SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2017

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2017"

Transkriptio

1 SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA

2 Käsidesinfektioaineen kulutus on sairaalahygienian laadun mittari. Käsihuuhteen litrainen kulutus suhteutettuna hoitopäiviin on ollut kasvutrendissä. Tyksin vuode- ja teho-osastojen kulutus oli 68 l/1000 hp (vuonna 2016: 61 l/ 1000 hp). Käsihuuhdekulutus Tyksin vuodeosastoilla oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Tyksin organisaatiomuutoksista johtuen lähisairaaloista ilmoitetaan erillisenä enää Turunmaan sairaalan ja Tyks Salon sairaalan käsihuuhdekulutus. Lähisairaaloissa vuodeosastojen käsihuuhteen kulutus oli laskenut jonkin verran ollen 47,7 l/1000 hp (vuonna 2016:54). Vaihteluväli vuodeosastoilla alueellisessa sairaanhoidossa oli l/1000 hp. Käsidesinfektioaineen kulutus Tyksin toimialueiden vuodeosastoilla vuosina on esitetty kaaviossa 1. Kulutus oli suurinta lasten teho-osastolla, TO8 lasten ja nuorten toimialueella sekä TO5 medisiinalla. Käsihuuhdekulutus vaihtelee eri toimialueiden vuodeosastoilla l/1000 hp kohden. Ja teho-osastoilla l/hp kohden Sairaalahygienia Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön tehtävänä on ohjata ja valvoa sairaalahygienian ja tartuntatautien torjunnan toteutumista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Toimintaa ohjaavat tartuntatautilaki ja -asetus. Sairaalahygienian toteuttamisesta ja hoitoon liittyvien infektioiden torjunnasta ovat vastuussa ensisijaisesti VSSHP:n toimintayksiköt itse. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö auttaa tässä tehtävässä yksiköitä mm. keräämällä tietoa hoitoon liittyvistä infektioista toimintayksiköissä, käsidesinfektioaineen kulutuksesta ja vastustuskykyisten mikrobien esiintyvyydestä. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö ohjeistaa, neuvoo ja kouluttaa toimintayksiköitä sairaalahygienian toteuttamisessa. Toiminnan tavoitteena on infektioturvallisuuden edistäminen ja viime kädessä potilasturvallisuuden lisääminen. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikössä työskentelee ylilääkäri, 1,5 erikoislääkäriä, hallinnollinen osastonhoitaja, osastonsihteeri ja kuusi hygieniahoitajaa. KAAVIO 1. VUODEOSASTOJEN KÄSIDESINFEKTIOAINEEN KULUTUS HOITOPÄIVIIN SUHTEUTETTUNA TYKSIN TOIMIALUEILLA 2

3 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö on asettanut käsihuuhteen kulutuslle tavoitearvon, joka perustuu WHOn julkaisemaan materiaaliin ja sairaanhoitopiirissä tehtyihin käsihygieniahavainnointeihin (komplianssi 44 %, Suomen Lääkärilehti 2013; 15: ). Tavoite vuodeosastoille on 200 l/1000 hp ja teho -osastoilla 400 l/1000 hp. Tähän tavoitteeseen on vielä matkaa. Kaaviossa 4 on kuvattu yliopistosairaaloiden käsidesinfektioaineiden kulutusluvut kuuden viime vuoden osalta. KUVIO 3. INFEKTIOIDEN TORJUNNAN PERUSTEET ELI INTO VERKKOKURSSIN SUO- RITTANEIDEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ 2017 LOPPUUN MENNESSÄ. KUVIO 2. KÄSINDESINFEKTIOAINEIDEN KULUTUS (L/HP) YLIOPISTOSAIRAALOIDEN SOMAATTISILLA VUODEOSASTOILLA VUOSINA Sairaalahygienia- ja infektiotorjuntayksikkö teki Infektioiden torjunnan perusteista INTO-verkkokurssin, joka otettiin käyttöön vuoden 2014 keväällä. Vuoden 2017 loppuun mennessä Into-verkkokurssin on suorittanut 4282 henkilöä (ks. Kaavio 3.) Henkilökunnan influenssarokotuksen kattavuus on myös yksi sairaalahygienian ja potilasturvallisuuskulttuurin mittari voimaan tulevan tartuntatautilain 48 :n mukaan potilastyössä toimivilla tulee olla joko rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan. Rokotuskaudella koko henkilökunnasta 75 % oli ottanut influenssarokotuksen työssä olleisiin suhteutettuna (5487/7318), edelliskaudella luku oli 77%. Ammattiryhmittäin lääkäreistä 82 %, hoitohenkilökunnasta 84 % ja muista ammattiryhmistä 57 % oli ottanut kausi-influenssarokotteen. Suorassa potilastyössä olevan henkilökunnan (myös psykiatrian yksiköt mukana) influenssarokotuskattavuus oli 84 %. Edeltävänä kautena luku oli 86 %, mutta silloin nimittäjätieto oli eri kuin epiikistä nyt saatu arvo. 3

4 KAAVIO 6. ROKOTUSKATTAVUUS ERI TULOSYKSIKÖISSÄ VSSHP:SSÄ (epiikki tilanne ). viiden vuoden välein tehdyssä kansallisessa seurannassa (THL) infektioiden saaneiden potilaiden on noussut. KAAVIO 7. HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN MÄÄRÄ TYKSISSÄ (INSIDENSSI, INFEKTIOIDEN MÄÄRÄ/100 HOITOJAKSOA). 2. Hoitoon liittyvät infektiot KAAVIO 8. HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN MÄÄRÄ TYKSISSÄ VUOSINA (PREVALENSSI, % POIKKILEIKKAUSTUTKIMUKSEN HETKELLÄ HOIDOSSA OLE- VISTA POTILAISTA). Hoitoon liittyvällä infektiolla (aik. sairaalainfektio) tarkoitetaan infektiota, joka syntyy tai saa alkunsa terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana. Infektion aiheuttaja voi olla peräisin potilaasta, henkilökunnasta tai sairaalaympäristöstä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on vuonna 2017 seurattu hoitoon liittyviä infektioita kahdella tavalla: ilmaantuvuus eli insidenssiseuranta, vallitsevuus- eli prevalenssiseuranta. Insidenssiseurannassa toimintayksiköt ilmoittavat sähköiseen SAI- rekisteriin hoitoon liittyvät infektiot joko suoraan tai ns. antibioottiherätteen kautta. Lisäksi hygieniahoitajat käyvät läpi mikrobiologisia löydöksiä. Hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuus Tyksissä oli 1816 infektiota, eli 2,94 /100 hoitojaksoa, mikä on 7,5 % vähemmän kuin v (kaavio 7). keskiarvo vuosilta on 2.84 infektioita /100 hoitojaksoa. Hoitoon liittyvien infektioiden ä arvioidaan myös hygieniahoitajien vuosittain tekemällä poikkileikkaus eli prevalenssitutkimuksella. Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Tyksissä oli 12,3 % poikkileikkaustutkimuksella mitattuna (kaavio 8). Neljän viime vuoden aikana hoitoon liittyvien infektioiden t ovat lisääntyneet prevalenssitutkimuksessa. Myös noin 4

5 MRSA (metisilliinille resistentti Stafylococcus aureus) on yksi hoitoon liittyvien infektioiden aiheuttajabakteeri, jonka leviämistä ehkäistään infektiontorjuntatoimien avulla. MRSAbakteremioiden kuvastaa MRSA:n aiheuttamaa tautitaakkaa. Kaikkein vakavimpia eli veriviljelyssä havaittuja MRSA -infektioita Varsinais-Suomessa oli vuonna 2017 neljä tapausta (vrt 4 vuonna 2016). Vaikeiden MRSA-infektioiden ilmaantuvuus Varsinais-Suomessa on ollut aiemmin maan keskitason alapuolella. Ensimmäisen kerran vuoden 2017 osalta MRSAinfektioita on suhteutettuna enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Taulukossa 1 on esitetty suhteelliset veriviljelypositiiviset MRSA-löydökset (MRSA-sepsikset, asukasta kohti) yliopistosairaalapiireittäin 14 vuoden ajalta. KAAVIO 9. MRSA-SEPSISTEN ILMAANTUVUUS (TAPAUKSET/ ASUKASTA) VUOSINA VARSINAIS-SUOMESSA VERRATTUNA NELJÄÄN MUUHUN YO- SAIRAANHOITOPIIRIIN (THL,TARTUNTATAUTIREKISTERI). TAULUKKO 1. MRSA -SEPSISTEN ILMAANTUVUUS (TAPAUSTA/ ASUKASTA VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA VERRATTUNA NELJÄÄN MUUHUN SAIRAANHOITOPIIRIIN SEKÄ KOKO MAANM KESKIARVOON (THL, TARTUNTATAUTIREKISTERI) Helsinki ja Uusimaa Pirkanmaa Pohjois- Pohjanmaa Poh- jois- Savo Varsi- nais- Suomi Koko maan keskiarvo ,91 1,31 0,27 0 0,22 0, ,35 1,94 0,26 0 0,44 0, ,04 1, ,43 0, ,48 3,29 0,26 0 0,22 0, ,68 3,58 0, , ,2 4,29 0, , ,4 2,7 0, , ,52 4,94 0 0,81 0,21 0, ,26 2,04 0,5 0,4 0,21 0, ,58 1,82 0,25 0,81 0 0, ,95 1,53 1,72 0,4 0,84 0, ,38 0,57 0,73 1,23 0 0, ,36 1,14 0,49 0 0,84 0, ,79 0,94 0,73 1,23 1,04 0,78 Kaikkien uusien MRSA-tapausten Tyksin erityisvastuualueella nousi (28,8 / asukasta vrt 24,9 / asukasta) edelliseen vuoteen verrattuna. Koko maassa MRSAtapausten t laskivat hieman edellisestä vuodesta. Uusien MRSA-tapausten Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä nousi ensimmäisen kerran yli koko maan keskiarvon (26,08/ asukasta). (Ks. kaavio 10.). Seulontatutkimuksissa löytyi 87 uutta MRSA - tapausta vuonna 2017 (edeltävänä vuotena 90 uutta tapausta). Kliinisistä näytteistä löytyi 50 uutta MRSA-tapausta (edeltävänä vuotena 45). Tyksissä tai lähisairaaloissa todettiin poikkeuksellisesti muutamassa eri yksikössä sairaalasyntyisiä MRSA- ryväitä. VSSHP:n alueella oli vuoden 2017 aikana MRSA-epidemioita myös muutamassa pitkäaikaishoitolaitoksessa. Nämä ovat aiheuttaneet epidemianselvitystyötä. 5

6 KAAVIO 10. UUSIEN MRSA TAPAUSTEN MÄÄRÄ ASUKASTA KOHDEN TYK- SIN ERITYISVATUUALUEELLA JA KOKO MAASSA (THL, TARTUNTATAUTI- REKISTERI) TAULUKKO 2. TYKSISTÄ SIRO-REKISTERIIN ILMOITETUT CLOSTRIDIUM DIFFICILE - TAPAUKSET VUOSINA Vuosi Infektiot Hoitopäivät 1000 hoitopäivää kohti , , , , , , ,49 TAULUKKO 3. SAIRAALASYNTYISTEN CLOSTRIDIUM DIFFICILE INFEKTIOIDEN IL- MAANTUVUUS (SAIRAALASYNTYISET INFEKTIOT/1000 HOITOPÄIVÄÄ) TYKSISSÄ VUONNA 2017 (THL, SIRO REKISTERI). Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ylläpitää valtakunnallista sairaalainfektioiden rekisteriä (SIRO). Siihen kuuluu 15 sairaalaa Suomesta. Sairaalat saavat itse päättää mitä infektiota ne ilmoittavat. Tyksistä SIRO-rekisteriin ilmoitetaan tekonivelkirurgiaan, sydänkirurgiaan sekä keisarinleikkauksiin liittyvät infektiot sekä Clostridium difficile infektiot ja sepsisinfektiot. Clostridium difficile voi aiheuttaa hoitoon liittyvän suolistotulehduksen antibioottihoidon yhteydessä. Clostridium-infektioiden SIRO-seurannassa on Suomesta mukana 6 sairaalaa (raportti ). Clostridium -infektiot vähenivät hieman edelliseen vuoteen verrattuna Tyksissä (taulukko 2). Sairaalasyntyisten Cl.difficile -tautien ilmaantuvuus oli hieman suurempi kuin muissa SIRO-sairaaloissa keskimäärin (taulukko 3), mutta vakavien infektioiden seurausten (kuolema) ilmaantuvuus oli Tyksissä hieman matalampi kuin muissa SIROsairaaloissa (1.8 % vs 2.2 %). Kuolemantapauksissa ei ole voitu kuitenkaan eritellä onko Cl. difficile välitön vai myötävaikuttava syy kuolemaan. Infektioita Hoitopäiviä Ilmaantuvuus Kansallinen vertailuluku vuonna ,49 0,43 6

7 TAULUKKO 4. TYKSIN VERIVILJELYPOSITIIVISET ILMOITUKSET SIROSSA VUOSINA Vuosi Infektiot Hoitopäivät 1000 hoitopäivää kohti , , , , , , ,94 KAAVIO VUOROKAUDEN KUOLLEISUUS HOITOON LIITTYVIIN SEPSIKSIIN TYK- SIN SAIRAALOISSA JA KAIKISSA SIRO-SAIRAALOISSA VUOSINA SIRO-rekisterissä seurataan myös kaikkien veriviljelypositiivisten hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuutta. Tyksin infektiot on esitetty taulukossa 4. Hoitoon liittyvien veriviljelypositiivisten infektioiden ilmaantuvuus tuhatta hoitopäivää kohden on noussut edellisestä vuodesta. Tyksissä hoitoon liittyviä veriviljelypositiivisia infektioita ilmaantui 0,94 per 1000 hoitopäivää, joka oli pienempi kuin SIRO-sairaaloiden (8 sairaalaa) keskiarvo (1,01). Tyksin seitsemän vuoden keskiarvo on 0,85 veriviljelypositiivista infektioita tuhatta hoitopäivää kohti. 28 vuorokauden tapauskuolevuus veriviljelypositiivisissa infektioissa oli Tyksissä 6,4 % ja muissa SIRO-sairaaloissa 13,5 % (Kaavio 11). Taulukossa 4 on esitetty Tyksin veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden ilmaantuvuus altistavien tekijöiden suhteen potilasryhmittäin. Edeltävä kirurgia ja maligniteetit ovat tärkeimmät altistavat tekijät veriviljelypositiiviselle sairaalainfektiolle (Taulukko 5). 7

8 TAULUKKO 5. VERIVILJELYPOSITIIVISET SAIRAALAINFEKTIOT TYKSIN SIRO AINEISTOSSA VUONNA POTILASRYHMÄT JA ALTISTAVAT TEKIJÄT (THL SIRO -RAPORTIN TIEDOT ). Tat Infektioiden Potilasryhmän osuus % Kiinteä syöpäkasvain 55 31,8 Kirurgia 53 30,6 Hematologinen tai lymfaattinen maligniteetti Tehohoito 16 9,2 Hemodialyysihoito 11 6,4 Synnyttäjä 6 3,5 Vastasyntynyt 3 1,7 Kiinteän elimen siirto 4 2,3 SIRO-rekisteriin on ilmoitettu Tyksistä 68 leikkausalueen infektiota (vrt 79 vuonna 2016). SIRO-rekisteriin kuuluvien sairaanhoitopiirien sairaaloiden keskiinen leikkausalueen infektioiden esiintyvyys oli 2,2 %. Tyksin Siro-aineistossa leikkausalueen infektioiden esiintyvyys on 1,9 % (taulukko 6). Tyksin Siro-aineiston leikkausalueen infektiot on esitetty toimenpiteittäin taulukossa 7. Leikkausalueen infektioiden ilmaantuvuus oli suurinta sepelvaltimoleikkauksissa. Vähiten leikkausalueen infektioita oli reisiluun murtumaleikkauksessa (Taulukko 7.). Syvät ja leikkausalueen/elininfektiot toimenpiteittäin on esitetty taulukossa 8. TAULUKKO 6. LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT TYKSIN SIRO AINEISTOSSA VUONNA Potilaiden Infektioiden Toimenpiteiden ,9 Infektioiden esiintyvyys (%) (2016:2,3) TAULUKKO 7. TYKSIN LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOIDEN ILMAANTUVUUS (%) TOIMENPITEITTÄIN SIRO -AINEISTOSSA VUONNA LÄHDE THL SIRO. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset Lonkan tekonivelleikkaukset Lonkan tekonivelien uusintaleikkaukset Reisiluun murtumaleikkaukset Polven tekonivelleikkaukset Polven tekonivelen uusintaleikkaukset Potilaiden Infektioiden Toimenpiteiden Infektioiden esiintyvyys Tyksissä (%) Suluissa muiden seurantasairaaloiden ilmaantuvuus (%) ,2 (3,5) ,7 (2,1) ,1 (2,7) (1,10) 1,3 (1,4) ,1 (2,8) Keisarileikkaukset ,2 (3,0) 8

9 TAULUKKO 8. TYKSIN SYVÄT JA LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT SIRO- SEURANNAASSA TOIMENPITEITTÄIN. LÄHDE THL SIRO. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset Lonkan tekonivelleikkaukset Lonkan tekonivelien uusintaleikkaukset Reisiluun murtumaleikkaukset Polven tekonivelleikkaukset Polven tekonivelen uusintaleikkaukset Syvien ja leikkausalue/ elininfektioiden ilmaantuvuus (%) Suluissa muut Siro seurannan sairaalat ilmaantuvuus (%) Syvien ja leikkausalue/ elininfektioiden Toimenpiteiden 1,7 (1,4) ,9 (1,5) ,1 (2,1) (0,7) ,8 (0,8) ,1 (1,7) 1 94 Keisarileikkaukset 2 (2,1) TAULUKKO 9. TYKSIN TOIMIALUEIDEN JA TOTEKIN SIRO REKISTERIIN ILMOITETUT HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN (HLI) MÄÄRÄT JA ILMAANTUVUUS 100 HOITO- JAKSOA KOHTI (HJ) VUOSINA 2016 JA HLI (n) HJ HLI/100 HJ vuosi 2017 HLI/100 HJ vuosi 2016 Tules ,55 0,67 Sydänkeskus ,57 0,65 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka ,46 0,52 Neurotoimialue ,18 0,19 Medisiininen toimialue ,42 1,41 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit ,98 0,66 Naistenklinikka ,29 0,34 Lasten ja nuorten klinikka ,39 0,27 Totek (Icu) ,22 0,40 Yhteensä ,61 0,61 Vuoden 2017 hoitoon liittyvien infektioiden t 100 hoitojaksoa kohden (SIRO-rekisteriin ilmoitetut) toimialueittain on esitetty taulukossa 9. Valtaosalla toimialueista ilmoitetuissa infektioiden määrissä oli laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Edeltävää vuotta enemmän infektioita ilmoitettiin siro-seurantaan Operatiivisen toiminnan ja syöpätautien toimialueella (TO6) sekä Lasten ja nuorten klinikasta (TO8). 3. Yhteenveto Hoitoon liittyvien infektioiden t ovat pysyneet Tyksissä kansallisessa vertailussa matalalla tasolla. Torjuntakeinoja, kuten käsihygieniaa, on pystytty edelleen tehostamaan. Resistenttien bakteerien t seuraavat kansallista kehitystä, mutta MRSA:n lisääntyminen alueen väestössä näkyy myös sairaanhoitopiirin sairaaloissa. 9