EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

Transkriptio

1 VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2018 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri) 2017 / kk Tuberkuloosi Influenssa Influenssa A Influenssa B RSV Pertussis C. pneumoniae Keuhkotuberkuloosi Muu tuberkuloosi Parainfluenssavirus Legionelloosi M. pneumoniae Pneumocystis jirovecii EHEC Salmonella Typhi Salmonella 3 3 Paratyphi Salmonella muu C. difficile TOKS Yersinia Yersinia enterocolitica Y. Pseudotuberculosis Shigella Campylobacter Listeria Norovirus Rotavirus Giardiaasi Kryptosporidioosi Enterovirus

2 2 (10) Entamoeba histolytica 1 1 HIV AIDS HIV, ei AIDS Syphilis Gonorrhea Klamydia Hepatiitti B acuta Hepatiitti B cronica Hepatiitti A Hepatiitti C Hepatiitti D Hepatiitti E CPE-kantajuus, K. pneumoniae CPE-kantajuus, E coli CPE-kantajuus, E. cloacae MRSA-kantajuus ESBL-kantajuus E.coli ESBL-kantajuus K pneumoniae VRE-kantajuus S. aureus, veri/likvor MRSA S. aureus, veri/likvor ei MRSA Haemophilus influenzae Neisseria meningitidis ryhmä B Neisseria meningitidis ryhmä Y Streptococcus pneumoniae B-streptokokki (S. agalactiae) A-streptokokki (S. pyogenes) ESBL veri/likv E.coli ESBL veri/likv K- pneumoniae VRE veri/likvor Adenovirus

3 3 (10) Tuhkarokko Puumalavirus TBE Borrelioosi Tularemia Malaria Pogostan tauti 1 1 Atyyppiset mykobakteerit VZV Parvovirus Zika-virus Chikungunya Dengue Kommentit: Respiratoristen virusten löydökset runsastuivat loppuvuonna, erityisesti influenssa-b. Ks. alla. Myös muita respiratorisia viruksia löytyi runsaasti. Lymen borrelioosia on edelleen runsaasti. Invasiivisten A-streptokokkitapausten esiintyvyys on alkanut viime vuonna nousta, ks. alla. Tippuritapauksia on rekisteröity ennätysmäärä loppuvuonna. Tämä liittyy epidemiaan VSSHP:n alueella. Tyksin sukupuolitautien pkl on selvittänyt epidemiaa yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. MRSA- ja ESBL-löydökset pysyvät runsaina, ks. alla. INFLUENSSA Talvea luonnehtii erittäin runsas B-influenssainfektioiden määrä. Alla olevassa kuvassa on esitetty influenssa A:n, B:n ja RSV:n löydösten määrät VSSHP:n alueella marraskuusta 2016 helmikuun loppuun Edellisvuosien vallitsevana ollut A-influenssa on vaihtunut B-influenssavirukseksi. A-influenssan tapausmäärät ovat tätä kirjoitettaessa vielä nousussa. Myös RSV:n esiintyvyyden huippukausi on osunut tähän talveen. Näiden virusten aiheuttama osastokuormitus on ollut erittäin suurta sekä Tyksissä että alueen terveyskeskusten vuodeosastoilla. Hengitystieinfektioista johtuvien päivystyskäyntien määrät ovat olleet suuria, ja tätä kirjoitettaessa tilanne edelleen jatkuu vilkkaana. Alla on kuva käyntimääristä viime vuoden viikolta 40 lähtien. VSSHP:n ohjeet influenssan torjunnasta ja influenssapotilaiden hoitamisesta löytyvät hoito-ohjeet.fi sivuilta Ammattilaiset-osiosta:

4 4 (10) Influenssa A ja B sekä RSV VSSHP:ssa InflA Infl B RSV STREPTOKOKKITAPAUKSIEN LISÄÄNTYMINEN JA STREPTOKOKKIOHJE VSSHP:n alueen veriviljelyissä todettujen A-ryhmän streptokokkien (S.pyogenes) määärät ovat lisääntyneet viime vuodesta lähtien. Alla olevassa kuvassa on veriviljelyssä todetut A- streptokokkilöydökset VSSHP:ssa ja koko maassa asukaslukuun suhteutettuna. VSSHP:ssä on viime vuonna ollut enemmän tapauksia kuin koko maassa keskimäärin. Myös muiden vakavien streptokokkitautien (nekrotisoiva faskiitti ja muut syvät infektiot) määrät ovat kasvaneet.

5 5 (10) VSSHP:ssä on nyt laadittu yhdessä Turun tartuntatautien valvonnan kanssa streptokokkitautien hoito ja torjunta ohje, joka on saatavilla : Tärkeätä on vakavien streptokokkitautien (sepsis, nekrotisoiva faskiitti, toksinen shokkioireyhtymä) varhainen toteaminen. Vakavissa tautimuodoissa potilaan lähipiirin riski saada streptokokkitauti on voimakkaasti kohonnut. Kun normaalisti tällaisten potilaiden lähipiirissä äiti/lapsi-parille sekä perustauteja sairastaville tai iäkkäille perheenjäsenille annetaan profylaktinen penisilliinihoito, suositellaan nyt että tällainen profylaksia (Vpenisilliini 10 vrk ajan hoitoannoksella) annettaisiin kaikille potilaan lähipiiriin kuuluville perheenjäsenille. Penisilliiniallergisille annetaan klindamysiiniä 10 vrk. Nielunäytteitä ei tarvitse ottaa. Terveydenhuollon henkilöstölle muistutetaan myös, että intuboinnin yhteydessä on käytettävä kirurgista suunenäsuojusta tavanomaisten varotoimien mukaisesti estämään hengitysteiden roiskeista syntyviä tartuntoja. Päiväkodeissa on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos päiväkodissa tai ryhmässä kuukauden sisällä yli 20 % sairastuu streptokokkitautiin. Em. ohje sisältää ohjeet myös päiväkodin epidemian selvitykseen ja hoitoon.

6 6 (10) MRSA ja ESBL MRSA-löydökset ovat lisääntymässä VSSHP:ssa. Selityksenä tälle on ennen kaikkea avohoidon MRSAlöydösten lisääntyminen. Avohoidon MRSA-tapauksien määrää ovat nostaneet sikatiloihin kytkeytyvät tapaukset (eläinperäinen MRSA), suonensisäisten huumeiden käyttäjien MRSA, maahanmuutto, ulkomailla tapahtunut sairaalahoito sekä perhetartunnat. Tyksissä tai lähisairaaloissa todettiin poikkeuksellisesti muutamassa eri yksikössä sairaalasyntyisiä MRSA-ryppäitä. VSSHP:n alueella oli vuoden 2017 aikana MRSA-epidemioita myös muutamassa pitkäaikaishoitolaitoksessa. Nämä ovat aiheuttaneet epidemianselvitystyötä. Alla on esitetty uusien MRSA-tapausten määrät VSSHP:ssä v lähtien sekä MRSA-tapausten ilmaantuvuus Tyks-ervan alueella.

7 ESBL-tapaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti VSSHP:n alueella. Ks. alla. 7 (10)

8 8 (10) KÄSIHUUHTEEN KULUTUS VSSHP:SSA Käsidesinfektioaineen kulutus on eräs sairaalahygienian laadun mittari. Käsihuuhteen litramääräinen kulutus suhteutettuna hoitopäiviin on ollut kasvutrendissä. Tyksin vuode- ja teho-osastojen kulutus oli 68 litraa per 1000 hoitopäivää (vuonna 2016 kulutus oli 61 litraa/ 1000 hp). Käsihuuhdekulutus Tyksin vuodeosastoilla oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Tyksin organisaatiomuutoksista johtuen lähisairaaloista ilmoitetaan erillisenä enää Turunmaan sairaalan ja Tyks Salon sairaalan käsihuuhdekulutus. Lähisairaaloissa vuodeosastojen käsihuuhteen kulutus oli laskenut jonkin verran ollen 47,7 litraa/1000 hp (54 vuonna 2016). Vaihteluväli vuodeosastoilla alueellisessa sairaanhoidossa oli litraa/1000hp. Käsidesinfektioaineen kulutus Tyksin toimialueiden vuodeosastoilla vuosina on esitetty alla. Kulutus oli suurinta lasten teho-osastolla, TO8 lasten ja nuorten toimialueella sekä TO5 medisiinalla. Käsihuuhdekulutus vaihtelee eri toimialueiden vuodeosastoilla litraan 1000 hoitopäivää kohden. Teho-osastoilla kulutus on litraa tuhatta hoitopäivää kohden. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö on asettanut käsihuuhteen kulutusmäärälle tavoitearvon, joka perustuu WHOn julkaisemaan materiaaliin ja sairaanhoitopiirissä tehtyihin käsihygieniahavainnointeihin (komplianssi 44 %, Suomen Lääkärilehti 2013; 15: ). Tavoite vuodeosastoille on 200 litraa per 1000 hoitopäivää ja teho-osastoilla 400 litraa per 1000 hoitopäivää. Tähän tavoitteeseen on vielä matkaa. Alla on kuvattu yliopistosairaaloiden käsidesinfektioaineiden kulutusluvut kuuden viime vuoden osalta.

9 9 (10) TYÖNTEKIJÖIDEN ROKOTUSSUOJA JA INFLUENSSAROKOTUS Terveydenhuollon työntekijöiden rokotussuojan selvittäminen on käynnissä. Siihen liittyvä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä käytössä oleva infektiotuvallisuuskyselylomake on saatavissa eri kieliversioilla sivustolla kohdassa Ammattilaiset. Influenssarokotuskattavuus oli VSSHP:n sairaaloissa tänä kautena lääkäreillä 74 %, hoitohenkilökunnalla 79% ja muilla ammattiryhmillä 57 %. Alla on toimialuekohtaiset rokotuskattavuusluvut. VSSHP:n influenssarokotuskattavuuden tavoite on >90 %.

10 10 (10) INFEKTIOTIEDOTUS Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö lähettää omia infektiotiedotteitaan sekä THL:n infektiotiedotteita ns. infektiotiedotejakeluna sairaanhoitopiirin alueelle tartuntatautivastaaville henkilöille ja ylilääkäreille. VSSHP:n Sairaalahygieniayksikön ohjepankki: THL sivut, infektiotaudit: YHTEYSTIEDOT VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö, PL 52, Turku P