilasvuoteiden osuus, joissa käsihuuhdeannostelija välittömässä läheisyydessä, mediaani (keskiarvo) 78% (75%) 58% (46%) 95% (81%) 78% (67%) 95% (96%) 81% (78%) Taulukko 10. Hoitotyöntekijät kuljettavat mukanaan käsihuuhdeannostelijaa,. Erityisvastuualueet ECDC-PPS Ei 79% (15/19) 88% (7/8) 57% (4/7) 50% (5/10) 75% (3/4) 71% (34/48) Kyllä, 0 25% 21% (4/19) 13% (1/8) 29% (2/7) 40% (4/10) 25% (1/4) 25% (12/48) Kyllä, >25 50% % (0/48) Kyllä, >50 75% % (0/48) Kyllä, >75% % (0/48) Kyllä, prosenttiosuus tuntematon % (1/7) 10% (1/10) 0 4% (2/48) 14 THL Työpaperi 13 /2018
16 Taulukko 11. Kirjalliset infektioiden ehkäisy- ja torjuntaohjeet, vs VUODEOSASTOILLA Erityisvastuualueet ECDC-PPS Keuhkokuume 15/21 (71%) 5/8 (63%) 4/7 (57%) 5/10 (50%) 2/4 (50%) 31/50 (62%) 3 (7%) Veriviljelypositiiviset 17/21 (81%) 7/8 (88%) 4/7 (57%) 7/10 (70%) 4/4 (100%) 39/50 (78%) 22 (51%) Leikkausalueen 18/21 (86%) 5/8 (63%) 7/7 (100%) 10/10 (100%) 4/4 (100%) 44/50 (88%) 27 (63%) Virtsatie 18/21 (86%) 8/8 (100%) 5/7 (71%) 9/10 (90%) 4/4 (100%) 44/50 (88%) 25 (58%) Mikrobilääkekäyttö 17/21 (81%) 5/8 (63%) 6/7 (86%) 9/10 (90%) 4/4 (100%) 41/50 (82%) TEHO-OSASTOILLA Keuhkokuume 8/9 (89%) 4/5 (80%) 5/6 (83%) 6/9 (67%) 2/2 (100%) 25/31 (81%) 13 (30%) Veriviljelypositiiviset 9/9 (100%) 4/5 (80%) 5/6 (83%) 6/9 (67%) 2/2 (100%) 26/31 (84%) 11 (25%) Virtsatie 8/9 (89%) 3/5 (60%) 4/6 (67%) 6/9 (67%) 2/2 (100%) 23/31 (74%) 11 (26%) Mikrobilääkekäyttö 9/9 (100%) 4/5 (80%) 5/6 (83%) 6/9 (67%) 2/2 (100%) 26/31 (84%) 15 THL Työpaperi 13/2018
17 Taulukko 12. Hoitokäytäntönippu (bundle) käytössä infektioiden torjunnassa,. VUODEOSASTOILLA Erityisvastuualueet ECDC-PPS Keuhkokuume 0 0 1/7 (14%) 2/10 (20%) 0 3/50 (6%) Veriviljelypositiiviset /10 (30%) 1/4 (25%) 4/50 (8%) Leikkausalueen 0 0 2/7 (29%) 3/10 (30%) 0 5/50 (10%) Virtsatie 0 0 2/7 (29%) 3/10 (30%) 0 5/50 (10%) Mikrobilääkekäyttö 0 0 1/7 (14%) 2/10 (20%) 0 3/50 (6%) TEHO-OSASTOILLA Keuhkokuume 3/9 (33%) 2/5 (40%) 3/6 (50%) 4/9 (44%) 1/2 (50%) 13/31 (42%) Veriviljelypositiiviset 2/9 (22%) 1/5 (20%) 1/6 (17%) 1/9 (11%) 1/2 (50%) 6/31 (19%) Virtsatie 0 0 1/6 (17%) 1/9 (11%) 1/2 (50%) 3/31 (10%) Mikrobilääkekäyttö /9 (11%) 0 1/31 (3%) 16 THL Työpaperi 13 /2018
18 Taulukko 13. Koulutusta infektioiden torjunnasta, vs VUODEOSASTOILLA Erityisvastuualueet ECDC-PPS Keuhkokuume 12/21 (57%) 5/8 (63%) 5/7 (57%) 4/10 (40%) 1/4 (25%) 26/50 (52%) 16 (37%) Veriviljelypositiiviset 13/21 (62%) 5/8 (63%) 4/7 (57%) 6/10 (60%) 2/4 (50%) 30/50 (60%) 21 (49%) Leikkausalueen 16/21 (76%) 6/8 (75%) 5/7 (71%) 8/10 (80%) 3/4 (75%) 38/50 (76%) 27 (63%) Virtsatie 16/21 (76%) 6/8 (75%) 4/7 (57%) 6/10 (60%) 3/4 (75%) 35/50 (70%) 22 (51%) Mikrobilääkekäyttö 13/21 (62%) 5/8 (63%) 4/7 (57%) 7/10 (70%) 3/4 (75%) 32/50 (64%) TEHO-OSASTOILLA Keuhkokuume 6/9 (67%) 4/5 (80%) 4/6 (67%) 6/9 (67%) 2/2 (100%) 22/31 (71%) Veriviljelypositiiviset 6/9 (67%) 4/5 (80%) 4/6 (67%) 6/9 (67%) 2/2 (100%) 20/31 (65%) Virtsatie 6/9 (67%) 4/5 (80%) 3/6 (50%) 5/9 (56%) 2/2 (100%) 22/31 (71%) Mikrobilääkekäyttö 6/9 (67%) 5/ (100%) 3/6 (50%) 5/9 (56%) 2/2 (100%) 21/31 (68%) 17 THL Työpaperi 13/2018
19 Taulukko 14. Tarkistuslista käytössä infektioiden torjunnassa, vs VUODEOSASTOILLA Erityisvastuualueet ECDC-PPS Keuhkokuume /50 (0%) 7 (16%) Veriviljelypositiiviset /50 (0%) 4 (9%) Leikkausalueen 1/21 (5%) 2/8 (25%) 1/7 (14%) 2/10 (20%) 1/4 (25%) 7/50 (14%) 10 (23%) Virtsatie /50 (0%) 2 (5%) Mikrobilääkekäyttö /50 (0%) TEHO-OSASTOILLA Keuhkokuume 0 1/5 (20%) 2/6 (33%) 2/9 (22%) 0 5/31 (16%) Veriviljelypositiiviset /9 (22%) 0 2/31 (7%) Virtsatie /9 (11%) 0 1/31 (3%) Mikrobilääkekäyttö /50 (0%) 18 THL Työpaperi 13 /2018
20 Taulukko 15. Auditointi: ehkäisy- ja torjuntaohjeiden toteutumisen arviointi, vs VUODEOSASTOILLA Erityisvastuualueet ECDC-PPS Keuhkokuume 0 1/8 (13%) 0 1/10 (10%) 0 2/50 (4%) 1 (2%) Veriviljelypositiiviset Leikkausalueen 0 1/8 (13%) 0 1/10 (10%) 0 2/50 (4%) 1 (2%) 0 1/8 (13%) 0 1/10 (10%) 0 2/50 (4%) 0 (0%) Virtsatie 0 1/8 (13%) 0 1/10 (10%) 0 2/50 (4%) 0 (0%) Mikrobilääkekäyttö 0 2/8 (25%) 0 1/10 (10%) 0 3/50 (6%) TEHO-OSASTOILLA Keuhkokuume 1/9 (11%) 1/5 (20%) 0 1/9 (11%) 0 3/31 (10%) Veriviljelypositiiviset 1/9 (11%) 1/5 (20%) 0 1/9 (11%) 0 3/31 (10%) Virtsatie 1/9 (11%) 1/5 (20%) 0 1/9 (11%) 0 3/31 (10%) Mikrobilääkekäyttö 0 1/5 (20%) 0 1/9 (11%) 1/2 (50%) 3/31 (10%) 19 THL Työpaperi 13/2018
21 Taulukko 16. Infektioiden ja mikrobilääkekäytön seuranta, vs VUODEOSASTOILLA Erityisvastuualueet ECDC-PPS Keuhkokuume 15/21 (71%) 7/8 (88%) 6/7 (86%) 6/10 (60%) 3/4 (75%) 37/50 (74%) 24 (56%) Veriviljelypositiiviset Leikkausalueen 17/21 (81%) 7/8 (88%) 7/7 (100%) 7/10 (70%) 3/4 (75%) 41/50 (82%) 28 (65%) 18/21 (86%) 7/8 (88%) 7/7 (100%) 9/10 (90%) 3/4 (75%) 44/50 (88%) 34 (79%) Virtsatie 14/21 (67%) 6/8 (75%) 6/7 (86%) 5/10 (50%) 3/4 (75%) 34/50 (68%) 28 (65%) Mikrobilääkekäyttö 16/21 (76%) 5/8 (63%) 6/7 (86%) 6/10 (60%) 3/4 (75%) 36/50 (72%) TEHO-OSASTOILLA Keuhkokuume 7/9 (78%) 3/5 (60%) 4/6 (67%) 6/9 (67%) 2/2 (100%) 22/31 (71%) Veriviljelypositiiviset 8/9 (89%) 3/5 (60%) 4/6 (67%) 6/9 (67%) 2/2 (100%) 23/31 (74%) Virtsatie 6/9 (67%) 3/5 (60%) 4/6 (67%) 6/9 (67%) 2/2 (100%) 21/31 (68%) Mikrobilääkekäyttö 8/9 (89%) 4/5 (80%) 3/6 (50%) 4/9 (44%) 2/2 (100%) 21/31 (68%) 20 THL Työpaperi 13 /2018
22 Taulukko 17. Palaute infektioiden ja mikrobilääkekäytön seurannasta, vs VUODEOSASTOILLA Erityisvastuualueet ECDC-PPS Keuhkokuume 13/21 (62%) 4/8 (50%) 4/7 (57%) 4/10 (40%) 3/4 (75%) 28/50 (56%) 18 (42%) Veriviljelypositiiviset 18/21 (86%) 5/8 (63%) 5/7 (71%) 7/10 (70%) 3/4 (75%) 38/50 (76%) 22 (51%) Leikkausalueen 18/21 (86%) 6/8 (75%) 5/7 (71%) 9/10 (90%) 3/4 (75%) 41/50 (82%) 26 (60%) Virtsatie 14/21 (67%) 5/8 (63%) 4/7 (57%) 4/10 (40%) 3/4 (75%) 30/50 (60%) 22 (51%) Mikrobilääkekäyttö 14/21 (67%) 5/8 (63%) 4/7 (57%) 5/10 (50%) 3/4 (75%) 31/50 (62%) TEHO-OSASTOILLA Keuhkokuume 5/9 (56%) 3/5 (60%) 4/6 (67%) 5/9 (56%) 2/2 (100%) 19/31 (61%) Veriviljelypositiiviset 7/9 (78%) 3/5 (60%) 4/6 (67%) 6/9 (67%) 2/2 (100%) 22/31 (71%) Virtsatie 5/9 (56%) 3/5 (60%) 4/6 (67%) 5/9 (56%) 2/2 (100%) 19/31 (61%) Mikrobilääkekäyttö 6/9 (67%) 3/5 (60%) 3/6 (50%) 4/9 (44%) 2/2 (100%) 18/31 (58%) 21 THL Työpaperi 13/2018
23 Kuvat Kuva 1. Yhden hengen huoneiden osuus kaikista potilashuoneista 22 THL Työpaperi 13 /2018
24 Kuva 2. Hygieniahoitajien käyttämä työpanos infektioiden torjuntatyöhön sairaalassa 23 THL Työpaperi 13/2018
25 Kuva 3. Käsihuuhdekulutus koko sairaalassa 24 THL Työpaperi 13 /2018
26 Kirjallisuutta Lyytikäinen O, Kanerva M, Agthe N, Möttönen T. Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa Suomen Lääkärilehti 2005; 60: Kanerva M, Ollgren J, Virtanen MJ, Lyytikäinen O sekä kansalliseen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimukseen osallistuneet sairaalat. Sairaala aiheuttavat huomattavan tautitaakan. Suomen Lääkärilehti 2008;63: Lyytikäinen O, Jalkanen M, Ratia M, Héllsten S, Kujala P, Rantala A, Ruutu P. Sairaalainfektioiden torjunta Suomen sairaaloissa. Suomen Lääkärilehti 2003;24: Kärki T, Meriö-Hietaniemi I, Möttönen T, Ruutu P, Lyytikäinen O. Sairaalainfektioiden torjunta vaatii jatkuvaa ponnistelua. Suomen Lääkärilehti 2010;65: Kärki T, Lyytikäinen O. Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa Suomen Lääkärilehti 2013;68: Point prevalence survey of healthcare-associated infections and antimicrobial use in European acute care hospitals See more at: 4f55ad51-4aed-4d32-b960-af70113dbb90&ID=865 Zingg W, Holmes A, Dettenkofer M, Goetting T, Secci F, Clack L, Allegranzi B, Magiorakos A-P, Pittet D, for the systematic review and evidence-based guidance on organization of hospital infection control programmes (SIGHT) study group. Hospital organisation, management, and structure for prevention of health-care-associated infection: a systematic review and expert consensus. Lancet Infect Dis ;15(2): THL Työpaperi 13/2018
Koulutusta infektioiden torjunnasta sairaaloiden hygieniayhdyshenkilöille
Koulutusta infektioiden torjunnasta sairaaloiden hygieniayhdyshenkilöille 17.05.2019 Infektioidentorjuntakoulutus hygieniayhdyshenkilöille/ Dinah Arifulla 1 Sisältö Taustaa ja merkitys THL:n vuoden 2018
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA Lomakkeet V5.
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA Lomakkeet V5.2 Euroopan prevalenssitutkimus: Sairaalan tiedot (1/3) Tutkimusaika:
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, mukaanotto/poissulkukriteerit ja tiedonkeruu Kertaluontoinen
Seurantatyökalut ja valtakunnalliset infektioiden ehkäisyohjeet
Seurantatyökalut ja valtakunnalliset infektioiden ehkäisyohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO), Infektiotautien torjuntayksikkö ja rokotukset (TEIR), Terveysturvallisuus -osasto (TETO)
A Toimintayksikön yleistiedot
Hoitoon liittyvät infektiot ja antibioottien käyttö eurooppalaisissa pitkäaikaishoitolaitoksissa TOIMINTAYKSIKÖN LOMAKE Suosittelemme että toimintayksikön lomakkeen täyttäisi yksikön johto tai johto osallistuisi
Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute
Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute TK ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.5.2018 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola Infektioiden torjuntayksikkö p. 040-5087512 Mistä löydän potilaille
Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012
Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty
Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.
Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.2014 MITEN HOITOON LIITTYVIÄ INFEKTIOITA MITATAAN? Poikkileikkaustutkimus
Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä
Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja
Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin?
Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin? Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto
SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2017
SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2017 1 Käsidesinfektioaineen kulutus on sairaalahygienian laadun mittari. Käsihuuhteen litrainen kulutus suhteutettuna hoitopäiviin on ollut kasvutrendissä.
Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla
Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Vantaa Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli SSHY:n kevätseminaari 14.3.2018 Jukka Heikkinen Sisätautien ylilääkäri, infektiolääkäri P-KKS, Siun Sote Pohjois-Karjalan
Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta
Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen keskussairaala Mitä hoitoon
Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017
Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017 Hygieniayhdyshenkilöitä lisääntyvästi 1980 luvulta asti. Erityisesti Englannista julkaisuja, joissa kuvataan roolia, tehtäviä ja hygieniayhdyshenkilöltä vaadittavia
SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2018
SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2018 1 Käsidesinfektioaineen kulutus on eräs tärkeimmistä sairaalahygienian laadun mittareista. Käsihuuhteen litrainen kulutus suhteutettuna hoitopäiviin
MITÄ KEINOJA KÄSIHYGIENIAN PARANTAMISEEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 3/15/2017 1
MITÄ KEINOJA KÄSIHYGIENIAN PARANTAMISEEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 14.3.2017 SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 3/15/2017 1 TILANNE 2015: HUS:n käsihuuhdekulutus yliopistosairaaloista matalinta Takana
KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015
KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu
Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa
Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Potilasturvallisuuskoordinaattori TtM, tohtorikoulutettava
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen?
Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen? Terveyskeskusten ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 4.5.215 Hygieniahoitaja Tuula Keränen, puh 4 59497 Potilaalla on oikeus
Tunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry
Tunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry 12.5.2017 Uusi tartuntatautilaki tuli voimaan 1.3.2017 Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat - Hoitoon liittyvien
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys
Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi
Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL
Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja 1995-2017 Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Valtakunnalliset tartuntatautipäivät 13.11.2017 Sidonnaisuudet viimeisen kahden vuoden
Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen
Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen Hygieniahoitaja Saija Dahl Miten käsihygienian tulee toteutua? toteutettava yhtä hyvin jokaisen potilaan/asiakkaan kohdalla, riippumatta
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
Töissä. TEKSTI KUVAT
26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.
Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2016
Tieteessä alkuperäistutkimus Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri Saija Toura TtK, tutkija Dinah Arifulla TtM, hygieniahoitaja, tutkija Outi Lyytikäinen tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
Keinoja käsihygienian tehostamiseen
Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli
Hoitoon liittyvät infektiot Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuosiraportti 2018 Jaana Syrjänen/Infektioyksikkö
Hoitoon liittyvät infektiot Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuosiraportti 2018 Jaana Syrjänen/Infektioyksikkö Hoitoon liittyvien infektioiden ja lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien torjunta
SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA
SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA Hoitotyön opiskelijoiden, hoitotyöntekijöiden sekä potilaiden tiedot ja käsitykset Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja; Tutkimus toteutettiin kahdessa
Hoitoon liittyvät infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö Suomen pitkäaikaishoitolaitoksissa 2017
Saija Toura Dinah Arifulla Emmi Sarvikivi Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Hoitoon liittyvät infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö Suomen pitkäaikaishoitolaitoksissa 2017 33 2018 Työpaperi 33/2018 Saija Toura,
Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja siihen liittyvä tutkimus Outi Lyytikäinen, ylilääkäri, THL
Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja siihen liittyvä tutkimus Outi Lyytikäinen, ylilääkäri, THL Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja torjunta Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma
dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa
Kuinka hyödynn dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa 2.11.2007 Mikrobiologisten laboratorioiden edustajien neuvottelukokous Maire Liikka hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Tietotekniikka
Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu
Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen
Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys
Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Nina Elomaa Hygieniahoitaja Vaasan keskussairaala Hoitoon
Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja
Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden
Käsihygieniakampanja KSSHP:ssä kaiken A ja O Yhteistyö käynnistyy: Hygieniahoitajat, Tiina Tiitinen, Maire Matsinen ja Liisa Lauritsalo Sekä
Käsihygieniakampanja KSSHP:ssä kaiken A ja O Yhteistyö käynnistyy: Hygieniahoitajat, Tiina Tiitinen, Maire Matsinen ja Liisa Lauritsalo Sekä infektiolääkärit: Maija Rummukainen Jaana Leppäaho-Lakka Mitä
Käsihuuhdekulutusluvut
Käsihuuhdekulutusluvut Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.11.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen
Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja infektiolukujen julkinen vertailu
Katsaus tieteessä Mari Kanerva dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, vs. osastonylilääkäri, vs. erikoistutkija HYKS, infektiosairauksien klinikka ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
HYGIENIAHOITAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS
HYGIENIAHOITAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS 16.5.2019 Marika Blomster TtM, Täydennyskoulutussuunnittelija Arcada Täydennyskoulutus tarjoaa Hygieniahoitajan Täydennyskoulutus 30 op Hygieniahoitajan erikoistumiskoulutus
Sairaalainfektio-ohjelman www-raportit. Teemu Möttönen
Sairaalainfektio-ohjelman www-raportit Teemu Möttönen 1.10.2013 SIRO:n www-raportit nyt Alkuperäiset www-raportit veriviljelypositiiviset ja leikkausalueen sairaalainfektiot toisiinsa linkittyviä yksittäisiä
Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014
Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN
Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta
Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)
LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010
LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön
Käsihygienia -Never ending story
Käsihygienia -Never ending story Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
Uusi tartuntatautilaki
Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä
Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1
Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Veriviljely positiiviset infektiot ja raportit sekä ilmoitusten lähettäminen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA. Käsikirja 5.
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA Käsikirja 5.2 Elokuu 2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Tavoitteet... 3
Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?
Victor Oys Hurjat Huuhdeluvut? Hurjat vai kurjat huuhdekulutukset käsihuuhdekulutusluvut? Alueellinen koulutus 7.10.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen
Infektio uhka potilasturvallisuudelle
Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi
Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen
Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät
Käsihygieniahanke Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 15 16.5.2014 Käsihygienia hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4 Clostridium difficile infektiot ja raportit Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015 1 www.thl.fi/siro SIRO 28.10.2015
4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA
4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen
Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14
Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2017 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2017 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön
Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja seututerveyskeskuksessa
Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja seututerveyskeskuksessa Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa
Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa. Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri
Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri 18.11.2010 Antibioottien sairaalakulutus Euroopan maissa ESAC:n vuosikirja 2008 ESAC= European surveillance of antimicrobial
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
OUTI LYYTIKÄINEN MARI KANERVA NIINA AGTHE TEEMU MÖTTÖNEN
3119 Alkuperäistutkimus Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa 2005 OUTI LYYTIKÄINEN MARI KANERVA NIINA AGTHE TEEMU MÖTTÖNEN Lähtökohdat Suomessa ei ole aiemmin tehty kansallista sairaalainfektioiden
Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
Infektioiden torjuntatyön kehittäminen terveyskeskuksessa. Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät Jyväskylä
Infektioiden torjuntatyön kehittäminen terveyskeskuksessa Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät Jyväskylä 18. -19.5.2017 24.05.2017 PPL Mikä ihmeen Seututerveyskeskus Seututerveyskeskus on
Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala
Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville
Pirkanmaan Mrsa-epidemia 43. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät
Pirkanmaan Mrsa-epidemia 43. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Jaana Syrjänen Pshp:n tartuntatautivastuulääkäri Osastonylilääkäri Tays sisätautien vastuualue Infektioyksikkö 14.3.17 Sidonnaisuudet
Tartuntatautilain tavoite on
Tartuntatautilaki uudistui 1.3.17 Uusia velvoitteita Uusia velvoitteita sairaanhoitopiirille ja alueen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköille Jaana Syrjänen Infektiolääkäri Oyl, sisätautien
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN
ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 3
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 3 Leikkausalueen infektiot ja raportit Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015 1 www.thl.fi/siro SIRO 28.10.2015
STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
Mikrobilääkekulutus Suomessa
Emmi Sarvikivi Timothée Dub Tinna Voipio Teemu Möttönen Jukka Ollgren Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Mikrobilääkekulutus Suomessa 2010 2017 34 2018 Työpaperi 34/2018 Emmi Sarvikivi, Timothée Dub, Tinna Voipio,
Infektioiden torjuntatyön vastuualueet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä
Infektioiden torjuntatyön vastuualueet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Sairaanhoitopiirin infektioidentorjuntayksikkö Tartuntataudeista vastaava lääkäri Asko Järvinen Avohoidon epidemiologinen
Turvallinen teho-osasto
Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
C.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja
Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa
Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa Maija Rummukainen Infektioylilääkäri, LT Keski-Suomen shp MR 260314 Mitä on pitkäaikaishoito? laitoshoidolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan
Katsaus menetelmien arviointiin Suomessa, mitä on saatu aikaan. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Ylilääkäri, HUS ja KYS
Katsaus menetelmien arviointiin Suomessa, mitä on saatu aikaan Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Ylilääkäri, HUS ja KYS Terveydenhuollon käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset ja niiden
Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku
Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön
Koulutussairaalat ja kouluttajat:
2009 11 INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: Prof. Ville Valtonen KLL/Infektiosairauksien yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73894, ville.valtonen@hus.fi Tavoitteet Infektiosairauksien
Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset
Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 30.9.2016 klo 8-15.30 LS 10, OYS Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 0405060997
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2017 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2017 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville
Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen asiantuntijaryhmän kokous (MTKA 2/2019)
Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen asiantuntijaryhmän kokous (MTKA 2/2019) Aika keskiviikko 10.4.2019, Klo 10:00 12:00 Paikka: HEL THL Kokoushuone H3 Plasma (ohjataan THL:n aulasta) Videoneuvottelu,
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011
tieteessä Mari Kanerva dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, vs. osastonylilääkäri HYKS, infektiosairauksien klinikka vs. erikoistutkija THL, tartuntatautiseurannan ja torjunnan
11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen
Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen