TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Transkriptio

1 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä. Kokeen aikaista tarkkailua tehdään Pirkanmaan ympäristökeskuksen (Dnro 1998V8-119) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Imeytys- ja merkkiainekoe alkoi Imeytys ja pumppaus lopetettiin Tämä on neljäs kokeen jälkitarkkailun tulosten yhteenveto. Tässä yhteenvedossa on kerrottu ja esitetty kokeen jälkeen todettu tilanne yleisellä tasolla helmikuun ajalta. Yhteenveto tehdään kuukausittain tarkkailuohjelman mukaisesti. 2 SADEMÄÄRÄ Tutkimusaluetta lähinnä tällä hetkellä toiminnassa oleva Ilmatieteen laitoksen sääasema sijaitsee Ylöjärven Metsäkylässä. Kuukausittaiset sademäärät vuosilta on esitetty kuvassa Kuukausittainen sademäärä (mm/kk) Ylöjärven Metsäkylän sadeasemalla mm tammi.9 helmi.9 maalis huhti.9 touko.9 kesä.9 heinä.9 elo.9 syys.9 loka.9 marras joulu.9 tammi.1 helmi.1 maalis.1 huhti.1 touko.1 kesä.1 heinä elo.1 syys.1 loka.1 marras joulu.1 tammi.11 helmi.11 Ilmatieteen laitos Kuva 1. Vuosien 29, 21 ja 211 kuukausittaiset sademäärät Ylöjärven Metsäkylän sadeasemalla. Marraskuu 21 ja tammikuu 211 olivat runsassateisia, kun taas vuoden 21 lokakuun ja joulukuun sademäärä oli pitkän ajan keskiarvoa alhaisempi. Helmikuun sademäärä (21,9 mm) vastasi keskimääräistä helmikuun sademäärää. Helmikuussa kaikki sade tuli lumena.

2 2 3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS Mallasveden pinnan korkeustiedot (N6) on saatu Ympäristöhallinnon Apian seurantapisteestä. Joulukuun lopusta tammikuun loppuun pinta pysyi lähes samalla tasolla. Helmikuun aikana pinta laski ja oli kuun lopussa tasolla 83,85 m mpy. Mallasveden pinta oli lähes samalla tasolla vuotta aiemmin helmikuussa. Vuosien Mallasveden pinnan korkeustiedot on esitetty kuvassa 2. Mallasveden pinnan korkeus (metriä mpy) veden korkeus, m mpy (N6) OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu Kuva 2. Mallasveden pinnan korkeus (lähde: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu). 4 IMEYTYS- JA VEDENOTTOMÄÄRÄT Imeytyskoe aloitettiin Vedenottokaivoina imeytyskokeessa käytettiin kaivoja K3 ja K4. Kaivojen tuottoa nostettiin portaittain vesimääriin 4 m 3 /d (K3) ja 3 m 3 /d (K4) lähtien molemmista kaivoista pumpattiin 35 m 3 /d. Merkkiainekoe aloitettiin Imeytys ja pumppaus lopetettiin Vesi imeytettiin 6.5. saakka imeytyskaivoihin IK1, IK2 ja IK otettiin käyttöön myös eteläinen ja pohjoinen sadetusimeytysharava. Heinäkuun aikana siirryttiin käyttämään 1/3 haravia suuremman pintakuorman saavuttamiseksi. Elokuun lopussa otettiin jälleen käyttöön imeytyskaivo IK1 imeytysharavien lisäksi. Syyskuun alussa siirryttiin imeyttämään ainoastaan kaivoon IK vettä imeytettiin vaihtelevilla määrillä kaivoihin IK2 ja IK3 sekä eteläiseen haravaan. Puolivälissä syyskuuta imeytettiin ainoastaan kaivoon IK3 ja kuun lopussa siirryttiin imeyttämään ainoastaan kaivoon IK2. Lokakuun aikana imeytettiin ainoastaan kaivoon IK2. Imeytys- ja vedenottomäärät imeytyskokeen ajalta on esitetty taulukossa 1.

3 3 Taulukko 1. Imeytys- ja vedenottomäärät imeytyskokeen aikana (PH=pohjoinen sadetusimeytysharava ja EH=eteläinen sadetusimeytysharava). PVM K3 (m³/d) K4 (m³/d) IK1 (m³/d) IK2 (m³/d) IK3 (m³/d) PH (m3/d) EH (m3/d) (1/2 kaakko) (1/2 luode) (1/3 luode) 7 (1/2 luode) 7 (1/2 kaakko) 7 (1/3 luode) (1/3 keskiosa) (kaakko), 48 ( ( ( ( ( ( (

4 Tavase Oy POHJAVEDEN PINNAN KORKEUS Tutkimusalueella, ja sen luoteispuolella Pälkäneen kunnan Kinnalan vedenottamon läheisyydessä, pohjaveden pintaa on seurattu yhteensä noin 7 havaintoputkesta ja 35 yksityiskaivosta. Pohjaveden pinnan mittauksia on tehty kuukausittain vuoden 27 huhtikuusta lähtien. Pohjavesipintoja ryhdyttiin mittaamaan elokuun 29 puolessa välissä kahden viikon välein imeytys- ja merkkiainekokeen ennakkoseurantaa varten. Alueella tehtiin kaivokartoitus kesällä 29 ja uusia tietoon tulleita yksityiskaivoja otettiin mukaan pohjaveden pinnan korkeuden seurantaan kokeen ennakkotarkkailun aikana. Lisäksi syksyllä 29 ja vuoden 21 aikana asennettuja pohjaveden havaintoputkia otettiin mukaan seurantaan. Imeytyskokeen alettua on siirrytty ennakkoseurannasta kokeen aikaiseen seurantaan. Imeytyksen päätyttyä on siirrytty jälkiseurantaan. Tarkkailukohteet ovat samat kuin ennakkoseurannassakin. Kokeen aikana pohjaveden pinnan korkeuksia seurattiin paikoitellen päivittäin ja harvimmillaan kerran kuukaudessa. Pohjaveden pinnan seurantaa ja raportointia varten tutkimusalue ja sen ympäristö on jaettu viiteen osa-alueeseen. Osa-alueet on esitetty kuvassa 3. Pohjaveden pinnan korkeudet aikaväliltä on raportoitu seuraavassa tätä jaottelua käyttäen. Vuoden 21 marraskuusta lähtien pohjaveden pintoihin on vaikuttanut imeytyskokeen päättyminen. Tammikuuhun 211 saakka imeytyskaivojen lähettyvillä pohjaveden pinta laski ja vedenottokaivojen lähettyvillä pinta nousi. Helmikuussa vedenpinta laski lähes kaikissa havaintopisteissä koko tarkkailualueella. Kuva 3. Pohjaveden pinnan raportoinnin osa-alueet 1 5.

5 5 5.1 Osa-alue 1 Osa-alueen 1 luoteisosassa sekä koekaivojen lähialueella pohjaveden pinta laski kaikissa havaintopisteissä noin cm. Osa-alueen 1 kaakkoisosassa pohjaveden pinta pääosin nousi alle 5 cm. Osa-alueen luoteisosassa pohjaveden pinta on havaittu helmikuussa tasolla +88,5 89,5 m mpy (kuva 4). Pohjaveden pinta laskee etelään ja kaakkoon kohti Mallasveden (+83,85 m mpy) ja Kostianvirran tasoa. Syrjänalustan alueella pohjaveden pinnan korkeus on havaittu tasolla +85,4 88,7 m mpy. Pohjaveden lisäksi Syrjänalustan alueella esiintyy orsivettä, jonka pinnan korkeus on havaittu tasolla +92,6 98,5 (kuva 5). Lähempänä Pälkäneen keskustaa Onkkaalantien eteläpuolella sekä Lahdentien itäpuolella Ali-Mustalassa yksityiskaivoissa on havaittu orsiveden pinta noin tasolla +91,3 91,5 m mpy. Orsiveden havaintokohteissa pohjaveden pinta on helmikuussa pääosin laskenut 1 5 cm. Orsiveden pinnan vaihtelu johtuu luontaisista syistä. Yksityiskaivoissa havaittu vesipinta vaihtelee kaivon mahdollisen käytön takia enemmän kuin havaintoputkista mitattu pinta. Pumppauksen päätyttyä pohjaveden pinta nousi koekaivojen lähipisteissä. Marraskuussa pinnat nousivat 4 15 cm ja joulukuussa 5 3 cm. Tammikuun ja helmikuun aikana pinnat ovat laskeneet ja pinta on palautumassa luonnontilaan. Osa-alue 1, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 91. pohjaveden pinnan korkeus metriä mpy (N6) putki ei pv-pinnassa saakka Kuva 4. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 1. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja.

6 6 Osa-alue 1, orsiveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 1 99 orsiveden pinnan korkeus metriä mpy (N6) jäässä kuiva jäässä kuiva Kuva 5. Orsiveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 1. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja, joissa on havaittu orsivettä. 5.2 Osa-alue 2 Osa-alueella 2 imeytyskaivojen tuntumassa pohjaveden pinta oli helmikuun lopussa pääosin laskenut noin 1 2 cm tammikuusta. Muualla osa-alueella vesipinnat ovat laskeneet 2 2 cm. Osa imeytysalueen lähellä olevista havaintopisteistä on kuivunut imeytyksen päättymisen jälkeen. Nämä kohteet ovat olleet kuivia myös ennen imeytyskokeen alkua. Pinnan korkeuden muutokset sisältävät imeytyskokeen vaikutusten lisäksi luontaisen pohjaveden pinnan korkeuden vaihtelun. Osa-alueen 2 kaakkoisosassa pohjaveden pinta on havaittu tasolla +92, m mpy. Koilliseen ja länteen päin pohjaveden pinta nousee tasolle +94,9 97,9 m mpy eli muodostuma kerää vettä ympäristöstään. Luoteeseen imeytysalueen suuntaan mentäessä pohjaveden pinta on havaittu korkeimmillaan tasolla +95,6 m mpy. Alueen luoteisimmassa osassa ei esiinny pohjavettä eli kallion pinta on pohjaveden pintaa korkeammalla. Imeytysalueen lähihavaintopisteissä pohjaveden pinta alkoi laskea imeytyksen päätyttyä. Pinnat laskivat marraskuussa cm, joulukuussa 15 7 cm ja tammikuussa 2 8 cm. Helmikuussa pinnat laskivat vähemmän, noin 1 2 cm. Helmikuun muutokset ovat olleet samaa luokkaa kuin niillä alueilla, joihin imeytyskokeella ei ollut vaikutusta. Pinnat ovat imeytyskaivojen tuntumassa palautuneet luonnontilaan tai lähelle sitä, eikä imeytyksen vaikutusta ole enää havaittavissa.

7 7 Osa-alue 2, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa 1 99 pohjaveden pinnan korkeus metriä mpy (N6) Osa-alue Kuva 6. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa osa-alueella 2. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia. Osa-alueella 3 pohjaveden pinta on helmikuussa laskenut noin 2 15 cm. Pohjaveden pinnan korkeuden vaihtelut johtuvat luontaisista syistä. Osa-alueella 3 pohjaveden pinta on havaittu tasolla +91,4 1,6 m mpy (kuva 7). Pohjaveden pinta laskee kohti Mallasveden tasoa +83,85 m mpy sekä kohti osa-alueita 1 ja 2. Osa-alueella 3 esiintyy paikoin orsivettä, jonka pinta on noin tasolla +11,3 m mpy. Imeytyskokeen päättymisen vaikutukset ovat olleet osa-alueen 3 havaintokohteissa hyvin vähäisiä tai niitä ei ole ollut laisinkaan. Alueen pinnanvaihtelut johtuvat luonnollisista syistä.

8 8 Osa-alue 3, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 16 pohjaveden pinnan korkeus metriä mpy (N6) Osa-alue lumen alla Kuva 7. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 3. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja. Osa-alue 4, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 114 pohjaveden pinnan korkeus metriä mpy (N6) lumen alla Kuva 8. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 4. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja

9 9 Osa-alueella 4 pohjaveden pinta on havaittu tasolla +99,3 111,2 m mpy (kuva 8). Pohjaveden pinta laskee osa-alueiden 1 ja 2 suuntaan. Suurin osa alueen havaintokohteista on yksityiskaivoja, joissa vesipinnan korkeusvaihtelut johtuvat osittain kaivon käytöstä. Vesipinta oli helmikuussa noin 1 1 cm alempana kuin tammikuun lopussa. Imeytyskokeen päättymisen vaikutukset ovat olleet osa-alueen 4 havaintokohteissa hyvin vähäisiä tai niitä ei ole ollut laisinkaan. Alueen pinnat ovat luonnontilassa. 5.5 Osa-alue 5 Osa-alueen 5 havaintoputkissa pohjaveden pinta pääosin laski 1 15 cm. Pinnan korkeuden muutokset johtuvat luontaisesta pinnan korkeuden vaihtelusta. Yksityiskaivoissa pinnan korkeuteen vaikuttaa myös kaivokohtainen vedenotto. Osassa kaivoista pohjaveden pinta nousi 5 1 cm ja osassa laski 5 cm. Pohjaveden pinta on havaittu osa-alueella 5 tasolla +89, 18,7 m mpy (kuva 9). Korkeimmillaan pohjaveden pinta on havaittu imeytysalueen pohjois- ja luoteispuolella tasolla +13,7 18,7 m mpy. Tästä pohjaveden pinta laskee länteen ja luoteeseen Pälkäneen kunnan Kinnalan vedenottamon sekä Roineen suuntaan. Kinnalan vedenottamon luoteispuolella pohjaveden pinta on havaittu tasolla +96,2 11,7 m mpy. Imetyskokeella ei ole ollut havaittavaa vaikutusta osa-alueen 5 pintoihin. Osa-alue 5, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa pohjaveden pinnan korkeus metriä mpy (N6) Kuva 9. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 5. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja.

10 1 6 POHJAVEDEN LAATU 6.1 Perusanalyysit ja erityismääritykset Tarkkailuohjelman mukaisesti helmikuun aikana ei ole tehty perusanalyyseja. Pestisidien pitoisuuksia pohjavedessä on määritetty tarkkailuohjelman mukaisista havaintopisteistä. Tutkimusalueella esiintyy paikoitellen pestisidejä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 41/21 mukainen talousveden sallittu enimmäispitoisuus ylittyy yhdessä havaintokohteessa. Pestisidien suurin sallittu yhteispitoisuus,5 g/l ei ylity mistään havaintokohteesta helmikuun aikana otetussa näytteessä. 6.2 Natriumjodidi Natriumjodidin pitoisuuksia pohjavedessä on määritetty tarkkailuohjelman mukaisista havaintopisteistä. Yksityiskaivoissa natriumjodidipitoisuudet ovat vastanneet normaalia pohjaveden taustapitoisuutta helmikuun aikana. 7 VIRTAAMAT Virtaamamittauskohteita on yhteensä 17. Mittauspisteet sijaitsevat Keiniänrannassa ja kuvaavat pohjaveden purkautumista Syrjänharjusta. Virtaamia siirryttiin mittaamaan elokuun 29 puolessa välissä kahden viikon välein imeytys- ja merkkiainekokeen ennakkoseurantaa varten. Tätä ennen virtaamia seurattiin kuukausittain vuoden 27 huhtikuusta lähtien. Imeytyskokeen ja jälkitarkkailun aikana virtaamat mitataan kerran viikossa. Virtaamamittauskohteiden yhteenlaskettu virtaama vaihteli helmikuussa noin m 3 /d. Virtaamamittauskohteet olivat kahta kohdetta lukuun ottamatta jäässä, helmikuun viimeisellä mittauskerralla kaikki kohteet olivat jäässä. 8 PAINUMATARKKAILU Pumppauksen ja imeytyksen päättymisen jälkeen tehtiin jälkitarkkailun mittauskierros Keiniänrannassa ja Taustialassa helmikuun aikana. Muutokset olivat pieniä ja mitatut korkeudet olivat pysyneet mittaustarkkuuden rajoissa. 9 KASVILLISUUSSEURANTA Kokeita edeltävän ajan, kokeen aikaiset ja jälkitarkkailun aikaiset kasvillisuusseurannan tulokset imeytysalueella ja Keiniänrannassa raportoidaan tarkkailun loppuraportin yhteydessä.