Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä
|
|
- Auvo Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä VARELY Helmi Kotilainen
2 VARELYn mittaukset aloitettiin yhdellä siirrettävällä laitteella Hel 2 mi Kot
3 TEHO-hankkeen mittausasemat aloittivat ympärivuotisen mittauksen toukokuussa TEHO- hanke päättyi kesällä Teho Plus-hanke, SYKE ja VARELY on jatkanut kohteissa Aurajoki alavirta Halinen, mittaus on jatkunut Aurajoki ylävirta Pöytyä, Jakso päättynyt kesällä 2011 Savijoki alavirta Kärpijoki, Jakso päättynyt, tilalle Vuohenoja Savijoki ylävirta Savijoki mittapato, mittaus on jatkunut/ SYKE Savijoki sää Savijoki mittapato, mittaus päättymässä 2013 Loimijoki Rutavan pato, mittaus on jatkunut Eurajoki Vuojoen kartano, mittaus on jatkunut Eurajoki sää Jakso päättynyt kesällä 2011 Puttaanjoki Puttaanoja, mittaus on jatkunut/ SYKE
4 VARELY/VT/HK 4
5 Mittaustulokset kuvina ja datana Mittaridata toimittajan palvelimelle kerran päivässä Suureet: sameus, nitraatti, lämpötila, vedenkorkeus Raakadata käytettävissämme koko ajan Kalibrointivaihe oli hydrologinen vuosi, n 10 näytettä Data julkisilla sivuilla kok N ja kok P tuloksina Helmi Kotilainen VARELY
6 : klo Anturin puhdistus ja kaapissa kaikki OK. Ast. +67 cm ELY/Sanna-Mari :24 11: klo 09:35 -linssi puhdistettu -vesinäyte otettu -kompressorin kondenssiovesi päästetty pois, paine ennen 7 bar jälkeen 8.2 bar -asteikko lukema 61 cm -kaikki ok -ilmoitti Jorma Elo : klo 12:35 -otettu vesinäyte -puhdistettu anturi -asteikko + 63 cm -päästetty kondenssivesi pois -kaapissa kaikki ok : klo Linssin puhdistus. Ojassa vesi alempana kuin ikinä, sillan ali ei mennyt yhtään vettä. ELY/Sanna-Mari : klo Linssin puhdistus ja kaapissa kaikki OK Asteikko +58 cm ELY/Sanna-Mari
7 Helmi Kotilainen VARELY
8 Anturin puhdistus kahden viikon välein REHEVÄSSÄ KOHTEESSA VIIKON VÄLEIN Huoltotoimet fyysisesti vaativia ympärivuotisessa mittauksessa Helmi Kotilainen VARELY
9 Talvella eristeenä tyroksilevy ja lumikerros Helmi Kotilainen VARELY
10 Kuva : Olli Huttunen /Luode Consulting, kevättulva Eurajoella
11 Taso ei saisi muuttua huollon ennen ja jälkeen. Huoltoväli 2 viikkoa on tapauskohtainen eikä aina riitä. Huomaa sameuden tasomuutos huollon jälkeen. Helmi Kotilainen VARELY
12 Mittarin ja laboratoriotuloksen sameusarvo kalibroidaan paikkakohtaisesti Tärkeää on saada luotettavat arvot pienissä ja suurissa pitoisuuksissa Esimerkki paikkakohtaisesta kalibroinnista: Aurajoki alajuoksu ja yläjuoksu Sameus FNU y = 2,2167x + 27,497 R² = 0, Sameus y = 2,816x - 6,3536 R² = 0, ,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Helmi Kotilainen VARELY
13 SAMEUDESTA FOSFORIIN Sameuden korrelaatio kokonaisfosforiin ei aina onnistu 140 Kokonaisfosfori y = 0,366x + 106,56 R² = 0,0341 Ja toisinaan taas onnistuu Kokonaisfosfori y = 4,5361x + 20,672 R² = 0, ,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50, Helmi Kotilainen VARELY
14 Jokainen mittaussuure ja muuntosuure kalibroidaan paikkakohtaisesti erikseen. Typen kalibraatio onnistuu yleensä hyvin 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Nitriitti-nitraatti y = 0,9565x - 0,4516 R² = 0, ,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Kokonaistyppi y = 0,8772x + 0,3325 R² = 0, ,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Helmi Kotilainen VARELY
15 Ainevirtaamaa laskettiin ympäristöhallinnossa käytetyin menetelmin neljälle laskentajaksolle vuodessa Otostyyppiset: Räike, Mittari1, VEMALA 1 Räike = vesinäytetuloksista Räikkeen tapaan (pitkään käytetty hallinnossa) Mittari1= mittarin tulos otosajankohdassa (kalibrointisuoralta) VEMALA1= WFSS vedenlaatumallin päivittäinen pitoisuusennuste Lyhyen aikavälin aineistot ns. jatkuvat linearisoidut jaksot Suomela Mittari 2 VEMALA 2 Helmi Kotilainen VARELY
16 35,00 AURAJOKI, Halinen 30,00 KOKONAISFOSFORI (tonnia) 25,00 20,00 15,00 10,00 Otos Mittari 1 VEMALA1 Suomela Mittari 2 VEMALA 2 5,00 0,00 V-IX X-XII XII Summa I-III III IV V-IX X-XII XII Summa LASKENTAJAKSOT Helmi Kotilainen VARELY
17 Miksi kuormitusarviot vaihtelevat? Kuormitusarviot poikkeavat toisistaan suuresti Erityisesti: Otos1 ja Mittari1 tulisivat olla samanlaisia, jos kalibrointi on onnistunut ja pysyvä Tulokset vaihtelevat eri jaksoissa ja eri vuosina huomattavasti Tarvitsemme lisää mittaustuloksia, kokemusta, tulosten läpikäymistä ja tulkintaa Helmi Kotilainen VARELY
18 Savijoen mittapatollatarvasjoella SEMATO-hankkeen tutkimusjakso Erityisjakso talvella KUVAA ILMASTONMUUTOSTA Laitteisto SYKEn hankkimaa peltoa 39% valuma-alueen koko 15,4 km2 pinnankorkeus, nitraattityppi, sameus veden ja ilman lämpötila Sadeasema Maankosteus-asema Helmi Kotilainen VARELY
19 FTU Kalibroitu sameusdata ja näytteenotto kalibroitu anturisameus näytteet Helmi Kotilainen VARELY
20 Vesinäytteisiin perustuvat kuormitusarviot poikkeavat anturiarvoista sitä enemmän, mitä vähemmän vesinäytteitä on kuormitusarvion taustalla. Julkaisu Suomen ympäristö 23/2010, Linjama et al. Helmi Kotilainen VARELY
21 Eurajoki alajuoksu, Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto
22 Raakadataa. Huuhtoumaa maatalouden kuormittamalla valuma-alueella ensimmäisten syksyn sateiden jälkeen. Helmi Kotilainen VARELY
23 Lounais-Suomessa oli poikkeuksellinen lumitalvi ja 2012 Kevään typen huuhtoutuma!!! SAADAANKO UUTTA TIETOA? Helmi Kotilainen VARELY
24 Mittarit ylös jäidenlähdön ajaksi /kuva Aurajoki Suurten huippuvirtaamien ajankohdan ravinnehuiput jäivät mittaamatta automaateilla. Tilanne paikattiin käsinäytteenotolla. Helmi Kotilainen VARELY
25 Mutta mittaus onnistui 2012 ilman katkosta. Paikka: Aurajoki Halinen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto
26 Saadaan ajankohtaista dataa käyttöön. Yhteensopiva ennustemalliin Helmi Kotilainen
27 Alijäähtynyt vesi vai laiterikko? data näytti tällaiselta! Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto
28 Laitetoimittajan huolto tehty Dataa korjattu. Kuva palvelusivuilta!
29 VIIDENautomaattiaseman vuosikustannukset laitteistoja vuokraamalla /vuosi Automaattiasemien leasingkustannukset ja muut toimitukselliset kustannukset Huoltotyöt (70 htp) Vedenlaatunäytteiden analyysikustannukset (35x5 näytettä) Muut työt: tulkinta, varmennustyöt ja koordinointi (30 htp) Raportointi ja analyysit ( 30 htp) Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto
30 Omat automaattiasemat Huoltotyöt (70 htp) Vedenlaatunäytteiden analyysikustannukset (35 x5 näytettä) Muut työt: tulkisnta, varmennustyöt ja koordinbointi Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto
31 HUOLENAIHEEMME Mittausasemat usein hankerahoituksella! Seurantaohjelmilla kovat säästötavoitteet! Mitä kun hanke loppuu???? Leasingsopimukset päättyivät. Uusitaanko? Tulkinnat ovat kesken. Tulosten käytettävyydessä on selvitettävää. Erilaiset hydrologiset vuodet? Rekisterisiirrot ja automaattimittareitten datan loppusijoituspaikka on järjestämättä. Automaattidata ei sovellu sellaisenaan rekistereihin ja sitä tulee paljon. Helmi Kotilainen VARELY
32 Yhteenveto: Laitekehitys on nopeaa. Toistaiseksi on vähän laitteita, joilla on mitattu pitkäaikaismuutoksia, tai soveltuvat ympäristömittaukseen ympärivuotisesti. Jääpeitteinen kausi, jäiden lähdön aika, suuret pinnanvaihtelut, uomaeroosio ja alivirtaamakaudet kriittisiä automaattimittaukselle. Laitteistot tarvitsevat aina huolenpitoa ja data seurantaa. Perinteistä seurantaa uhkaa resurssipula. Laitteiden anturityyppi valittava kohteen mukaan Automaattimittauksessa kalibrointi ja huolto on erittäin tärkeää virhetulkintojen estämiseksi. Kentällä käymisestä ei päästä. Menetelmävertailut ja kuormitusvertailut perinteisen seurannan ja automaattidatan välillä ovat vielä kesken Molempia tapoja tulisi kuljettaa/kehittää rinnakkain / kustannukset nousee!! Mallit tarvitsevat mittausdataa, ei vain suhteellista dataa Kaukokartoitus tarvitsee vertailudataa eikä tekniikka vielä toimi kaikissa olosuhteissa Käyttö ja tulkinta on asiantuntijatyötä, johon nykyään ei ole osoitettu resursseja Kustannussäästötoive on ollut osin ylioptimistista Helmi Kotilainen VARELY
Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä
Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä Marjo Tarvainen Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.11.2017 Finntesting seminaari, Viikki VARELYn jatkuvatoimisten vedenlaatuasemien
LisätiedotLaitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013
Laitteistojen asennus ja huolto Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Vartin verran mm. seuraavista Pienten valuma-alueiden taustaa Mitä mitataan Anturin valinta Paikan valinta Asennus Huolto
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotKäyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä
Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT MITTARI hankkeen workshop 14.5.2013 Pyhäjärvi-instituutti 1 Mittarit Vedenlaatumittareita käytössä vuodesta
LisätiedotKriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa
Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotMittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta
Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Jari Koskiaho, SYKE, Vesikeskus/VMA Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15. 16.10.2013 Pyhäjärvi-Instituutti, Kauttua
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotValumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla
Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotVedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti
1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy
LisätiedotMaatalouden kuormittamien jokien jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta. Jarmo Linjama MaaMet-seminaari 09.05.2014
Maatalouden kuormittamien jokien jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta Jarmo Linjama MaaMet-seminaari 09.05.2014 16.5.2014 Sekalaisessa järjestyksessä lyhyesti mm. näistä aiheista Kuka Miksi Mitä Missä
LisätiedotKuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa
Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä
LisätiedotEri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos
Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia
Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Leena Finér, Luke Sirkka Tattari SYKE 5.10.2015 Luonnonvarakeskus 1 Aiheet: Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuottamia tuloksia
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO
LisätiedotTASO-mittausasemien kalibrointi
3.1.214 TASO-mittausasemien kalibrointi TASO-hankkeen mittausasemat mittasivat veden virtaamaa sekä laatumittauksina sameutta, kiintoainetta, COD:ta ja DOC:ta. Asemat asennettiin 211 loppuvuonna 212 alkuvuonna
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotPasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotKokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013
Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotVirtavesien vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen
OPAS 5 2015 SIRKKA TATTARI (SYKE) JARI KOSKIAHO (SYKE) MARJO TARVAINEN (ELY) Virtavesien vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen Käytännön opas OPAS 5 2015 VIRTAVESIEN VEDENLAADUN JATKUVATOIMINEN MITTAAMINEN
LisätiedotTEHO:ssa tuumasta toimeen
TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotRavinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotVedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen
Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotTIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich
TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET
LisätiedotMuokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen
Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet
LisätiedotAutomaattinen veden laadun mittaus kannattaa
Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 21.4.2017 1 Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun seuranta hajakuormituksen arvioinnissa
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotHydrologiset tarkastelut Satakunnassa
Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Tiia Vento, Markus Huttunen Vesikeskus/vesistömalliryhmä Suomen ympäristökeskus 27.01.2015 Sisällys 1 VEMALA-malli... 1 2 Lapinjoki 33... 3 3 Pyhäjoki 34.06... 6 1
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotKuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.
Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi Mistä tänään puhutaan? Mikä on ongelmalohko? Tarkoituksena on
LisätiedotTEHO-hankkeen raportteja, osa 5
TEHO-HANKKEEN JULKAISUJA 8/2011 TEHO-hankkeen raportteja, osa 5 Vedenlaadun automaattiseuranta Yliskulman laskeutusallas RUSLE-malli maatalouden vesiensuojelussa Joni Koskinen ja Jani Peltonen (toim.)
LisätiedotLiika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotKerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin
Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin - UusiRaha-hankkeen tuloksia 2016-2018 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Seurannan tausta ja tavoitteet 1 Salaojaveden
LisätiedotJatkuvaLaatu valtakunnallisen mittausverkoston suunnittelu jatkuvatoimisille vedenlaatumittauksille
SYKE Monitor 2020 hanke Ahti Lepistö, SYKE JatkuvaLaatu valtakunnallisen mittausverkoston suunnittelu jatkuvatoimisille vedenlaatumittauksille Ahti Lepistö SYKE Sirkka Tattari, Elina Röman (SYKE Vesikeskus),
LisätiedotVedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä
Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua
LisätiedotAutomaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa
Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi
LisätiedotJatkuvatoimiset vedenlaatumittarit vesistökuormituksen arvioinnissa
Raportteja 31 214 Jatkuvatoimiset vedenlaatut vesistökuormituksen arvioinnissa Elisa vartiainen maria yli-renko leena laamanen riikka elo joni koskinen Jatkuvatoimiset vedenlaatut vesistökuormituksen
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotKosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa
Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotKerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan
1 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan UusiRaha-hankkeen veden laadun seuranta-osiossa tutkittiin miten kerääjäkasvit
LisätiedotRavinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVeden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotKokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli
Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,
LisätiedotRAMBOLL WATER TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON OPEROINNISSA
RAMBOLL WATER TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON OPEROINNISSA Anna Sipilä Vesihuolto 2019 16.5.2019 Jyväskylä 1 MIKSI TEKOÄLY? Vedenpuhdistamoilla mitataan nykyisin paljon eri asioita pelkästään
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotOjitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia
Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia Kersti Haahti, Harri Koivusalo, Lassi Warsta & Teemu Kokkonen, Luke, Vantaa Vesi- ja
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikkoalueen vaikutusten tarkkailu
Rantamo-Seittelin kosteikkoalueen vaikutusten tarkkailu Loppuraportti Jaana Hietala KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN KUNTAYHTYMÄ Kerava 18.12.212 Sisältö 1. KOSTEIKKOHANKE... 3 2. TARKKAILUN PERUSTEET...
LisätiedotHiidenveden vedenlaatu 15.8.2005
LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
LisätiedotVihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025
9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus
LisätiedotItämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä
27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotKipsi vähentää peltomaan
Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus
LisätiedotTEHO Plus -hankkeen raportti 5/2014 VUOHENOJAN VEDENLAATUMITTAUSTEN TULOKSIA JONI KOSKINEN
TEHO Plus -hankkeen raportti 5/2014 VUOHENOJAN VEDENLAATUMITTAUSTEN TULOKSIA JONI KOSKINEN SISÄLLYS 1. Johdanto 3 2. Vuohenojan valuma-alue 4 2.1 Luonnontieteellinen tausta 4 2.2 Vuohenojan kosteikkoprojekti
Lisätiedot142 02.10.2012 104 25.06.2013 137 27.08.2013 71 20.05.2014
EURAJOEN JOKIVEDEN KÄYTTÖKIELTO 64/64.641/2013, 280/62.623/2013 PJSYMPLK 02.10.2012 142 JVP-Eura Oy:n jätevesipuhdistamolla tapahtuneiden laiterikkojen seurauksena Eurajokeen on päässyt puutteellisesti
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESIREITIN VARRELLA (MAISA) 1.1.2010-31.3.2014
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESIREITIN VARRELLA (MAISA) 1.1.2010-31.3.2014 Tarja Stenman, Tiina Siimekselä, Anneli Ylimartimo ja Samuli Lahtela Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
LisätiedotMaatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus
Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus MAISA hankkeen päätösseminaari, 19.3.2014 1 HAJAKUORMITUS Maatalous Metsätalous Hulevedet Haja-asutus Turvetuotanto
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotKäyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006)
KombiTemp HACCP Elintarviketarkastuksiin Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) web: web: www.haccp.fi 2006-05-23 KombiTemp HACCP on kehitetty erityisesti sinulle, joka työskentelet elintarvikkeiden
LisätiedotPaimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä
Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Eliisa Punttila, projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto Peltojen kipsikäsittely
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotPuun kasvu ja runkomuodon muutokset
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa
LisätiedotLIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista
LIITE 9 Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta Kartta vedenlaadun seurantapisteistä Koosteet seurantatuloksista Yhteenveto Ruonanjoen ja lähiojien vedenlaatutuloksista Ruonanjoki, näytteenottopaikat pohjoisesta
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
LisätiedotPyhäjärven hoitokalastus
Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotPikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260. langaton käsimittari. Nokeval
Pikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260 langaton käsimittari Nokeval Yleiskuvaus KMR260 on helppokäyttöinen käsilämpömittari vaativiin olosuhteisiin. Laite on koteloitu kestävään roiskevesisuojattuun
LisätiedotPUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011
PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden
LisätiedotIR Communicator 3 KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA
IR Communicator 3 KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA Koodi nro 2071 1111 Koodi nro 2071 1111 Rev. 0 Sivu 2/13 IR Communicator 3 Käyttäjän käsikirja Esipuhe Tämä käsikirja on tarkoitettu IR Communicator 3 laitteelle,
LisätiedotPAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro
PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden
LisätiedotJatkuvatoiminen kuormitusseuranta Vesijärven valuma-alueella
Jatkuvatoiminen kuormitusseuranta Vesijärven valuma-alueella 2016-2018 30.4.2019 Janika Nyberg ja Matti Kotakorpi 2 (14) Sisällys Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Tulokset... 4 Sameuden ja fosforipitoisuuden
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotPellon muokkaus ja kasvipeitteisyys
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden
LisätiedotVEDEN LAADUN MITTAAMINEN JATKUVATOIMISILLA MITTAUSANTUREILLA SAVIJOEN VALUMA-ALUEELLA
VEDEN LAADUN MITTAAMINEN JATKUVATOIMISILLA MITTAUSANTUREILLA SAVIJOEN VALUMA-ALUEELLA Sauli Jaakkola Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Maatalous- ja ympäristöteknologia 02/2013
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotVedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen
1 Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä 3.6.2014 tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 30.6.2014 L U O D E C O N S U L T I N G O Y,
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
Lisätiedot