Kvalt liite 2 Kv sivu

Transkriptio

1 1 Kunnanvaltuusto Kvalt liite 2 Kv HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OHJELMA Hyväksytty kunnanvaltuustossa XXXXXX 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA VISIO 2 2. HENKILÖSTÖOHJELMA (-strategia) 3 3. HENKILÖSTÖPOLITIIKAN TAVOITTEET 3 4. KUNNAN TAVOITTEET HENKILÖSTÖHALLINNON OSA-ALUEILLA HENKILÖSTÖSUUNNITTELU HENKILÖSTÖHANKINTA PALVELUSSUHTEEN EHDOT 4 PALKKAUS 4 TYÖAIKA 5 VUOSILOMA 6 VIRKAVAPAUDET JA TYÖLOMAT 6 ELÄKE-EDUT HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN YHTEISTOIMINTAJÄRJESTELMÄT HENKILÖSTÖOHJAUS TYÖSUOJELU TYÖTERVEYSHUOLTO/TYÖHYVINVOINTI HENKILÖSTÖPALVELUT HENKILÖSTÖPOLIITTISEN OHJELMAN VOIMAANTULO 12 Liite: HENKILÖSTÖN MUISTAMINEN SUOMUSSALMEN KUNNASSA 13 sivu

2 2 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN TOIMINTA-AJATUS Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. SUOMUSSALMEN KUNNAN ARVOT YHTEISÖLLISYYS Suomussalmen kunta edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kuntayhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kunnan kehittämiseksi. MUUTOSVALMIUS Tiedostamme, että muutos on jatkuvaa. Olemme yhteisönä ja yksilöinä halukkaita, valmiita ja kykeneviä muutokseen muutos on mahdollisuus ja uuden alku. KESTÄVÄ KEHITYS Suomussalmen kunta toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. SIVISTYS Kunta kohottaa kuntalaisten elämän laatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edellytykset laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Kunta innostaa kaikenikäisiä kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen. KANNUSTAVUUS Tuemme yrittäjyyttä ja toinen toistamme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. SUOMUSSALMEN KUNNAN VISIO Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys.

3 3 2. HENKILÖSTÖOHJELMA (-strategia) luo pohjan yhtenäisiä suuntaviivoja noudattavalle henkilöstöpolitiikalle, joka perustuu kunnan visioon ja strategiaan. Suomussalmen kunta toimii työnantajana siten, että kunnan arvot toteutuvat sekä yksilö- että yhteisötasolla. Tavoitteena on, että Suomussalmen kunnassa työskentelee kunnanvaltuuston määrittelemän palvelutuotannon edellyttämä ammattitaitoinen, motivoitunut, positiivisesti työhönsä asennoituva ja työkykyinen henkilöstö, joka tuottaa laadukkaita palveluja. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET (Painopisteet) Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota Kehitämme johtamista ja yhteistyötä Parannamme työhyvinvointia Varmistamme uusien osaajien saannin Työyhteisön kehittämisperiaatteille asetetaan vuositavoitteet ja mittarit/arviointikriteerit kunkin vuoden talousarviossa. 3. HENKILÖSTÖPOLITIIKAN TAVOITTEET Henkilöstöpolitiikalla tarkoitetaan niitä periaatteita, joita kunta soveltaa henkilöstöhallinnon eri alueilla toteuttaessaan henkilöstöohjelmaa sekä työyhteisön kehittämisperiaatteita/painopisteitä. Periaatteet on kirjattu tähän henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan. Henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan kirjatut ohjeet täydentävät voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä virka- ja työehtosopimuksia. Henkilöstöpolitiikka koskee kaikkia kunnan palveluksessa olevia henkilöitä ja sillä vaikutetaan henkilöstöä koskevien ratkaisujen johdonmukaisuuteen, yhtenäisyyteen ja tasapuolisuuteen. Kutakin talousarviovuotta varten, taloussuunnitteluprosessiin kuuluvana kunnanhallitus päättää kunnan tulostavoitteiden mukaisesti palvelutuotannon resurssien käytöstä ja henkilöstöstä neuvoteltuaan ammattijärjestöjen kanssa. (Ohjelmassa mainittuna KT-yhteyshenkilönä toimii hallintojohtaja)

4 4 4. KUNNAN TAVOITTEET HENKILÖSTÖHALLINNON OSA-ALUEILLA 4.1. HENKILÖSTÖSUUNNITTELU Henkilöstösuunnittelulla selvitetään kunnan palveluksessa tarvittavan henkilöstön määrä, rakenne ja käyttö. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on henkilöstön käytön tarkoituksenmukaisuus sisäinen liikkuvuus ja joustavuus henkilön yksilöllisten kykyjen ja vahvuuksien hyödyntäminen ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys jokaisella vastuualueella henkilöstön tasapainoinen ikärakenne Taloussuunnitelmaan kuuluvan henkilöstösuunnitelman valmistelussa on henkilöstö mukana. Henkilöstöä kannustetaan työkiertoon HENKILÖSTÖHANKINTA Henkilöstöhankinnalla tarkoitetaan henkilöstövajauksien täyttämistä omasta organisaatiosta tai sen ulkopuolelta sekä valintamenetelmien suunnittelua ja kehittämistä. Henkilöstöhankinnan tavoitteena on virkoja ja työsuhteita täytettäessä huolehtia samalla henkilöstösuunnittelun tavoitteista työnhakijoiden oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu. Virkojen ja työsuhteiden sijoituspaikaksi merkitään Suomussalmen kunta. Tämä mahdollistaa henkilöstön sujuvan siirron organisaation sisällä PALVELUSSUHTEEN EHDOT Palvelussuhteen ehdoilla tarkoitetaan keskitetyn tai paikallisen virka- ja työehtosopimuksen sisältämää asiakokonaisuutta. Palkka- ja palvelussuhdeasioiden tavoitteena on että sekä työnantaja että henkilöstö noudattaa voimassaolevia sopimuksia oikeudenmukainen, tasa-arvoinen, kannustava ja tulokset huomioon ottava palkkaus maksaa työn vaativuuden mukaista palkkaa (myös siirtotapauksissa). PALKKAUS: Palkkaus määräytyy työn vaativuuden perusteella.

5 5 Uuden henkilön palkasta päätettäessä tulee kuulla KT -yhteyshenkilöä. Poikkeavista perusteista on ilmoitettava jo hakuvaiheessa. Työkierrossa olevalle maksetaan puoli vuotta hänen omaa palkkaansa. Sen jälkeen palkkaus tarkistetaan työn vaativuuden mukaiseksi. Sijaisuuksissa noudatetaan työn vaativuuden mukaista palkkaa, jos tehtäväkuvausta ei muuteta oleellisesti. Projektipalkat: Projektitehtävien palkkauksesta on ohjeet sisäisen valvonnan ohjeissa. Jos kunnan palveluksessa oleva henkilö siirretään projektiin ja hänen varsinainen palkkansa on pienempi kuin projektityössä yleensä maksettava palkka, palkkaa korotetaan tehtävien vaativuutta vastaavaksi. Jos varsinainen palkka on suurempi kuin projektityössä yleensä maksettava palkka, palkkaa ei pienennetä projektin aikana. Palkka on kokonaispalkka, jonka lisäksi ei makseta erillisiä lisiä. Projektityössä otetaan huomioon projektin aikana kyseistä tehtävää hoitavan henkilön palkkausmuutokset hänen alkuperäisessä tehtävässään (ts. palkankorotukset). Muutokset otetaan huomioon siitä ajankohdasta lukien, kun asianomainen saavuttaa lisäpätevyyden tai muulla tavalla on oikeutettu palkan tarkistukseen. Syrjäseutulisä: Syrjäseutulisä säilyy henkilökohtaisena lisänä tehtävästä riippumatta, vaikka henkilö siirtyy työsuhteeseen. TYÖAIKA: Työssäoloajoissa sallitaan joustavuutta, jossa työn vaatimukset ja toisaalta henkilöstön tarpeet huomioidaan yhteisesti sopien. Osa-aikatyö: Henkilön tehdessä osa-aikatyötä hän ei voi palata kokoaikatyöhön esimerkiksi vain kesäloman ajaksi. Jos osa-aikatyö keskeytetään, kokoaikatyössä tulee olla vähintään 6 kuukautta. Ohje on voimassa ympäri vuoden. Ohje koskee myös sitä, jos henkilö on osa-aikatyössä, tulee kesän ajaksi (=loman ajaksi) kokoaikatyöhön ja aikoo jäädä sen jälkeen vuorotteluvapaalle. Ohjeesta poikkeavista päätöksistä on neuvoteltava KT-yhteyshenkilön kanssa (esim. opiskelun keskeytys). Opettajien vuorotteluvapaan pitämisen vaihtoehdot : 1. Vuorotteluvapaalla syyslukukauden: virkavapaus Vuorotteluvapaalla kevätlukukauden: virkavapaus Vuorotteluvapaalla koko lukuvuoden: virkavapaus (alkamisajankohta vaihtelee vuosittain koulunaloittamisajankohdan mukaan) 4. Vuorotteluvapaalla 100 kalenteripäivää työnantajan kanssa sovittuna ajankohtana.

6 6 Vuorotteluvapaasta löytyy tietoa: VUOSILOMA: Henkilö voi säästää ansaitsemiaan vuosilomapäiviä siten, että niiden eri vuosilta yhteenlaskettu määrä on enintään 30 päivää. Esimiesten tulee seurata, että päivien määrä ei ylity. VIRKAVAPAUDET JA TYÖLOMAT: Harkinnanvaraiset virkavapaudet/työlomat: Harkinnanvaraisia virkavapaus- ja työlomapäiviä myönnettäessä noudatetaan seuraavaa periaatetta silloin, kun lauantai ja sunnuntai ovat säännönmukaisia vapaapäiviä (jaksotyössä virkaehtosopimuksen mukaan): Virkavapautta/työlomaa on anottu 5 päiväksi, mukaan on otettava 2 vapaapäivää 4 päiväksi, mukaan on otettava 2 vapaapäivää 3 päiväksi, mukaan on otettava 1 vapaapäivä 2 päiväksi, mukaan on otettava 0 vapaapäivää 1 päiväksi, mukaan on otettava 0 vapaapäivää Jos virkavapaata on anottu esim. torstaiksi, perjantaiksi ja maanantaiksi, lauantai ja sunnuntai ovat palkattomia. Virkavapauksia/työlomia myönnettäessä on otettava huomioon työyksikön kyky selviytyä tehtävistään. Lyhyet sairauslomat: Lyhyet 1-3 päivän mittaiset sairauslomat myönnetään ilman lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta. Työnantajalla on kuitenkin oikeus pyytää lääkärin tai terveydenhoitajan todistus myös lyhyissä sairauslomissa. Samaa periaatetta sovelletaan myös äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen hoidossa tai hoidon järjestämisessä. Hoitajana voi olla joko äiti tai isä. Jos molemmat vanhemmat ovat kunnan palveluksessa, he voivat vuorotella lapsen hoitoa esim. aamu- ja iltapäivän osalta. Alle 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lapsen tilapäisen hoitovapaan ajalta pyydetään toisen vanhemman työnantajan todistus työssäolosta, jos epäillään, että hoitovapaaoikeutta käytetään väärin tai jos ei tunneta perhetilannetta tarpeeksi (esim. määräaikainen työntekijä). Työkyvyttömyys vuosiloman tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana: Jos henkilö on työkyvytön vuosiloman tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat lomapäivät myöhäisempään

7 7 ajankohtaan, mikäli henkilö pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. Vaikka normaalisti saa sairastaa 3 päivää ilman lääkärintodistusta, edellä mainituissa tapauksissa on esitettävä lääkärin tai terveydenhoitajan todistus tai muu luotettava selvitys. Suomussalmen terveysaseman palvelujen käyttämisestä, lääkärin määräämissä tutkimuksissa käynnistä ym. on määräykset Suomussalmen kunnan matkustusohjeessa. Sairausloma vai palkaton vapaa Palkalliseen sairauslomaan on jokaisella oikeus, jos työkyvyttömyyden syynä on sairaus, vamma tai tapaturma. Kaikkia lääkärintodistuksen diagnooseja ei hyväksytä ilman lisäselvityksiä palkallisen sairausloman perusteeksi (esim. pelkkä väsymys, ehkäisytarkoituksessa tehty sterilisaatio, kauneusleikkaus, omasta tahdosta tapahtuva silmien laserleikkaus, jos siihen ei ole terveydellistä tai lääketieteellistä syytä). Jos palkalliseen vapaaseen ei ole oikeutta, henkilö voi hakea palkatonta vapaata tai vuosilomaa. Oikeutta palkalliseen vapaaseen ei ole myöskään silloin, jos työkyvyttömyys on aiheutunut henkilön tahallisuudesta tai törkeästä tuottamuksesta ts. työkyvyttömyyden voidaan katsoa johtuneen hänen omasta syystään (esim. vahvassa humalatilassa sattunut tapaturma, henkilöä on vapaa-aikana pahoinpidelty, jolloin korvausta on haettava pahoinpitelijältä). Kuntoutukseen osallistuminen Sellaisiin työkykyä ylläpitäviin ja tukeviin Kelan kuntoutuksiin, joihin työterveyslääkäri on kirjoittanut B-lausunnon, myönnetään palkallista virka- tai työvapaata. Edellytyksenä on, että kuntoutusjaksolta maksetaan kuntoutusraha tai -tuki työnantajalle. Opintovapaa Opintovapaa on lainmukainen vapaa. Virkavapaus/työloma myönnetään hakemuksen mukaisille päiville. Jos vapaa jatkuu viikonlopun yli, myös lauantai ja sunnuntai lasketaan mukaan. EU-palvelus: EU:n palvelukseen määräajaksi siirtyvälle vakinaiselle henkilöstölle voidaan myöntää virkavapautta/työlomaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Eräät virka- ja työvapaat: Kvtes:n mukaan eräät virka- ja työvapaat (50- ja 60-v. päivät, oma vihkiäispäivä, lähiomaisten hautajaispäivä jne.) ovat palkallisia sattuessaan työpäiväksi. Jos henkilö kuitenkin on vuosilomalla esim. 50-vuotispäivän molemmilla puolilla, ko. päivä ei katkaise vuosilomaa, vaan se sisältyy vuosilomaan. Vapaapäiväksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat em. päivät eivät myöskään oikeuta saamaan vastaavaa vapaapäivää muuna ajankohtana.

8 8 Virkavapaus toisen palvelussuhteen hoitoa varten: Jos henkilö on valittu ulkopuolisen työnantajan vakinaiseen palvelussuhteeseen, hänellä ei ole subjektiivista oikeutta saada virkavapautta/työlomaa kunnan palvelussuhteesta. Virkavapaus/työloma voidaan myöntää uuden tehtävän koeajan pituiseksi. Jos työnantaja muutoin harkitsee, että virkavapaus/työloma voidaan myöntää, maksimipituus on 1 vuosi. Jos virkavapaata/työlomaa ei myönnetä, henkilön on irtisanouduttava, jos haluaa lähteä ulkopuolisen työnantajan palvelukseen. Ohje on virkavapauksia/työlomia myöntäville sitova ohje. Jos kyseessä on määräaikainen palvelussuhde, noudatetaan hallintosäännön määräyksiä virka-/työvapaan myöntämisestä. Työpaikan tarjoaminen työttömälle: Henkilöstöllä on mahdollisuus lyhyisiin virkavapaisiin/työlomiin siten, että tilalle palkataan työtön työnhakija. Kuitenkin edellytetään, että asiasta päätetään kussakin tapauksessa työpaikkakohtaisesti ottaen huomioon töiden sujuvuus ja sijaiseksi otettavan henkilön kyky selviytyä tehtävistä. Edut virkavapauden/työloman ja lomautuksen aikana: Jos henkilö on virkavapaalla/työlomalla tai jos työnantaja on hänet lomauttanut, työnantajan tarjoamat edut ovat edelleen voimassa (esim. sairaanhoitopalvelut työterveyshuollossa, tuki uimahalli-, kuntosali- yms. lippuihin.) Sijaisen palvelussuhteen päättyminen: Aloilla, joilla on poikkeavat työaikajärjestelmät, kuten opetusalalla, periaatteena pidetään, että sijaisen palvelussuhde kestää yhtä kauan kuin viranhaltijan/työntekijän virkavapaus/työloma. Koko lukuvuoden sijaisuus päättyy heinäkuun lopussa ja kevätlukukauden sijaisuus kesäkuun lopussa Jos määräaikaisen työsopimuksen viimeinen työpäivä on perjantai, myös työsopimus päättyy perjantaina. ELÄKE-EDUT: Sote -kuntayhtymässä on eläkeasiamies, jolta henkilöstö saa eläkeneuvontaa HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Henkilöstön kehittäminen on uuden työntekijän perehdyttämistä, henkilökoulutusta, työkiertoa koulutuksineen ja koulutusten tulosten tarkastelua. Lähtökohtana ovat kunnan toiminnat ja niissä tapahtuvat muutokset. Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on henkilöstön ammattitaidon sopeuttaminen toiminnan muutoksiin

9 9 lisätä työyksikön tehokkuutta ja palvelutasoa lisätä motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Henkilöstöä kannustetaan täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, jota tuetaan tarvittaessa koulutusrahaston kautta. Tarkempia tietoja rahastosta saa KTyhteyshenkilöltä ja intranetistä. Henkilöstön perehdyttämistä varten on perehdyttämiskansio. Kaikki kunnan palvelukseen tulevat tai tehtävistä toiseen siirtyvät perehdytetään uusiin tehtäviinsä. Vastuu perehdyttämisestä on lähimmällä esimiehellä ja siihen osallistuu koko henkilöstö. Henkilöstön vuosittaista koulutussuunnitelmaa varten kartoitetaan koulutustarpeet työyksikössä yhdessä henkilöstön kanssa ja pyritään varaamaan riittävä määräraha vuosittain. Työnohjaus on suositeltava tapa vahvistaa työyksikön kykyä selvitä vaativista ihmissuhdetehtävistä. Työnohjauksessa voi käydä työaikana työpaikan kriisitilanteessa tai jos työnantaja edellyttää työnohjauksessa käyntiä. Työnohjauksessa käydään omalla ajalla, jos sillä tuetaan työssä jaksamista. Muutoin noudatetaan työnohjauksesta annettuja erillisiä ohjeita. Jos työnantaja siirtää henkilön toisiin tehtäviin ja vaatii tiettyä koulutusta, menetellään seuraavasti: ensisijaisesti järjestetään oppisopimuskoulutusta toissijaisesti täydennyskoulutusta, jolloin maksetaan palkka enintään 12 kuukaudelta/ 2 lukukaudelta. Oppisopimuskoulutus: 1. Oppisopimus tehdään kirjallisena. 2. Työnantaja määrää vastuualueelta vastuunalaisen kouluttajan. 3. Henkilö hakee työlomaa/virkavapautta oppisopimusajaksi omasta tehtävästään. 4. Oppilaaseen sovelletaan kuukausipalkkaisten työehtosopimusta. 5. Palkkaus: tietopuolisen koulutuksen ajalta ei makseta palkkaa kunnan palveluksessa olevan henkilön suorittaessa täydennyskoulutusta oppisopimuskoulutuksena tietopuolisen koulutuksen ajalta maksetaan palkkaa siinä tapauksessa, että koulutuksesta on työnantajalle hyötyä. Hyödyllisyyden harkitsee esimies. palkkaa ei makseta muualla kuin omassa kunnassa suoritetun harjoittelun ajalta oppilaalle maksetaan oman tehtävän mukaista palkkaa (syrjäseutulisä säilyy henkilökohtaisena lisänä) silloin, kun harjoittelu suoritetaan omassa tehtävässä jos harjoittelu suoritetaan siinä tehtävässä, johon oppisopimus tähtää, maksetaan 3 ensimmäiseltä kuukaudelta vähimmäispalkkaa kuntaan pysyvässä virka- tai työsuhteessa olevalle

10 10 71 % vähimmäispalkasta muille oppisopimuskoulutukseen tulijoille teoriajakson ja 3 kuukauden harjoittelujakson jälkeen maksetaan ao. tehtävänmukaista palkkaa (pätevyysvaatimukset huomioonottaen). Jos henkilö saa tukea koulutusrahastosta, ohje tietopuolisen koulutuksen palkallisuudesta ei päde YHTEISTOIMINTAJÄRJESTELMÄT Yhteistoimintajärjestelmät ovat työnantajan ja työntekijäin välisiä virallisia yhteistyömuotoja, jotka mahdollistavat osallistumisen työtä, työympäristöä ja henkilöstöhallintoa koskevien asioiden suunnitteluun ja käsittelyyn. Yhteistoimintajärjestelmien tavoitteena on luoda edellytykset työssä viihtymiselle, parantaa työilmapiiriä ja lisätä työn tuloksellisuutta. Yhteistoiminnassa on ensisijaista välitön neuvottelu työpaikoilla esimiesten ja henkilöstön kesken. Se tehostaa myös tiedon kulkua molempiin suuntiin. Välittömään neuvottelutoimintaan on luottamusmiesjärjestelmä valtakunnallisen sopimuksen mukaisesti. Kunnan yhteistoimintaelimenä toimii HEPO -ryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Kahdesti vuodessa kokoontuu HEPO -ryhmä, kunnanhallituksen puheenjohtajisto, johtoryhmä ja järjestöjen puheenjohtajat. Työsuojeluorganisaatio toimii omien säännösten mukaisesti HENKILÖSTÖOHJAUS Henkilöstöohjauksella tarkoitetaan niitä henkilöstöä koskevia pysyväisluontoisia menettelytapoja, johtamismenetelmiä ja osallistumismuotoja, joiden avulla saavutetaan mahdollisimman tuloksellinen toiminta. Henkilöstöohjauksen tavoitteena on henkilöstön tuloksellinen toiminta kehittää johtamisilmasto aloitteellisuutta ja uudistumista tukevaksi. Toimivaltasuhteet ja delegointi määrätään hallintosäännössä. Tehtäväkenttää laajennetaan työntekijöiden erityisosaamisen suuntaan. Työryhmien ja - yksikköjen itsenäisyyttä ja vastuullisuutta lisätään. Henkilökohtaisen ohjauksen tulee olla kannustavaa ja opastavaa.

11 TYÖSUOJELU Työsuojelun tarkoituksena on henkilöstön fyysisen ja henkisen työkunnon turvaaminen, työssä ja työympäristössä esiintyvien terveyshaittojen vähentäminen sekä työviihtyvyyden lisääminen. Työsuojelun tavoitteena on työtapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisy sekä terveydellisten ja turvallisten olosuhteiden toteuttaminen työpaikoilla vähintään lainsäädännön ja sopimusten edellyttämällä tavalla henkisen työsuojelun toteutumisen painottaminen. Toiminnasta vastaa työsuojelutoimikunta. Vastuu toteutuksesta kuuluu vastuualueille ja työpaikkojen lähimmille esimiehille. Välittömän henkilöstöhallinnon avulla on voitava keskustella avoimesti kaikista työhön liittyvistä ongelmista. Näyttöpääte- ja suojalasien hankinnasta on kunnanhallituksen hyväksymät ohjeet. Tupakointi on kielletty työaikana lukuun ottamatta lepotaukoja. Kunnan sisätiloissa ja alueilla noudatetaan Savuton Suomussalmi -toimintaohjelmaa. Voimakkaiden hajusteiden käyttö työpaikoilla on kielletty (parfyymit, partavedet, hiuslakat yms.), koska lukuisilla ihmisillä aiheutuu niistä allergisia oireita. Niiden, joille tällaisia ongelmia aiheutuu, tulee kertoa siitä työyhteisössään ja asiasta tulee keskustella avoimesti. Ulkopuolisten asiakkaiden hajusteiden käyttöä on vaikea rajoittaa. Heitä voidaan vain yleisellä tasolla informoida (esim. Allergialiiton julisteet) TYÖTERVEYSHUOLTO/TYÖHYVINVOINTI Työterveyshuollon tehtävänä on ylläpitää ja kehittää henkilöstön terveyttä ja työkuntoa huolehtimalla henkilöstön terveydenhoidosta ja työhyvinvointia ylläpitävästä toiminnasta. Työterveyshuollon tavoitteena on työstä ja työoloista aiheutuvien terveydellisten haittojen ennaltaehkäisy osana työsuojelutoimintaa. Vastuualueilla käsitellään työterveyssuunnitelma yhdessä henkilöstön kanssa. Eri vuosina voidaan valita erilaisia painopistealueita. Työterveyssuunnitelman lisäksi on Henkilöstön työssäjaksamisen tukiohjelma. Jokaisella vastuualueella on työterveyshuollon yhdyshenkilö. Työterveyshuolto- ja sairaanhoitopalvelut ostetaan Sote -kuntayhtymältä. Suomussalmen kunnan henkilöstö (vakituiset, määräaikaiset, sijaiset, työllistetyt) saa työnantajan kustantamana sairaanhoitoa Suomussalmen

12 12 työterveysasemalta. Päivystyskäynnit eivät kuitenkaan ole työnantajan korvattavia. Henkilöstön työhyvinvointia lisäävä ja edistävä ohjelma ohjaa työhyvinvoinnin ylläpitämistä. Työsuojelutoimikunta seuraa tyhy -toiminnan toteutumista, raportoi siitä sekä kehittää tyhy -toimintaa. Päihdeongelmaisia varten on päihdeohjelma HENKILÖSTÖPALVELUT Henkilöstöpalveluilla tarkoitetaan niitä kunnan henkilöstölleen tarjoamia lakisääteisiä ja vapaaehtoisia palveluksia, joilla lisätään turvallisuutta, terveyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Henkilöstöpalveluiden tavoitteena on joustava ja motivoitunut henkilöstö. Virkistystoiminta: Virkistystoimintaa järjestetään vastuualuekohtaisten määrärahojen (enintään 25 /osallistuja) ja henkilöstön toiveiden mukaisesti. Virkistäytymiseen saa käyttää puoli työpäivää vuodessa. Koska aika on tarkoitettu nimenomaan yhdessäoloon, ei sitä anneta vapaaksi myöhemmin sellaiselle, joka ei ole voinut osallistua ko. tilaisuuteen. Virkistäytymisen yhteyteen voi liittää kokouksia ja koulutusta. Työyksiköt voivat pitää yhteisiä virkistys- ja koulutus-/kokouspäiviä. Henkilöstön muistaminen: Henkilökunnan muistamisesta on ohjeet liitteenä. Työpaikkaruokailu: Työpaikkaruokailu pyritään järjestämään tasapuolisesti eri henkilöstöryhmille. Asuntotoiminta: Kunta järjestää palvelukseen tuleville tarpeen mukaan asunnon. Kunnan asunnossa vuokralla oleva ei joudu lähtemään siitä pois palvelussuhteen päättymisen vuoksi. 5. HENKILÖSTÖPOLIITTISEN OHJELMAN VOIMAANTULO Henkilöstöpoliittinen ohjelma tulee voimaan heti, kun kunnanvaltuusto on sen hyväksynyt. Ohjelmaa voidaan tarkistaa valtuustokausittain, elleivät asiaan vaikuttavat säännökset, määräykset ja sopimukset tai muut olosuhteiden muutokset anna siihen aikaisemmin aihetta. Kunnanhallitus voi tarvittaessa antaa henkilöstöpoliittista ohjelmaa koskevia menettelytapaohjeita neuvoteltuaan asiasta ammattijärjestöjen kanssa. Henkilöstöpoliittinen ohjelma sitoo luottamushenkilöorganisaatiota, esimiehiä, henkilöstöä ja ammattijärjestöjä.

13 13 Liite: HENKILÖSTÖN MUISTAMINEN SUOMUSSALMEN KUNNASSA Kukin vastuualue ja työyksikkö hoitaa oman henkilöstönsä muistamisen sekä varaa tarvittavat määrärahat. 1. VALTION KUNNIAMERKIT (annetaan itsenäisyyspäivänä) - Aluehallintovirasto pyytää vuosittain esitykset eri ministeriöiden kunniamerkeistä - kunniamerkkitoimikunta esittää vastuualueilta pyydettyjen ehdotusten perusteella 2. ARVONIMET (määritelty leimaverolaissa) kunniamerkkitoimikunta pyytää esitykset vastuualueilta, kunnanhallitus päättää hakemisesta 3. SUOMEN KUNTALIITON ANSIOMERKIT (ohjeet - kullakin vastuualueella nimetään henkilö hoitamaan tilaukset - pronssinen (10 vuotta palvelua); ei yleensä tilata, paitsi esim. eläkkeelle lähtevälle, joka ei saa muuta merkkiä - hopeinen (20 vuotta palvelua) - kultainen (30 vuotta palvelua) - hopeinen ja kultainen kunniamerkki luottamushenkilöille (kunniamerkkitoimikunta hoitaa) 4. PALVELUAJAN MUISTAMINEN (10, 20 tai 30 vuotta) - viimeinen yhtäjaksoinen Suomussalmen kunnan palvelussuhde (on voitu tehdä eri työpisteissäkin) - kahvitilaisuus - mahdollinen ansiomerkki - esinelahja arvoltaan 5 / palveluvuosi - palkanlaskenta toimittaa vastuualueille vuosittain listat henkilöistä, joilla täyttyy ko. palveluvuodet 5. SYNTYMÄPÄIVÄT - 50 vuotta: esinelahja arvoltaan vuotta: kukkia - mahdollinen merkki - lahjasta sekä pöytästandaarin luovuttamisesta luottamushenkilölle päättää hallintopalvelut. Standaarin saamisen perusteena on luottamustoimen kesto ja laatu. 6. LÄKSIÄISET - palvelussuhde yli 5 vuotta: pöytästandaari ja esinelahja arvoltaan palvelussuhde alle 5 vuotta: esinelahja arvoltaan 20 /palveluvuosi - juhlallisuudet järjestetään henkilön toivomassa laajuudessa

14 14 7. ELÄKKEELLEJÄÄNTI - juhlallisuudet järjestetään henkilön toivomassa laajuudessa - kunnanvirastosta eläkkeelle jäävälle järjestetään lounastilaisuus, jossa mukana on kunnanhallituksen/lautakunnan edustaja, lähin viranhaltijajohto ja kunnanjohtaja - muut työpisteet järjestävät tilaisuuden haluamallaan tavalla - esinelahja arvoltaan 200, kuitenkin vähintään 10 /palveluvuosi - pöytästandaari - mahdolliset merkit - luottamushenkilölle luovutettavasta lahjasta päättää hallintopalvelut 8. HAUTAJAISET - havuseppele tai kukkalaite, jonka työnantajan edustaja laskee hautajaisissa - lähetetään adressi, jos ei mahdollista muuten muistaa (esimerkiksi hautajaiset toisella paikkakunnalla) Henkilöstöä koskevia ohjeita ja sääntöjä löytyy intranetistä.