VANHA-KLAUKKA, NURMIJÄRVI MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Circulation Oy Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä VANHA-KLAUKKA, NURMIJÄRVI MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS

2 VANHA-KLAUKKA, NURMIJÄRVI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KOHDETIEDOT Sijainti Maaperäolosuhteet ja pohjavesiolosuhteet Toimintahistoria 1 3. NÄYTTEENOTTO 1 4. ANALYYSIT 2 5. VIITEARVOT 2 6. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Aistinvaraiset havainnot Kenttämittaukset Epäorgaaniset haitta-aineet Orgaaniset haitta-aineet 3 7. PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI 3 8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Tutkimustulosten ja kenttähavaintojen yhteenvetotaulukko Laboratorion tutkimustodistus Valokuvia PIIRUSTUKSET Sijaintikartta 1: Tutkimuspistekartta 1:1000

3 Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1. JOHDANTO Nurmijärvellä Vanha-Klaukan alueella suoritettiin maaperän pilaantuneisuustutkimus talvella Tutkimusalueelle tehtiin kaivinkoneella kahdeksan koekuoppaa, joista tehtiin aistinvaraisia havaintoja sekä otettiin maanäytteitä kenttä- ja laboratorioanalyysejä varten. Vanha-Klaukan alueelle laaditun kaavaehdotuksen mukaan, tutkimusalueen maankäyttö on muuttumassa asuinpientalojen korttelialueeksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tutkimusalueen maaperän puhtaus. Tutkimusalueella epäiltiin olevan täyttömaita, jotka sisältävät jätejakeita. Lisäksi alueella on säilytetty mm. työkoneita. Tutkimus tehtiin Circulation Oy:n tilauksesta Ramboll Finland Oy:ssä. Tilaajan yhteyshenkilönä toimi Marcus Mannerla. Ramboll Finland Oy:ssä tutkimuksesta vastasivat projektipäällikkö Timo Salmi ja suunnittelija Mikko Ellonen. 2. KOHDETIEDOT 2.1 Sijainti Tutkimuskohde sijaitsee Nurmijärven Lepsämässä. Kohteen sijainti on esitetty sijaintikartassa Tutkimusalueen pinta-ala on noin 1 hehtaari, ja sen rajaus on esitetty piirustuksessa Tutkimusalue käsittää koillisosan kiinteistöstä Maaperäolosuhteet ja pohjavesiolosuhteet Tutkimusalueen maaperä on pääosin sekalaista täyttömaata, jonka alla on savinen peltomaa. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Lepsämä) sijaitsee noin 0,5 kilometriä kohteesta luoteeseen. 2.3 Toimintahistoria Tutkimuskohteena oleva alue sijoittuu maaseutumaiseen ympäristöön. Alueella on säilytetty työkoneita kuten kaivinkoneita, kuorma-autoja, kuormalavoja, kontteja yms. Alue on suurelta osin tasaista kenttää, mutta alueen länsiosaan on kasattu n. 2,5 metriä korkea maavalli ylijäämämaista. Alueen pohjoisosassa on pusikoitunutta peltoaluetta, jossa maastohavaintojen ja tutkimusten perusteella ei ole tehty maatäyttöjä. Kohde on ollut ennen nykyistä käyttöään maatalouskäytössä. Tutkimuskohteessa ei ole tehty aiemmin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia. 3. NÄYTTEENOTTO Tutkimusalueelle kaivettiin kaivinkoneella kahdeksan koekuoppaa Tutkimukset keskitettiin tonttialueille ja tulevien rakennusten kohdalle sekä täyttömaa-alueelle. Alustavasta tutkimussuunnitelmasta poiketen koekuoppia 8 ja 9 ei ehditty tehdä, koska kuoppien kaivu oli roudasta johtuen hidasta. 1

4 Maaperän pilaantuneisuustutkimus Näytteenoton yhteydessä kirjattiin aistinvaraiset havainnot maaperän laadusta, mahdollisesta pilaantuneisuudesta ja jätteisyydestä (liite 1). Pintamaasta otettiin näytteet 0,5 metrin paksuisesta kerroksesta, minkä jälkeen näytteet otettiin 1 metrin paksuisina osanäytteinä. Näytteenotto pyrittiin ulottamaan pohjasaven pintaan asti. Syvimmillään koekuopat ulotettiin 2,5 metrin syvyydelle maanpinnalta. Maanäytteitä otettiin yhteensä 19 kpl ja ne suljettiin kaasutiiviisiin näytteenottopusseihin. Tutkimuspisteiden sijainnit mitattiin GPS:llä näytteenoton yhteydessä. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa ANALYYSIT Maanäytteistä tehdyt analyysit ja niiden lukumäärät on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kenttä- ja laboratorioanalyysien määrät. Analyysi kpl Metallit XRF-kenttämittaus 19 Metallit -laboratorio 5 Öljyhiilivedyt (C10-C40) 8 PAH-yhdisteet 5 Analyysit tehtiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa. Laboratorion tutkimusmenetelmät on esitetty laboratorion tutkimustodistuksessa liitteessä VIITEARVOT Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on esitetty haitallisten aineiden pitoisuuksille kynnys- ja ohjearvot, jotka on määritelty joko ekologistenriskien tai terveysriskien perusteella. Kynnysarvo: haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka alittuessa maaperän haitta-aineista aiheutuvia ympäristöriskejä voidaan pitää merkityksettöminä maankäytöstä ja muista ympäristön olosuhteista riippumatta. Kynnysarvon ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Alempi ohjearvo: haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä alueen maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto-, tai liikennealueena tai muuna vastaavana alueena, tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. Ylempi ohjearvo: haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. 6. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Tutkimusten tulokset ja kenttähavainnot on esitetty yhteenvetotaulukossa liitteessä 1. Laboratorion tutkimustodistus on esitetty liitteessä 2. 2

5 Maaperän pilaantuneisuustutkimus 6.1 Aistinvaraiset havainnot Näytteenoton yhteydessä havaittiin paikoitellen runsaasti rakennusjätettä mm. asfalttia, murskattua betonia, tiiliä, puujätettä ja rautaa (KK4 ja KK7). Koekuopan KK5/0-0,5 m kohdalla maa oli roudassa ja näyte saatiin ainoastaan pintamaakerroksessa, jossa maa-aineksen arvioitiin olevan hienoa tuhkaa. Koekuopat KK6 ja KK10 sijaitsivat maavallin kohdalla, joka oli pääasiassa savea ja multaa. Syvemmällä (2,2 2,5 m syv.) todettiin kova ja tiivis betoni-/tiilimurskekerros, jonka lävitse ei päästy kaivinkoneella. Havaintoja orsi-/pohjavedestä tehtiin koekuoppien KK4 ja KK7 kohdalla n. 1,5 metrin syvyydellä maanpinnalta. Koekuoppien KK1, KK2 ja KK3 kohdilla havaittiin luonnonmaakerroksia, jotka olivat pääasiassa pintahumusta ja savea. 6.2 Kenttämittaukset Kaikista näytteistä mitattiin arseenin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet XRF-kenttämittarilla. Kenttämittauksissa ei havaittu kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia edellä mainittuja alkuaineita. Kenttämittausten tulokset on esitetty yhteenvetotaulukossa liitteessä Epäorgaaniset haitta-aineet Laboratorioanalyysissä todettiin kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia arseenia koekuopissa KK1 (0-0,5 m) KK4 (1-1,5 m) ja KK5 (0-0,5 m). Näytteessä KK1/0-0,5 m todettiin suurin arseenipitoisuus (11 mg/kg). Samassa näytteessä todettiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus vanadiinia 110 mg/kg. 6.4 Orgaaniset haitta-aineet Öljyhiilivetyjen osalta laboratorioanalyyseissä ei todettu kynnysarvon ylityksiä. Öljyhiilivetyjen suurin summapitoisuus (180 mg/kg) todettiin näytteessä KK7/0,5-1,5 m. PAH-yhdisteiden osalta tutkimuksissa todettiin pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä, mutta pitoisuudet eivät ylittäneet kynnysarvopitoisuuksia. 7. PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVI- OINTI Tutkimuskohteessa todettiin kynnysarvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Tästä johtuen kohteen pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Tutkimuskohde on kaavoitettu asuinkäyttöön ja siksi arvioinnin viitearvoina käytetään (Vna 214/2007) alempia ohjearvoja. Kohteessa ei ole todettu alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Tämän perusteella kohteen maaperä ei ole pilaantunut, eikä alueella ole puhdistustarvetta. Kohteessa todettiin arseenia kolmessa näytteessä ja yhdessä näytteessä vanadiinia kynnysarvon ylittävä pitoisuus. On huomioitava, että pääkaupunkiseudulla erityisesti savissa esiintyy luontaisesti kynnysarvotason ylittäviä alkuainepitoisuuksia, mikä on todettu mm. Geologian tutkimuskeskuksen suorittamissa tutkimuksissa [Alkuaineiden taustapitoisuudet pääkaupunkiseudun kehyskuntien maaperässä. Tarvainen, T. (toim.) 2006]. Tästä johtuen tutkimuskohteen pilaantuneisuuden vertailuarvoina voidaan käyttää myös valtakunnallisen taustapitoisuusrekisterin (TAPIR) 3

6 Maaperän pilaantuneisuustutkimus alueellisia tilastollisia tunnuslukuja. Etelä-Suomen arseeniprovinssin alueella savisessa maaperässä suurimmat suositellut taustapitoisuusarvot ovat: arseenille 14 mg/kg ja vanadiinille 150 mg/kg. Kyseiset taustapitoisuusarvot eivät ylity tutkimusalueelta otetuissa maanäytteissä. 8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimusalueen maaperän pilaantuneisuutta tutkittiin kahdeksasta koekuopasta talvella Näytteenoton yhteydessä ei aistinvaraisesti havaittu viitteitä maaperän pilaantuneisuudesta. Kaikista maanäytteistä tehtyjen kenttä- ja laboratorioanalyysien pitoisuudet alittivat alemmat ohjearvot. Tutkimustulosten ja viitearvovertailun perusteella maaperä ei ole pilaantunut, eikä alueella ole pilaantuneen maaperän puhdistustarvetta. Tutkimusalueella esiintyy paikoitellen (KK1, KK4, KK5, KK6, KK7 ja KK8) rakennusjätteitä (tiiliä, betonia, puuta, metallia, tuhkaa ja asfalttia). Rakennusjätteitä sisältävää täyttömaata arvioidaan olevan noin 5000 m 2 alueella keskimäärin 1,5 metrin paksuinen kerros eli noin 7500 m 3. Täyttömaan joukossa havaitut rakennusjätteet on huomioitava alueella tehtävissä maanrakennustöissä. Rakennusjätteitä sisältävien maa-ainesten kaivussa on noudatettava Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräyksiä. Rakennusjätteet on poistettava rakentamisen tai alueen tulevan käytön edellyttämässä laajuudessa. Rakennusjätteitä sisältäviä täyttömaita ei saa toimittaa maankaatopaikalle, vaan ne on kuljetettava kaatopaikalle tai vastaanottolaitokseen, jonka ympäristöluvassa on sallittu kyseisten jätteiden vastaanotto. Mahdollisia maarakennustöitä suoritettaessa on otettava yhteys kunnan ympäristöviranomaisiin, jos kohteessa havaitaan merkittävästi jätteitä ja epäillään maaperän mahdollista pilaantuneisuutta. Ramboll Finland Oy Espoossa Timo Salmi projektipäällikkö Mikko Ellonen suunnittelija 4

7 Circulation Oy Vanha-Klaukka, Nurmijärvi Liite 1 Yhteenveto maanäytteiden tuloksista Sivu 1/2 Kenttämittaukset Pistetunnus Syvyys Kerrospaksuus Maalaji Vertailuarvot As Cu Pb Zn Kuiva- Sb As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V arvio luontainen pit aine 0,02 1 0, kynnysarvo alempi ohjearvo ylempi ohjearvo vaarallisen jätteen raja-arvo Lisätietoja / havainnot (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) % (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) KK1 0,0-0,5 0,5 Humus, Savi kariketta, yksittäinen laudan pala % <0,50 11 <0, ,5-1,5 1,0 Savi luonnon maa 95 1,5 - e.k.s. KK2 0,0-0,5 0,5 Savi routaa, ei haise % 0,5-1,0 0,5 Savi 83 1,0 - e.k.s. KK3 0,0-0,5 0,5 Savi peltomaa, routaa 10 cm 63 0,5-1,0 0,5 Savi peltomaa % 1,0 - e.k.s. KK4 0,0-0,5 0,5 sora, hiekka, louhe asfaltinpaloja, routaa 37 0,5-1,5 1,0 sora, hiekka alsfaltti, tiilimurua % <0,50 5,5 <0,20 6, ,5-2,1 0,6 Savi Luonnon maa, vettä 1,5 m 71 2,1 - e.k.s. KK5 0,0-0,5 0,5 Tuhka, kuona Kova, maaroudassa, ei päästy syvemmällä % 0,51 8,7 <0,20 9, , ,5 - e.k.s. KK6 0,0-0,5 0,5 Multa, Savi Muutamia tiiliä 56 0,5-1,5 1,0 Hiekkanen multa Vähän jätettä, tiiliä, polyuretaani eriste % 1,5-2,2 0,7 Hiekkanen multa Vähän betoni, tiilij ja rauta jätettä % <0,50 4,1 <0, , ,2 - e.k.s. Betonimurske Kova, tiivis, ei pysty kaivamaan syvemmälle KK7 0,0-0,5 0,5 Hiekka, sora Tiili, betoni, ym. jäte, paljon jätettä 75 0,5-1,5 1,0 Hiekka, sora Tiili, betoni, puu, ym. jäte, paljon jätettä % <0,50 4,3 0,25 5, , ,5-2,0 0,5 Savi Luonnon maa, vettä 1,5 m 72 2,0 - e.k.s. KK10 0,0-0,5 0,5 Savi, multa 71 0,5-1,5 1,0 Savi 60 1,5-2,5 1,0 Savi Yksittäinen asfaltin ja tiilen pala % 2,5 - e.k.s. betonimurkse Kova pohja, ei pysty kaivamaan syvemmälle tulosten lukumäärä [n] Tulokset, joissa pitoisuudet alle viitearvojen: Tulokset, joissa pitoisuudet kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä: Tulokset, joissa pitoisuudet alempien ja ylempien ohjearvojen välillä: Tulokset, joissa pitoisuudet ylempien ohjearvojen ja vaarallisen jätteen raja-arvojen välillä: Tulokset, joissa pitoisuudet yli vaarallisen jätteen raja-arvojen: Viitearvovertailu, VNa 214/2007 ja Syke opas 98/2002: X Tulos ylittää kynnysarvon XX Tulos ylittää alemman ohjearvon XXX Tulos ylittää ylemmän ohjearvon XXX Tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon Huomautukset: = kts. VNa 214/ = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus Kosteus: 0 = kuiva 1 = kostea 2 = märkä 3 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton 1 = lievä L = Luonnonmaa 2 = kohtalainen T = Täyttömaa 3 = voimakas

8 Circulation Oy Vanha-Klaukka, Nurmijärvi Liite 1 Yhteenveto maanäytteiden tuloksista Sivu 2/2 Polyaromaattiset hiilivedyt Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaati Bentso Dibentso Indeno Pistetunnus Syvyys Antra- Asenaf- Asenaf- Bentso(a) Bentso(a) Bentso(b) (g,h,i) Bentso(k) (a,h) Fenan- Fluoran- Fluo- (1,2,3-c,d) Kry- Nafta- Py- PAH 5 C 10 -C 21 C 21 -C 40 C 10 -C 40 seeni teeni tyleeni antraseeni pyreeni fluoranteen i peryleeni fluoranteeni antraseeni treeni teeni reeni pyreeni seeni leeni reeni sum. Keskit. Raskaat sum , (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) KK1 0,0-0,5 <20 <20 0 0,5-1,5 1,5 - e.k.s. KK2 0,0-0,5 <20 <20 0 0,5-1,0 1,0 - e.k.s. KK3 0,0-0,5 0,5-1,0 < ,0 - e.k.s. KK4 0,0-0,5 0,5-1,5 <0,003 <0,003 <0,003 0,009 0,014 0,014 0,017 0,005 0,004 0,012 0,022 <0,003 0,011 0,009 <0,003 0,021 0,14 38 < ,5-2,1 2,1 - e.k.s. KK5 0,0-0,5 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 0,003 <0,003 <0,003 <0,003 0,003 0,004 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 0,003 0,013 <20 <20 0 0,5 - e.k.s. KK6 0,0-0,5 0,5-1,5 <0,003 <0,003 <0,003 0,006 0,007 0,008 0,006 0,004 <0,003 0,005 0,016 <0,003 0,005 0,006 <0,003 0,013 0,076 <20 <20 0 1,5-2,2 2,2 - e.k.s. KK7 0,0-0,5 0,5-1,5 0,024 0,012 0,008 0,044 0,052 0,059 0,058 0,028 0,015 0,083 0,11 0,006 0,04 0,039 0,018 0,091 0, ,5-2,0 2,0 - e.k.s. KK10 0,0-0,5 0,5-1,5 1,5-2,5 0,003 <0,003 <0,003 0,008 0,009 0,01 0,008 0,006 <0,003 0,012 0,023 <0,003 0,006 0,01 <0,003 0,016 0,11 <20 <20 0 2,5 - e.k.s Tulokset, Viitearvovertailu, VNa 214/2007 ja Syke opas 98/2002: X Tulos ylittää kynnysarvon XX Tulos ylittää alemman ohjearvon XXX Tulos ylittää ylemmän ohjearvon XXX Tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon Huomautukset: = kts. VNa 214/ = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus Kosteus: 0 = kuiva 1 = kostea 2 = märkä 3 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton 1 = lievä L = Luonnonmaa 2 = kohtalainen T = Täyttömaa 3 = voimakas

9 Liite 2 Ramboll Analytics Pvm: /3 Tutkimustodistus Projekti: /1 Ramboll Finland Oy / Espoo PL ESPOO Tutkimuksen nimi: Circulation Oy/Vanha-Klaukka, Nurmijärvi, maaperän pilaantuneisuu Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Ellonen Mikko Analysointi aloitettu: Maanäytteet Näytteenottopisteet KK ,5 m Näytenumero MÄÄRITYKSET Kuiva-aine KK2 0,0,5 m KK3 0,5-1,0 m KK4 0,5-1,5 m KK ,5 m Yksikkö Menetelmä m-% RA9000¹ T Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok ok ok RA9003 T kuningasvesi Metallit (PIMA), maa ok ok ok RA9001 T Antimoni (Sb) Arseeni (As) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) PAH, Summa EPA16 Antraseeni Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni <0,50 <0,50 0,51 mg/kg ka RA9001¹ T 11 5,5 8,7 mg/kg ka RA9001¹ T <0,20 <0,20 <0,20 mg/kg ka RA9001¹ T 20 6,2 9,4 mg/kg ka RA9001¹ T mg/kg ka RA9001¹ T mg/kg ka RA9001¹ T ,8 mg/kg ka RA9001¹ T mg/kg ka RA9001¹ T mg/kg ka RA9001¹ T mg/kg ka RA9001¹ T <20 < <20 mg/kg ka RA9002A¹ T <20 <20 <20 <20 <20 mg/kg ka RA9002A¹ T <20 < <20 mg/kg ka RA9002A¹ T 0,14 0,013 mg/kg ka RA9002B¹ T <0,003 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T <0,003 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T <0,003 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,009 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,014 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,014 0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,017 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,005 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,004 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,012 0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,022 0,004 mg/kg ka RA9002B¹ T <0,003 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,011 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,009 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

10 Ramboll Analytics Pvm: /3 Tutkimustodistus Projekti: /1 Naftaleeni Pyreeni Yksikkö Menetelmä <0,003 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,021 0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T Maanäytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Kuiva-aine KK6 0,5-1,5 m KK6 1,5-2,2 m KK7 0,5-1,5 m KK10 1,5-2,5 m Yksikkö Menetelmä m-% RA9000¹ T Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok ok RA9003 T kuningasvesi Metallit (PIMA), maa ok ok RA9001 T Antimoni (Sb) Arseeni (As) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) PAH, Summa EPA16 Antraseeni Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni Naftaleeni Pyreeni <0,50 <0,50 mg/kg ka RA9001¹ T 4,1 4,3 mg/kg ka RA9001¹ T <0,20 0,25 mg/kg ka RA9001¹ T 7,0 5,9 mg/kg ka RA9001¹ T mg/kg ka RA9001¹ T mg/kg ka RA9001¹ T 8,7 21 mg/kg ka RA9001¹ T 13 8,5 mg/kg ka RA9001¹ T mg/kg ka RA9001¹ T mg/kg ka RA9001¹ T < <20 mg/kg ka RA9002A¹ T <20 50 <20 mg/kg ka RA9002A¹ T < <20 mg/kg ka RA9002A¹ T 0,078 0,69 0,11 mg/kg ka RA9002B¹ T <0,003 0,024 0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T <0,003 0,012 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T <0,003 0,008 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,006 0,044 0,008 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,007 0,052 0,009 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,008 0,059 0,010 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,006 0,058 0,008 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,004 0,028 0,006 mg/kg ka RA9002B¹ T <0,003 0,015 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,005 0,083 0,012 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,016 0,11 0,023 mg/kg ka RA9002B¹ T <0,003 0,006 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,005 0,040 0,006 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,006 0,039 0,010 mg/kg ka RA9002B¹ T <0,003 0,018 <0,003 mg/kg ka RA9002B¹ T 0,013 0,091 0,016 mg/kg ka RA9002B¹ T Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

11 Ramboll Analytics Pvm: /3 Tutkimustodistus Projekti: /1 ¹ EAK -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anri Aallonen FM, kemisti, Laboratoriot T Analysoitu Tallinnassa, EAK akkreditoitu Jakelu mikko.ellonen@ramboll.fi; timo.salmi@ramboll.fi Menetelmien kuvaukset RA9002A Öljyhiilivetyjakeet C10-C40 RA9002B PAH Öljyhiilivedyt määritettiin asetoni-heksaaniuuton ja florisil-puhdistuksen jälkeen käyttäen GC/FID-tekniikkaa (mod. ISO 16703). Menetelmällä määritetään poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani). Määritysraja on 20 mg/kg ka ja mittausepävarmuus 30 %. PAH-yhdisteet määritettiin uuton ja puhdistuksen jälkeen käyttäen GC/MS-tekniikkaa (mod. ISO ja mod. CEN/TS 16181). Määritysraja on 0,003 mg/kg ka / yhdiste ja mittausepävarmuus 8-48 % yhdisteestä riippuen. Summa parametri on laskettu lower bound-arvona (huomioidaan vain määritysrajalla olevat tai sen ylittävät tulokset. Ympäristöhallinnon ohje 6/2014). Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

12 VALOKUVALIITE LIITE 3 Sivu 1 / 2 Kuva 01 Yleiskuva alueesta maakasan laelta itäänpäin. Kuva 02 Alueen pohjoisosa (tonttialueet) oli pusikoitunut. Kuva 03 Koekuoppa KK1 tonttialueella alueen pohjoisosassa. Kuva 04 Koekuopassa KK2 tonttialueella oli luonnonmaata. Kuva 05 Koekuoppa KK3 tonttialueella Kuva 06 Koekuopassa KK4 todettiin täyttömaakerroksia.

13 VALOKUVALIITE LIITE 3 Sivu 2 / 2 Kuva 07 Koekuopan KK5 kohdalla maa oli roudassa. Kuva 08 Koekuoppa KK6 maakasan kohdalla, kasan alla betonimursketta. Kuva 09 Koekuoppa KK7 kohdalla oli runsaasti rakennusjätettä. Kuva 10 Koekuoppa KK10 maakasan kohdalla, kasan alla kovaa betonimursketta. Kuva 11 Rakennusjätettä ja asfalttia sisältävää maa-ainesta (KK4). Kuva 12 Rakennusjätettä sisältävää maata (KK7).

14 l Tutkimuskohde Tutkimuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Mittakaava Vanha-Klaukka, Nurmijärvi Sijaintikartta 1: Ramboll Finland Oy PL25, Säterinkatu ESPOO puh fax Suunn. ala Projektinumero Tiedosto YMP Piirustusnumero _ hyv. Piirtäjä Suunnittelija Pvm. Muutos MELL MELL

15 MAHDOLLISET HAITTA-AINEMERKINNÄT: TUTKIMUSALUE KK5 KK1 orgaanisiahaitta-aineita yli vaarallisen jätteen raja-arvon epäorgaanisia- orgaanisiahaitta-aineita yli ylemmän ohjearvon epäorgaanisia- KK6 teollisuus-, varasto- ja liikennealueen tms. viitteellinen pilaantuneisuusraja KK2 orgaanisiahaitta-aineita yli alemman ohjearvon epäorgaanisia- KK10 KK9 KK7 KK8 KK4 KK3 yleinen viitteellinen pilaantuneisuusraja orgaanisiahaitta-aineita yli kynnysarvon epäorgaanisia- koekuoppa KK8 ja KK9, ei tehty Tunn. Lukum. Muutos Nimim. Päiväys Raken nusko hteen nimi ja osoite Vanha-Klaukkala, Nurmijärvi Kiinteistö Moisio IV Piirus tuksen sisält ö Mittaka ava Tutkimuspistekartta 1:1000 h yv. Ramboll Säterinkatu ESPOO Suunn.ala Piirustusnro piir. suunn. Työn ro YMP PIVK T.Salmi Tiedosto Muutos pvm