Information på finska. Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä!

Transkriptio

1 Information på finska Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä!

2 1. Vaalijärjestelmä 1 2. Kuka saa äänestää? 2 3. Puolueet ja vaaliliput 3 4. Vaalihuoneistossa äänestäminen vaalipäivänä 4 5. Ennakkoäänestys omassa tai toisessa kunnassa 6 6. Ulkomailla äänestäminen 8 7. Lähetin avulla äänestäminen 8 8. Vaalien tulokset 9 9. Paikkajako ja äänikynnykset Laki ja järjestys Tavallisia kysymyksiä vaaleista Vaaliviranomaisesta 13

3 Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! 1 1. Vaalijärjestelmä Valtiopäivä-, maakäräjä- ja kunnallisvaalit pidetään joka 4. vuosi syyskuun toisena sunnuntaina. Europarlamenttivaalit pidetään joka 5. vuosi kesäkuussa. Vaalijärjestelmä perustuu yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Tämä merkitsee, että äänioikeus riippuu vain vaatimuksista, jotka ihmiset yleensä pystyvät täyttämään, ts. ikä, kansalaisuus ja asuinpaikka, ja että kaikilla äänestäjillä on yhtä suuri oikeus vaikuttaa vaalien tulokseen, ts. yksi mies, yksi ääni -periaatetta. Lisäksi vaalien tulee olla vapaita ja salaisia. Tämä merkitsee, ettei kukaan muu voi määrätä, ketä äänestäjä äänestää, eikä äänestäjän tarvitse paljastaa tai kertoa, mitä puoluetta tai ketä hän on äänestänyt. Vaalit Saamelaiskäräjille pidetään joka 4. vuosi toukokuun kolmantena sunnuntaina. Saamelaiskäräjävaaleissa on voimassa erityisiä sääntöjä esim. äänioikeudesta ja äänestämisestä. Lisätietoja saamelaiskäräjävaaleista on verkkosivulla: Suhteellisuus Ruotsin vaalijärjestelmän tarkoituksena on mahdollisimman suuressa määrin kuvastaa kansan poliittista tahtoa. Sen vuoksi esim. kunnanvaltuuston edustajanpaikat jaetaan suhteessa puolueen vaaleissa saamaan äänimäärään. Jos puolue saa 20 % äänistä, sen tulee myös saada 20 % edustajanpaikoista. Tällaista vaalijärjestelmää kutsutaan suhteelliseksi. Vaalimaantiede Vaalipiirit ovat maantieteellisiä alueita, joille ihmiset valitsevat edustajia. Vaalipiirien tarkoituksena on, että koko maa tai kaikki läänin tai kunnan osat saisivat edustuksen, ettei vain esim. suurissa kaupungeissa asuvat ehdokkaat tulisi valituksi. Valtiopäivävaaleissa maa on jaettu 29 vaalipiiriin. Valtiopäivien 349 edustajanpaikan jakautuminen eri vaalipiireihin riippuu kunkin vaalipiirin äänioikeutettujen määrästä. Myös kaikki maakäräjät on jaettu vaalipiireihin, mutta vain suuret kunnat on jaettu edelleen pienempiin vaalipiireihin. Europarlamenttivaaleissa koko Ruotsi muodostaa yhden vaalipiirin. Ruotsi on jaettu äänestysalueeseen. Äänestysalue on tavallisesti äänioikeutetusta koostuva alue. Jokaisella äänestysalueella on vaalihuoneisto. Vaalihuoneisto on auki vain vaalipäivänä, ja vain äänestysalueella asuvat äänestäjät saavat äänestää siellä.

4 2 Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! 2. Kuka saa äänestää? Väestörekisterissä 30 päivää ennen vaalipäivää olevat tiedot ratkaisevat, onko sinulla äänioikeutta ja mihin äänestysalueeseen kuulut. Sinulla on äänioikeus valtiopäivävaaleissa, jos: täytät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä, olet Ruotsin kansalainen ja olet tai olet joskus ollut merkittynä Ruotsin väestörekisteriin. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa sinulla on äänioikeus, jos: täytät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä, sinut on merkitty kunnan tai läänin väestörekisteriin, olet Ruotsin tai jonkin muun EU-maan, Islannin tai Norjan kansalainen. Jos olet jonkin muun maan kansalainen, sinun pitää olla ollut merkittynä Ruotsin väestörekisteriin kolme vuotta ennen vaalipäivää. Sinulla on äänioikeus Europarlamenttivaaleissa, jos: olet Ruotsin kansalainen ja olet tai olet joskus ollut merkittynä Ruotsin väestörekisteriin olet jonkin EU:n jäsenmaan kansalainen, mutta sinut on merkitty väestörekisteriin Ruotsissa ja olet ilmoittautunut vaaliluetteloon. Et saa äänestää missään muussa jäsenmaassa. Äänestyskortti lähetetään kaikille äänioikeutetuille noin kolme viikkoa ennen vaaleja. Jos aiot äänestää ennakkoon, sinulla pitää olla mukanasi äänestyskortti. RÖSTKORT Den xx september har du rösträtt vid val till: Riksdagen Valkrets: Stockholms län Stockholms läns landsting Berggren, Sven Valkrets: 5 Västra Söderort STORA MOSSENS STORA VÄG 18 C Stockholm STOCKHOLM Valkrets: 5 Västra Söderort Jos äänestyskortissa on mielestäsi virheellisiä tietoja sinusta, sinun on kirjallisesti pyydettävä niiden korjaamista. Pyynnön tulee olla saapunut lääninhallitukselle viimeistään 12 päivää ennen vaaleja. Kommunal folkomröstning Stockholm Du tillhör valdistrikt: Hägersten 14 Midsommarkransen S Din vallokal är: Falkbergsskolan Konferensrum Östanvägen 3 Öppet på valdagen den 19 september kl Ditt nummer i röstlängden: Hägersten 14 Midsommarkransen S Valnämnden i Stockholms kommun SE STOCKHOLM

5 VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. ÖREBRO NORDÖSTRA vänd VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. GÖTEBORGS KOMMUN VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE vänd Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! 3 3. Puolueet ja vaaliliput Äänestät ensisijaisesti puoluetta. Voit kuitenkin halutessasi äänestää henkilöä, jonka haluat tulevan valituksi. Henkilöä äänestetään merkitsemällä rasti ehdokkaan nimeä edeltävään ruutuun vaalilipussa. Vaalilipputyypit Valtiopäivien vaaliliput ovat keltaisia, kunnallis- ja Europarlamenttivaalien valkoisia sekä maakäräjävaalien sinisiä. Vaaleissa käytetään kolmentyyppisiä vaalilippuja: Nimivaaliliput vaaliliput, joissa on sekä puolueen nimi että ehdokkaiden nimet. Puoluevaaliliput vaaliliput, joissa on puoleen nimi, mutta ei ehdokkaiden nimiä. Tyhjät vaaliliput joissa ei ole puolueen nimeä eikä ehdokkaiden nimiä. Partinamn VAL TILL RIKSDAGEN Partinamn Partinamn VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE Partinamn Partinamn VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Partinamn Ellet löydä äänestettävän puolueen vaalilippua, voit kirjoittaa puolueen nimen tyhjään vaalilippuun. Puolueen nimen kirjoittaminen selvästi on tärkeää erehdysten välttämiseksi. Mitä merkintöjä vaalilippuun saa tehdä? Saat halutessasi äänestää (merkitsemällä rastin) vain yhtä puolueen ehdokasta. Jos vaalilippuun on merkitty rasti useamman henkilön kohdalle, ääni lasketaan vain puoluetta koskevaksi ääneksi. Ehdokkaiden järjestystä ei voi muuttaa vetämällä viiva ehdokkaiden nimien yli.

6 4 Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! Mistä saa vaalilippuja? Kaikissa äänestyspaikoissa on vaalilippuja. Kaikilla puolueilla on oikeus asettaa esille nimivaalilippunsa vaalihuoneistoihin ja ennakkoäänestyspaikkoihin. Äänten vastaanottajat näyttävät vaalilippujen säilytyspaikat ja vastaavat niiden pitämisestä hyvässä järjestyksessä. Puolueiden esille asettamien nimivaalilippujen lisäksi myös tiettyjen vaalilippujen pitää lain mukaan olla esillä kaikissa äänestyspaikoissa. Näitä ovat valtiopäivävaaleissa puoluevaaliliput puolueilta, jotka ovat kaksissa viimeksi pidetyissä valtiopäivävaaleissa saaneet enemmän kuin 1 % äänistä. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa niitä ovat puoluevaaliliput puolueilta, jotka ovat edustettuina vaalihuoneiston sijaintipaikan kunnallis- tai maakäräjävaltuustossa. Europarlamenttivaaleissa niitä ovat puoluevaaliliput puolueilta, jotka ovat kaksissa viimeksi pidetyissä europarlamenttivaaleissa saaneet enemmän kuin 1 % äänistä. Kaikissa äänestyspaikoissa pitää olla saatavana myös tyhjiä vaalilippuja. Ennakkoäänestys toisessa kunnassa Jos aiot äänestää ennakkoon jollakin toisella paikkakunnalla kuin sillä, jossa olet väestörekisterissä, sinun pitää itse hankkia vaaliliput, mikäli haluat äänestää tiettyä henkilöä. Vaalilipun alalaidassa lukee, mitä aluetta vaalilippu koskee. Ellei äänestettävän puolueen vaalilippuja ole äänestyspaikassa, voit kirjoittaa puolueen nimen tyhjään vaalilippuun. 4. Vaalihuoneistossa äänestäminen vaalipäivänä Äänestyskortissa lukee äänestysalueesi ja vaalihuoneistosi nimi, osoite ja aukioloaika vaalipäivänä. Voit äänestää ainoastaan äänestyskortissa mainitussa vaalihuoneistossa. Saadaksesi äänestää, sinun on näytettävä henkilöllisyystodistuksesi (elleivät äänien vastaanottajat tunne sinua). Tämä koskee kaikkia äänestyspaikkoja. Ellei sinulla ole henkilöllisyystodistusta mukanasi, joku sinut tunteva voi tulla mukaan äänestyspaikalle todistamaan henkilöllisyytesi. Henkilöllisyytesi todistavan pitää näyttää oma henkilöllisyystodistuksensa.

7 6 Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! 5. Ennakkoäänestys omassa tai toisessa kunnassa Ennakkoäänestys käynnistyy 18 päivää ennen vaaleja ja loppuu itse vaalipäivänä. Ennakkoäänestys merkitsee sitä, että äänestät muualla kuin omassa vaalihuoneistossasi. Voit äänestää ennakkoon joko omassa kunnassasi tai jossakin toisessa kunnassa. Ennakkoäänestyspaikkana käytetään esim. kirjastoa tai kunnantaloa. Ennakkoon äänestämiseksi sinun pitää esittää äänestyskorttisi. Henkilöllisyys todistetaan samalla tavalla kuin vaalihuoneistossa äänestettäessä. Mitä tapahtuu ennakkoon antamallesi äänelle? Ennakkoääni lähetetään yhdessä äänestyskorttisi kanssa ikkunakuoressa vaalihuoneistoosi. Vaalihuoneiston osoite on äänten vastaanottajalle jättämässäsi äänestyskortissa. Äänten vastaanottajat avaavat ikkunakuoren vaalihuoneistossa ja merkitsevät vaaliluetteloon, että olet äänestänyt. He laittavat äänestyskortin erilleen ja avaamattomat vaalikuoret vaaliuurnaan, kun äänestys on suoritettu loppuun.

8 8 Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! 6. Ulkomailla äänestäminen Ulkomailla oleskeleva voi äänestää joko kirjeäänestyksellä tai äänten vastaanoton järjestävissä Ruotsin suurlähetystöissä ja konsulaateissa. Jos haluat äänestää kirjeäänestyksellä, sinun on hankittava itsellesi erityinen kirjeäänestysmateriaali. Materiaalin voi tilata vaaliviranomaiselta, kunnalta tai Ruotsin suurlähetystöltä tai konsulaatilta. Kirjeäänen saa postittaa ulkomailta aikaisintaan 45 päivää ennen vaaleja ja sen tulee olla saapunut perille viimeistään vaalipäivän jälkeisenä päivänä. Suurlähetystöissä ja konsulaateissa voi äänestää aikaisintaan 24 päivää ennen vaaleja, ja äänestystapa on suurin piirtein sama kuin Ruotsissa ennakkoon äänestettäessä. 7. Lähetin avulla äänestäminen Lähetin avulla äänestäminen merkitsee, että joku muu kuin äänestäjä vie äänen vaalihuoneistoon tai ennakkoäänestyspaikkaan. Voit äänestää lähetin välityksellä, ellet sairauden, toimintarajoitteen tai iän vuoksi pysty menemään vaalihuoneistoon tai äänestyspaikkaan. Lähetin avulla äänestämiseen tarvitaan erityinen äänestysmateriaali. Se voidaan noutaa kaikista äänestyspaikoista tai tilata vaaliviranomaiselta tai kunnalta. Materiaalista käy ilmi, miten lähetin avulla äänestetään ja ketkä voivat toimia lähettinä. Jotkin kunnat valitsevat omat lähettinsä, jotka toimivat lähettinäsi, ellei sinulla ole omaa lähettiä. Kunnalta saa lisätietoja tästä. Maalaiskirjeenkantajat (Lantbrevbärare) Jos postisi jakelusta vastaa maalaiskirjeenkantaja, voit käyttää häntä lähettinäsi. Maalaiskirjeenkantajilla on mukanaan lähetin avulla äänestämistä koskevaa materiaalia.

9 Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! 9 8. Vaalien tulokset Alustavat tulokset vaaliyönä Vaalihuoneiston sulkeutuessa klo (klo europarlamenttivaaleissa) äänten vastaanottajat avaavat vaaliuurnat ja laskevat äänet ensimmäisen kerran. Kun kaikki vaalihuoneistot ovat raportoineet omat tuloksensa, vaaliviranomainen ilmoittaa alustavan paikkajaon. Lopulliset tulokset Lääninhallitukset laskevat sen jälkeen kaikki äänet uudelleen. Tällöin lasketaan ja ilmoitetaan myös kaikkien ehdokkaiden saamat henkilöäänet. Valtiopäivävaalien äänet lasketaan ensin. Niiden lopullisten tulosten lasketaan valmistuvan vaalipäivän jälkeisen viikon keskivaiheilla. Tämän jälkeen lasketaan kunnallisvaaleissa annetut äänet ja lopuksi maakäräjävaalien äänet. Kaikkien tulosten arvioidaan tulevan julkistetuksi viimeistään noin 10 päivää vaalipäivän jälkeen. Europarlamenttivaaleissa tulosten arvioidaan tulevan valmiiksi vaalipäivää seuraavan viikon keskivaiheilla. Suora raportointi verkkosivulla Vaalihuoneistosta saadut tulokset näytetään suoraan vaaliviranomaisen verkkosivulla ja eri medioissa. Myös lopullista ääntenlaskentaa voi seurata verkkosivulta

10 10 Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! 9. Paikkajako ja äänikynnykset Kun kaikki äänet on laskettu, ilmoitetaan ensin eri puolueiden saamat edustajanpaikkamäärät. Sen jälkeen ilmoitetaan, ketkä saavat nämä edustajanpaikat. Edustajat valitaan ensisijaisesti henkilöäänten perusteella. Kun useampia ehdokkaita ei enää voida valita henkilöäänten perusteella, jäljellä olevat paikat täytetään vaalilipuissa olevan järjestyksen perusteella. Valtiopäivät Ainoastaan vähintään 4 % koko maassa annetuista äänistä saaneet puolueet saavat olla mukana jakamassa eduskunnan kansanedustajapaikkoja. Poikkeuksena on puolue, joka 4% on saanut vähintään 12 % äänistä yhdessä vaalipiirissä. Se puolue osallistuu tällöin edustajanpaikkojen jakoon tässä vaalipiirissä. Kaiken kaikkiaan jaossa on 349 edustajanpaikkaa, joista 310 on kiinteää ja 39 tasoituspaikkaa. Tasoituspaikkojen tarkoituksena on saada aikaan niin suhteellinen edustajanpaikkojen jakautuma kuin mahdollista. Jotta ehdokas voisi tulla valituksi eduskuntaan henkilöäänillä, hänen pitää saada vähintään 5 % henkilöääniä puolueen vaalipiirissä saamista äänistä. Kunnallis- ja maakäräjävaltuustot Maakäräjävaltuuston vaaleissa edustajanpaikat jaetaan koko maakäräjävaaleissa vähintään 3 % äänistä saaneiden puolueiden kesken. Edustajanpaikoista 9/10 on kiinteitä, loput tasoituspaikkoja. Kunnallisvaaleissa ei ole mitään vastaavaa äänikynnystä. Kaikki kunnallisvaaleissa ääniä saaneet osallistuvat edustajanpaikkojen jakoon. Jotta ehdokas voisi tulla valituksi kunnan- tai maakäräjävaltuustoon henkilöäänillä, hänen pitää saada vähintään 5 % henkilöääniä puolueen vaalipiirissä saamista äänistä, kuitenkin vähintään 100 ääntä maakäräjävaaleissa ja 50 ääntä kunnallisvaaleissa. Europarlamentti Ainostaan vähintään 4 % koko maassa annetuista äänistä saaneet puolueet osallistuvat europarlamenttipaikkojen jakoon. Jotta ehdokas voisi tulla valituksi henkilöäänillä europarlamenttivaaleissa, hänen pitää saada vähintään 5 % henkilöääniä puolueen vaaleissa saamista äänistä.

11 Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! Laki ja järjestys Vaaliviranomaisten tehtäviä ja vaalien toimittamista säännellään pääasiassa vaalilailla ja vaaliasetuksella. Järjestys äänten vastaanotossa Äänten vastaanottajien vastuulla on, että äänestys sujuu oikealla tavalla ja että vaalihuoneistossa tai äänestyspaikassa sekä vaalilippujen säilytyspaikassa vallitsee järjestys. Puolueet eivät saa tehdä propagandaa siellä, missä äänestäjät tekevät valintansa. Jos äänestystä ei jonkun mielestä suoriteta oikealla tavalla, asiasta pitää ensisijaisesti huomauttaa äänen vastaanottajille. Toissijaisesti asiasta on ilmoitettava kunnan vaalilautakunnalle. Vaalien tuloksesta valittaminen Se, jonka mielestä vaalit on suoritettu virheellisesti tai sen toimituksessa on tehty joitakin virheitä, joilla on vaikutusta vaalien tulokseen, voi valittaa vaalien tuloksesta. Eduskuntavaaleja koskeva valitus on lähetettävä vaaliviranomaiselle, ja kunnallis- tai maakäräjävaaleja koskeva valitus lähetetään vastaavalle lääninhallitukselle. Valituksen tulee olla saapunut tuloksesta päättäneelle viranomaiselle 10 päivän sisällä vaalitulosten julkaisemisesta. Mikä on laitonta? Poliisille ilmoitettavia rikoksia ovat esim. tapaukset, joissa joku antaa tai ottaa vastaan palkkion tietyllä tavalla äänestämisestä tai äänestämättä jättämisestä tai joissa joku ottaa selville, miten joku toinen on äänestänyt tai yrittää estää vaalien toimittamista tai väärentää sen tuloksia.

12 12 Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! 11. Tavallisia kysymyksiä vaaleista Minkä takia en saa itse asettaa vaalikuorta vaaliuurnaan? Eduskunta on jo kauan sitten päättänyt, että vaalihuoneiston äänteen vastaanottajan pitää asettaa vaalikuori vaaliuurnaan. Tällä säännöllä taataan, että vaaliuurnaan tulee kultakin äänestäjältä vain yksi ääni kussakin vaalissa. Mitä tapahtuu tyhjille äänille? Tyhjät äänet lasketaan ja niiden määrä ilmoitetaan vaalituloksissa. Juridisesti ne lasketaan hylätyiksi, koska ne eivät ole mukana vaikuttamassa vaalituloksiin. Minkä vuoksi en voi äänestää Internetin kautta? Tätä äänestystapaa ei vielä pidetä riittävän turvallisena. Eräs ongelmista on se, että tällöin on vaikeaa taata kunkin äänestäjän vaalisalaisuus. On myös vaikeaa taata, että oikea äänestäjä äänestää Internetin kautta. Jos vaalitoimitusta aiotaan jollakin tavalla muuttaa, eduskunnan on ensin tehtävä asiaa koskeva päätös.

13 Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! Vaaliviranomaisesta Vaaliviranomaisen tehtävät Vaaliviranomainen on vaalien keskushallintoviranomainen, joka vastaa koko maata koskevien yleisten vaalien ja kansanäänestysten suunnittelusta ja koordinoinnista. Vaaliviranomainen tekee päätöksen vaalitulosten perusteella edustajanpaikkojen saajista ja heidän varamiehistään valtiopäivä- ja europarlamenttivaaleissa kehittää ja ylläpitää vaalien hallinnointiin käytettävää tietojärjestelmää, ilmoittaa äänestäjille, milloin, missä ja miten äänestys suoritetaan, laatii oppaita ja järjestää koulutusta lääninhallituksille ja vaalilautakunnille, vastaa vaalissa käytettävien vaaliluetteloiden, äänestyskorttien, vaalilippujen, lomakkeiden ja kirjekuorien tekemisestä. Vaaliviranomaisen organisaatio Vaaliviranomaisen toimintaa johtaa lautakunta, johon kuuluvat puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Käytännön töistä vastaa vaaliviranomaisen kanslia. Kansliaa johtaa kansliapäällikkö, ja sen palkkalistoilla on tällä hetkellä 12 työntekijää. Työtä ohjaavat lait ja säännöt Sääntöjä vaalien toimittamisesta on vaalilaissa ja -asetuksessa. Viranomainen saa varoja toimintansa harjoittamiseen hallituksen budjettiesityksestä, josta eduskunta tekee päätöksensä. Viranomaisen yleistavoitteet ja sen tulevan vuoden toimintaa varten myönnettävät varat ja hallituksen esittämät takaisinraportointivaatimukset esitetään vuosittain ns. sääntelykirjeessä. Yhteystiedot Sähköposti: Puhelin: Valmyndigheten Box Solna

14 VALMYNDIGHETEN Besöksadress: Solna strandväg 78 Postadress: Box 4210, SE Solna Tel Fax Valmyndigheten 723a utg 1