Sisällys. 1. Ruotsin vaalijärjestelmä Vaalimaantiede Äänioikeus ja äänestysluettelo Puolueet ja vaaliliput...

Transkriptio

1 Vaalit Ruotsissa

2 Sisällys 1. Ruotsin vaalijärjestelmä Vaalimaantiede Äänioikeus ja äänestysluettelo Puolueet ja vaaliliput Äänestäminen Ääntenlaskenta vaalipäivän iltana Lopullinen ääntenlaskenta Paikkajako Edustajat ja sijaiset Vaaliviranomainen Valittaminen... 24

3 2 1. Ruotsin vaalijärjestelmä Ruotsin vaalijärjestelmä perustuu yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Vaalien tulee olla vapaita, salaisia ja suoria. Vaalitapa on suhteellinen. Tämä tarkoittaa sitä, että puolueen edustajapaikat esimerkiksi valtiopäiville jaetaan suhteessa puolueen vaaleissa saamaan äänimäärään. Ruotsin vaalijärjestelmään kuuluu vaaleja ja kansanäänestyksiä. Vaalien ja kansanäänestysten järjestämistä säätelevät vaalilaki ja -asetus, laki kansanäänestyksistä sekä tietyt muut lait. Yleiset vaalit Valtiopäivä-, kunnallis- ja maakäräjävaalit järjestetään joka neljäs vuosi syyskuun toisena sunnuntaina. Europarlamenttivaalit järjestetään Euroopan unionin kaikissa jäsenmaissa huhti-heinäkuun aikana joka viides vuosi. Vaalipäivä on Ruotsissa aina sunnuntai. Ylimääräiset vaalit Ylimääräiset valtiopäivävaalit järjestetään valtiopäivien niin päättäessä. Ylimääräisiä vaaleja koskevat samat säännöt kuin tavallisia valtiopäivävaaleja. Perustuslain mukaan ylimääräiset vaalit on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Tästä syystä esimerkiksi ennakkoäänestysaikaa on vähemmän kuin tavallisissa vaaleissa. Kuva: Valtiopäivät

4 3 Ylimääräiset kunnallis- tai maakäräjävaalit järjestetään valtuuston niin päättäessä. Ylimääräiset vaalit tulee järjestää, jos vähintään kaksi kolmasosaa edustajista äänestää asian puolesta. Päätös ylimääräisten vaalien järjestämisestä voidaan kuitenkin tehdä vasta kuuden kuukauden kuluttua tavallisista vaaleista. Kuva: Georg Kristiansen Kansanäänestykset Ruotsissa järjestetään kahdenlaisia maanlaajuisia kansanäänestyksiä: neuvoa-antavia kansanäänestyksiä ja kansanäänestyksiä perustuslakikysymyksistä. Kansanäänestysten järjestämisestä päättävät valtiopäivät. Valtiopäivät päättävät myös vastausvaihtoehdoista sekä siitä, ketkä ovat äänioikeutettuja. Maanlaajuisia kansanäänestyksiä koskevat periaatteessa samat säännöt kuin valtiopäivävaaleja esimerkiksi äänestysalueiden sekä Ruotsissa ja ulkomailla äänestämisen suhteen. Kunta- tai maakäräjätason kansanäänestys on aina neuvoa-antava. Kunnat ja maakäräjät päättävät itse tällaisten kansanäänestysten järjestämisestä. Vaalijärjestelmän tulevat muutokset Parlamentaarisesti koottu, vuosina toiminut komitea teki vaalijärjestelmään muutosehdotuksia. Hallitus on käsitellyt ehdotukset ja ne on jätetty valtiopäivien käsiteltäväksi. Tarkoituksena on, että useimmat muutoksista astuvat voimaan vuoden 2018 vaaleissa.

5 4 2. Vaalimaantiede Vaalialueella tarkoitetaan aluetta, jota vaalit koskevat. Esimerkiksi kunnallisvaaleissa vaalialueena on kunta ja valtiopäivävaaleissa koko maa. Vaalialueet jakautuvat vaalipiireihin, joilla puolueiden edustajat valitaan. Vaalipiirit on jaettu vielä äänestysalueisiin. Jokaista äänestysaluetta kohti on yksi vaalihuoneisto. Kiinteistöt, joissa äänioikeutetut väestörekisterin mukaan asuvat, sijaitsevat äänestysalueella. Äänestysalueiden koko voi vaihdella, mutta tavallisesti äänestysalueella asuu noin äänioikeutettua. Äänestysalueen koolla ei ole ylä- tai alarajaa. Pienimmillä äänestysalueilla voi asua vain satakunta ja suurimmilla yli 2000 äänioikeutettua. Jokaisella äänestysalueella sijaitsee vaalihuoneisto. Alueella asuvat äänioikeutetut voivat äänestää siellä vaalipäivänä. Lääninhallitus päättää äänestysaluejaosta kunnanvaltuuston ehdotuksen pohjalta. Lääninhallituksen on päätettävä jaosta viimeistään vaaleja edeltävän vuoden joulukuun 1. päivänä.

6 5 Kiinteät paikat ja tasauspaikat Jotta vaalitulos olisi mahdollisimman suhteellinen, valtiopäivä- ja maakäräjävaaleissa jaetaan myös tasauspaikkoja. Ensin jaetaan kiinteät paikat ja sen jälkeen tasauspaikat. Vaikka puolue ei saisi kiinteitä paikkoja, se voi silti saada tasauspaikkoja. Kunnanvaltuustossa ja Euroopan parlamentissa on vain kiinteitä paikkoja. Lisätietoa paikkajaosta on luvussa 8. Vaaliviranomaisen on päätettävä viimeistään vaalivuoden huhtikuun 30. päivänä, kuinka monta kiinteää paikkaa kussakin vaalipiirissä jaetaan valtiopäivävaaleissa. Päätös perustuu vaalipiirien äänioikeutettujen määrään. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa kunnan- tai maakäräjäkunnanvaltuusto päättää täytettävien paikkojen kokonaismäärän. Lääninhallitus päättää viimeistään vaalivuoden huhtikuun 30. päivänä, kuinka monta kiinteää paikkaa jokaisessa vaalipiirissä on. Europarlamenttivaaleissa koko Ruotsi muodostaa yhden vaalipiirin. Paikkajako määräytyy jokaisen jäsenmaan asukasluvun mukaan. Ruotsilla on 20 paikkaa Euroopan parlamentissa. 3. Äänioikeus ja äänestysluettelo Äänioikeus Valtiopäivä- ja europarlamenttivaaleissa äänioikeus on viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä Ruotsin kansalaisilla ja niillä, jotka ovat joskus olleet merkittyinä Ruotsin väestörekisteriin. Europarlamenttivaaleissa äänioikeus on kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisilla, jotka täyttävät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Edellytyksenä on, että heidät on merkitty Ruotsin väestörekisteriin viimeistään 30 päivää ennen vaaleja ja että he ovat ilmoittautuneet äänestysluetteloon. Tällöin he eivät saa äänestää toisessa jäsenmaassa. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa äänioikeus on viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä Ruotsin kansalaisilla, jotka ovat merkittyinä kunnan tai maakäräjäkunnan väestörekisteriin. Myös EU-jäsenmaiden sekä Islannin ja Norjan kansalaisilla on äänestysoikeus samoin edellytyksin. Muiden maiden kansalaisilla on äänioikeus, mikäli he ovat olleet merkittynä Ruotsin väestörekisteriin kolmen vuoden ajan ennen vaalipäivää. Äänioikeus ja äänestysalue tarkistetaan veroviraston ylläpitämästä väestörekisteristä 30 päivää ennen vaalipäivää. Tämä tarkoittaa sitä, että Ruotsissa asuvat äänestäjät ovat äänioikeutettuja sillä äänestysalueella, jonka väestörekisteriin he olivat merkittyinä 30 päivää ennen vaalipäivää.

7 6 Äänestysluettelo Vaaleissa saavat äänestää vain henkilöt, jotka on merkitty äänestysluetteloon. Äänestysluettelot päivitetään ennen kaikkia vaaleja ja ne sisältävät vain henkilöt, joilla on äänioikeus kyseisissä vaaleissa. Kun useat vaalit järjestetään samaan aikaan, niissä käytetään yhteistä äänestysluetteloa. Jokaiselle äänestysalueelle laaditaan oma äänestysluettelonsa, jota käytetään vaalihuoneistossa Botkyrka 1 Nr Personnummer R K L F Leg Intygar Namn Not Svensson, 3 Anna Johansson, Nils Larsson, Sten Väljare, Olle Olsson, Eskil Jakobsson, Ove Johansson, Tor Enström, Torsten Bergström, Emil Johansson, Majbritt Alma Lund, Olsson, Katarina Johansson, Inge Berg, Anna Johansson, Sven Jansson, Jakob Svensson, Maria Svensson, Helmer Lund, Eva Ström, Nils Johansson, Bengt Fager, Samuel Stenström, Henry Ström, Harriet Johansson, Johan Berg, Astrid Jakobsson, Helena Lund, Gustaf Svensson, Helge Olsson, Martha Lind, Emma Svensson, Stig Larsson, Karin Jos äänestysluettelossa on virhe, sen korjaamista on anottava kirjallisesti. Anomuksen on oltava lääninhallituksella viimeistään 12 päivää ennen vaalipäivää Lund, 36 Dagmar Lund, Karin Svensson, Frans Olsson, Love Olsson, Inga Svensson, Lilian Bergström, Emil Ulkomaille muuttaneet Ruotsin kansalaiset (ulkoruotsalaiset) ovat mukana äänestysluettelossa, jos he ovat muuttaneet ulkomaille viimeisten 10 vuoden aikana tai ilmoittaneet verovirastolle viimeistään 30 päivää ennen vaaleja, että he haluavat tulla merkityksi äänestysluetteloon. Ilmoitus tehdään lähettämällä osoitetiedot verovirastoon. Äänestysluetteloon ilmoittautuvia ulkoruotsalaisia varten on olemassa erityinen lomake. Äänestyskortti Vaaliviranomainen lähettää äänestyskortin kaikille äänioikeutetuille ennen vaaleja. Äänestyskortti lähetetään osoitteeseen, joka on merkitty veroviraston väestörekisteriin. Äänestyskorttien on oltava toimitettuina kaikille äänioikeutetuille ennakkoäänestyksen alkaessa 18 päivää ennen vaaleja. Jos äänestyskortti on kadonnut, uuden äänestyskortin voi saada kunnan vaalilautakunnalta, lääninhallitukselta tai vaaliviranomaiselta. Box 12191, SE Stockholm Innehåller ditt RÖSTKORT till valen den 14 september 2014 Box 12191, SE Stockholm Innehåller ditt RÖSTKORT till valet till Europaparlamentet den 25 maj 2014 B Berggren, Sven C/O BIRGER BERGMAN STORA VÄGEN 18 C Alingsås B Berggren, Sven C/O BIRGER BERGMAN STORA VÄGEN 18 C Alingsås 4. Puolueet ja vaaliliput Ruotsissa ei ole puolueen muodostamista koskevia sääntöjä. Perustuslaissa puolue määritellään seuraavasti: Puolueeksi katsotaan jokainen äänestäjistä koostuva liittouma tai ryhmä, joka esiintyy vaaleissa erityisen tunnuksen alla. Vaalikelpoisuus Kaikki äänoikeutetut ovat myös vaalikelpoisia. Vaalikelpoisuus perustuu väestörekisterissä vaalipäivänä oleviin tietoihin. Vaalikelpoisuus kunnallis- tai maakäräjävaaleissa edellyttää merkintää kunnan tai maakäräjäkunnan väestörekisterissä. Valtiopäivävaaleissa vaalikelpoisuudelle ei ole asuinpaikkaan liittyviä vaatimuksia. Äänestäjän on kuitenkin oltava joskus ollut merkittynä Ruotsin väestörekisteriin.

8 7 Europarlamenttivaaleissa EU:n jäsenmaiden kansalaiset ovat vaalikelpoisia sillä edellytyksellä, että he eivät ole ehdokkaana toisessa jäsenmaassa ja pystyvät osoittamaan, että eivät ole menettäneet vaalikelpoisuuttaan kotimaassaan. Henkilöiden, jotka haluavat asettua ruotsalaisen puolueen ehdokkaaksi europarlamenttivaaleissa mutta ovat jonkin muun EU-maan kansalaisia, on jätettävä vaaliviranomaiselle vakuutus siitä, että he eivät ole ehdokkaana toisessa maassa. Tullakseen valituksi pitää olla jonkun puolueen ehdokas. Puoluetunnuksen rekisteröinti Puoluetunnus on nimi, jonka alla puolue haluaa esiintyä vaalilipussa. Puoluetunnusta ei tarvitse rekisteröidä vaaleissa ehdolle asettumista varten. Puolue voi tilata vaalilippuja myös ilman rekisteröityä puoluetunnusta. Kun puoluetunnus rekisteröidään vaaliviranomaisella, puolueen nimi on suojattu eivätkä muut puolueet voi käyttää sitä. Jotta vaaliviranomainen voi rekisteröidä puoluetunnuksen, tietyn äänestäjämäärän on tuettava hakemusta. Puoluetunnuksen on oltava riittävän erilainen muihin rekisteröityihin puoluetunnuksiin nähden, jotta sekaantumisen vaaraa ei voida olettaa olevan. Vaatimuksen on myös se, että puolue on ottanut käyttöön säännöt ja valinnut itselleen johdon. Puoluetunnuksen rekisteröintihakemuksen on oltava vaaliviranomaisella viimeistään vaalivuoden helmikuun viimeisenä päivänä, jotta rekisteröinti tulee voimaan samana vuonna järjestettävissä vaaleissa. Jos puoluetunnus rekisteröidään valtiopäivävaaleja varten, se on voimassa myös kunnallis- ja maakäräjävaaleissa koko maassa sekä europarlamenttivaaleissa. Jos puoluetunnus on rekisteröity maakäräjävaaleja varten, se on voimassa maakäräjäkunnassa ja sen sisällä sijaitsevissa kunnissa järjestettävissä vaaleissa. Puoluetunnuksen rekisteröinti europarlamenttivaaleja varten on voimassa vain näissä vaaleissa. Ehdokkaiden asettaminen Puoluetunnuksen rekisteröineillä puolueilla on mahdollisuus asettaa ehdokkaansa ennen vaaleja. Asettamalla ehdokkaat puolue suojaa ehdokaslistansa siltä, että äänestäjät nimeäisivät itse ehdokkaansa. Ehdokkaiden asettaminen tapahtuu vaalilippujen tilaamisen yhteydessä. Puolueiden on asetettava ehdokkaansa tiettyyn päivämäärään mennessä. Päätöksen tästä päivämäärästä tekee vaaliviranomainen. Ehdokkaat voi asettaa vain puolueen toimivaltainen edustaja. Ehdokkaiden on myös toimitettava kirjallinen selvitys siitä, että he ovat antaneet puolueelle tähän luvan. Nämä selvitykset on toimitettava samalla, kun puolue asettaa ehdokkaansa.

9 8 Ehdokkaiden asettaminen on vapaaehtoista. Jos puolue ei aseta ehdokkaita, äänestäjä voi kirjoittaa haluamansa ehdokkaan nimen vaalilippuun ja äänestää tällä tavalla henkilöä, jota puolue ei ole nimennyt. Vaalilipussa on selitetty äänestäjille, miten henkilöääni annetaan. Jos puolue on asettanut ehdokkaita, vaalilipussa lukee seuraavasti: Voit antaa henkilöäänen merkitsemällä rastilla ehdokkaan, jonka haluat eniten nähdä tulevan valituksi. Et voi äänestää useampaa kuin yhtä ehdokasta tai ehdokasta, jonka nimeä ei ole alla. Jos puolue ei ole asettanut ehdokkaita, vaalilipussa lukee seuraavasti: Voit antaa henkilöäänen merkitsemällä rastilla ehdokkaan, jonka haluat eniten nähdä tulevan valituksi, tai kirjoittamalla ehdokkaan nimen vaalilippuun. Jos kirjoitat useamman kuin yhden nimen, ylinnä oleva nimi ratkaisee. Vaaliliput Valtiopäivävaalien vaaliliput ovat keltaisia, maakäräjävaalien sinisiä ja kunnallis- ja europarlamenttivaalien valkoisia. Vaalilippujen tulee olla kooltaan ja materiaaliltaan samanlaisia. Vaalilippujen tilaaminen Vaaliliput valtiopäivä-, kunnallis- ja maakäräjävaaleja varten tilataan lääninhallitukselta. Vaaliliput europarlamenttivaaleja varten tilataan vaaliviranomaiselta. Puolueiden on tilattava vaaliliput tiettyyn ajankohtaan mennessä, jotta ne voidaan varmuudella toimittaa viimeistään 45 päivää ennen vaalipäivää. Vaalilippuja voi tilata myös tämän ajankohdan jälkeen, mutta toimitusaikaa ei tällöin pystytä takaamaan. Puolueet, jotka ovat saaneet vähintään toisissa kaksista viimeksi järjestetyistä valtiopäivävaaleista vähintään prosentin koko maan äänistä, ovat oikeutettuja saamaan ilmaiseksi painetut nimivaaliliput valtiopäivävaaleja varten. Vaalilippujen niin kutsuttu vapaa kiintiö on kolme kertaa äänioikeutettujen määrä. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa puolue on oikeutettu vapaaseen kiintiöön siinä kunnassa tai maakäräjäkunnassa, jossa puolue on edustettuna. Puolueille, jotka ovat saaneet yli prosentin valtiopäivävaalien äänistä tai saaneet ehdokkaansa kunnan- tai maakäräjäkunnanvaltuustoon, hyvitetään vaalilippujen kustannukset vaalien jälkeen. Ilmaisia vaalilippuja koskevat säännöt ovat voimassa myös europarlamenttivaaleissa.

10 VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. ÖREBRO NORDÖSTRA vänd VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. GÖTEBORGS KOMMUN vänd VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Vaalilippuja on kolmenlaisia: Nimivaaliliput vaalilipuissa on sekä puolueen nimi että ehdokkaiden nimet. Puoluevaaliliput vaalilipuissa on puolueen nimi, mutta ei ehdokkaiden nimiä. VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Tyhjät vaaliliput vaalilipuissa ei ole puolueen nimeä eikä ehdokkaiden nimiä. Vaalilippujen jakaminen Äänten vastaanottajat vastaavat puoluevaalilippujen asettamisesta esille kaikilla äänestyspaikoilla niiden puolueiden osalta, jotka ovat saaneet yli prosentin äänistä valtiopäivävaaleissa. Käytäntö on voimassa niin valtio-, kunnallis- kuin maakäräjävaaleissakin. Näiden puolueiden on kuitenkin pyydettävä vaalilippujen esille asettamista tiettyyn ajankohtaan mennessä ennen vaaleja. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa puolueilla, jotka ovat edustettuina valtuustossa, on oikeus saada puoluevaalilippuja asetetuiksi esille kyseisessä kunnassa tai maakäräjäkunnassa sijaitsevilla äänestyspaikoilla. Äänten vastaanottajat asettavat esille myös tyhjiä vaalilippuja kaikilla äänestyspaikoilla. Puolueet vastaavat itse nimivaalilippujen jakamisesta. Europarlamenttivaaleissa vaalihallinto vastaa nimivaalilippujen asettamisesta esille kaikilla äänestyspaikoilla, kun puolueella on ainoastaan nimivaalilippuja, jotka ovat voimassa koko maassa, ja se on saanut vähintään prosentin äänistä viimeisissä europarlamenttivaaleissa. Näiden puolueiden on kuitenkin pyydettävä vaalilippujen esille asettamista tiettyyn ajankohtaan mennessä ennen vaaleja.

11 10 5. Äänestäminen Äänestäjän on esitettävä henkilöllisyystodistus tai vahvistettava henkilöllisyytensä muulla tavalla aina äänestämisen yhteydessä, jos äänten vastaanottajat eivät tunne häntä. Äänten vastaanottajat merkitsevät muistiin tavan, jolla äänestäjän henkilöllisyys on vahvistettu. Vaalihuoneistot Jokaisella äänestysalueella sijaitsee vaalihuoneisto. Vaalipäivänä äänestäjät voivat äänestää vain siinä vaalihuoneistossa, jonka äänestysluetteloon heidät on merkitty. Vaalihuoneisto on merkitty äänestyskorttiin. Vaalihuoneistojen tulee olla esteettömiä. Jos äänestäjä ei pääse vaalihuoneistoon toimintarajoitteen vuoksi, äänten vastaanottaja voi hakea hänen äänensä myös vaalihuoneiston ulkopuolelta. Vaalihuoneistot ovat yleensä avoinna klo (europarlamenttivaaleissa klo asti). Vaalilautakunta voi tehdä päätöksen aukioloaikojen lyhentämisestä neuvoteltuaan asiasta lääninhallituksen kanssa. Kuntien vaalilautakunnat päättävät sopivimmista äänestyspaikoista. Vaalilautakunta nimeää lisäksi jokaiseen vaalihuoneistoon vähintään neljä henkilöä, jotka toimivat äänten vastaanottajina. Vaalihuoneistossa on oltava läsnä vähintään kolme äänten vastaanottajaa äänestyksen ollessa käynnissä. Ennakkoäänestyspaikat Vaalilautakunta vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä kunnassa. Ennakkoäänestäminen on mahdollista erityisillä ennakkoäänestyspaikoilla. Ennakkoäänestyspaikkana voi toimia esimerkiksi kunnantoimisto tai kirjasto. Vaalilautakunta vastaa äänten vastaanottajien järjestämisestä ennakkoäänestyspaikoille. Kaikkien ennakkoäänestyspaikkojen tulee olla esteettömiä.

12 11 Jos äänestäjä ei jostain syystä voi äänestää vaalipäivänä omassa vaalihuoneistossaan, hän voi antaa äänensä etukäteen millä tahansa ennakkoäänestyspaikalla. Ennakkoäänestys alkaa 18 päivää ennen vaalipäivää ja jatkuu vaalipäivään asti. Äänestämisen helpottamiseksi jokaisessa kunnassa on avoinna vähintään yksi ennakkoäänestyspaikka myös vaalipäivänä. Vaalilautakunta järjestää äänten vastaanottamisen myös tietyissä sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa niille äänestäjille, jotka haluavat äänestää siellä, esimerkiksi potilaille, henkilökunnalle ja vierailijoille. Ennakkoäänten vastaanottajat huolehtivat äänistä ja lähettävät ne erityisessä kirjekuoressa vaalilautakunnalle. Ennakkoäänestyspaikalle on otettava mukaan äänestyskortti. Äänestäjän on esitettävä henkilöllisyystodistus tai todistettava henkilöllisyytensä muulla tavalla ennakkoäänestyksen yhteydessä. Äänestäminen asiamiehen välityksellä Äänestäminen asiamiehen välityksellä tarkoittaa sitä, että joku muu kuin äänestäjä itse vie äänen ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle. Äänestäjä kuitenkin antaa äänen itse. Henkilöt, jotka eivät pääse ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle sairauden, toimintarajoitteen tai korkean iän vuoksi, voivat äänestää asiamiehen välityksellä. Myös vankilasta voi äänestää asiamiehen välityksellä. Asiamiehen välityksellä äänestäminen edellyttää erityisten äänestysmateriaalien käyttämistä. Materiaalit voi tilata vaaliviranomaiselta tai kunnalta. Ne sisältävät myös toimintaohjeet. Tietyissä kunnissa on kunnallisia asiamiehiä, jotka palvelevat äänestäjiä, joilla ei ole omaa asiamiestä. Maalaiskirjeenkantajat Sellaisilla alueilla asuvat äänestäjät, joilla postin jakelusta vastaa maalaiskirjeenkantaja, voivat käyttää maalaiskirjeenkantajaa asiamiehenään. Maalaiskirjeenkantajalla on mukanaan materiaalit asiamiehen välityksellä äänestämiseen.

13 12 Äänestäminen ulkomailta ruotsalaisten viranomaisten toimipaikoissa Äänestyksen aikana ulkomailla oleskelevat voivat äänestää paikoissa, joissa äänten vastaanottaminen on järjestetty ruotsalaisten viranomaisten toimesta. Vaaliviranomainen päättää ulkoministeriön ehdotuksen perusteella, missä ruotsalaisten viranomaisten toimipaikoissa äänten vastaanottaminen järjestetään. Äänestäminen alkaa 24 päivää ennen vaalipäivää ja on käynnissä tietyillä alueilla vain lyhyen aikaa. Äänestäminen on keskeytettävä hyvissä ajoin ennen vaaleja, jotta äänet ovat vaaliviranomaisella viimeistään päivää ennen vaalipäivää. Kaikki äänet lähetetään vaaliviranomaiselle, joka lajittelee ne ja lähettää ne edelleen vaalilautakunnille. Kirjeäänestäminen ulkomailta Ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat kirjeäänestää mistä tahansa maasta. Kirjeäänestäminen on mahdollista myös kansainvälisillä aluksilla työskenteleville merimiehille. Kirjeäänen voi postittaa ulkomailta aikaisintaan 45 päivää ennen vaalipäivää. Kirjeääntä ei saa postittaa Ruotsista. Kirjeäänestäminen edellyttää erityisten äänestysmateriaalien käyttöä. Materiaalit voi tilata vaaliviranomaiselta tai ulkomaanviranomaiselta. Kirjeääni tulee lähettää ulkomailta ja sen on saavuttava perille ennen ääntenlaskentaa. Äänen peruminen Jos äänestäjä on ennakkoäänestänyt (Ruotsissa tai ulkomailla), hän voi perua äänensä. Tässä tapauksessa hänen on äänestettävä uudelleen vaalihuoneistossa vaalipäivänä. Vaalihuoneistossa annettu ääni hyväksytään ja ennakkoääni mitätöidään. Puolueen ja ehdokkaan äänestäminen Puolueen äänestämisen yhteydessä äänestäjä voi merkitä vaalilipusta myös ehdokkaan, jonka haluaisi eniten nähdä tulevan valituksi. Tätä kutsutaan ehdokkaan äänestämiseksi tai henkilöäänen antamiseksi. Henkilöäänen voi antaa rastittamalla ehdokkaan nimen vieressä olevan ruudun. Tietyissä tapauksissa äänestäjä voi myös itse nimetä ehdokkaan kirjoittamalla hänen nimensä vaalilippuun. Lisätietoa asiasta on luvuissa 4 ja 7.

14 13 6. Ääntenlaskenta vaalipäivän iltana Kun äänten vastaanottaminen loppuu vaalipäivänä, jokaisen äänestysalueen äänten vastaanottajat laskevat vastaanotetut äänet. Hyväksytyt ennakkoäänet on laitettava vaaliuurnaan ennen kuin ääntenlaskenta saa alkaa. Tämän jälkeen uurnat tyhjennetään ja vaaleissa annetut äänet lasketaan. Äänet lasketaan ja lajitellaan puolueiden mukaan. Kun valtiopäivä-, kunnallis- ja maakäräjävaalit järjestetään samaan aikaan, lasketaan ensin valtiopäivävaalien äänet, sitten kunnallisvaalien äänet ja lopuksi maakäräjävaalien äänet. Kun äänestysalueella annetut äänet on laskettu vaalipäivän iltana, tulokset soitetaan raportin vastaanottajalle, joka rekisteröi ne vaaliviranomaisen vaalitietojärjestelmään. Tällä tavalla vaaliviranomainen voi laskea alustavan vaalituloksen jo vaalipäivän iltana. Kun äänestysalueen tulos rekisteröidään, se lisätään myös vaaliviranomaisen verkkosivustoon ja on suoraan median ja yleisön saatavilla. Kun ääntenlaskenta on valmis, vaaliliput laitetaan erityisiin turvapusseihin, jotka sinetöidään ja luovutetaan vaalilautakunnalle. Vaalilautakunta vastaa siitä, että vaalihuoneistoista toimitetut äänet kuljetetaan mahdollisimman nopeasti lääninhallitukselle. Vaalilautakunnan alustava ääntenlaskenta Vaalilautakunta laskee vaalipäivän jälkeisenä keskiviikkona ennakkoäänet, joita ei ehditty toimittaa vaalihuoneistoihin vaalipäiväksi. Tällaiset äänet tulevat pääasiassa ulkomailta tai ovat ennakkoääniä, jotka on annettu muissa kunnissa vaalipäivän aikana. Kun vaalilautakunnan ääntenlaskenta on valmis, myös nämä äänet toimitetaan lääninhallitukselle. 7. Lopullinen ääntenlaskenta Lääninhallitus aloittaa äänten lopullisen laskennan vaalipäivän jälkeisenä maanantaina. Silloin äänet lasketaan vielä kerran. Tällä kertaa lasketaan myös kaikki henkilöäänet. Kun valtiopäivä-, kunnallis- ja maakäräjävaalit järjestetään samaan aikaan, ensin lasketaan valtiopäivävaalien äänet. Tämän jälkeen lasketaan kunnallisvaalien äänet ja lopuksi maakäräjävaalien äänet. Maakäräjävaalien lopulliset tulokset pystytään tavallisesti julkaisemaan noin kymmenen päivän kuluttua vaaleista. Europarlamenttivaalien lopulliset tulokset ovat yleensä valmiina noin viikon kuluttua vaaleista. Lopullista ääntenlaskentaa voi seurata vaaliviranomaisen verkkosivustossa

15 14 Vaalilippujen arviointi Vain hyväksytyt äänet vaikuttavat paikkajakoon. Lääninhallitus päättää vaalilain perusteella, mitkä vaaliliput katsotaan hyväksytyiksi, ja laskee puolueille annetut äänet. Sama arviointi tehdään henkilöäänille, ja hyväksytyt äänet lasketaan. Hyväksytyt vaaliliput Vaalilippu hyväksytään, kun se sisältää puoluetunnuksen. Kyseessä voi olla painettu nimivaalilippu tai puoluevaalilippu tai tyhjä vaalilippu, johon äänestäjä on kirjoittanut puolueen nimen. VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd Henkilöäänet Henkilöääni hyväksytään, kun äänestäjä on joko rastittanut nimivaalilipussa ehdokkaan nimen edessä olevan ruudun tai kirjoittanut ehdokkaan nimen sellaisen puolueen vaalilippuun, joka ei ole asettanut ehdokkaita. Vaalilipussa lukee, miten henkilöääni annetaan. VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist STOCKHOLMS LÄN Hylätyt vaaliliput Vaalilippu hylätään, jos siitä puuttuu puoluetunnus (katso kuvaa) jos siinä on useampi puoluetunnus (esim. tilanne, jossa samassa kirjekuoressa on kaksi vaalilippua, joissa on eri puoluetunnukset) jos siinä on tunnusmerkkejä, jotka on selvästi tehty harkiten. Vaalilippuja, joista puuttuu puoluetunnus, kutsutaan tyhjiksi vaalilipuiksi. Ne ovat tavallisimpia hylättyjä ääniä. Tyhjien äänien määrä ilmoitetaan erikseen muista hylätyistä äänistä. Hylättyjä vaalilippuja ei oteta huomioon paikkajaossa. VAL TILL RIKSDAGEN 90000

16 15 Henkilöäänien hylkääminen Lääninhallitus hylkää henkilöäänen esimerkiksi tilanteissa, joissa äänestäjä on rastittanut ruudut kahden tai useamman ehdokkaan kohdalta (katso alla olevaa esimerkkiä), henkilöääni on annettu koneellisesti, VAL TILL RIKSDAGEN samassa kirjekuoressa on useampi Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du vaalilippu, jotka kuuluvat samalle helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare puolueelle mutta joissa on eri 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot ehdokasasettelu tai rastitettu eri 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare ehdokkaat, 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman puolueen äänestämiseen käytetty 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis vaalilippu on tarkoitettu eri 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare vaalipiirissä käytettäväksi 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. valiopäivä-, kunnallis- tai STOCKHOLMS LÄN vänd maakäräjävaaleissa. VAL TILL RIKSDAGEN Esimerkki: Vaalilippu hyväksytään ja lasketaan puoluevaalilipuksi. Tietylle ehdokkaalle annetun äänen hylkääminen Lääninhallitus hylkää vaalilipussa ehdokkaalle annetun äänen, jos ehdokas ei ole vaalikelpoinen (tarkistetaan väestörekisterissä vaalipäivänä olevista tiedoista) VAL TILL RIKSDAGEN jos ehdokkaan nimi on kirjoitettu, vaikka puolue on asettanut Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. ehdokkaat (katso oikealla olevaa 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot esimerkkiä). 6 Tina Karlsson, 35, kokerska Esimerkki: Vaalilippu hyväksytään, mutta ääntenlaskennassa ei oteta huomioon kirjoitettua nimeä. Vaalilippu katsotaan hyväksytyksi nimivaalilipuksi, johon ei ole tehty merkintöjä. 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist STOCKHOLMS LÄN VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist STOCKHOLMS LÄN Yliviivattu ehdokkaan nimi Vaikka ehdokkaan nimi olisi yliviivattu vaalilipussa, nimi lasketaan silti. Yliviivaus ei vaikuta ehdokkaiden järjestykseen vaalilipussa. Esimerkki: Vaalilippu hyväksytään, mutta yliviivausta ei lasketa. Vaalilippu katsotaan hyväksytyksi nimivaalilipuksi, johon ei ole tehty merkintöjä. VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd

17 16 8. Paikkajako Kun lääninhallitus on laskenut kaikki äänet, paikkojen jako puolueiden kesken alkaa. Puolueiden äänikynnykset Puolueen on saatava vähintään neljä prosenttia hyväksytyistä äänistä koko maassa, jotta se voi olla mukana valtiopäivä- ja europarlamenttivaalien paikkajaossa. Jos puolue saa valtiopäivävaaleissa vähintään 12 prosenttia yhden vaalipiirin äänistä, puolue osallistuu vaalipiirin kiinteiden paikkojen jakoon. 4% Maakäräjävaaleissa puolueen on saatava vähintään kolme prosenttia hyväksytyistä äänistä koko maakäräjäkunnassa, jotta se saa osallistua paikkajakoon. Kunnallisvaaleissa äänikynnystä ei ole. Paikkajako puolueiden kesken Ensin jaetaan kiinteät paikat ja sen jälkeen tasauspaikat. Kiinteiden paikkojen jako perustuu puolueiden saamiin äänimääriin vaalipiirissä. Kiinteiden paikkojen jaossa käytetään laskentamenetelmää, jota kutsutaan mukautetuksi parittomien lukujen menetelmäksi. Valtiopäivävaalit Kun kiinteät paikat on jaettu, lasketaan yhteen kaikkien puolueiden kaikkien vaalipiirien kiinteiden paikkojen määrä (yhteensä 310 paikkaa). Tasauspaikat jaetaan tämän jälkeen tekemällä paikkajako, joka perustuu puolueiden äänimääriin koko maassa. Tällä kertaa jaetaan 349 paikkaa ja koko maa lasketaan yhdeksi vaalipiiriksi. Molempien paikkajakojen tuloksia verrataan sitten keskenään. Jos puolue on saanut enemmän paikkoja koko maan ollessa yhtä vaalipiiriä, puolueella on oikeus tasauspaikkoihin. Puolue saa tasauspaikkoja vaalipiirissä, jossa sen vertailuluku on suurin kiinteiden paikkojen jakamisen jälkeen. Jos puolue ei ole saanut kiinteitä paikkoja kaikissa vaalipiireissä, tasauspaikkojen jaossa käytetään vertailulukuna puolueen äänimäärää niissä vaalipiireissä, joissa puolue ei vielä ole saanut paikkoja.

18 17 Jos puolue saa enemmän paikkoja silloin, kun vaalipiiripaikat lasketaan yhteen, kuin koko maan ollessa yhtä vaalipiiriä, puolue saa pitää vaalipiiripaikat. Tämä tarkoittaa sitä, että jaettavia tasauspaikkoja on vähemmän. Maakäräjävaalit Maakäräjävaaleissa 9/10 paikoista on kiinteitä ja 1/10 tasauspaikkoja. Paikat jaetaan samalla tavalla kuin valtiopäivävaaleissa. Ensin jaetaan jokaisen vaalipiirin kiinteät paikat. Sitten jaetaan maakäräjäkunnan kaikki paikat puolueen koko maakäräjäkunnassa saaman äänimäärän perusteella. Tällä tavalla saadaan selville, mitkä puolueet ovat oikeutettuja tasauspaikkoihin. Tasauspaikat jaetaan samalla tavalla kuin valtiopäivävaaleissa. Kunnallisvaalit Kunnallisvaaleissa kaikki paikat ovat kiinteitä. Lääninhallitus tekee päätöksen jokaisen vaalipiirin paikkojen lukumäärästä ennen vaaleja. Europarlamenttivaalit Europarlamenttivaaleissa kaikki paikat ovat kiinteitä ja koko maa muodostaa yhden vaalipiirin. TIETORUUTU Mukautettu parittomien lukujen menetelmä Kiinteiden paikkojen jako perustuu äänimääriin, jotka puolueet ovat saaneet kussakin vaalipiirissä. Vaalipiirin paikkojen jakoon osallistuville puolueille lasketaan vertailuluku. Ensimmäinen vertailuluku saadaan jakamalla jokaisen puolueen äänimäärä luvulla 1,4. Suurimman vertailuluvun saanut puolue saa vaalipiirin ensimmäisen paikan. Puolueelle lasketaan sitten uusi vertailuluku jakamalla puolueen äänimäärä kolmella. Muut puolueet kilpailevat paikoista edelleen alkuperäisellä vertailuluvullaan. Kun puolue saa toisen paikan, puolueelle lasketaan jälleen uusi vertailuluku jakamalla sen äänimäärä viidellä. Kun puolue saa kolmannen paikan, puolueen äänimäärä jaetaan seitsemällä. Vertailulukujen laskeminen noudattaa jatkossa samaa kaavaa. Laskentaa jatketaan tällä tavalla, kunnes kaikki paikat on jaettu.

19 18 ESIMERKKI 1: Kiinteiden paikkojen jakaminen Kronobergin läänissä vuoden 2002 valtiopäivävaaleissa 1. Kaikkien puolueiden äänimäärät jaetaan luvulla 1,4. Äänimäärä = puolueen saama äänimäärä koko vaalipiirissä. 3. Suurimman vertailuluvun saaneen puolueen (tässä S) äänimäärä jaetaan nyt seuraavalla jakoluvulla, eli kolmella. 6. Suurimman vertailuluvun saaneen puolueen (tässä M) äänimäärä jaetaan nyt kolmella. Muut puolueet ovat edelleen mukana alkuperäisellä vertailuluvullaan lukuun ottamatta puoluetta S, jonka äänimäärä on jo jaettu kolmella ja viidellä. Puolue Äänimäärä Paikka 1 Paikka 2 Paikka 3 Paikka 4 M , , , ,66 S , , , ,20 Fp , , , ,14 C , , , ,00 V , , , ,14 Mp , , , ,00 Kd , , , ,57 7. Suurimman vertailuluvun ja neljännen paikan saava puolue on jälleen S. 5. Suurimman vertailuluvun ja kolmannen paikan saava puolue on M. 2. Puolue, jolla on suurin vertailuluku, on S ja se saa ensimmäisen paikan. 4. Puolue, jolla on suurin vertailuluku, on edelleen S ja se saa toisen paikan. Puolueen äänimäärä jaetaan viidellä, jotta sille saadaan uusi vertailuluku. ESIMERKKI 2: Tasauspaikkojen jakaminen Uppsalan läänissä vuoden 1998 maakäräjävaaleissa Uppsalan lääni on jaettu maakäräjävaaleissa kolmeen vaalipiiriin. Vuoden 1998 maakäräjävaaleissa jaettiin yhteensä 71 paikkaa. Kiinteitä paikkoja oli 63 ja tasauspaikkoja 8. Kiinteät paikat jaettiin seuraavasti: eteläinen vaalipiiri 11, keskinen vaalipiiri 41 ja pohjoinen vaalipiiri 11 paikkaa. Alle 3 prosenttia äänistä saaneita puolueita ei otettu mukaan paikkajakoon. Kiinteät paikat jaettiin puolueiden kesken kolmessa vaalipiirissä seuraavasti: Puolue Eteläinen Keskinen Pohjoinen Yhteensä M S Fp C V Mp Kd Yhteensä

20 19 Piirijakoa verrattiin sitten maakäräjäkunnassa yhteensä jaettaviin 71 paikkaan. Puolue Jaossa yhteensä 71 paikkaa Vaalipiiripaikkoja yhteensä Erotus = tasauspaikkojen määrä M S Fp C V Mp Kd Yhteensä Moderata Samlingspartiet (maltillinen kokoomus) sai kaksi tasauspaikkaa. Kiinteiden paikkojen jaon jälkeen puolueen vertailuluvut kolmessa vaalipiirissä olivat seuraavat: Vertailuluku Eteläinen Keskinen Pohjoinen M 1213, , Puolue sai kaksi tasauspaikkaa, toisen keskisestä ja toisen eteläisestä vaalipiiristä. Tasauspaikat jaettiin muille puolueille samalla tavalla. Lopullinen paikkajako kolmessa vaalipiirissä oli seuraava: Puolue Eteläinen* Keskinen* Pohjoinen* M 4 (1) 11 (1) 2 S 5 14 (1) 6 Fp 1 (1) 4 1 (1) C (1) V Mp (1) Kd 1 5 (1) 1 Yhteensä 13 (2) 44 (3) 14 (3) * Puolueen saamat tasauspaikat vaalipiirissä on ilmoitettu sulkeissa.

21 20 9. Edustajat ja sijaiset Nimijärjestys puolueen sisällä Kun puolueiden välinen paikkajako on suoritettu, paikat jaetaan puolueen sisällä ehdokkaiden kesken. Ensin tarkistetaan, sovelletaanko henkilöäänien perusteella valituksi tulemisen sääntöjä. Jotta ehdokas voisi tulla valituksi puolueen edustajaksi henkilöäänien perusteella, hänen on saatava tietty osuus äänistä henkilöääninä. Usein henkilöäänillä valituksi tulevien määrä ei riitä täyttämään kaikkia edustajapaikkoja. Jos henkilöäänikynnyksen ylittäneitä ehdokkaita ei ole riittävästi paikkojen täyttämiseksi, puolue voi täyttää loput paikat käyttämällä niin kutsuttua kokonaislukumenetelmää. Valituksi tuleminen henkilöäänien perusteella Ehdokkaan henkilökohtainen äänimäärä on se henkilöäänien määrä, jonka hän on saanut saman puoluetunnuksen alla riippumatta siitä, kuinka monella listalla hän on ollut. Tullakseen valituksi henkilöäänien perusteella ehdokkaan saaman henkilöäänimäärän on oltava vähintään 5 % puolueen äänistä vaalipiirissä valtiopäivävaaleissa 5 % puolueen äänistä vaalipiirissä maakäräjä- ja kunnallisvaaleissa, kuitenkin vähintään 100 (maakäräjävaalit) tai 50 (kunnallisvaalit) ääntä 5 % puolueen äänimäärästä koko maassa europarlamenttivaaleissa. Jos useampi kuin yksi ehdokas ylittää äänikynnyksen, henkilöäänien määrä ratkaisee. Jos monella ehdokkaalla on täsmälleen sama määrä henkilöääniä, paikan saava ehdokas valitaan arvalla. Valituksi tuleminen kokonaislukumenetelmän perusteella Jos kaikkia edustajia ei voida valita henkilöäänien perusteella, käytetään paikkojen täyttämisessä kokonaislukumenetelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että vaaliliput ryhmitellään niissä ensimmäisenä olevan nimen perusteella. Niiden ehdokkaiden nimiä, jotka ovat jo tulleet valituiksi henkilöäänien perusteella, ei lasketa mukaan. Kokonaislukujen menetelmä on yksinkertaisimmillaan silloin, kun puolueella on käytössä vain yhdenlainen vaalilippu vaalipiirissä, jossa edustajat ja sijaiset valitaan. Käytännössä paikat täytetään tällöin siinä järjestyksessä, jossa ehdokkaiden nimet ovat vaalilipussa. Tässä tapauksessa muodostuu vain yksi uusi ryhmä. Saman ehdokkaan nimi on ensimmäinen vapaana oleva kaikissa vaalilipuissa ja hän saa tällöin ensimmäisen paikan.

22 21 Uusi vertailuluku saadaan jakamalla ryhmän äänimäärä kahdella. Kun toinen ehdokas on saanut toisen paikan ja kaikissa vaalilipuissa on sama nimi kolmantena, äänimäärä jaetaan kolmella, jolloin saadaan seuraava vertailuluku. Jos puolueella on useita erilaisia vaalilippuja, ne ryhmitellään ensimmäisen vapaana olevan ehdokkaan nimen perusteella ensimmäisen laskennan yhteydessä. Suurimman äänimäärän saanut ehdokas saa ensimmäisen paikan puolueen sisällä. Äänimäärät paikan saaneessa vaalilipussa jaetaan sitten edelleen kahdella, kolmella, neljällä jne. Laskennan monimutkaisuuteen vaikuttaa se, onko vaalilipuissa yhteisiä nimiä vai ei. Joskus vaalilipuissa olevien ehdokkaiden määrä ei riitä täyttämään vaalipiirin kaikkia paikkoja. Tällöin ylimääräiset paikat voidaan siirtää toiseen vaalipiiriin, jossa puolue osallistuu kiinteiden paikkojen jakoon. Piiri, jossa puolueella on suurin vertailuluku kiinteiden paikkojen jakamisen jälkeen, saa ensimmäisen paikan jne. ESIMERKKI 3: Edustajien valinta Lokalpartiet-puolue saa 621 ääntä ja neljä paikkaa kunnallisvaaleissa Valstadin kunnassa. Puolueen vaalilippu on alla ja ehdokkaat ovat saaneet henkilöääniä seuraavasti: 1 Anna 70 11,27 % 2 Niklas 49 7,89 % 3 Signe ,19 % 4 Adam 18 2,89 % 5 Urban 10 1,61 % 6 Claes 22 3,54 % Signe ja Anna valitaan henkilöäänien perusteella. He ovat ylittäneet 5 prosentin äänikynnyksen ja saaneet vähintään 50 ääntä. Niklas on saanut 7,89 prosenttia äänistä, mutta hän ei voi saada paikkaa henkilöäänien perusteella, sillä on saanut vain 49 henkilöääntä. Puolueen jäljelle jäävät kaksi paikkaa on täytettävä käyttämällä kokonaislukujen menetelmää. Jo paikan saaneita ehdokkaita ei oteta mukaan. Niklaksen nimi on vaalilipussa ensimmäisenä. Hänen vertailulukunsa on sama kuin äänimäärä (621/1 = 621,00). Kun Niklas on saanut paikan, Adam saa kaikki 621 vaalilippua. Adamin vertailuluku on 621/2 = 310,50. Puolueen ehdokkaat saavat paikat siis seuraavassa järjestyksessä: Signe 113 henkilöääntä Anna 70 henkilöääntä Niklas 621,00 vertailuluku Adam 310,50 vertailuluku

23 22 Ehdokas tulee valituksi useassa vaalipiirissä tai monessa puolueessa On mahdollista, että sama ehdokas saa paikan useasta vaalipiiristä. Tällöin on päätettävä, missä vaalipiirissä hän tulee valituksi. Tässä tapauksessa on valittava toinen ehdokas (tai useampi), joka korvaa kahdesti valituksi tulleen ehdokkaan. Menettelyä kutsutaan kaksoisvalinnan selvittämiseksi. Jos ehdokas tulee valituksi useasta vaalipiiristä, hän ottaa paikan vaalipiiristä, jossa hän on ensisijaisesti saanut eniten henkilöääniä suhteessa puolueen vaalipiirissä saamaan äänimäärään (jos paikka on myönnetty henkilöäänisääntöjen perusteella) toissijaisesti saanut suurimman vertailuluvun (jos paikka on myönnetty kokonaislukumenetelmän perusteella). Kun ehdokas luovuttaa ylimääräisen paikkansa, hänet korvataan ensisijaisesti sellaisella ehdokkaalla, joka on saanut eniten henkilöääniä, muttei ole vielä saanut paikkaa toissijaisesti ensimmäisellä ehdokkaalla sellaisella listatyypillä, joka on saanut eniten ääniä ja joka oli voimassa, kun edustaja sai paikkansa. Ensimmäisenä nimenä vaalilipussa pidetään ensimmäistä ehdokasta, joka ei ole vielä saanut puolueelle kuuluvaa paikkaa. Jos ehdokas tulee valituksi useamman kuin yhden puolueen edustajaksi, hänen on luovutettava ylimääräiset paikkansa. Paikat täytetään sijaisilla samaan tapaan. On mahdollista, että sama ehdokas on sijaisena eri puolueissa. Sijaisten valinta Valituille edustajille on valittava myös sijaiset, jotka voivat astua edustajan tilalle, jos tämä ei voi olla läsnä kokouksissa. Edustajan sijainen valitaan laskennallisin perustein. Sijainen valitaan pääsääntöisesti listalta, jossa valitun edustajan kannatus oli suurin (niin kutsutun listauskollisuusperiaatteen mukaisesti). Tästä säännöstä on kuitenkin olemassa poikkeuksia. Jos sijaisia valittaessa on vielä olemassa ehdokkaita, jotka ovat ylittäneet henkilöäänikynnyksen mutta eivät ole tulleet valituiksi, on sijaisiksi valittava ensisijaisesti kyseisiä ehdokkaita. Kun ehdokkaita, jotka voisivat tulla valituiksi sijaisiksi henkilöäänien perusteella, ei enää ole, jatketaan laskentaa seuraavasti: mukaan otetaan järjestyksessään ne vaaliliput, jotka olivat voimassa, kun alkuperäinen edustaja sai paikkansa. Laskenta suoritetaan aina alkuperäisen nimijärjestyksen perusteella ei siis koskaan siitä ehdokkaasta lähtien, joka sai paikkansa kaksoisvalinnan selvittämisen seurauksena.