PALOSAAREN KAMPUSALUEEN KANSALAISRAATI JA KEHITTÄMISKÄVELY JA Loppuraportti

Transkriptio

1 PALOSAAREN KAMPUSALUEEN KANSALAISRAATI JA KEHITTÄMISKÄVELY JA Lppuraprtti

2 JOHDANTO Uusi paikallisuus hanke järjesti Vaasan kampusalueen kehittämisestä yhdistetyn kansalaisraadin ja kehittämiskävelyn yhteistyössä Åb Akademin ja Vaasan ylipistn tutkijiden kanssa. Kampusalue laajenee ja kehittyy, kun ylipistn vieressä sijaitsevia ppilaitksia ja rakennuksia krjataan ja laajennetaan. Palsaaren kampusraadin ja kehittämiskävelyn tavitteena li tuda esiin alueen käyttäjien näkemyksiä ja mielipiteitä mahdllisimman laajasti kampusalueen kehittämistyön phjaksi. Mukaan raatiin kutsuttiin niin lähialueen asukkaita ja yrittäjiä kuin alueella piskelevia ja työskenteleviä. Asiantuntijiksi ja kävelyn vetäjiksi pyydettiin kaupungin ja ppilaitsten edustajia. Yhdistetyllä kansalaisraadilla ja kehittämiskävelyllä haluttiin testata, miten menetelmät spivat yhteen, ja tuk kehittämiskävely raatilaisille lennaista lisätieta käsiteltävästä aiheesta. Tämä raprtti kuvaa kampusraadin prsessin sekä julkilausuman. 2

3 YHTEENVETO Palsaaren kampusalue laajenee. Ammattikrkeakulut yhdistyvät ja muuttavat ylipista vastapäätä, jssa remntti n juuri alkanut. Vanha tekun rakennus, jka n sa ammattikrkeakulua, n niin ikään krjaustöiden kurissa. Ylipistn eteen aletaan rakentaa uutta energialabratrita vuden 2015 aikana. Opiskelija- ja työntekijämäärät alueella kasvavat humattavasti, ja se vaatii phdintaa ja suunnittelua paitsi itse kampusalueella, myös sen lähiympäristössä. Tätä suunnittelutyötä vat tehneet ammattilaiset ppilaitsten kanssa. Åb Akademin ja Vaasan ylipistn tutkijiden alitteesta Uusi paikallisuus hanke järjesti kampusalueen kehittämisestä kansalaisraadin, jssa taviteltiin alueen käyttäjien näkökulmaa aiheeseen. Aluekehittämisen teemaa täsmennettiin kansalaisraadin tsikssa: Kaikkien yhteinen Palsaaren kampus - Miten kampusalueesta tehdään kaikkien yhteinen paikka? Kansalaisraadin lisäksi sallistujille tarjttiin mahdllisuus sallistua kehittämiskävelylle kampusalueella. Tutkijita kiinnsti erityisesti, tuk kehittämiskävely lennaista lisäarva kansalaisraatiin, jssa tiedn saannilla n tärkeä merkitys. Kampusraatiin sallistui 17 henkilöä, jista vain pieni sa (6 henk.) sallistui kaikkina klmena iltana. Raatilaiset edustivat alueen erilaisia käyttäjäryhmiä melk hyvin. Ensimmäisenä iltana he saivat asiantuntijatieta kampusalueesta ja sen kehittämisen suuntaviivista ylipistn ja kaupungin edustajilta, sekä pääsivät keskustelemaan heidän kanssaan. Seuraavana iltana käveltiin kampusalueella ppaiden jhdlla ja tutustuttiin ympäristöön sekä keskusteltiin ppaina timivien ppilaitsten ja yritysten edustajien kanssa. Klmantena iltana raatilaiset mudstivat man kkemuksensa sekä saamansa tiedn phjalta yhteisen julkilausuman eli timenpide-ehdtuksia siitä, miten kampusaluetta tulisi kehittää, jtta kaikki käyttäjäryhmät kkisivat paikan makseen. Julkilausuman timintaehdtukset vat knkreettisia. Kampusraadin ajatuksena n lähinnä alueen laajempi avaaminen kaikkien palsaarelaisten käyttöön ja alueen elävöittäminen tapahtumilla. Myös liikennepulmiin mietittiin ratkaisuehdtuksia. Julkilausuma luvutettiin kaupunginvaltuustn puheenjhtajalle pari viikka kansalaisraadin jälkeen. Tiedtustilaisuudessa li läsnä paitsi raatilaisia, jtka esittelivät ja luvuttivat julkilausuman, myös ppilaitsten sekä median edustajia. Palaute kampusraadista li pääsin hyvää. Mnen raatilaisen mielestä aihe li niin mielenkiintinen ja keskustelua herättävä, että klmen illan mittainen raati kettiin liian lyhyeksi ajaksi. Keskusteluissa ei päästy etenemään riittävän syvälle. Kansalaisraatia menetelmänä pidettiin kuitenkin hyvänä tapana saada esiin käyttäjien näkökulmia. Oppilaitsten edustajilta tuli useita kiitksia siitä, että tällainen tilaisuus järjestettiin. Julkilausumaa pidettiin yleisesti hyvin käytännönläheisenä ja tteuttamiskelpisena. 3

4 SISÄLLYSLUETTELO Jhdant 2 Yhteenvet 3 1. Kansalaisraati ja kehittämiskävely, uudenlaisia vaikuttamisen tapja 5 2. Palsaaren kampusraati ja kehittämiskävely Organisijatah Ohjausryhmä Teema Raadin jäsenet Asiantuntijat Prsessi 7 3. Palsaaren kampusraadin julkilausuma 9 LIITE 1. Vetäjät 11 LIITE 2. Raadin jäsenet 12 LIITE 3. Kampusraadin mains 13 LIITE 4. Aikataulu 14 LIITE 5. Asiantuntijakeskustelujen muistiinpant 17 LIITE 6. Palautekste Palsaaren kampusraadista 26 Yhteystiedt 30 4

5 1 KANSALAISRAATI JA KEHITTÄMISKÄVELY, UUDENLAISIA VAIKUTTAMISEN TAPOJA Kansalaisraati n sallistumisen menetelmä, jssa keskeistä n asiiden yhdessä phtiminen ja ait keskusteleminen. Kansalaisraadeissa käsitellään yhteistä näkökulmaa kaipaavia asiakknaisuuksia, kuten asuinalueen tai palveluiden kehittämistä. Lisäksi raadeissa vi lla aiheena esimerkiksi nurten, vanhusten tai maahanmuuttajien tarpeet. Kun asiiden käsittelyyn annetaan aikaa ja tieta sekä jkaisen näkökanta kuunnellaan, yhteisen ymmärryksen löytyminen vaikeissakin asiissa n mahdllinen. Kansalaisraadin sallistujat (raatilaiset) tapaavat nin 2-5 päivänä, jiden aikana käydään mnipulisia keskusteluita kulutettujen hjaajien jhdlla. Raatilaiset saavat myös kuulla käsiteltävän kysymyksen kannalta leellisia asiantuntijita. Lpuksi raatilaiset laativat aiheesta yhteisen julkilausuman, jka esitellään tiedtustilaisuudessa käsiteltyyn aiheeseen vaikuttaville tahille kuten kunnan päättäjille, medialle tai muille aiheesta kiinnstuneille. Kansalaisraadin tavitteena n kerätä ajankhtaista tieta kuntalaisten ajatuksista. Käytössä levat menetelmät varmistavat sen, että jkaisen raatisallistujan mielipide humiidaan eivätkä ryhmän yksittäiset jäsenet pääse hallitsemaan mielipiteen mudstamista ryhmässä. Yhdessä käydyn keskustelun jälkeen käsiteltävästä asiasta mudstetaan yhteinen näkemys. Kansalaisraati-menetelmä täydentää kunnassa j lemassa levia sallistumisen ja vaikuttamisen mahdllisuuksia. Ennen kaikkea se tarjaa arvkasta tieta viranhaltijille ja päättäjille. Kansalaisraadin sallistujista mudstetaan khdealue pieniskssa, tisin sanen kansalaisraadin sallistujat edustavat mahdllisimman laaja-alaisesti khdealueensa väestöä. Raatilaisia valitessa tetaan humin se, että mukaan saadaan sallistujia kaikista ikä- ja ammattiryhmistä sekä mlemmista sukupulista alueen väestörakennetta vastaavalla tavalla. Kansalaisraadin sallistujat vat vapaaehtisia ja heidät valitaan raatiin ilmittautuneiden juksta. Alueellisen rajauksen lisäksi sallistujat vidaan valita tietystä väestöryhmästä. Esimerkkejä tällaisista raadeista vat lleet esimerkiksi nurten ja ikäihmisten kansalaisraadit, jihin n valittu mahdllisimman edustava jukk tietyn ikäisiä tietyn alueen asukkaita. Kansalaisraadin kk määritellään etukäteen ja se vaihtelee raatilaisen välillä. Demkratian timinta n perustunut kansalaisten näkemysten summaamiseen kllektiivisiksi päätöksiksi esimerkiksi äänestämisen kautta. Teria deliberatiivisesta demkratiasta n nyt nstamassa keskiöön keskustelevan demkratian ihanteen. Tällä tarkitetaan kansalaisille annettavaa yhtäläistä mahdllisuutta sallistua julkiseen keskusteluun ennen varsinaista päätöksenteka. Tavitteena n, että päätökset perustuvat laaja-alaiseen ja mnipuliseen julkiseen keskusteluun, harkintaan ja punnintaan ja niillä n kansalaisten tuki. Kehittämiskävely n rutsalaislähtöisen turvallisuuskävelyn (tryckhetsvandring) muunns, jta n testattu aiemmin Uusi paikallisuus hankkeessa. Kehittämiskävely n tapa saada kehitettävän alueen keskeiset timijat tapaamaan tisensa asiantuntevan järjestäjän jhdlla ja keskustelemaan yhdessä paikista ja niiden kehittämisestä. Kehittämiskävelyn reitti ja pysähdyspaikat n etukäteen suunniteltu. Kävelyn aikana ja pysähdyspaikilla keskustellaan ja mahdllisesti kirjataan humiita ja ehdtuksia lmakkeille. Kehittämisen khteet valkuvataan. Lpuksi kknnutaan kahvin ääreen vetämään keskustelua yhteen. Järjestäjä kkaa kävelystä kuvitetun raprtin, jnka avulla kehittämistyötä vidaan viedä eteenpäin esimerkiksi kunnalliseen päätöksentekn. 5

6 2 PALOSAAREN KAMPUSRAATI JA KEHITTÄMISKÄVELY 2.1 Organisijatah Uusi paikallisuus hanke n kansalaistiminnan kehittämishanke, jka hakee paikallisyhteisöjen uudenlaisen yhteisöllisyyden ja sallisuuden mutja muuttuvassa yhteiskunnassa. Hanke timii klmella pilttipaikkakunnalla: Vaasan Palsaarella, Tampereen Hervannassa sekä Kemijärvellä. Hanke n viisivutinen ( ) ja sen rahittaa kknaisuudessaan Raha-autmaattiyhdistys ry. Yhtenä erityisenä kehittämisen khteena hankkeessa n kansalaisvaikuttaminen. Kansalaisraati kettiin sellaiseksi menetelmäksi, jta haluttiin hankkeessa testata. Kaikki pilttipaikkakunnat tteuttivat ensimmäiset kansalaisraadit vuden 2012 aikana, ja sen jälkeen niitä n järjestetty lisääkin. Palsaaren sahankkeessa kampusraati li järjestyksessä tinen kansalaisraati. Kampusraati järjestettiin Åb Akademin tutkijathtri Peter Ehrströmin alitteesta. Hän timii Palsaaren sahankkeen hjausryhmässä. Yhdessä Vaasan ylipistn tutkijathtri Harri Raisin kanssa hän tutkii kansalaisraateja kansalaisvaikuttamisen välineinä. Palsaaren kampusraati sekä kyberturvallisuuteen liittyvä Pirkka 14 valmiusharjituksen kansalaisraati livat tutkimuksen case-tapauksia, jissa mlemmissa li erityispiirteenä alueelle jalkautuminen kampusraadissa kehittämiskävely ja valmiusharjitusraadissa sallistuminen simulituun kyberturvallisuuden harjitustilaisuuteen. 2.2 Ohjausryhmä Kampusraadin järjestelyaikataulu li sen verran tiukka, että varsinaista hjausryhmätyöskentelyä ei llut. Järjestäjät kuitenkin infrmivat kampusalueen ppilaitksia sekä kaupungin kaavitusviranmaisia raadista ja pyysivät heiltä näkemyksiä raadin järjestämisestä ja yksityiskhdista. 2.3 Teema Kampusraadin teemana li Palsaaren yhteinen kampus ja tarkentavana kysymyksenä Miten kampusalueesta tehdään kaikkien yhteinen paikka?. Tavitteena li tuda esiin mahdllisimman laajasti alueen käyttäjien näkemyksiä ja mielipiteitä kampusalueen kehittämistyön phjaksi. 2.4 Raadin jäsenet Kansalaisraadin sallistujien tulisi edustaa khdeväestöä tilastllisesti pieniskssa iän, sukupulen, äidinkielen ja muiden aiheelle merkityksellisten tekijöiden suhteen. Palsaaren kampusalueen kehittämisessä haluttiin kuitenkin painttaa ainastaan sallistujien suhdetta kampusalueeseen ja raatiin haettiin piskelijita, alueella työskenteleviä, yrittäjiä sekä lähialueen asukkaita. Tavitteeksi asetettiin, että jkaisesta ppilaitksesta raadissa lisi edustus sekä ppilaista että henkilökunnasta, ja näiden lisäksi lisi pari yrittäjää ja asukasta. Tavite ei aivan täyttynyt, mutta jkaisesta käyttäjäryhmästä saatiin kuitenkin edustus. Kuten 6

7 kaikissa Uusi paikallisuus hankkeen kansalaisraadeissa, ei ilmittautumisia saatu niin palja, että heidän jukstaan lisi vitu valita mahdllisimman edustava ts. Kaikki ilmittautuneet tettiin siis mukaan. Kampusraatiin ilmittautui 18 henkilöä. Yksi ennakkn ilmittautuneista ei päässytkään paikalle, ja muutama sallistui vain yhtenä iltana. Vähintään kahtena iltana sallistui 8 henkilöä, kaikkina klmena iltana 6. Vaikka tapahtumaa markkinitiin useamman illan kansalaisraatina, jhn sisältyy kehittämiskävely, mni ilmittautuneista luuli tapahtumaa yhden illan mittaiseksi. Tdennäköisesti tästä syystä sallistuminen ja situtuminen raatiin livat heiklla taslla. 17 raatilaisesta 6 li piskelijita, 4 alueen työntekijöitä, 4 alueen asukkaita ja 3 yrittäjiä. Osalla raatilaisista li kaksisrli eli he kuuluivat useampaan kuin yhteen käyttäjäryhmään. Raatilaisten ikä vaihteli välillä vutta. 2.5 Asiantuntijat Prfessri Hannu Katajamäki kerti ensimmäisenä asiantuntijana kansalaisraadista yhtenä kansalaisvaikuttamisen frumina. Kaavitusjhtaja Päivi Krkealaaks kerti Vaasan kaupungin suunnitelmista kampusalueen kehittämiseksi. Kaupunginvaltuustn puheenjhtaja Jakim Strand kerti ajatuksistaan, tulevaisuuden suunnitelmista, yhteistyöstä ja niiden taustalla levista tekijöistä. Tiivistelmä asiantuntijiden alustuksista ja keskustelusta löytyy liitteestä 5. Kehittämiskävelyllä li useita asiantuntijita ppaina. Arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinna kerti entisen Puuvillatehtaan alueen muutstöistä ja esitteli esimerkkinä vanhaan vimalaitkseen rakennettua ravintlaa. Vaasan ammattikrkeakulun rehtri pasti raatilaisia klmen ppilaitksen yhteisessä Technbtnialabratrissa sekä ammattikrkeakulun tilissa, jissa li remntti kiivaimmillaan. Tiedekirjast Tritnian jhtaja Raija Löytölä kerti kirjastn timintaperiaatteista, ja lpuksi vielä Nvian pettaja Ulla Penttinen sekä rakenteilla levan Medibtnia-krttelin rakennustöistä vastaava Rbert Grönblm kertivat, mitä Medibtnia-krtteliin n suunniteltu. 2.6 Prsessi Kampusraatia alettiin suunnitella elkuussa 2014 ja se tteutettiin marraskuun lpulla. Suunnitteluryhmänä timivat tutkijathtrit Harri Raisi ja Peter Ehrström sekä Uusi paikallisuus hankkeen prjektipäällikkö Anne Majaneva. Käytännön järjestelyistä vastasi viimeksimainittu. Peter Ehrström timi raadissa myös fasilitaattrina. Suunnittelutyö käynnistyi teeman ja kysymyksen määrittelyllä, jnka jälkeen asiasta tiedtettiin ppilaitksia ja heiltä pyydettiin näkökulmia aiheeseen. Vastausten perusteella kehittämiskävelylle päätettiin ttaa mukaan myös Palsaaren Yrityskeskus, jka hallinni mnia tilja alueella. Seuraavaksi mutiltiin raadin mainstusja tiedtustekstejä ja ryhdyttiin mainstamaan raatia. Sähköpstimainksia lähetettiin ppilaitksiin ja Vaasan Yrittäjien kautta alueen yrittäjille, sekä prjektipäällikön kntaktien kautta paikallisille asukkaille ja yhdistyksille. Näiden lisäksi käytettiin lehti-ilmitusta ja ssiaalista mediaa. Samaan aikaan ilmittautumisten kanssa prjektipäällikkö hulehti käytännön järjestelyistä: asiantuntijiden ja ppaiden hankkimisesta, kävelyn reitin ja aikataulun suunnittelusta, tiedn jakamisesta eri sapulille, tiljen ja tarjilun varauksista sekä fasilitaattrien rekrytinnista ja perehdyttämisestä. 7

8 Fasilitaattreiksi eli keskustelujen hjaajiksi saatiin tutkijathtri Peter Ehrströmin lisäksi prjektitutkija Hanna-Kaisa Pernaa Vaasan ylipiststa sekä prjektiassistentti Leena Lehtla Levón-instituutista. Raatipäivien aikataulu löytyy liitteestä 4. Itse raatipäivät käynnistyivät maanantai-iltana kkntumisella Vaasan Setlementtiyhdistyksen rukasaliin, jssa li tarjlla syötävää ja jutavaa. Peter Ehrström ja Anne Majaneva kertivat kampusraadin taustasta ja tavitteista sekä kansalaisraadista vaikuttamisen välineenä. Tämän jälkeen raatilaiset kertivat hieman itsestään. Ilta päättyi asiantuntijiden alustuksiin ja siitä virinneeseen keskusteluun (LIITE 6). Fasilitaattrit kirjasivat keskustelua muistiin. Tiistai-iltana li kehittämiskävelyn vur. Prjektipäällikkö jaki halukkaille muistiinpanvälineet. Hän myös tallensi kävelyn aikana vierailukhteita valkuvina ja videina. Kävely kesti pari tuntia ja sen päätteeksi jatkettiin keskusteluja Vaasan Setlementtiyhdistyksen tilissa iltapalaa nauttien. Fasilitaattrit kirjasivat jälleen keskustelua muistiin. Muistiinpant livat käytettävissä trstai-illan kkntumisessa. Arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinna (vas) ja Tritnian jhtaja Raija Löytölä (ik) esittelemässä khteita kehittämiskävelyllä. Trstai-iltana fasilitaattrit hjasivat raatilaisten keskustelua, jta käytiin saadun asiantuntijatiedn ja kehittämiskävelyn phjalta. Illan päätteeksi raatilaiset mutilivat fasilitaattrien hjauksessa julkilausuman, jka n sallistujien yhteinen näkemys siitä, miten kampusaluetta tulisi kehittää, jtta kaikki visivat kkea paikan makseen. Kiistanalaisia asiita ei kirjitettu julkilausumaan. Julkilausuman mutilun jälkeen sallistujat täyttivät vielä palautelmakkeet. Kste palautteista löytyy liitteestä 6. Prjektipäällikkö stilisi julkilausuman tekstin ja lähetti sen sallistujille kmmentitavaksi. Alun perin julkilausuman tiedtustilaisuus li suunniteltu pidettäväksi 3.12., mutta kska kaupungin edustajat livat estyneitä sallistumaan kyseisenä ajankhtana, tilaisuus siirrettiin pidettäväksi Tullin paikalla li kaksi edustajaa kaavituksesta sekä kaupunginvaltuustn puheenjhtaja Jakim Strand, jlle julkilausuma luvutettiin. Myös ppilaitsten sekä median edustajia li paikalla. Phjalainen julkaisi aiheesta artikkelin seuraavana päivänä tsiklla Asukasraati vaatii avinta kampusaluetta. 8

9 3 PALOSAAREN KAMPUSRAADIN JULKILAUSUMA Miten Palsaaren kampusalueesta saataisiin kaikkien yhteiseksi kkema alue? Tätä kysymystä phdittiin klme iltaa kestäneessä kansalaisraadissa, jhn kuului myös pastettu kehittämiskävelykierrs alueella. Kansalaisraadin sallistujat kttiin edustamaan niin piskelijita ja ppilaitsten henkilökuntaa, kuin lähialueen asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiäkin. Kansalaisraadissa sallistujat kuulivat aluksi klme asiantuntijaesitystä aiheen ympäriltä ja pääsivät keskustelemaan asiantuntijiden kanssa. Tisena iltana raati käveli kampusalueella ppaiden jhdlla ja keskustelu jatkui heidän kanssaan. Klmantena iltana raati mudsti yhteisen ehdtuksensa, julkilausuman, kampusalueen kehittämisestä. Nykyisellään kampusalue mielletään lähinnä ylipistssa piskelevien ja työskentelevien maksi paikaksi, vaikka kaunis kampus visi tarjta tekemistä ja paikkja muillekin. Kampusalue n laajenemassa, kun viereisten rutsin- ja sumenkielisten ammattikrkeakulujen remntit ja laajennukset valmistuvat. Seinien lisäksi n mietittävä myös sisältöä. Sen vuksi järjestettiin kansalaisraati, jtta alueen nykyiset sekä mahdllisesti tulevat käyttäjät pääsisivät kertmaan yhteisen näkemyksensä asiasta. Palsaaren kampusraati järjestettiin yhteistyössä Åb Akademin pst dc tutkija Peter Ehrströmin, jka timi raadin päävetäjänä, ja Vaasan ylipistn tutkijathtri Harri Raisin kanssa. Kirjureina ja keskustelunhjaajina timivat Leena Lehtla ja Hanna-Kaisa Pernaa Vaasan ylipiststa. Alueen ppilaitsten rehtrit ja jhtajat vat lleet mukana kansalaisraadin suunnittelussa ja kehittämiskävelyllä. Sumen Setlementtiliitn krdinima Uusi paikallisuus hanke timi raadin ja kävelyn käytännön järjestäjänä. Vaasassa Anne Majaneva Prjektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palsaaren sahanke Sumen Setlementtiliitt ry Vaasan Setlementtiyhdistys, Huvilakatu 1, Vaasa , anne.majaneva@setlementti.fi 9

10 KAIKKIEN YHTEINEN PALOSAAREN KAMPUS Miten Palsaaren kampusalueesta saadaan kaikkien yhteiseksi kkema alue? Kansalaisraati Julkilausuma 1. Liikenne Pysäköintipaikkjen määrä kampusalueella ei riitä nykyisinkään tarpeisiin, saati sitten väkimäärän lisääntyessä. Raati ehdttaa, että ngelmaa lähdetään ratkaisemaan ensisijaisesti parantamalla jukkliikennettä, ja vasta tissijaisesti lisäämällä pysäköintipaikkja kampusalueelle. Kasvava piskelijamäärä tulee lisäämään jalankulkuliikennettä Wlffintien yli. Turvallisuuden nimissä autliikenne n speutettava lisääntyvään piskelijamäärään ja Wlffintien ylityksiin, esimerkiksi lisäämällä sujateitä, yli- tai alikululla, tai muuttamalla sa Wlffintiestä hidaskaduksi. 2. Alueen yhteiskäyttö iltaisin ja vapaa-ajalla Kampusalueen käyttöä iltaisin ja vapaa-ajalla tulee lisätä käyttöasteen kasvattamiseksi, vukrakulujen tasaamiseksi ja alueen avaamiseksi myös muille kuin piskelijille ja henkilökunnalle. Esimerkiksi Vaasa-pistlle ja Arbikselle visi tarjta tilja vukralle. Myös Palsaaren kulun tiljen iltakäyttöä vi selvittää. Kampusalueesta tulisi luda avimempi tila, sellainen, mihin visivat tulla myös muut kuin piskelijat ja henkilökunta. Esimerkiksi yhdistyksille visi tarjta halpaa tai ilmaista kkustilaa. Erilaiset timijat yhdessä vivat synnyttää uutta timintaa. Kampusalueella tulisi järjestää esimerkiksi avimet vet tapahtumia. Kampusalueen tiljen käyttöä edistää, js kaikkia tilja vi varata yhdestä palvelusta. 3. Yhteistyö Visik Vaasan kaupunki sijittaa kampusaluetta tukevia timintjaan alueelle? Pitäisi perustaa työryhmä Palsaaren ja kampusalueen eri timijista phtimaan yhteistyötä ja kampusalueen avaamista suurelle yleisölle. 4. Palsaaren kehittäminen Palsaarta suunniteltaessa n tettava humin kaikki käyttäjäryhmät yhdessä. 5. Kansainvälisyys Yhä suurempi sa alueen piskelijista ja työntekijöistä n ulkmaalaisia. Ilta- ja vapaa-ajan tapahtumat visivat auttaa kansainvälisiä piskelijita ja työntekijöitä pääsemään sumalaisiin yhteisöihin. Tapahtumista ja vapaa-ajan vietn mahdllisuuksista pitäisi tiedttaa paremmin kampusalueella myös englanniksi. Kampusalueen läheisyyteen visi järjestää enemmän vapaa-ajan timintaa, jka tukisi sekä kampusalueen että Palsaaren elävöittämistä. Esimerkiksi Palsaaren trille visi jäädyttää luistinradan (musiikkia, tarjilua, jne), kesällä järjestää vaikka kripallturnauksen ylipistn pysäköintialueella, tai ravintlapäivän kaltaisia tempauksia ympäri Palsaarta. 10

11 LIITE 1 Vetäjät Peter Ehrström, tutkijathtri, Åb Akademi Anne Majaneva, prjektipäällikkö, Uusi paikallisuus hanke Hanna-Kaisa Pernaa, prjektitutkija, Vaasan ylipist Leena Lehtla, prjektiassistentti, Levón-instituutti 11

12 LIITE 2 Raadin jäsenet Rist Helin Hannes Wallin Ulla Penttinen Kari Laitala Jari Peltnen Mirja Kiviniemi Raija Löytölä Aki Petäjä Iina Knttinen Lauri Ovaska Jelena-Jhanna Nrrgårds Maria Byhlm Kim Byhlm Susanna Bergkulla Ry Bergkulla Senni Krhnen Erkki Kumpeli Sinikka Kumpeli 12

13 LIITE 3 Kampusraadin mains 13

14 LIITE 4 Aikataulu KAIKKIEN YHTEINEN PALOSAAREN KAMPUS Kansalaisraati Vaasan Setlementtiyhdistys, Huvilakatu 1, Vaasa 1. päivä, maanantai kl Kknnutaan rukasaliin. Kahvia ja iltapalaa n tarjlla vapaasti haettavissa kk illan ajan : Tervetultivtus ja kansalaisraatiprsessin esittely Peter Ehrström ja Anne Majaneva : Esittelykierrs Keitä me lemme ja miksi lemme täällä? : Lyhyt tauk : 1. asiantuntija Hannu Katajamäki: kampusraadin kulutuspliittinen tausta, deliberatiivinen demkratia : 2. asiantuntija Jakim Strand: Vaasan kaupungin visi kampusalueesta : 3. asiantuntija Päivi Krkealaaks: kaavituksen visi kampusalueesta : Asiantuntijiden tenttaus Raatilaiset kysyvät kysymyksiä asiantuntijilta. Fasilitaattrit kirjaavat keskustelua ylös. Peter mderi keskustelua : Keskustelua pienryhmissä Kaksi ryhmää, eri tilissa. Kummassakin ryhmässä kaksi fasilitaattria, jista tinen hjaa keskusteluja ja tinen kirjaa ylös : Päätössanat kaikille yhteisesti rukasalissa 14

15 2. päivä, tiistai kl Kehittämiskävelyilta. Peter vetää kävelyn. Fasilitaattrit kirjaavat keskusteluja ylös vierailupaikissa. Raatilaisia pyydetään kirjaamaan tärkeimmät humit ylös itselleen. Ne timivat yhdessä fasilitaattreiden kirjausten kanssa keskustelujen phjana kävelyn jälkeen : Kkntuminen Fabriikin parkkipaikalle kentauripatsaan juurelle (Ylipistnranta), kehittämiskävelyn ja reitin esittely Peter Ehrström : Kehittämiskävely kampusalueella Gunilla Lång-Kivilinna kert arkkitehtuurista ja muutstyöstä alueella (10 min) PYK, Peter (5-10 min) Technbtnia, Taun Kekäle (10 min) Vaasan ylipist, Matti Jakbssn (10 min) Tritnia, Raija Löytölä (10 min) VAMK, Taun Kekäle (10 min) Medibtnia-suunnitelmat, Rbert Grönblm (10 min) Nvia, Ulla Penttinen (10 min) Paluu Setlementille : Iltapala Setlementillä ja keskustelua pienryhmissä Kaksi ryhmää, eri tilissa. Fasilitaattrit kirjaavat keskustelua ja kirjittavat ne puhtaaksi keskiviikn aikana, jtta ne vat käytettävissä trstaina : Päätössanat kaikille yhteisesti rukasalissa. 15

16 3. päivä, trstai kl Julkilausuman tekeminen. Palautteen kerääminen. Kahvia ja iltapalaa vapaasti haettavissa kk illan ajan : Kkntuminen Setlementille, päivän aikataulu : Julkilausuman valmistelua pienryhmissä Kaksi ryhmää, eri tilissa. Fasilitaattrit kirjaavat ja muistuttavat julkilausuman lunteesta : Lyhyt tauk : Julkilausuman mutilua kaikki yhdessä : Päätössanat kaikille yhteisesti rukasalissa. Kiitkset ja palautteen keruu (lmakkeet). 16

17 LIITE 5 Asiantuntijakeskustelujen muistiinpant Kansalaisraati Peter tivtti kaikki tervetulleiksi ja esitteli kansalaisraadin sekä kehittämiskävelyn ideaa. Peter kerti myös päivien hjelmasta, sekä pienryhmien timinnasta. Raadin lpputulksesta kirjitetaan julkilausuma, jhn tulee kansalaisraadin mielipide kirjattuna. Julkilausuma annetaan Vaasan kaupungille aamupäivällä. Peter kerti Palsaaren histriasta pähkinänkuressa sekä kansalaisraadin merkityksestä Palsaaren tulevaisuuden suunnittelussa. Fasilitaattrit Hanna-Kaisa ja Leena esittelivät itsensä ryhmälle. Anne Majaneva kerti Uusi paikallisuus-hankkeesta ja kansalaisraadin rlista lähidemkratian välineenä: - Kansalaisraadin erityispiirteenä n edustuksellisuus, asiiden phdinta ja asiantuntijiden kuuleminen. - Pienryhmäkeskusteluissa pyritään saamaan kaikkien ääni kuuluviin. Julkilausuma sisältää knkreettisia timintaehdtuksia. - Kehittämiskävely n muunns rutsalaisesta trygghetsvandring -kävelystä, jka n hyväksi havaittu tapa saada ihmisiä yhteen ja keskustelua alkuun. - Uusi paikallisuus-hanke n kansalaistiminnan kehittämishanke, jka timii neljällä paikkakunnalla. Prjektia jhdetaan Helsingistä RAY:n rahittamana. Tavitteena n tteuttaa uusia kansalaisjärjestöjen välisiä timintatapja, kunnan ja järjestöjen välistä kmmunikaatita ja kehittää yhteisöllisyyttä paikkakunnilla. Esittelykierrksella kansalaisraadin sallistujat kertivat taustistaan ja syistä raatiin sallistumiseen. Opiskelijat kertivat tuntevansa kampusalueen ulkpulista Palsaarta jnkin verran. Palsaaren histria li heille jnkin verran tuttu, mielenkiinta herättävä alue. Asukkaat kertivat tuntevansa kampusaluetta, alue n muuttunut paljn heidän alueella asumisensa aikana. - Kansalaisraadille esitettiin karttja ja heille esitettiin mietittäväksi yhdessä, mistä fyysisestä alueesta kampusalue mudstuu. - Kampusalueen kehittyminen kiinnstaa asukkaita, samin käytännön liikennejärjestelyt. - Opiskelijat kertivat kuulleensa kansalaisraadin käsitteestä ylipist-pintjen yhteydessä. - Ajankhtaisena asiana mietitytti Palsaaren kulun lpettamisesta kirjitettu artikkeli saman päivän Phjalaisessa. Kansalaisraati piti taun ja nautti iltapalaa ennen asiantuntijiden kuulemista. 17

18 Prfessri Hannu Katajamäki kerti ensimmäisenä asiantuntijana kansalaisraadista yhtenä kansalaisvaikuttamisen frumina. Demkratian keint vat laajentuneet ja uudenlaista, keskustelevaa demkratiaa kutsutaan deliberatiivikseksi demkratiaksi. Deliberaatin lppupäätelmänä saatava tuts n tettava humin päätöksentessa. Kansalaisille n annettava mahdllisuus vapaasti phtia asiita, jista päädytään lppupäätelmiin. Erilaisten asiantuntijiden kuulemisella ja ryhmätyöllä päästään tutustumaan asiihin eri näkökulmista. Vaasan ylipistssa, hallinttieteen ppiaineessa n erikissaamisena deliberatiivinen päätöksentek ja kmpleksiset, pirullisetkin ngelmat. Kansalaisraadin käyttäminen spii metdina vaikeasti lähestyttävien ngelmien phdintaan, jssa tarkastellaan khteena levaa asiaa eri näkökulmista ja työstetään yhteinen knsensus ratkaisusta. Kehittämisehdtusten eteenpäin viemisestä vastaa raadin käynnistäjä. Yhtenä tavitteena n keskustelun herättäminen asiasta: kampuksen muutkset tulevat lemaan mittavia ja varmasti keskustelua herättäviä. Keskustelussa kannattaa phtia ja ideida asiita, jita vidaan paikallisella taslla kehittää ja tteuttaa. Raatityöskentelyn ideana n myös lennkkaidenkin asiiden esiin tuminen ja keskustelu. Raadin työskentely analysidaan ja siitä kirjitetaan artikkeli tieteelliseen julkaisuun. Tämä kansalaisraati n hyvä esimerkki aluetieteellisestä kehittämisestä. Päivi Krkealaaks kaavituksesta kerti Vaasan kaupungin suunnitelmista kampusalueen kehittämiseksi. Vaasan kaupungin kknaisyleiskaava n vahvistettu ja saatettu vimaan nin kuukausi sitten. Vuteen 2020 vimassa leva maankäytön suunnitelma n laaja ja sisältää mm. terveyspalveluiden suunnittelun, Palsaaren sillan saneerauksen ja siihen liittyvän uuden salmen ylittävän kevyen liikenteen väylän. Ylipistkampuksella n pian 30 vutta vanha kaava, jka n llut hyvin timiva. Rakennusikeutta n jäljellä vielä paljn, perusajatuksena n llut puistmainen kampusalue, jka säilyy kantavana vimana tulevaisuudenkin suunnitelmissa. Inn-taln krttelissa n j rakennushanke menssa. Nvian pulella suunnitelmissa n palvelutal, jnka tieltä puretaan puutyön rakennus. Kaava n juuri lähtenyt käyntiin ja sisältää Palsaaren trin, jssa esim. grillin rakennusikeus aiheuttaa phdintaa. Ensimmäinen sa Inka-hankkeen (innvatiiviset kaupunginsat, kaupunkiplitiikan kehittämisväline; Vaasassa kestävät energiaratkaisut) rakennuksista sijittuu Wlffintielle. Siltatyö yhdistää kampusalueet tisiinsa. Siiljen alue n aina alue, jhn Academill vi laajentua. Mlemmissa kampusalueissa n yhdistetty vanhaa ja uutta arkkitehtuuria hiensti. Ylipistjen kiinteistöt haluaisivat kampusalueista mnipulisia timinnan keskuksia (työpaikkja, kauppja ym.). Vaasan mittakaavassa n humiitava myös läheiset kaupunginsat ja niillä sijaitsevat palvelut. Mansikkasaaren kehittämisestä n lemassa kaksi suunnitelmaa; kuinka paljn ylipistn laajenemiseen varataan alueita Palsaaren salmen rannalta ja itse Mansikkasaaresta? Onkilahden puistn piskelijaasuntjen purkamisesta llaan ltu yksimielisiä, alueelle ludaan tisenlaista piskelija-asumista (VOAS), jihin n lemassa j suunnitelmia. Onkilahden rannan suunnitelmat palautettiin valtuuststa, ja siihen palataan vielä. Vaskiludn trnin nusu ja linja-autaseman suunnitelmat tivtaan humiitavan myös raadin keskusteluissa. Pysäköintiratkaisujen ja Wlffintien rlin tivtaan sisältyvän myös keskusteluihin Palsaaren kampuksesta. Jakim Strand kerti ajatuksistaan tulevaisuuden suunnitelmista, yhteistyöstä ja niiden taustalla levista tekijöistä. Tutkimuskeskuksen ja saamisen keskittymän luminen Vaasaan n edellytys kehityksen jatkumiselle, uuden lumiselle. Yksityiset yritykset panstavat tutkimukseen Vaasassa enemmän kuin 18

19 julkiset laitkset, jiden tivttaisi sijittavan enemmän julkisia varja kehittämiseen ja tutkimukseen kehityskelpiselle alueelle. Tilaisuus jatkui keskustelulla ja asiantuntijiden tenttaamisella. Päiville: Palsaarella n llut kauan 5500 asukasta, nyt lasku Miksi? - Yleinen trendi n asumisväljyyden lisääntyminen. Kaavahankkeilla n tive saada asiaa krjattua: mm. Palsaaren salmelle n tulssa myös suurempia perheasuntja. Kysely tteutettu kampuksella muutama vusi sitten ppilaitsten timesta: js lisi timiva jukkliikenne, asuminen hajautuisi enemmän myös muualle. Nyt llaan lirissä pysäköintipaikkjen kanssa. - Nyt parempi tilanne jukkliikenteessä, myös pyöräilyliikenteelle pitäisi luda hyviä, suria reittejä. Keskustan sayleiskaavassa myös nämä asiat vat mietinnässä; jukkliikenne, pyöräily ja kävely pitäisi saada hukuttelevammaksi kuin autilu. Jakimille: kuinka realistinen lisi parkkihalli Wlffintien alle? - Parkkialueen rakentaminen n psitiivinen ngelma, täytyisi lla ratkaistavissa. Jukkliikenteestä keskustelua: - Linjjen suunnittelu paremmaksi, linjat kulkevat usein peräkanaa ja samaan aikaan. - Lentkenttien ja sataman liikennettä tulisi kehittää. Ensivaikutelma Vaasaan tullessa pitäisi lla mahdllisuus jukkliikenteeseen. Kampusalueesta kysymyksiä: - Rajittaak kaavamääräys ajankäyttöä ilta-aikaan? Ravintlatimintaa tai muuta ympärivurkautista hjelmaa lisi tiveena saada Palsaarelle. - Eri tyyppisiä ravintlita ja palveluita tulisi saada alueelle. - Yleisiä liikuntasaleja ei le timinnassa Palsaarella. Miten is lisi yhtenäinen kampus? - Mahdllisimman suuri ja krkeatasinen. Vaihtehtja n kaksi: klusteri tuplaantuu tai muuttaa pis. Mahdllisuudet tuplaantumiselle n hyvät. Aiheesta käytiin vielä yleistä keskustelua asiantuntijiden kanssa: 19

20 - Synergiaa Academillin ja Mansikkasaaren pulelle tulisi kehittää. Kalliita tilja tulisi tuda kaikille käyttöön. - Tiljen yhteiskäyttö n tulevaisuutta myös ylipistjen välillä, aikaisemmin sitä n tteutettu j krkeakulutiminnassa. - Mansikkasaaren alue n kiinnstava, mutta laajenemistarpeita ylipistlla siihen suuntaan ei näillä näkymin le. - Palsaari kiinnstaa vaasalaisia, aluetta esitellään vierailijille. Kuinka kampusalue/mansikkasaari visi palvella laajemmin kaupunkilaisia? Demnstraatialue yrityksille? Energiapääkaupungin näyttämö? - Viime vunna ppilaitsten yhteistyöllä tehtiin kysely, jsta saatiin arvkasta tieta kaupungille. - Miten kampusaluetta vitaisiin saada turvallisemman tuntuiseksi pimeällä alueella? - Millä piskelijat saataisiin kiinnittymään Vaasaan? Työpaikat, yritysten timinta, hyvä arki, asunnt, palvelut, elämisen hintatas ja laatu vat tekijöitä, jiden vuksi alueelle palataan. Peter kiitti asiantuntijita, aiheita siirryttiin käsittelemään pienryhmiin. *** Pienryhmä (Peter) Mikä n yhteinen kampus? - Karttja katsellessa tulee mieleen sen sisältävän vain ylipistalueen. Hiena, js aluetta ajatellaan ismpana ja laajempana. - Kampussilta tekee kampusrannat. Kapteeninkatu rajana? - Ylipistn rakennukset suurimpana määrääjänä, mutta pitäisi lla laajempi alue piskelijasta aika pieni sa asuu lähellä, lisää piskelija-asuntja täytyisi saada lähemmäksi ppilaitksia. Tämä vaikuttaa myös jukkliikenteeseen, palveluihin jne. - Puistalue = julkinen tila = kampusalue. Kampusalue ketaan sellaisena, jka ei vaikuta muihin kaupunkilaisiin. Palvelutarjnta pitäisi lla suurempi, jtta saataisiin lisää kansainvälisiä asukkaita/piskelijita tarttumaan alueeseen. - Ravintlat, palvelut ym. tulisi vida ylläpitää myös kesäaikaan, jllin piskelijat muuttavat kaupungista muualle. Mikä n muiden asukkaiden rli kampuksessa? Pitäisikö lla timintja, jka palvelisi muitakin kaupunkilaisia? 20