Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Transkriptio

1 Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO) 1

2 Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyyskartoitukset Tautitaakka-arviot Infektiotyypit ja aiheuttajamikrobit Tartuntatiet ja niiden katkaisu Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö 2

3 Potilasturvallisuuskartoitukset Joka kymmenes sairaalapotilas kärsii hoidon seurauksena haittaa, joka sadas potilas saa vakavan haitan ja yhdellä tuhannesta haitta tai virhe voi johtaa kuolemaan Suomen sairaaloissa vuosittain kuolemaan johtavaa hoitovirhettä Ruotsissa ~3000 hoitovirheestä johtuvaa kuolemaa vuodessa Enemmän kuin liikenneonnettomuuskuolemia Puolet haittatapahtumista ehkäistävissä Potilasturvallisuusopas, THL,

4 Perspectives on health-care quality Perspective Infection control Quality Patient safety improvement Focus Healthcare-associated infections/adverse Quality indicators Medical errors, near misses health events Determinants Risk factors Patient mix Root cause, human factors Monitoring Surveillance, outbreak Performance Reporting, learning response measurement Goal Prevention Performance improvement System improvement Key professionals Healthcare epidemiologists, infection control professionals Quality managers, accreditation officials System engineers, healthcare purchasers, consumers Lähde: Gerberding JL. Health-care quality promotion through infection prevention: beyond Emerg Infect Dis 2001:7: Patient safety: Institute of Medicine 1999 Report To err is human Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen 4

5 SAIRAALAINFEKTIO > HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO (nosocomial infection > healthcare-associated infection) hoitoajat > uloskirjoituksen jälkeen todetut infektiot (koti, jatkohoitopaikka) invasiiviset toimenpiteet: sairaala > päiväkirurgia, poliklinikat ja avohoito ikääntyvä väestö: erityyppiset pitkäaikaishoitolaitokset ja hoivakodit myös työssä saadut hoitohenkilökunnan infektiot 5

6 6

7 Prevalenssitutkimus, hoitoilmoitus-, väestöja kuolemansyyrekisteri: tautitaakka-arvio Kanerva M, Ollgren J, Virtanen MJ, Lyytikäinen O sekä kansalliseen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimukseen osallistuneet sairaalat. Sairaalainfektiot aiheuttavat huomattavan tautitaakan. Suomen Lääkärilehti 2008;63: Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen 7

8 8

9 9

10 10

11 Mikrobiologinen näyte positiivinen 47 %:ssa (360/771) sairaalainfektioista 2 MRSA- ja 7 ESBL-infektio, ei VRE-infektioita 4 % (31/771) kaikista infektioista Clostriudium difficilen aiheuttamia 11

12 12

13 Suomen akuuttisairaaloissa arvioidaan olevan noin hoitoon liittyvää infektiota vuosittain. Vuonna 2011 MDR-mikrobien aiheuttamia infektioita oli arviolta 2412, noin 5 % kaikista hoitoon liittyvistä infektioista. Näihin infektioihin liittyi lähes 80 kuolemaa. Yleisimpiä olivat laajakirjoisia beetalaktamaaseja (ESBL) tuottavien E. coli -bakteereiden aiheuttamat infektiot. 13

14 Hoitoon liittyvät infektiot ja tartuntatiet Aiheuttajamikrobeilla monia reservuaareja potilas itse, toiset potilaat, ympäristö, henkilökunta Sairaalapotilaat erittäin alttiita infektioille immuunisuppressio, vierasesineet ym. Sairaala monimutkainen suuren riskin ympäristö 14

15 Hoitoon liittyvät infektiot ja tartuntatiet Weinstein RA. Am J Med 1991;91(3B):180S 15

16 Tartuntatiet 1. Ilma (>1 m, droplet nucleii <5µm) 2. Pisara (<1 m) 3. Kosketus Suora: henkilö-henkilö Epäsuora: henkilö-esine-henkilö 4. Yhteinen tartunnanvälittäjä: hoitolaitteet/välineet, myös ruoka ja vesi Monilla taudinaiheuttajilla useita tartuntateitä RS-virus: enimmäkseen kosketus, myös pisara? Influenssa: enimmäkseen pisara, myös ilma? MRSA: enimmäkseen kosketus, myös pisara? 16

17 Ilmateitse tarttuvat mikrobit Henkilö-henkilö Tuhkarokko Keuhkotuberkuloosi Vesirokko/vyöruusu Keuhkorutto Isorokko Apinarokko Sars Ympäristölähde Legionella sp. Aspergillus sp. Zygomycetes (mucor) 17

18 Ilmavarotoimet 1-hengen huone Negatiivinen paine 12 ilmanvaihto per tunti Henkilösuojaimet FFP2 tai FFP3 hengityksensuojain 18

19 Pisarateitse tarttuvat mikrobit Henkilö-henkilö Influenssa A ja B Neisseria meningitidis Hinkuyskä Sikotauti Vihurirokko Parvovirus B19 Adenoviruspneumonia A-ryhmän streptokokkipneumonia H. influenzae -epiglottiitti Ympäristö Lavuaari- ja wc-roiskeet? Epäilty Sarsin kohdalla? 19

20 Kosketustartunta Suora: potilas-potilas (harvinainen) Epäsuora: potilas-potilas Hoitohenkilökunnan kädet: suoraan tai ympäristöstä esim. sängyn laidat Yhteiset hoito/tutkimusvälineet esim. kuumemittari 20

21 Kosketuksen kautta tarttuvat mikrobit (suora ja epäsuora) Ihmisreservuaari Rotavirus Norovirus Clostridium difficile MSSA ja MRSA VRE RS-virus SARS Ympäristöreservuaari Pseudomonas aeruginosa Acinetobacter sp. Atyyppiset mykobakteerit 21

22 Kontaminoidut pinnat ja tartuntojen leviäminen Kontaminoidut ympäristöpinnat voivat edesauttaa taudinaiheuttajien leviämistä Kontaminoidut hoitovälineet, jotka suorassa kosketuksessa potilaaseen, voivat toimia tartunnanlähteenä Esim. MRSA- ja VRE-tartunnan riski lisääntynyt jos huoneessa ollut aiemmin MRSA- tai VREpositiivinen potilas Ko. kontaminaatio > hoitohenkilökunnan kädet > toiset potilaat Boyce et al. ICHE 1997;28:1142 Hayden et al. ICHE 2008;29:149 Martinez et al. Arch Intern Med 2003;163:1905 Huang et al. Clin Infect Dis 2006;166:1945 Dress et al. Clin Infect Dis 2008;46:678 22

23 Ympäristön kontaminoituminen huoneessa, jossa potilaalla MRSA haavassa ja virtsassa 23

24 Hayden MK. The Risk of Hand and Glove Contamination after Contact with a VRE+ Patient Environment. ICAAC

25 Ympäristön kontaminaatio > henkilökunnan käsien kontaminaatio ja C. difficile -infektioiden esiintyvyys (Samore et al. Am J Med 1996;100:32; Fawley et al. Epid Infect 2001;126:343) 25

26 Taudinaiheuttajien säilyminen elossa ympäristössä 26

27 Kosketusvarotoimet 1-hengen huone Henkilösuojaimet Käsihygienia Suojakäsineet ja -takki 27

28 Torjuntatoimet: C. difficile Käsihygienia: vesi ja saippua Ongelmayksiköissä ja epidemioissa: kloorin käyttö siivouksessa Siivoustoimien laadun kriittinen arviointi 28

29 Henkilökunta tartunnanlähteenä Hyvin dokumentoitu tartunta hoitohenkilöstä joka oireeton kantaja tai jolla kliininen infektio influenssa, norovirus, hepatiitti B, sikotauti, vesirokko, vihurirokko, SARS S. aureus, tuberkuloosi, A-ryhmän streptokokki, hinkuyskä Ehkäisy Henkilökunnan rokotukset Sairaat pois töistä (kuume, hengitystieinfektio, ripuli, käsien ihoinfektiot) 29

30 Yhteinen tartunnanvälittäjä Vierasesineet suuri riski terveydenhuollossa Yleiset ja usein käytetyt vierasesineet mahdollisesti suurin riski esim. kuumemittarit, alusastiat Invasiiviset vierasesineet voivat myös levittää taudinaiheuttajia, joskin harvemmin sillä niiden käsittelyyn kiinnitetään enemmän huomioita Lääkkeet voivat kontaminoitua, useimmiten tämä tapahtuu käytön yhteydessä Myös nk. avohoitolähteet vesikoristukset - legionella sairaalan ruoka - listeria 30

31 SENIC Study on the Efficacy of Nosocomial Infection Control, /1976 ~1/3 sairaalainfektioista ehkäistävissä Tehokas seuranta- ja torjuntaohjelma Hygieniahoitaja/250 vuodepaikkaa Toimintaan osallistuva lääkäri tai mikrobiologi Palaute hoitaviin yksiköihin Henkilökohtainen palaute kirurgeille 31

32 Vähintään 20 % % riippuen lähtötasosta, erikoisalasta ja infektiotyypistä Erityisesti verisuonikatetreihin liittyvät infektiot 32

33 33

34 34

35 Miksi sairaalainfektioita seurataan? Sairaalainfektioiden endeeminen ilmaantuvuus (perustaso) ja siinä tapahtuvat ajalliset muutokset Epidemioiden tunnistaminen Torjuntatoimien tehon arviointi Toimenpidekäytäntöjen muutosten vaikutus Ongelma-alueiden tunnistaminen Esiintyvyyslukujen vertailu muiden sairaaloiden kanssa Jatkotutkimukset riskitekijöiden tunnistamiseksi Henkilökunnan koulutus 35

36 Kansallisia sairaalainfektioiden seurantaverkkoja Yhdysvallat/NNIS/NHSN: Saksa/KISS: Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen 36

37 Menestystarinoita seurantaverkoista Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen 37

38 SIRO- seurantaosiot 1. Veriviljelypositiiviset infektiot: 4 > 12 sairaalaa Sairaalan kaikki somaattiset erikoisalat ja potilasryhmät 2. Leikkausalueen infektiot: 4 > 15 sairaalaa 10 leikkaustyyppiä Koronaarikirurgia, lonkan ja polven tekonivelleikkaukset sekä ja reisiluun yläosan murtumat Umpilisäkkeen poisto, rintarauhaskirurgia, keisarinleikkaus ja kohdunpoisto Laminektomia ja selkärangan luudutusleikkaukset 3. Clostridium difficile -infektiot: 16 sairaalaa Syyskuu Sairaalan kaikki somaattiset erikoisalat ja potilasryhmät 4. Prevalenssitutkimukset Kevät 2005 kaikki somaattiset erikoisalat paitsi lastentaudit: 30 akuuttisairaalaa x kaikissa vastasyntyneiden teho- ja valvontayksiköissä (n=24) Lokakuussa 2011 Euroopan prevalenssitutkimus: 59 akuuttisairaalaa Pitkäaikaishoitolaitokset : EU:n ESAC/HALT-projektit (9 laitosta 4 shp:ssä) ja 2011 (253 RAI-laitosta 16 shp:ssä) 38

39 39

40 40

41 41

42 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen 42

43 43

44 Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Vertikaalinen: vähennetään infektioriskiä tiettyjen taudinaiheuttajien kohdalla esim. MRSA Aktiiviset seurantanäytteet oireettomien kantajien tunnistamiseksi Kantajat ja potilaat joilla infektio Kosketusvarotoimet Puhdistushoito eli dekolonisaatio Horisontaalinen: vähennetään infektioriskiä laajemmin, ei vain taudinaiheuttajakohtaisesti Tavanomaiset varotoimet Yleinen suojakäsineiden/takin käyttö Yleinen dekolonisaatio Mikrobilääkkeiden käytönohjaus Ympäristön siivous ja desinfektio Infektiotyyppikohtaiset ehkäisy- ja torjuntaohjeet 44

45 45

46 46

47 Yhteenveto Ehkäisy- ja torjuntatoimien suunnittelu sairaalassa edellyttää taudinaiheuttajien tartuntareittien ja hoitoon liittyvien infektioiden syntymekanismin ymmärtämistä Vaatii useita samanaikaisia toimia ja lähtee liikkeelle riskien tunnistamisesta jokaista potilasta tutkittaessa ja hoidettaessa 47

48 48

49 49