Kristiinankaupungin kaupunki

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kristiinankaupungin kaupunki"

Helena Päivi Nurmi
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 EW.slu Kristiinankaupungin kaupunki Entisen rautatiealueen maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti (Korttelit 426, 427 ja 435)

2 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 TAUSTAA 2 3 NÄYTTEENOTTO Kenttähavainnot 2 4 LABORATORIOANALYYSIT Tulokset 3 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Sijaintikartta Asemakaavakartta Tutkimuskartta, näytepisteet Koekuoppakortit Valokuvat Laboratoriotulokset

3 2 1 YLEISTÄ Kristiinankaupungin tekninen keskus on asemakaavoittanut kaupunginlahden itäpuolisen alueen rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennuksen korttelialueeksi (AR), erillispientalojen korttelialueeksi (AO) sekä puistoalueeksi. Alueen läpi on kulkenut Tervahovintien suuntainen rata. Rautatie on kulkenut osittain kortteleiden 426 ja 435 tonttien läpi. Lisäksi korttelin 426 alueella on toiminut Osuuspuu Oy:n parruveistämö ja parrujen käsittelyallas. Alueen aikaisemmasta toiminnasta johtuen on kaavoitettujen alueiden maaperä tutkittava ennen rakentamista. Alueen sijaintikartta on esitetty liitteessä 1 ja kaavakartta liitteessä 2. 2 TAUSTAA Kristiinankaupungin rautatie on sijainnut kaupungin itäpuolella. Rata on tullut pohjoisesta Tiukantien itäpuolitse. Veturitallirakennukset sijaitsevat Lapväärtintien pohjoispuolella ja asemarakennus Lapväärtintien eteläpuolella. Rata on kulkenut Lapväärtintien alikulun kautta asema- ja satama-alueelle. Rautatie on mennyt sisäsatamaan asti. Raiteita on ollut Tervahovintien ja Rautatien kadun välisellä alueella. Kristiinankaupungin rautatie on otettu käyttöön Junaliikenne oli vilkkaimmillaan 1940-luvulla. Suullisten tietojen mukaan satamaan on pääasiallisesti viety puutavaraa rautateitse. Satama-alueella ei tiedetä käsitellyn puutavaraa luvun alussa höyryveturi korvattiin dieselveturilla. Henkilöliikenne päättyi 1968 ja tavaraliikenne loppui Perälä Kristiinankaupunki rataosuus purettiin Alueella on vielä jäljellä ratapohjat, asemarakennus ja satama-alueella raiteita. 3 NÄYTTEENOTTO Kristiinankaupungin toimeksiannosta Pöyry Environment Oy tutki kaupungin itäpuolella sijainneen rata-alueen mahdollista pilaantuneisuutta. Näytteet otettiin kaivinkoneella kaivetuista koekuopista Maaperänäytteet otettiin jokaiselta kaavoitetulta tontilta (10 kpl) ja näytteenottopisteet (KK1-KK10) sijoitettiin rautatiealueen läheisyyteen. Näytteet otettiin 0-0,5 metrin, 0,5-1 metrin ja 1-2 metrin syvyydestä tai maalajikerroksittain. Koekuopat kaivettiin syvimmillään 2 m:n syvyyteen. Osassa koekuopista kalliopinta rajoitti kaivusyvyyttä. Näytteenoton yhteydessä tehtiin aistihavainnot (väri ja haju) ja silmämääräinen arvio maaperän laadusta. Näytepisteiden sijaintikartta on liitteessä 3. Koekuoppakortit ovat liitteessä 4 ja valokuvat liitteessä Kenttähavainnot Ohuen pintahumuskerroksen alla maa-aines tutkimusalueella oli pääosin hiekkaista moreenia 0,5 1,0 syvyydelle saakka. Moreenikerroksen jälkeen maaperä jatkui pehmeänä silttinä koekuoppien kaivusyvyyteen saakka. Maaperä alueella oli hyvin märkää ja koekuopat 2, 3, 5, 5b ja 9 täyttyivät kaivun aikana osin vedellä.

4 3 Koekuopassa 5 (tontti 426:3) havaittiin näytteenoton aikana aistinvaraisesti merkkejä maaperän mahdollisesta pilaantumisesta (öljymäistä, tummaa väriä). Havaintoja tehtiin vain HkMr kerroksessa, joka ulottui 0,1 0,5 m syvyyteen maanpinnasta. Alempana sijaitsevassa silttikerroksessa ei silmämääräisesti ollut merkkejä mahdollisesta pilaantuneisuudesta. Aistinvaraisten havaintojen perusteella kaivettiin samalle tontille myös toinen koekuoppa (5b), noin 8 m:n etäisyydelle jo kaivetusta kuopasta Tervahovintien suuntaan. Myös tässä koekuopassa havaittiin samalla kaivusyvyydellä merkkejä mahdollisesta pilaantuneisuudesta. Koekuopassa todettiin maan alla puujätettä/hirsipölkkyjä. Kiinteistöllä ollut runsas puusto vaikeutti kaivutöitä. Koekuoppa 6 pyrittiin sijoittamaan mahdollisimman lähelle paikkaa, jossa oli arvioitu sijainneen parrujen käsittelyallas. Myös koekuopan 6 maaperässä havaittiin merkkejä maaperän mahdollisesta pilaantuneisuudesta (öljymäistä, tummaa väriä) HkMrkerroksessa 0,2 0,7 m:n syvyydellä. HkMr alla olevassa silttikerroksessa ei havaittu pilaantuneisuutta. Näytepisteissä 1-4 ja 7-10 ei todettu rakennusjätettä tai muuta jätettä eikä myöskään aistihavainnoin viitteitä maaperän mahdollisesta pilaantuneesta. 4 LABORATORIOANALYYSIT Koska aistinvaraisesti todettiin merkkejä maaperän mahdollisesta pilaantuneisuudesta vain koekuopissa KK5 ja KK6 (korttelin 426 tontit 2 ja 3), lähetettiin näistä tutkimuspisteistä pintamaanäytteet (0-0,5 m) laboratorioon. Näytteistä määritettiin SGS Inspection Services Oy:n akkreditoiduissa laboratorioissa metallit (As, Ba, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, V, Zn) ICP-AES -menetelmällä, PAH-yhdisteet kaasukromatografisesti GC-MS menetelmällä PCDD/F-yhdisteet kaasukromatografisesti HRGC/HRMS menetelmällä ja öljyhiilivedyt (C 10 -C 40 ) kaasukromatografisesti GC-FID -menetelmällä. Muut otetut näytteet varastoitiin tarvittavia lisämäärityksiä varten. 4.1 Tulokset Laboratorion tutkimustodistukset ovat liitteessä 6. Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto tutkimustuloksista. Todettuja pitoisuuksia on verrattu ns. PIMA-asetukseen (214/2007), joka astui voimaan PIMA-asetuksen mukaisesti pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava riskinarvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. Arvioinnissa on otettava huomioon mm. maaperä- ja pohjavesiolosuhteet, haitta-aineiden kulkeutuminen sekä mahdollinen haitta-aineille altistuminen. Pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksessa annetun ns. kynnysarvon. Arvioinnissa on käytettävä asetuksessa säädettyjä haittaaineiden ohjearvoja. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto-, tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon. Muilla kuin em. alueilla (esim. asuin-, puisto- ja virkistysalueet) maaperää pidetään pilaantuneena, jos alempi ohjearvo ylittyy.

5 Taulukko 1. Yhteenveto analyysituloksista, joista on verrattu VNa 214/2007 kynnys- ja ohjearvoihin. Kaikki pitoisuudet esitetty mg/kg, lukuun ottamatta PCDD/F-yhdisteitä, joiden pitoisuus on ng I-TEQ/kg. 4 As Cd Co Cr Cu Ni Pb V Zn PAHyhdisteet PCDD/Fyhdisteet Mö* C10- C21 Mö* C22- C40 Kynnysarvo ** Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo KK 5 <5 <0,4 < < <0,2 4,8 < KK6 <5 <0,4 < < <0,2 2,7 <30 <120 *Mö = mineraaliöljy fraktiot: C 10 -C 21 (kevyet) ja C 22 -C 40 (raskaat) ** kynnysarvo C 10 -C 40 summa Tutkituissa näytteissä ei todettu analysoitujen haitta-aineiden asetuksen 214/2007 kynnys- tai ohjearvopitoisuuksien ylityksiä. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Kristiinankaupungissa tutkittiin kaupungin itäpuolella sijainneen rata-alueen maaperän mahdollista pilaantuneisuutta syksyllä Maaperänäytteet otettiin jokaiselta kaavoitetulta tontilta (10 kpl) ja tutkimuspisteet sijoitettiin rautatiealueen läheisyyteen. Näytteenoton yhteydessä ei todettu merkkejä maaperän pilaantuneisuudesta, lukuun ottamatta korttelissa 426, tonteille 2 ja 3 kaivettuja koekuoppia. Näissä koekuopissa todettiin aistinvaraisesti merkkejä mahdollisesta öljypilaantumisesta. Laboratorioon toimitettiin pintamaanäytteet ko. tonteilta. Näytteistä tutkittiin mm. öljyhiilivetyjen, PAH- ja PCDD/F-yhdisteiden pitoisuuksia. Tutkituissa näytteissä ei todettu analysoitujen haittaaineiden asetuksen 214/2007 kynnys- tai ohjearvopitoisuuksien ylityksiä. Tutkituilta osin kaavoitettu alue soveltuu suunniteltuun käyttötarkoitukseen, eikä tutkitulla alueella ole tarvetta maaperän kunnostukseen. Koska tutkimukset kuitenkin rajoittuivat vain suppealle alueelle ja tutkimuspisteiden määrä oli tutkimusalueen kokoon nähden varsin pieni, on alueen rakentamisen ja mahdollisten kaivutöiden yhteydessä syytä kiinnittää huomioita maa-aineksen laatuun. Mikäli merkkejä maa-aineksen pilaantuneisuudesta havaitaan, on syytä tehdä tarkentavia tutkimuksia. Lahdessa 7.päivänä tammikuuta 2008 PÖYRY ENVIRONMENT OY Teija Tohmo Projektipäällikkö Suunnittelija Virpi Rinta-aho

Samankaltaiset tiedostot

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori

303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt