Sisällys. 1. Ruotsin vaalijärjestelmä Vaalimaantiede Äänioikeus ja äänestysluettelo Puolueet ja vaaliliput...
|
|
- Tiina Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vaalit Ruotsissa
2 Sisällys 1. Ruotsin vaalijärjestelmä Vaalimaantiede Äänioikeus ja äänestysluettelo Puolueet ja vaaliliput Äänestäminen Ääntenlaskenta vaalipäivän iltana Lopullinen ääntenlaskenta Paikkajako Edustajat ja sijaiset Vaaliviranomainen Valittaminen... 24
3 2 1. Ruotsin vaalijärjestelmä Ruotsin vaalijärjestelmä perustuu yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Vaalien tulee olla vapaita, salaisia ja suoria. Vaalitapa on suhteellinen. Tämä tarkoittaa sitä, että puolueen edustajapaikat esimerkiksi valtiopäiville jaetaan suhteessa puolueen vaaleissa saamaan äänimäärään. Ruotsin vaalijärjestelmään kuuluu vaaleja ja kansanäänestyksiä. Vaalien ja kansanäänestysten järjestämistä säätelevät vaalilaki ja -asetus, laki kansanäänestyksistä sekä tietyt muut lait. Yleiset vaalit Valtiopäivä-, kunnallis- ja maakäräjävaalit järjestetään joka neljäs vuosi syyskuun toisena sunnuntaina. Europarlamenttivaalit järjestetään Euroopan unionin kaikissa jäsenmaissa huhti-heinäkuun aikana joka viides vuosi. Vaalipäivä on Ruotsissa aina sunnuntai. Ylimääräiset vaalit Ylimääräiset valtiopäivävaalit järjestetään valtiopäivien niin päättäessä. Ylimääräisiä vaaleja koskevat samat säännöt kuin tavallisia valtiopäivävaaleja. Perustuslain mukaan ylimääräiset vaalit on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Tästä syystä esimerkiksi ennakkoäänestysaikaa on vähemmän kuin tavallisissa vaaleissa. Kuva: Valtiopäivät
4 3 Ylimääräiset kunnallis- tai maakäräjävaalit järjestetään valtuuston niin päättäessä. Ylimääräiset vaalit tulee järjestää, jos vähintään kaksi kolmasosaa edustajista äänestää asian puolesta. Päätös ylimääräisten vaalien järjestämisestä voidaan kuitenkin tehdä vasta kuuden kuukauden kuluttua tavallisista vaaleista. Kuva: Georg Kristiansen Kansanäänestykset Ruotsissa järjestetään kahdenlaisia maanlaajuisia kansanäänestyksiä: neuvoa-antavia kansanäänestyksiä ja kansanäänestyksiä perustuslakikysymyksistä. Kansanäänestysten järjestämisestä päättävät valtiopäivät. Valtiopäivät päättävät myös vastausvaihtoehdoista sekä siitä, ketkä ovat äänioikeutettuja. Maanlaajuisia kansanäänestyksiä koskevat periaatteessa samat säännöt kuin valtiopäivävaaleja esimerkiksi äänestysalueiden sekä Ruotsissa ja ulkomailla äänestämisen suhteen. Kunta- tai maakäräjätason kansanäänestys on aina neuvoa-antava. Kunnat ja maakäräjät päättävät itse tällaisten kansanäänestysten järjestämisestä. Vaalijärjestelmän tulevat muutokset Parlamentaarisesti koottu, vuosina toiminut komitea teki vaalijärjestelmään muutosehdotuksia. Hallitus on käsitellyt ehdotukset ja ne on jätetty valtiopäivien käsiteltäväksi. Tarkoituksena on, että useimmat muutoksista astuvat voimaan vuoden 2018 vaaleissa.
5 4 2. Vaalimaantiede Vaalialueella tarkoitetaan aluetta, jota vaalit koskevat. Esimerkiksi kunnallisvaaleissa vaalialueena on kunta ja valtiopäivävaaleissa koko maa. Vaalialueet jakautuvat vaalipiireihin, joilla puolueiden edustajat valitaan. Vaalipiirit on jaettu vielä äänestysalueisiin. Jokaista äänestysaluetta kohti on yksi vaalihuoneisto. Kiinteistöt, joissa äänioikeutetut väestörekisterin mukaan asuvat, sijaitsevat äänestysalueella. Äänestysalueiden koko voi vaihdella, mutta tavallisesti äänestysalueella asuu noin äänioikeutettua. Äänestysalueen koolla ei ole ylä- tai alarajaa. Pienimmillä äänestysalueilla voi asua vain satakunta ja suurimmilla yli 2000 äänioikeutettua. Jokaisella äänestysalueella sijaitsee vaalihuoneisto. Alueella asuvat äänioikeutetut voivat äänestää siellä vaalipäivänä. Lääninhallitus päättää äänestysaluejaosta kunnanvaltuuston ehdotuksen pohjalta. Lääninhallituksen on päätettävä jaosta viimeistään vaaleja edeltävän vuoden joulukuun 1. päivänä. Vaalialue 41 paikkaa Storskogenin kunta äänioikeutettua Vaalipiirit 20 vaalipiiripaikkaa 21 vaalipiiripaikkaa äänioikeutettua äänioikeutettua Äänestysalueet äänioikeutettua äänioikeutettua äänioikeutettua äänioikeutettua äänioikeutettua äänioikeutettua Kiinteistöt 3 äänioikeutettua
6 5 Kiinteät paikat ja tasauspaikat Jotta vaalitulos olisi mahdollisimman suhteellinen, valtiopäivä- ja maakäräjävaaleissa jaetaan myös tasauspaikkoja. Ensin jaetaan kiinteät paikat ja sen jälkeen tasauspaikat. Vaikka puolue ei saisi kiinteitä paikkoja, se voi silti saada tasauspaikkoja. Kunnanvaltuustossa ja Euroopan parlamentissa on vain kiinteitä paikkoja. Lisätietoa paikkajaosta on luvussa 8. Vaaliviranomaisen on päätettävä viimeistään vaalivuoden huhtikuun 30. päivänä, kuinka monta kiinteää paikkaa kussakin vaalipiirissä jaetaan valtiopäivävaaleissa. Päätös perustuu vaalipiirien äänioikeutettujen määrään. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa kunnan- tai maakäräjäkunnanvaltuusto päättää täytettävien paikkojen kokonaismäärän. Lääninhallitus päättää viimeistään vaalivuoden huhtikuun 30. päivänä, kuinka monta kiinteää paikkaa jokaisessa vaalipiirissä on. Europarlamenttivaaleissa koko Ruotsi muodostaa yhden vaalipiirin. Paikkajako määräytyy jokaisen jäsenmaan asukasluvun mukaan. Ruotsilla on 20 paikkaa Euroopan parlamentissa. 3. Äänioikeus ja äänestysluettelo Äänioikeus Valtiopäivä- ja europarlamenttivaaleissa äänioikeus on viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä Ruotsin kansalaisilla ja niillä, jotka ovat joskus olleet merkittyinä Ruotsin väestörekisteriin. Europarlamenttivaaleissa äänioikeus on kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisilla, jotka täyttävät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Edellytyksenä on, että heidät on merkitty Ruotsin väestörekisteriin viimeistään 30 päivää ennen vaaleja ja että he ovat ilmoittautuneet äänestysluetteloon. Tällöin he eivät saa äänestää toisessa jäsenmaassa. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa äänioikeus on viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä Ruotsin kansalaisilla, jotka ovat merkittyinä kunnan tai maakäräjäkunnan väestörekisteriin. Myös EU-jäsenmaiden sekä Islannin ja Norjan kansalaisilla on äänestysoikeus samoin edellytyksin. Muiden maiden kansalaisilla on äänioikeus, mikäli he ovat olleet merkittynä Ruotsin väestörekisteriin kolmen vuoden ajan ennen vaalipäivää. Äänioikeus ja äänestysalue tarkistetaan veroviraston ylläpitämästä väestörekisteristä 30 päivää ennen vaalipäivää. Tämä tarkoittaa sitä, että Ruotsissa asuvat äänestäjät ovat äänioikeutettuja sillä äänestysalueella, jonka väestörekisteriin he olivat merkittyinä 30 päivää ennen vaalipäivää.
7 6 Äänestysluettelo Vaaleissa saavat äänestää vain henkilöt, jotka on merkitty äänestysluetteloon Botkyrka 1 Nr Personnummer R K L F Leg Intygar Namn Not Svensson, Anna Johansson, Nils Larsson, Sten Väljare, Olle Olsson, Eskil Jakobsson, Ove Johansson, Tor Enström, Torsten Bergström, Emil Äänestysluettelot päivitetään ennen kaikkia vaaleja ja ne sisältävät vain henkilöt, joilla on äänioikeus kyseisissä vaaleissa. Kun useat vaalit järjestetään samaan aikaan, niissä käytetään yhteistä äänestysluetteloa. Jokaiselle äänestysalueelle laaditaan oma äänestysluettelonsa, jota käytetään vaalihuoneistossa Johansson, Majbritt Lund, Alma Olsson, Katarina Johansson, Inge Berg, Anna Johansson, Sven Jansson, Jakob Svensson, Maria Svensson, Helmer Lund, Eva Ström, Nils Johansson, Bengt Fager, Samuel Stenström, Henry Ström, Harriet Johansson, Johan Berg, Astrid Jakobsson, Helena Lund, Gustaf Svensson, Helge Olsson, Martha Lind, Emma Svensson, Stig Larsson, Karin Lund, Dagmar Jos äänestysluettelossa on virhe, sen korjaamista on anottava kirjallisesti. Anomuksen on oltava lääninhallituksella viimeistään 12 päivää ennen vaalipäivää Lund, Karin Svensson, Frans Olsson, Love Olsson, Inga Svensson, Lilian Bergström, Emil Ulkomaille muuttaneet Ruotsin kansalaiset (ulkoruotsalaiset) ovat mukana äänestysluettelossa, jos he ovat muuttaneet ulkomaille viimeisten 10 vuoden aikana tai ilmoittaneet verovirastolle viimeistään 30 päivää ennen vaaleja, että he haluavat tulla merkityksi äänestysluetteloon. Ilmoitus tehdään lähettämällä osoitetiedot verovirastoon. Äänestysluetteloon ilmoittautuvia ulkoruotsalaisia varten on olemassa erityinen lomake. Ta med ditt röstkort och din id-handling när du ska rösta. Äänestyskortti Vaaliviranomainen lähettää äänestyskortin kaikille äänioikeutetuille ennen vaaleja. Äänestyskortti lähetetään osoitteeseen, joka on merkitty veroviraston väestörekisteriin. Äänestyskorttien on oltava toimitettuina kaikille äänioikeutetuille ennakkoäänestyksen alkaessa 18 päivää ennen vaaleja. Jos äänestyskortti on kadonnut, uuden äänestyskortin voi saada kunnan vaalilautakunnalta, lääninhallitukselta tai vaaliviranomaiselta. Öppna och kontrollera uppgifterna på röstkortet! Box 12191, SE Stockholm Innehåller ditt RÖSTKORT till valen den 14 september 2014 יידיש Español Svenska Français Türkçe Julevsámegiella Åarjelsaemie Meänkieli ภาษาไทย Polski Davvisámigiella Romani Deutsch Shqip English Suomi Bosanski/ Hrvatski/Srpski Valmyndigheten ger information om val Undrar du hur val i Sverige går till? Informationsblad finns att beställa på följande språk: Af-Soomaali Kurmancî РУССКИЙ B Berggren, Sven C/O BIRGER BERGMAN STORA VÄGEN 18 C Alingsås Ta med ditt röstkort och din id-handling när du ska rösta. funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen Det finns även information på lättläst svenska, där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. teckenspråk, punktskrift och CD (daisy). Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information Öppna och kontrollera uppgifterna på röstkortet! Box 12191, SE Stockholm Innehåller ditt RÖSTKORT till valet till Europaparlamentet den 25 maj 2014 B där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen Berggren, Sven C/O BIRGER BERGMAN STORA VÄGEN 18 C Alingsås Plats för information - max 800 tecken Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen 4. Puolueet ja vaaliliput Ruotsissa ei ole puolueen muodostamista koskevia sääntöjä. Perustuslaissa puolue määritellään seuraavasti: Puolueeksi katsotaan jokainen äänestäjistä koostuva liittouma tai ryhmä, joka esiintyy vaaleissa erityisen tunnuksen alla. Davvisámigiella Romani Deutsch Shqip English Suomi יידיש Español Svenska Français Türkçe Julevsámegiella Åarjelsaemie Det finns även information på lättläst svenska, teckenspråk, punktskrift och CD (daisy) Meänkieli ภาษาไทย Polski Bosanski/ Hrvatski/Srpski Valmyndigheten ger information om val Undrar du hur val i Sverige går till? Informationsblad finns att beställa på följande språk: Af-Soomaali Kurmancî РУССКИЙ Plats för information - max 800 tecken Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Vaalikelpoisuus Kaikki äänoikeutetut ovat myös vaalikelpoisia. Vaalikelpoisuus perustuu väestörekisterissä vaalipäivänä oleviin tietoihin. Vaalikelpoisuus kunnallis- tai maakäräjävaaleissa edellyttää merkintää kunnan tai maakäräjäkunnan väestörekisterissä. Valtiopäivävaaleissa vaalikelpoisuudelle ei ole asuinpaikkaan liittyviä vaatimuksia. Äänestäjän on kuitenkin oltava joskus ollut merkittynä Ruotsin väestörekisteriin.
8 7 Europarlamenttivaaleissa EU:n jäsenmaiden kansalaiset ovat vaalikelpoisia sillä edellytyksellä, että he eivät ole ehdokkaana toisessa jäsenmaassa ja pystyvät osoittamaan, että eivät ole menettäneet vaalikelpoisuuttaan kotimaassaan. Henkilöiden, jotka haluavat asettua ruotsalaisen puolueen ehdokkaaksi europarlamenttivaaleissa mutta ovat jonkin muun EU-maan kansalaisia, on jätettävä vaaliviranomaiselle vakuutus siitä, että he eivät ole ehdokkaana toisessa maassa. Tullakseen valituksi pitää olla jonkun puolueen ehdokas. Puoluetunnuksen rekisteröinti Puoluetunnus on nimi, jonka alla puolue haluaa esiintyä vaalilipussa. Puoluetunnusta ei tarvitse rekisteröidä vaaleissa ehdolle asettumista varten. Puolue voi tilata vaalilippuja myös ilman rekisteröityä puoluetunnusta. Kun puoluetunnus rekisteröidään vaaliviranomaisella, puolueen nimi on suojattu eivätkä muut puolueet voi käyttää sitä. Jotta vaaliviranomainen voi rekisteröidä puoluetunnuksen, tietyn äänestäjämäärän on tuettava hakemusta. Puoluetunnuksen on oltava riittävän erilainen muihin rekisteröityihin puoluetunnuksiin nähden, jotta sekaantumisen vaaraa ei voida olettaa olevan. Vaatimuksen on myös se, että puolue on ottanut käyttöön säännöt ja valinnut itselleen johdon. Puoluetunnuksen rekisteröintihakemuksen on oltava vaaliviranomaisella viimeistään vaalivuoden helmikuun viimeisenä päivänä, jotta rekisteröinti tulee voimaan samana vuonna järjestettävissä vaaleissa. Jos puoluetunnus rekisteröidään valtiopäivävaaleja varten, se on voimassa myös kunnallis- ja maakäräjävaaleissa koko maassa sekä europarlamenttivaaleissa. Jos puoluetunnus on rekisteröity maakäräjävaaleja varten, se on voimassa maakäräjäkunnassa ja sen sisällä sijaitsevissa kunnissa järjestettävissä vaaleissa. Puoluetunnuksen rekisteröinti europarlamenttivaaleja varten on voimassa vain näissä vaaleissa. Ehdokkaiden asettaminen Puoluetunnuksen rekisteröineillä puolueilla on mahdollisuus asettaa ehdokkaansa ennen vaaleja. Asettamalla ehdokkaat puolue suojaa ehdokaslistansa siltä, että äänestäjät nimeäisivät itse ehdokkaansa. Ehdokkaiden asettaminen tapahtuu vaalilippujen tilaamisen yhteydessä. Puolueiden on asetettava ehdokkaansa tiettyyn päivämäärään mennessä. Päätöksen tästä päivämäärästä tekee vaaliviranomainen. Ehdokkaat voi asettaa vain puolueen toimivaltainen edustaja. Ehdokkaiden on myös toimitettava kirjallinen selvitys siitä, että he ovat antaneet puolueelle tähän luvan. Nämä selvitykset on toimitettava samalla, kun puolue asettaa ehdokkaansa.
9 8 Ehdokkaiden asettaminen on vapaaehtoista. Jos puolue ei aseta ehdokkaita, äänestäjä voi kirjoittaa haluamansa ehdokkaan nimen vaalilippuun ja äänestää tällä tavalla henkilöä, jota puolue ei ole nimennyt. Vaalilipussa on selitetty äänestäjille, miten henkilöääni annetaan. Jos puolue on asettanut ehdokkaita, vaalilipussa lukee seuraavasti: Voit antaa henkilöäänen merkitsemällä rastilla ehdokkaan, jonka haluat eniten nähdä tulevan valituksi. Et voi äänestää useampaa kuin yhtä ehdokasta tai ehdokasta, jonka nimeä ei ole alla. Jos puolue ei ole asettanut ehdokkaita, vaalilipussa lukee seuraavasti: Voit antaa henkilöäänen merkitsemällä rastilla ehdokkaan, jonka haluat eniten nähdä tulevan valituksi, tai kirjoittamalla ehdokkaan nimen vaalilippuun. Jos kirjoitat useamman kuin yhden nimen, ylinnä oleva nimi ratkaisee. Vaaliliput Valtiopäivävaalien vaaliliput ovat keltaisia, maakäräjävaalien sinisiä ja kunnallis- ja europarlamenttivaalien valkoisia. Vaalilippujen tulee olla kooltaan ja materiaaliltaan samanlaisia. Vaalilippujen tilaaminen Vaaliliput valtiopäivä-, kunnallis- ja maakäräjävaaleja varten tilataan lääninhallitukselta. Vaaliliput europarlamenttivaaleja varten tilataan vaaliviranomaiselta. Puolueiden on tilattava vaaliliput tiettyyn ajankohtaan mennessä, jotta ne voidaan varmuudella toimittaa viimeistään 45 päivää ennen vaalipäivää. Vaalilippuja voi tilata myös tämän ajankohdan jälkeen, mutta toimitusaikaa ei tällöin pystytä takaamaan. Puolueet, jotka ovat saaneet vähintään toisissa kaksista viimeksi järjestetyistä valtiopäivävaaleista vähintään prosentin koko maan äänistä, ovat oikeutettuja saamaan ilmaiseksi painetut nimivaaliliput valtiopäivävaaleja varten. Vaalilippujen niin kutsuttu vapaa kiintiö on kolme kertaa äänioikeutettujen määrä. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa puolue on oikeutettu vapaaseen kiintiöön siinä kunnassa tai maakäräjäkunnassa, jossa puolue on edustettuna. Puolueille, jotka ovat saaneet yli prosentin valtiopäivävaalien äänistä tai saaneet ehdokkaansa kunnan- tai maakäräjäkunnanvaltuustoon, hyvitetään vaalilippujen kustannukset vaalien jälkeen. Ilmaisia vaalilippuja koskevat säännöt ovat voimassa myös europarlamenttivaaleissa.
10 VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. ÖREBRO NORDÖSTRA vänd VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. GÖTEBORGS KOMMUN vänd VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Vaalilippuja on kolmenlaisia: Nimivaaliliput vaalilipuissa on sekä puolueen nimi että ehdokkaiden nimet. Puoluevaaliliput vaalilipuissa on puolueen nimi, mutta ei ehdokkaiden nimiä. VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Tyhjät vaaliliput vaalilipuissa ei ole puolueen nimeä eikä ehdokkaiden nimiä. Vaalilippujen jakaminen Äänten vastaanottajat vastaavat puoluevaalilippujen asettamisesta esille kaikilla äänestyspaikoilla niiden puolueiden osalta, jotka ovat saaneet yli prosentin äänistä valtiopäivävaaleissa. Käytäntö on voimassa niin valtio-, kunnallis- kuin maakäräjävaaleissakin. Näiden puolueiden on kuitenkin pyydettävä vaalilippujen esille asettamista tiettyyn ajankohtaan mennessä ennen vaaleja. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa puolueilla, jotka ovat edustettuina valtuustossa, on oikeus saada puoluevaalilippuja asetetuiksi esille kyseisessä kunnassa tai maakäräjäkunnassa sijaitsevilla äänestyspaikoilla. Äänten vastaanottajat asettavat esille myös tyhjiä vaalilippuja kaikilla äänestyspaikoilla. Puolueet vastaavat itse nimivaalilippujen jakamisesta. Europarlamenttivaaleissa vaalihallinto vastaa nimivaalilippujen asettamisesta esille kaikilla äänestyspaikoilla, kun puolueella on ainoastaan nimivaalilippuja, jotka ovat voimassa koko maassa, ja se on saanut vähintään prosentin äänistä viimeisissä europarlamenttivaaleissa. Näiden puolueiden on kuitenkin pyydettävä vaalilippujen esille asettamista tiettyyn ajankohtaan mennessä ennen vaaleja.
11 10 5. Äänestäminen Äänestäjän on esitettävä henkilöllisyystodistus tai vahvistettava henkilöllisyytensä muulla tavalla aina äänestämisen yhteydessä, jos äänten vastaanottajat eivät tunne häntä. Äänten vastaanottajat merkitsevät muistiin tavan, jolla äänestäjän henkilöllisyys on vahvistettu. Vaalihuoneistot Jokaisella äänestysalueella sijaitsee vaalihuoneisto. Vaalipäivänä äänestäjät voivat äänestää vain siinä vaalihuoneistossa, jonka äänestysluetteloon heidät on merkitty. Vaalihuoneisto on merkitty äänestyskorttiin. Vaalihuoneistojen tulee olla esteettömiä. Jos äänestäjä ei pääse vaalihuoneistoon toimintarajoitteen vuoksi, äänten vastaanottaja voi hakea hänen äänensä myös vaalihuoneiston ulkopuolelta. Vaalihuoneistot ovat yleensä avoinna klo (europarlamenttivaaleissa klo asti). Vaalilautakunta voi tehdä päätöksen aukioloaikojen lyhentämisestä neuvoteltuaan asiasta lääninhallituksen kanssa. Kuntien vaalilautakunnat päättävät sopivimmista äänestyspaikoista. Vaalilautakunta nimeää lisäksi jokaiseen vaalihuoneistoon vähintään neljä henkilöä, jotka toimivat äänten vastaanottajina. Vaalihuoneistossa on oltava läsnä vähintään kolme äänten vastaanottajaa äänestyksen ollessa käynnissä. Ennakkoäänestyspaikat Vaalilautakunta vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä kunnassa. Ennakkoäänestäminen on mahdollista erityisillä ennakkoäänestyspaikoilla. Ennakkoäänestyspaikkana voi toimia esimerkiksi kunnantoimisto tai kirjasto. Vaalilautakunta vastaa äänten vastaanottajien järjestämisestä ennakkoäänestyspaikoille. Kaikkien ennakkoäänestyspaikkojen tulee olla esteettömiä.
12 11 Jos äänestäjä ei jostain syystä voi äänestää vaalipäivänä omassa vaalihuoneistossaan, hän voi antaa äänensä etukäteen millä tahansa ennakkoäänestyspaikalla. Ennakkoäänestys alkaa 18 päivää ennen vaalipäivää ja jatkuu vaalipäivään asti. Äänestämisen helpottamiseksi jokaisessa kunnassa on avoinna vähintään yksi ennakkoäänestyspaikka myös vaalipäivänä. Vaalilautakunta järjestää äänten vastaanottamisen myös tietyissä sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa niille äänestäjille, jotka haluavat äänestää siellä, esimerkiksi potilaille, henkilökunnalle ja vierailijoille. Ennakkoäänten vastaanottajat huolehtivat äänistä ja lähettävät ne erityisessä kirjekuoressa vaalilautakunnalle. Ennakkoäänestyspaikalle on otettava mukaan äänestyskortti. Äänestäjän on esitettävä henkilöllisyystodistus tai todistettava henkilöllisyytensä muulla tavalla ennakkoäänestyksen yhteydessä. Äänestäminen asiamiehen välityksellä Äänestäminen asiamiehen välityksellä tarkoittaa sitä, että joku muu kuin äänestäjä itse vie äänen ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle. Äänestäjä kuitenkin antaa äänen itse. Henkilöt, jotka eivät pääse ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle sairauden, toimintarajoitteen tai korkean iän vuoksi, voivat äänestää asiamiehen välityksellä. Myös vankilasta voi äänestää asiamiehen välityksellä. Asiamiehen välityksellä äänestäminen edellyttää erityisten äänestysmateriaalien käyttämistä. Materiaalit voi tilata vaaliviranomaiselta tai kunnalta. Ne sisältävät myös toimintaohjeet. Tietyissä kunnissa on kunnallisia asiamiehiä, jotka palvelevat äänestäjiä, joilla ei ole omaa asiamiestä. Maalaiskirjeenkantajat Sellaisilla alueilla asuvat äänestäjät, joilla postin jakelusta vastaa maalaiskirjeenkantaja, voivat käyttää maalaiskirjeenkantajaa asiamiehenään. Maalaiskirjeenkantajalla on mukanaan materiaalit asiamiehen välityksellä äänestämiseen.
13 12 Äänestäminen ulkomailta ruotsalaisten viranomaisten toimipaikoissa Äänestyksen aikana ulkomailla oleskelevat voivat äänestää paikoissa, joissa äänten vastaanottaminen on järjestetty ruotsalaisten viranomaisten toimesta. Vaaliviranomainen päättää ulkoministeriön ehdotuksen perusteella, missä ruotsalaisten viranomaisten toimipaikoissa äänten vastaanottaminen järjestetään. Äänestäminen alkaa 24 päivää ennen vaalipäivää ja on käynnissä tietyillä alueilla vain lyhyen aikaa. Äänestäminen on keskeytettävä hyvissä ajoin ennen vaaleja, jotta äänet ovat vaaliviranomaisella viimeistään päivää ennen vaalipäivää. Kaikki äänet lähetetään vaaliviranomaiselle, joka lajittelee ne ja lähettää ne edelleen vaalilautakunnille. Kirjeäänestäminen ulkomailta Ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat kirjeäänestää mistä tahansa maasta. Kirjeäänestäminen on mahdollista myös kansainvälisillä aluksilla työskenteleville merimiehille. Kirjeäänen voi postittaa ulkomailta aikaisintaan 45 päivää ennen vaalipäivää. Kirjeääntä ei saa postittaa Ruotsista. Kirjeäänestäminen edellyttää erityisten äänestysmateriaalien käyttöä. Materiaalit voi tilata vaaliviranomaiselta tai ulkomaanviranomaiselta. Kirjeääni tulee lähettää ulkomailta ja sen on saavuttava perille ennen ääntenlaskentaa. Äänen peruminen Jos äänestäjä on ennakkoäänestänyt (Ruotsissa tai ulkomailla), hän voi perua äänensä. Tässä tapauksessa hänen on äänestettävä uudelleen vaalihuoneistossa vaalipäivänä. Vaalihuoneistossa annettu ääni hyväksytään ja ennakkoääni mitätöidään. Puolueen ja ehdokkaan äänestäminen Puolueen äänestämisen yhteydessä äänestäjä voi merkitä vaalilipusta myös ehdokkaan, jonka haluaisi eniten nähdä tulevan valituksi. Tätä kutsutaan ehdokkaan äänestämiseksi tai henkilöäänen antamiseksi. Henkilöäänen voi antaa rastittamalla ehdokkaan nimen vieressä olevan ruudun. Tietyissä tapauksissa äänestäjä voi myös itse nimetä ehdokkaan kirjoittamalla hänen nimensä vaalilippuun. Lisätietoa asiasta on luvuissa 4 ja 7.
14 13 6. Ääntenlaskenta vaalipäivän iltana Kun äänten vastaanottaminen loppuu vaalipäivänä, jokaisen äänestysalueen äänten vastaanottajat laskevat vastaanotetut äänet. Hyväksytyt ennakkoäänet on laitettava vaaliuurnaan ennen kuin ääntenlaskenta saa alkaa. Tämän jälkeen uurnat tyhjennetään ja vaaleissa annetut äänet lasketaan. Äänet lasketaan ja lajitellaan puolueiden mukaan. Kun valtiopäivä-, kunnallis- ja maakäräjävaalit järjestetään samaan aikaan, lasketaan ensin valtiopäivävaalien äänet, sitten kunnallisvaalien äänet ja lopuksi maakäräjävaalien äänet. Kun äänestysalueella annetut äänet on laskettu vaalipäivän iltana, tulokset soitetaan raportin vastaanottajalle, joka rekisteröi ne vaaliviranomaisen vaalitietojärjestelmään. Tällä tavalla vaaliviranomainen voi laskea alustavan vaalituloksen jo vaalipäivän iltana. Kun äänestysalueen tulos rekisteröidään, se lisätään myös vaaliviranomaisen verkkosivustoon ja on suoraan median ja yleisön saatavilla. Kun ääntenlaskenta on valmis, vaaliliput laitetaan erityisiin turvapusseihin, jotka sinetöidään ja luovutetaan vaalilautakunnalle. Vaalilautakunta vastaa siitä, että vaalihuoneistoista toimitetut äänet kuljetetaan mahdollisimman nopeasti lääninhallitukselle. Vaalilautakunnan alustava ääntenlaskenta Vaalilautakunta laskee vaalipäivän jälkeisenä keskiviikkona ennakkoäänet, joita ei ehditty toimittaa vaalihuoneistoihin vaalipäiväksi. Tällaiset äänet tulevat pääasiassa ulkomailta tai ovat ennakkoääniä, jotka on annettu muissa kunnissa vaalipäivän aikana. Kun vaalilautakunnan ääntenlaskenta on valmis, myös nämä äänet toimitetaan lääninhallitukselle. 7. Lopullinen ääntenlaskenta Lääninhallitus aloittaa äänten lopullisen laskennan vaalipäivän jälkeisenä maanantaina. Silloin äänet lasketaan vielä kerran. Tällä kertaa lasketaan myös kaikki henkilöäänet. Kun valtiopäivä-, kunnallis- ja maakäräjävaalit järjestetään samaan aikaan, ensin lasketaan valtiopäivävaalien äänet. Tämän jälkeen lasketaan kunnallisvaalien äänet ja lopuksi maakäräjävaalien äänet. Maakäräjävaalien lopulliset tulokset pystytään tavallisesti julkaisemaan noin kymmenen päivän kuluttua vaaleista. Europarlamenttivaalien lopulliset tulokset ovat yleensä valmiina noin viikon kuluttua vaaleista. Lopullista ääntenlaskentaa voi seurata vaaliviranomaisen verkkosivustossa
15 14 Vaalilippujen arviointi Vain hyväksytyt äänet vaikuttavat paikkajakoon. Lääninhallitus päättää vaalilain perusteella, mitkä vaaliliput katsotaan hyväksytyiksi, ja laskee puolueille annetut äänet. Sama arviointi tehdään henkilöäänille, ja hyväksytyt äänet lasketaan. Hyväksytyt vaaliliput Vaalilippu hyväksytään, kun se sisältää puoluetunnuksen. Kyseessä voi olla painettu nimivaalilippu tai puoluevaalilippu tai tyhjä vaalilippu, johon äänestäjä on kirjoittanut puolueen nimen. VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd Henkilöäänet Henkilöääni hyväksytään, kun äänestäjä on joko rastittanut nimivaalilipussa ehdokkaan nimen edessä olevan ruudun tai kirjoittanut ehdokkaan nimen sellaisen puolueen vaalilippuun, joka ei ole asettanut ehdokkaita. Vaalilipussa lukee, miten henkilöääni annetaan. VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist STOCKHOLMS LÄN Hylätyt vaaliliput Vaalilippu hylätään, jos siitä puuttuu puoluetunnus (katso kuvaa) jos siinä on useampi puoluetunnus (esim. tilanne, jossa samassa kirjekuoressa on kaksi vaalilippua, joissa on eri puoluetunnukset) jos siinä on tunnusmerkkejä, jotka on selvästi tehty harkiten. Vaalilippuja, joista puuttuu puoluetunnus, kutsutaan tyhjiksi vaalilipuiksi. Ne ovat tavallisimpia hylättyjä ääniä. Tyhjien äänien määrä ilmoitetaan erikseen muista hylätyistä äänistä. Hylättyjä vaalilippuja ei oteta huomioon paikkajaossa. VAL TILL RIKSDAGEN 90000
16 15 Henkilöäänien hylkääminen Lääninhallitus hylkää henkilöäänen esimerkiksi tilanteissa, joissa äänestäjä on rastittanut ruudut kahden tai useamman ehdokkaan kohdalta (katso alla olevaa esimerkkiä), henkilöääni on annettu koneellisesti, VAL TILL RIKSDAGEN samassa kirjekuoressa on useampi Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du vaalilippu, jotka kuuluvat samalle helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare puolueelle mutta joissa on eri 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot ehdokasasettelu tai rastitettu eri 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare ehdokkaat, 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman puolueen äänestämiseen käytetty 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis vaalilippu on tarkoitettu eri 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare vaalipiirissä käytettäväksi 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. valiopäivä-, kunnallis- tai STOCKHOLMS LÄN vänd maakäräjävaaleissa. VAL TILL RIKSDAGEN Esimerkki: Vaalilippu hyväksytään ja lasketaan puoluevaalilipuksi. Tietylle ehdokkaalle annetun äänen hylkääminen Lääninhallitus hylkää vaalilipussa ehdokkaalle annetun äänen, jos ehdokas ei ole vaalikelpoinen (tarkistetaan väestörekisterissä vaalipäivänä olevista tiedoista) VAL TILL RIKSDAGEN jos ehdokkaan nimi on kirjoitettu, vaikka puolue on asettanut Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. ehdokkaat (katso oikealla olevaa 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot esimerkkiä). 6 Tina Karlsson, 35, kokerska Esimerkki: Vaalilippu hyväksytään, mutta ääntenlaskennassa ei oteta huomioon kirjoitettua nimeä. Vaalilippu katsotaan hyväksytyksi nimivaalilipuksi, johon ei ole tehty merkintöjä. 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist STOCKHOLMS LÄN VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist STOCKHOLMS LÄN Yliviivattu ehdokkaan nimi Vaikka ehdokkaan nimi olisi yliviivattu vaalilipussa, nimi lasketaan silti. Yliviivaus ei vaikuta ehdokkaiden järjestykseen vaalilipussa. Esimerkki: Vaalilippu hyväksytään, mutta yliviivausta ei lasketa. Vaalilippu katsotaan hyväksytyksi nimivaalilipuksi, johon ei ole tehty merkintöjä. VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd
17 16 8. Paikkajako Kun lääninhallitus on laskenut kaikki äänet, paikkojen jako puolueiden kesken alkaa. Puolueiden äänikynnykset Puolueen on saatava vähintään neljä prosenttia hyväksytyistä äänistä koko maassa, jotta se voi olla mukana valtiopäivä- ja europarlamenttivaalien paikkajaossa. Jos puolue saa valtiopäivävaaleissa vähintään 12 prosenttia yhden vaalipiirin äänistä, puolue osallistuu vaalipiirin kiinteiden paikkojen jakoon. 4% Maakäräjävaaleissa puolueen on saatava vähintään kolme prosenttia hyväksytyistä äänistä koko maakäräjäkunnassa, jotta se saa osallistua paikkajakoon. Kunnallisvaaleissa äänikynnystä ei ole. Paikkajako puolueiden kesken Ensin jaetaan kiinteät paikat ja sen jälkeen tasauspaikat. Kiinteiden paikkojen jako perustuu puolueiden saamiin äänimääriin vaalipiirissä. Kiinteiden paikkojen jaossa käytetään laskentamenetelmää, jota kutsutaan mukautetuksi parittomien lukujen menetelmäksi. Valtiopäivävaalit Kun kiinteät paikat on jaettu, lasketaan yhteen kaikkien puolueiden kaikkien vaalipiirien kiinteiden paikkojen määrä (yhteensä 310 paikkaa). Tasauspaikat jaetaan tämän jälkeen tekemällä paikkajako, joka perustuu puolueiden äänimääriin koko maassa. Tällä kertaa jaetaan 349 paikkaa ja koko maa lasketaan yhdeksi vaalipiiriksi. Molempien paikkajakojen tuloksia verrataan sitten keskenään. Jos puolue on saanut enemmän paikkoja koko maan ollessa yhtä vaalipiiriä, puolueella on oikeus tasauspaikkoihin. Puolue saa tasauspaikkoja vaalipiirissä, jossa sen vertailuluku on suurin kiinteiden paikkojen jakamisen jälkeen. Jos puolue ei ole saanut kiinteitä paikkoja kaikissa vaalipiireissä, tasauspaikkojen jaossa käytetään vertailulukuna puolueen äänimäärää niissä vaalipiireissä, joissa puolue ei vielä ole saanut paikkoja.
18 17 Jos puolue saa enemmän paikkoja silloin, kun vaalipiiripaikat lasketaan yhteen, kuin koko maan ollessa yhtä vaalipiiriä, puolue saa pitää vaalipiiripaikat. Tämä tarkoittaa sitä, että jaettavia tasauspaikkoja on vähemmän. Maakäräjävaalit Maakäräjävaaleissa 9/10 paikoista on kiinteitä ja 1/10 tasauspaikkoja. Paikat jaetaan samalla tavalla kuin valtiopäivävaaleissa. Ensin jaetaan jokaisen vaalipiirin kiinteät paikat. Sitten jaetaan maakäräjäkunnan kaikki paikat puolueen koko maakäräjäkunnassa saaman äänimäärän perusteella. Tällä tavalla saadaan selville, mitkä puolueet ovat oikeutettuja tasauspaikkoihin. Tasauspaikat jaetaan samalla tavalla kuin valtiopäivävaaleissa. Kunnallisvaalit Kunnallisvaaleissa kaikki paikat ovat kiinteitä. Lääninhallitus tekee päätöksen jokaisen vaalipiirin paikkojen lukumäärästä ennen vaaleja. Europarlamenttivaalit Europarlamenttivaaleissa kaikki paikat ovat kiinteitä ja koko maa muodostaa yhden vaalipiirin. TIETORUUTU Mukautettu parittomien lukujen menetelmä Kiinteiden paikkojen jako perustuu äänimääriin, jotka puolueet ovat saaneet kussakin vaalipiirissä. Vaalipiirin paikkojen jakoon osallistuville puolueille lasketaan vertailuluku. Ensimmäinen vertailuluku saadaan jakamalla jokaisen puolueen äänimäärä luvulla 1,4. Suurimman vertailuluvun saanut puolue saa vaalipiirin ensimmäisen paikan. Puolueelle lasketaan sitten uusi vertailuluku jakamalla puolueen äänimäärä kolmella. Muut puolueet kilpailevat paikoista edelleen alkuperäisellä vertailuluvullaan. Kun puolue saa toisen paikan, puolueelle lasketaan jälleen uusi vertailuluku jakamalla sen äänimäärä viidellä. Kun puolue saa kolmannen paikan, puolueen äänimäärä jaetaan seitsemällä. Vertailulukujen laskeminen noudattaa jatkossa samaa kaavaa. Laskentaa jatketaan tällä tavalla, kunnes kaikki paikat on jaettu.
19 18 ESIMERKKI 1: Kiinteiden paikkojen jakaminen Kronobergin läänissä vuoden 2002 valtiopäivävaaleissa 1. Kaikkien puolueiden äänimäärät jaetaan luvulla 1,4. Äänimäärä = puolueen saama äänimäärä koko vaalipiirissä. 3. Suurimman vertailuluvun saaneen puolueen (tässä S) äänimäärä jaetaan nyt seuraavalla jakoluvulla, eli kolmella. 6. Suurimman vertailuluvun saaneen puolueen (tässä M) äänimäärä jaetaan nyt kolmella. Muut puolueet ovat edelleen mukana alkuperäisellä vertailuluvullaan lukuun ottamatta puoluetta S, jonka äänimäärä on jo jaettu kolmella ja viidellä. Puolue Äänimäärä Paikka 1 Paikka 2 Paikka 3 Paikka 4 M , , , ,66 S , , , ,20 Fp , , , ,14 C , , , ,00 V , , , ,14 Mp , , , ,00 Kd , , , ,57 7. Suurimman vertailuluvun ja neljännen paikan saava puolue on jälleen S. 5. Suurimman vertailuluvun ja kolmannen paikan saava puolue on M. 2. Puolue, jolla on suurin vertailuluku, on S ja se saa ensimmäisen paikan. 4. Puolue, jolla on suurin vertailuluku, on edelleen S ja se saa toisen paikan. Puolueen äänimäärä jaetaan viidellä, jotta sille saadaan uusi vertailuluku. ESIMERKKI 2: Tasauspaikkojen jakaminen Uppsalan läänissä vuoden 1998 maakäräjävaaleissa Uppsalan lääni on jaettu maakäräjävaaleissa kolmeen vaalipiiriin. Vuoden 1998 maakäräjävaaleissa jaettiin yhteensä 71 paikkaa. Kiinteitä paikkoja oli 63 ja tasauspaikkoja 8. Kiinteät paikat jaettiin seuraavasti: eteläinen vaalipiiri 11, keskinen vaalipiiri 41 ja pohjoinen vaalipiiri 11 paikkaa. Alle 3 prosenttia äänistä saaneita puolueita ei otettu mukaan paikkajakoon. Kiinteät paikat jaettiin puolueiden kesken kolmessa vaalipiirissä seuraavasti: Puolue Eteläinen Keskinen Pohjoinen Yhteensä M S Fp C V Mp Kd Yhteensä
20 19 Piirijakoa verrattiin sitten maakäräjäkunnassa yhteensä jaettaviin 71 paikkaan. Puolue Jaossa yhteensä 71 paikkaa Vaalipiiripaikkoja yhteensä Erotus = tasauspaikkojen määrä M S Fp C V Mp Kd Yhteensä Moderata Samlingspartiet (maltillinen kokoomus) sai kaksi tasauspaikkaa. Kiinteiden paikkojen jaon jälkeen puolueen vertailuluvut kolmessa vaalipiirissä olivat seuraavat: Vertailuluku Eteläinen Keskinen Pohjoinen M 1213, , Puolue sai kaksi tasauspaikkaa, toisen keskisestä ja toisen eteläisestä vaalipiiristä. Tasauspaikat jaettiin muille puolueille samalla tavalla. Lopullinen paikkajako kolmessa vaalipiirissä oli seuraava: Puolue Eteläinen* Keskinen* Pohjoinen* M 4 (1) 11 (1) 2 S 5 14 (1) 6 Fp 1 (1) 4 1 (1) C (1) V Mp (1) Kd 1 5 (1) 1 Yhteensä 13 (2) 44 (3) 14 (3) * Puolueen saamat tasauspaikat vaalipiirissä on ilmoitettu sulkeissa.
Sisällys. 1. Ruotsin vaalijärjestelmä Vaalimaantiede Äänioikeus ja äänestysluettelo Puolueet ja vaaliliput...
Vaalit Ruotsissa Sisällys 1. Ruotsin vaalijärjestelmä... 2 2. Vaalimaantiede... 4 3. Äänioikeus ja äänestysluettelo... 5 4. Puolueet ja vaaliliput... 6 5. Äänestäminen... 10 6. Ääntenlaskenta vaalipäivän
LisätiedotInformation på finska. Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä!
Information på finska Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! 1. Vaalijärjestelmä 1 2. Kuka saa äänestää? 2 3. Puolueet ja vaaliliput 3 4. Vaalihuoneistossa äänestäminen vaalipäivänä 4 5. Ennakkoäänestys
LisätiedotSisältö. 1. Ruottalainen vaalisysteemi... 2. 2. Vaalijeukrafii... 4. 3. Äänestysoikeus ja äänestysluettelu... 5. 4. Parttiot ja vaaliseetelit...
Vaali Ruottissa Sisältö 1. Ruottalainen vaalisysteemi................. 2 2. Vaalijeukrafii... 4 3. Äänestysoikeus ja äänestysluettelu... 5 4. Parttiot ja vaaliseetelit... 6 5. Äänestäminen... 10 6. Ääniräknäys
LisätiedotEUROPARLAMENTTIVAALIT 2019
Selkoesite EUROPARLAMENTTIVAALIT 2019 Ennakkoäänestys 15. 21.5.2019 Vaalipäivä sunnuntaina 26.5.2019 Äänestäminen on helppoa! Europarlamenttivaalit 2019 Euroopan parlamentti säätää lakeja, jotka vaikuttavat
LisätiedotMaakuntavaalit HE 15/2017 vp maakuntalakiesitys
Maakuntavaalit 28.10.2018 HE 15/2017 vp maakuntalakiesitys Maakuntavaltuuston kokoonpano Hallituksen esityksen mukaan maakunnan ylintä päätösvaltaa käyttäisi maakuntavaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet
LisätiedotAlasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet
Niedersächsischer Landeswahlleiter Finnisch Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet 2 Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Alasaksissa
LisätiedotMallivaalijärjestys A (hallitus valitaan ammattiosaston kokouksessa)
1 VAALITAPA Tehyn Järvenpään ammattiosasto ry:n sääntöjen 13 :ssä mainitut hallituksen varsinaiset jäsenet ja heidän varajäsenensä sekä ammattiosaston edustajat paikallisosaston kokouksiin valitaan ammattiosaston
LisätiedotEräitä määräaikoja vuoden 2012 presidentinvaalissa
Eräitä määräaikoja vuoden 2012 presidentinvaalissa Ensimmäisen vaalin vaalipäivä 22.1.2012 Toisen vaalin vaalipäivä 5.2.2012 Ajankohta 1 Toimija Toimenpide Vaalilaki Alkuvuosi 2009 Valtuusto Kunnan keskusvaalilautakunnan
LisätiedotTasavallan presidentin vaali
Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa
LisätiedotEDUSKUNTAVAALIT. Äänestäminen on helppoa! Ennakkoäänestys Vaalipäivä sunnuntaina Selkoesite
EDUSKUNTAVAALIT 2019 Ennakkoäänestys 3. 9.4.2019 Vaalipäivä sunnuntaina 14.4.2019 Äänestäminen on helppoa! Selkoesite Eduskuntavaalit 2019 Eduskuntavaalit pidetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa Suomen kansalaiset
LisätiedotSUPERIN LIITTOKOKOUSVAALIT 2020 VAALIOHJEET SUPERIN LIITTOHALLITUKSEN JÄSENEHDOKKAIDEN ASETTAMISTA VARTEN 2020
1(5) VAALIOHJEET SUPERIN LIITTOHALLITUKSEN JÄSENEHDOKKAIDEN ASETTAMISTA VARTEN 2020 1. Yleistä Liiton sääntöjen 18 :n mukaan liittohallitukseen kuuluvat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 14
LisätiedotÄänestys. Sähköisen äänestyksen pilotti. Luokkamalli. Government. Versio 1.4H Julkinen 08.02.2008 1 (8) Luokkamalli
08.02.2008 1 (8) Äänestys Oikeusministeriö Vaalitietojärjestelmät 08.02.2008 2 (8) 1 Äänestys... 3 1.1 Laskenta... 3 1.1.1 Aanet... 3 1.1.2 AaniLkm... 3 1.1.3 Yhdistely... 4 1.1.4 YhdistettyTulos... 4
LisätiedotFinnisch. Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia. Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet
Finnisch Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet 2 Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Alasaksissa valitaan joka viides vuosi enemmän
LisätiedotKUNTALIITON VALTUUSKUNNAN VALINTA
1 Kuntaliiton valtuuston vaalilautakunta 7.6.2017 KUNTALIITON VALTUUSKUNNAN VALINTA Ehdokasasettelua ja valtuustossa toimitettavaa vaalia koskevat ohjeet kunnille ja rekisteröidyille puolueille Kuntaliiton
LisätiedotEduskuntavaalit 18.3.2007
Eduskuntavaalit 18.3.2007 Ennakkoäänestys 7. 13.3.2007 Eduskuntavaalit Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 100 vuotta sitten. Ne olivat myös ensimmäiset vaalit, joissa kaikilla Suomen kansalaisilla
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO xx 1 HALLINTOKESKUS Oikeuspalvelut
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO xx 1 Kaupunginhallitus PL 1 (Pohjoisesplanadi 11-13) Khs 2011-207 Kansanäänestyksen järjestämistä koskevat periaatteet ja menettelytavat Kaupunginhallitus päätti käynnistää
LisätiedotEduskuntavaalit 2011
2011 Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit pidetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa päättämään yhteisistä asioistamme. Vuoden 2011 eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina
LisätiedotValtuuskunnan vaaliopas 2019
Valtuuskunnan vaaliopas 2019 Suomen valtuuskunnan vaali suoritetaan 14.10. 4.11.2019. Vaalissa liiton jäsenet valitsevat valtuuskuntaan 30 jäsentä ja 10 varajäsentä sekä kaksi opiskelijajäsentä varajäsenineen
LisätiedotEräitä määräaikoja europarlamenttivaaleissa
Eräitä määräaikoja europarlamenttivaaleissa 25.5.2014 Ajankohta 1 Toimija Toimenpide Vaalilaki (ellei muuta lakia ole mainittu) Alkuvuosi 2013 Valtuusto Kunnan keskusvaalilautakunnan asettaminen Huhtikuu
LisätiedotTehy Tehyn ammattiosaston mallivaalijärjestys V103. Valtuuston kokous 27.5.2003 27.5.2003 1 (7)
Valtuuston kokous 27.5.2003 27.5.2003 1 (7) 1 ' VAALITAPA Tehyn... ammattiosasto ry:n sääntöjen 13 ':ssä mainitut hallituksen varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan ammattiosaston
Lisätiedotsunnuntaina
1 Vuoden 2018 seurakuntavaalit Sisällys 1 Vuoden 2018 seurakuntavaalit... 1 1.1 Seurakuntavaalit 2018... 1 1.2 Vaalilainsäädäntö ja siinä tapahtuneet muutokset... 1 1.3 Seurakuntavaaliohjeet... 2 1.4 Äänioikeus...
LisätiedotPOHJOIS-HÄMEEN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS
1 (5) Vaalijärjestys on OP Osuuskunnan hallintoneuvoston 9.6.2016 vahvistaman mallivaalijärjestyksen mukainen POHJOIS-HÄMEEN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS 1 Vaalien järjestäminen ja ajankohta
LisätiedotEräitä määräaikoja vuoden 2018 presidentinvaalissa
Eräitä määräaikoja vuoden 2018 presidentinvaalissa Ensimmäisen vaalin vaalipäivä 28.1.2018 Mahdollisen toisen vaalin vaalipäivä 11.2.2018 Ajankohta 1 Toimija Toimenpide Vaalilaki Huhtikuu 2017 Valtuusto
LisätiedotVALTIMON KUNTA VUODEN 2017 KUNTAVAALIT KH 187
Keskusvaalilautakunta, kokous nro 1/2017 17, ilmoitusasian kohta 6 /pöytäkirjan liite nro 7 Kunnanhallitus 187 16.12.2016 Kunnanhallitus 1 12.01.2017 VUODEN 2017 KUNTAVAALIT KH 187 Seuraavat yleiset vaalit
LisätiedotKUNTAVAALIT. Ennakkoäänestys Vaalipäivä sunnuntai Selkoesite
KUNTAVAALIT 2017 Ennakkoäänestys 29.3. 4.4.2017 Vaalipäivä sunnuntai 9.4.2017 Selkoesite Miksi kuntavaaleissa kannattaa äänestää? Suomi jakautuu kuntiin, joilla on itsehallinto. Kunnat päättävät monista
LisätiedotValtuuskunnan vaali- ja työjärjestys
Hyväksytty Suomen Kuntaliitto ry:n valtuusto 27.5.2016 Suomen Kuntaliitto ry Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Valtuuskunnan vaalijärjestys I Luku Yleistä 1 Soveltaminen Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä
LisätiedotKuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna 2017
Liite 3 Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna 2017 2.6.2017 Riitta Myllymäki Kuntaliiton valtuuskunta Yhdistyksen ylin toimielin 76 jäsentä ja 76 varajäsentä, joiden tulee olla kuntalaissa tarkoitettuja
LisätiedotKuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna Riitta Myllymäki
Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna 2017 2.6.2017 Riitta Myllymäki Kuntaliiton valtuuskunta Yhdistyksen ylin toimielin 76 jäsentä ja 76 varajäsentä, joiden tulee olla kuntalaissa tarkoitettuja valtuutettuja
LisätiedotÄänestysalueiden vähentäminen
Äänestysalueiden vähentäminen Kh 16 Kurikan kaupungissa on yhteensä kahdeksantoista äänestysaluetta. 25.1.2010 Vaalilain 8 :n mukaan äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen.
Lisätiedot1 Vaalien järjestäminen ja ajankohta. 2 Äänestystapa KESKI-UUDENMAAN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS
1 (5) KESKI-UUDENMAAN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS 1 Vaalien järjestäminen ja ajankohta 2 Äänestystapa Osuuspankin sääntöjen 13 :ssä mainitut edustajiston vaalit toimitetaan osuuspankin omistaja-asiakkaiden
LisätiedotDaniel Valtakari. TEK vaalit 2014
TEK vaalit 2014 TEK = Tekniikan Akateemiset ja TFiF Tekniikan Akateemisten Liitto TEK on etu- ja palvelujärjestö, johon kuuluu kaksi jäsenjärjestöä: Tekniikan Akateemiset ry edustaa pääasiassa suomenkielisiä
LisätiedotKansanäänestys / Folkomröstning
Kansanäänestys / Folkomröstning Kansanäänestyksen syyt / Därför genomförs en folkomröstning Västerbottenin läänissä järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys 8. syyskuuta 2013. Äänestyskysymys / Omröstningsfråga
LisätiedotMallivaalijärjestys B (hallitus valitaan ammattiosaston kokouksessa, mutta voidaan käyttää myös posti- tai sähköistä äänestystä)
Mallivaalijärjestys B (hallitus valitaan ammattiosaston kokouksessa, mutta voidaan käyttää myös posti- tai sähköistä äänestystä) 1 VAALITAPA Tehyn NordLabin ammattiosasto ry:n sääntöjen 13 :ssä mainitut
LisätiedotPalvelualojen ammattiliitto PAM ry. Vaalijärjestys
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Vaalijärjestys Hyväksytty 13.5.2014 1 Tämä vaalijärjestys on voimassa liiton sääntöjen 5 :n mukaisissa liittokokousvaaleissa vuonna 2015 sekä liittokokouskaudella 2015-2019
Lisätiedot8.2.2002 OM 1/51/2002. Kunnan keskusvaalilautakunta (pl. Ahvenanmaan maakunta) VUODEN 2003 EDUSKUNTAVAALIT
OIKEUSMINISTERIÖ Yleinen osasto / vaaliyksikkö 8.2.2002 OM 1/51/2002 Kunnan keskusvaalilautakunta (pl. Ahvenanmaan maakunta) VUODEN 2003 EDUSKUNTAVAALIT Seuraavat eduskuntavaalit toimitetaan 16.3.2003.
LisätiedotUudet säännöt kunnanvaltuuston ja maakunnanvaltuuston vaaleissa 2003
Uudet säännöt kunnanvaltuuston ja maakunnanvaltuuston vaaleissa 2003 Tärkeää vaalitietoa uudet säännöt siitä, miten äänestät vaalipäivänä uudet säännöt ennakkoäänestyksestä uudet säännöt siitä, miten voit
LisätiedotVaali toimitetaan hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti.
Vaalijärjestys Valtuusto 2.9.2014 VALTUUSTON VAALI 1 VAALITAPA Tässä vaalijärjestyksessä Kelan toimihenkilöt ry:tä kutsutaan yhdistykseksi, jonka valtuuston varsinaiset ja varajäsenet valitaan yhdistyksen
LisätiedotÄänestysaluejaon tarkistamista selvittävän työryhmän loppuraportti
RANUAN KUNTA Aapiskuja 6 B 97700 Ranua 18.1.2010 jaon tarkistamista selvittävän työryhmän loppuraportti 1. Työryhmän asettaminen ja toimeksianto Valtuusto päätti 16.11.2009 74 vuoden 2010 talousarvion
LisätiedotSAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN VAALIOHJESÄÄNTÖ 1 (6)
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 1 (6) 1 Ohjesääntö 2 Äänioikeus 3 Vaalikelpoisuus 4 Vaalilautakunta Tämä
LisätiedotYliopistolain (558/2009) 14 :n nojalla yliopiston hallitus on hyväksynyt seuraavan johtosäännön:
VAALIJOHTOSÄÄNTÖ 1 (5) Yliopistolain (558/2009) 14 :n nojalla yliopiston hallitus on hyväksynyt seuraavan johtosäännön: 1 Yliopistoon kuuluminen Yliopistoon kuuluvaksi katsotaan jäseniä ja varajäseniä
LisätiedotKunnallisvaalit. Ennakkoäänestys 17. 23.10.2012 Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012. Selkoesite
Kunnallisvaalit 2012 Ennakkoäänestys 17. 23.10.2012 Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012 Selkoesite Kunnallisvaalit 2012 Ennakkoäänestys Suomessa 17. 23.10.2012 Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012 Suomi jakautuu
LisätiedotMikkelin hiippakunnan vaalineuvontatilaisuus Mikkelin seurakuntakeskus Hiippakuntadekaani Marko Marttila
Mikkelin hiippakunnan vaalineuvontatilaisuus n seurakuntakeskus Kiireellisimmät asiat tässä vaiheessa (hoidettava viimeistään 31.5.) Kirkkovaltuusto tai srk-neuvosto valitsee vaalilautakunnan jäsenet ja
LisätiedotTAMPEREEN LÄÄKETIETEEN KANDIDAATTISEURA TLK RY. VAALIJÄRJESTYS
TAMPEREEN LÄÄKETIETEEN KANDIDAATTISEURA TLK RY. VAALIJÄRJESTYS SISÄLLYS I LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 3 1. Vaalijärjestyksen tarkoitus 3 2. Äänioikeutetu ja vaalikelpoiset 3 3. Ääänioikeutetullaan käytössään
LisätiedotEdustajiston henkilöjäsenten äänestys- ja vaalijärjestys
s. 1 / 6 Edustajiston henkilöjäsenten äänestys- ja vaalijärjestys 1 Vaalit Suomen Fysioterapeutit Finlands Fysioterapeuter ry:n (josta myöhemmin tässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä käytetään nimitystä
LisätiedotAsiakirjassa valtuutetaan yksi sen allekirjoittajista toimimaan vaaliliiton asiamiehenä ja yksi asiamiehen varamiehenä.
Vaalijärjestys 1 Vaalijärjestyksen tarkoitus Tällä vaalijärjestyksellä määritellään menettelytavat valittaessa edustajiston jäseniä, vaaleissa, jotka koskevat puheenjohtajien, muiden hallituksen jäsenten
LisätiedotAlasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet
VIRALLINEN KÄÄNNÖS SAKSAN KIELESTÄ Niedersächsische Landeswahlleiterin Finnisch Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet 2 Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän
LisätiedotSelkoesite TASAVALLAN PRESIDENTIN VAALI
Selkoesite TASAVALLAN PRESIDENTIN VAALI 2018 Presidentinvaali Suomen kansalaiset valitsevat presidentin vaalissa kuuden vuoden välein. Ensimmäinen vaali: Vaalipäivä on sunnuntai 28.1.2018 Ennakkoäänestys
LisätiedotOikeusministeriö kiinnittää kuntien huomiota seuraavaan:
18.6.2009 OM 32/51/2009 Liljendalin kunnanhallitus Loviisan kaupunginhallitus Pernajan kunnanhallitus Ruotsinpyhtään kunnanhallitus LOVIISAN KUNNALLISVAALIT 25.10.2009 Valtioneuvoston 23.4.2009 antaman
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 750. Oikeusministeriön päätös. eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1998 N:o 750 753 SISÄLLYS N:o Sivu 750 Oikeusministeriön päätös eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista.
LisätiedotEDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS HALLITUKSEN ESITYS EDUSTAJISTON KOKOUKSELLE
PIELISEN OSUUSPANKKI EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS HALLITUKSEN ESITYS EDUSTAJISTON KOKOUKSELLE 17.3.2011 1 Vaalien aika ja äänestystapa Pielisen Osuuspankin sääntöjen 12 :ssä mainittu edustajiston jäsenten
LisätiedotVAALIAIKATAULU. Seurakuntavaalit Valmistavat toimenpiteet
VAALIAIKATAULU Seurakuntavaalit 2018 1 viimeistään 31.5. (suositus; hyvissä ajoin ennen kesälomakautta huhti - toukokuussa) Valmistavat toimenpiteet 1. Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsee vaalilautakunnan
LisätiedotEDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS (vain yksi äänestysalue) EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS (vain yksi äänestysalue) MUUTOKSET.
EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS (vain yksi äänestysalue) Voimassa oleva 1 Vaalien aika ja äänestystapa Ikaalisten Osuuspankin sääntöjen 12 :ssä mainittu edustajiston jäsenten vaali toimitetaan osuuspankin
LisätiedotMaakuntavaalit Heini Huotarinen, neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö, Demokratia-, kielija perusoikeusasioiden yksikkö 13.9.
Maakuntavaalit 2019 Heini Huotarinen, neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö, Demokratia-, kielija perusoikeusasioiden yksikkö 1 Taustaa Sipilän hallituksen hallitusohjelma 29.5.2015: Hallitus valmistelee
LisätiedotHyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS
Hyväksytty liittovaltuustossa 17. 18.5.2016 1 (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN :N 1 SOVELTAMISALA Jytyn sääntöjen 18 2 momentissa tarkoitetut liittovaltuuston jäsenet ja heille valittavat yleisvarajäsenet
LisätiedotSisällysluettelo KEL, :00, Esityslista 1
Sisällysluettelo KEL, 18:00, Esityslista 1-3 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat)... 1-1 Esityslistan hyväksyminen... 2 11 Vuonna 2019 järjestettävien vaalien yleiset ennakkoäänestyspaikat Kaarinassa...
LisätiedotEräitä määräaikoja kuntavaaleissa
Eräitä määräaikoja kuntavaaleissa 9.4.2017 Ajankohta 1 Toimija Toimenpide Vaalilaki Alkuvuosi 2013 Valtuusto Kunnan keskusvaalilautakunnan asettaminen 13 1 ja 3 Huhtikuu 2016 Valtuusto Äänestysaluejaon
LisätiedotHELSINGIN SEUDUN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS
HELSINGIN SEUDUN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS 1 Vaalien aika ja äänestystapa Vaaleilla valittavien edustajien vaali: Helsingin Seudun Osuuspankin sääntöjen 13 :ssä mainittu Vaaleilla valittavien
LisätiedotVaalijohtaja Arto Jääskeläinen HE 15/2017 vp. MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS: MAAKUNTAVAALIT JA KANSANÄÄNESTYS
OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen 31.3.2017 HE 15/2017 vp. MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS: MAAKUNTAVAALIT JA KANSANÄÄNESTYS Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle 1. Maakuntavaalit
LisätiedotNUORISOVAALIEN JÄRJESTÄJÄN OPAS
NUORISOVAALIEN JÄRJESTÄJÄN OPAS Nuorisovaalit on demokratiakasvatuksen työkalu ja suurin demokratiatapahtuma peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa ympäri Suomen. Nuorisovaalit järjestetään aina
LisätiedotVaaleilla valittavien edustajien vaali: Keskusyhteisön nimittämät edustajat:
1 (5) HELSINGIN SEUDUN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS 1 Vaalien aika ja äänestystapa Vaaleilla valittavien edustajien vaali: Helsingin Seudun Osuuspankin sääntöjen 13 :ssä mainittu Vaaleilla valittavien
LisätiedotVAALIOHJESÄÄNTÖ 1 ( 5)
VAALIOHJESÄÄNTÖ 1 ( 5) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 (Hyväksytty edustajiston kokouksessa) HAAGA-HELIAN OPISKELIJAKUNTA HELGAN VAALIOHJESÄÄNTÖ 1 Ohjesääntö
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VAALIJOHTOSÄÄNTÖ
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 25.9.2009, muutettu hallituksen päätöksillä 14.6.2013 ja 20.6.2017. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Tämän vaalijohtosäännön määräykset
LisätiedotOikeusministeriön vaaliohjeet 1 käsittelee kohdassa 8.4. tarkastuslaskentaa ja vaalien tuloksen vahvistamista.
Keskusvaalilautakunta 60 10.04.2017 Vuoden 2017 kuntavaalien vaalipäivän äänten tarkastuslaskenta 796/00.00.00.00/2015 Keskusvaalilautakunta 10.04.2017 60 Valtuutettujen ja varavaltuutettujen lukumääristä
LisätiedotKunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013
Kunnanhallitus 55 05.02.2013 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Äänestysaluejaon muuttaminen // KHALL 55 KESKV 54 sihteeri Seuraavat vaalit ovat Euroopan parlamentin
LisätiedotEdustajistovaalin järjestämisestä vastaa edustajiston kokouksen asettama vaalivaliokunta.
VAALIOHJESÄÄNTÖ ().. 0 HAAGA-HELIAN OPISKELIJAKUNTA HELGAN VAALIOHJESÄÄNTÖ Ohjesääntö Tämä ohjesääntö toimii yhdistyslain tarkoittamana äänestys- ja vaalijärjestyksenä HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn
LisätiedotTässä vaaliohjesäännössä määrätään Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O Diakon edustajistovaalin sekä jäsenäänestysten toteuttamisesta.
VAALIOHJESÄÄNTÖ I LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Tarkoitus Tässä vaaliohjesäännössä määrätään Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O Diakon edustajistovaalin sekä jäsenäänestysten toteuttamisesta.
LisätiedotPäätös. Laki. Suomen perustuslain 25 :n muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 343/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi Suomen perustuslain 25 :n, vaalilain ja puoluelain 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi Suomen perustuslain
LisätiedotKaupunginhallitus 167 13.04.2015 Kaupunginhallitus 176 20.04.2015. Äänestysaluejaon muuttaminen 284/00.04.00/2015 KH 167
Kaupunginhallitus 167 13.04.2015 Kaupunginhallitus 176 20.04.2015 Äänestysaluejaon muuttaminen 284/00.04.00/2015 KH 167 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 II kaupunginsihteeri
LisätiedotSUPERIN LIITTOKOKOUSVAALIT 2020 VAALIJÄRJESTYS LIITTOKOKOUSEDUSTAJIEN JA EDUSTAJISTON JÄSENTEN VAALEJA VARTEN 2020
1(8) VAALIJÄRJESTYS LIITTOKOKOUSEDUSTAJIEN JA EDUSTAJISTON JÄSENTEN VAALEJA VARTEN 2020 1. Yleistä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin liittokokousedustajien ja edustajiston jäsenten vaalit toimitetaan
LisätiedotPostiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi. Kirkkonummen kunta Kunnantalo (09) (09)
Pyyntö 1 (7) Jakelussa mainituille puolueille Pyyntö nimetä ehdokkaat Kirkkonummen vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan jäseniksi ja varajäseniksi sekä yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoiksi
LisätiedotOULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA
Sisällys: 1. luku Yleistä 1 Soveltamisala 2 Vaalimenetelmä 3 Ylioppilaskunnan vaaliorganisaatio 4 Määräpäivien muuttaminen 2. luku Vaalikuulutus, vaaliasiakirjat ja vaaliluettelo 5 Vaalikuulutus 6 Äänestyksen
LisätiedotIlmoitamme puolueen vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimen ja yhteystiedot.
2092 N:o 753 ILMOITUS PUOLUEEN VAALIASIAMIEHESTÄ VARAMIEHESTÄ HELSINGIN VAALIPIIRILAUTAKUNNALLE Puolue Nimi Puolueen vaaliasiamies Yhteystiedot Vaaliasiamiehen varamies Yhteystiedot Ilmoitamme puolueen
LisätiedotKaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Student Union of South-Eastern Finland University of Applied Sciences
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan Vaaliohjesääntö 1 Yleistä Tätä vaalijärjestystä noudatetaan valittaessa jäsenet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (myöh. opiskelijakunta)
LisätiedotKAINUUN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS. 1 Vaalien aika ja äänestystapa. 2 Jäsenalueittain valittavien edustajien lukumäärä
1 (5) KAINUUN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS 1 Vaalien aika ja äänestystapa Kainuun Osuuspankin sääntöjen 14 :ssä mainittu edustajiston jäsenten vaali toimitetaan osuuspankin jäsenten äänestyksellä
LisätiedotVAASAN YLIOPISTON VAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Yleistä
Ver. 25.8.2017, (Hyväksytty hallituksen kokouksessa 25.8.2017) VAASAN YLIOPISTON VAALIJOHTOSÄÄNTÖ Yleistä 1 Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8) -kohdan ja 28 :n perusteella yliopiston hallitus
LisätiedotEDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS MUUTOSESITYS EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS VOIMASSA OLEVA. 1 Vaalien aika ja äänestystapa. 1 Vaalien aika, äänestystapa
EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS VOIMASSA OLEVA EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS MUUTOSESITYS 1 Vaalien aika, äänestystapa Pohjolan Osuuspankin sääntöjen 12 :ssä mainittu edustajiston jäsenten vaali toimitetaan
Lisätiedot2 Vaalioikeutettu ja vaalikelpoinen on jokainen vaaliluetteloon merkitty Lapin yliopiston henkilökuntaan kuuluva täysivaltainen henkilö,
LAPIN YLIOPISTON VAALIJOHTOSÄÄNTÖ 1 luku Yleistä 1 Lapin yliopiston yliopistokollegion, hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen yliopiston henkilökuntaa edustavat jäsenet valitaan vaaleilla sen mukaan kuin
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä.
1 Äänestys- ja vaalijärjestys 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä. 2 Hallitus määrää joka kolmas
LisätiedotSUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012
1(5) SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 Yleistä Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen osakkaita ovat sen vakuutuksenottajat. Osakkaiden päättämisvaltaa käyttää yhtiökokouksena toimiva edustajisto,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 42/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (5) 1262 Esitys oikeusministeriölle ja valtiovarainministeriölle kunnallisia kansanäänestyksiä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi HEL 2013-014381 T 03 00 00 Päätös
LisätiedotSähköisen äänestyksen pilotti
08.02.2008 1 (10) Siirtotiedostot Oikeusministeriö Vaalitietojärjestelmät 08.02.2008 2 (10) 1 LiittymätUlkoiset... 3 1.1 VATLiittyma: Tiedostosiirrot... 4 1.1.1 Class:VATLahetysIF... 4 1.1.1.1 Operations...
LisätiedotARINAN EDUSTAJISTON VAALIT 2018: OHJE EHDOKASILMOITUKSEN LAATIMISEEN
ARINAN EDUSTAJISTON VAALIT 2018: OHJE EHDOKASILMOITUKSEN LAATIMISEEN Tehtävätaulukko Äänioikeutettu jäsen Ehdokasilmoituksen laatija Ehdokasilmoituksen asiamies Ehdokas Jäsenyys Ikä Asuinpaikka 31.12.2017
LisätiedotPöytäkirjantarkastajat: Pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa Pöytäkirja yleisesti nähtävillä: Tiistaina 11.4.
REISJÄRVEN KUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA 7/2017 PÖYTÄKIRJA Aika: Sunnuntai 9.4.2017 klo 17 21:32 Paikka: Kunnantalo, kokoushuone 2 Läsnä: Rajala Tiina, pja Hautala Teuvo, vpja Lehto Juhani, j Jylkkä Inga,
LisätiedotPIHTIPUTAAN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS. 1 Vaalien aika ja äänestystapa
Edustajiston vaalijärjestys, yksi jäsenalue 1 (5) PIHTIPUTAAN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS 1 Vaalien aika ja äänestystapa Pihtiputaan Osuuspankin sääntöjen 14 :ssä mainittu edustajiston jäsenten
LisätiedotKirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset.
Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta.
LisätiedotHelsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama , 4, 33 ja 42 muutettu ) 2 luku VAALIVIRANOMAISET
1 HELSINGIN YLIOPISTO Keskusvaalilautakunta 29.8.2006/kr-k KAMPUSTEN VAALILAUTAKUNTIEN TEHTÄVÄT Helsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama 14.2.2003, 4, 33 ja 42 muutettu 16.2.2005) 2
LisätiedotLaurea-ammattikorkeakoulun Vaaliohjesääntö 1(8) opiskelijakunta
Laurea-ammattikorkeakoulun Vaaliohjesääntö 1(8) 1 Yleistä Tämä vaaliohjesääntö toimii yhdistyslain mukaisena äänestys ja vaalijärjestyksenä toimitettaessa Laureaammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (myöh.
LisätiedotParkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.
PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.
LisätiedotKajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan vaalijärjestys 1 (5)
Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan vaalijärjestys 1 (5) 1 Vaalijärjestys Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan edustajistovaaleissa noudatetaan opiskelijakunnan sääntöjen lisäksi tämän
LisätiedotJärvenpää Pöytäkirja 1/ (7) Keskusvaalilautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen
Järvenpää Pöytäkirja 1/2018 1 (7) Aika 26.01.2018, klo 19:00-20:11 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen
LisätiedotItä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) vaalijärjestys edustajiston vaaleihin
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) vaalijärjestys edustajiston vaaleihin 1 Keskusvaalilautakunta ISYY:n edustajiston vaalin valmistelee ja valvoo keskusvaalilautakunta
LisätiedotKuntasektorin luottamusmiesvaalit Vaali-illan diat
Kuntasektorin luottamusmiesvaalit Vaali-illan diat Mitkä vaalit? Kuntasektorilla työskentelevät superilaiset valitsevat itselleen uudet luottamusmiehet kaudelle 2019 2022 Vaalit käydään loka-joulukuulla
LisätiedotOsuuskauppa Keulan edustajiston vaalit EHDOKASASETTELUN OHJE Sähköinen ehdokasasettelu käytössä. S-vaalilautakunta
S-vaalilautakunta 21.11.2017 1 (6) Osuuskauppa Keulan edustajiston vaalit 2018 EHDOKASASETTELUN OHJE Sähköinen ehdokasasettelu käytössä Vaalissa valitaan Osuuskauppa Keulan edustajistoon sääntöjen mukaisesti
LisätiedotAalto-yliopiston ylioppilaskunnan VAALIJÄRJESTYS. Yleisiä säännöksiä
1 2 Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan VAALIJÄRJESTYS 3 4 I Yleisiä säännöksiä 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 1 Soveltamisala Tätä vaalijärjestystä noudatetaan Aalto-yliopiston
Lisätiedot11 Äänten laskeminen ja vaalin tuloksen vahvistaminen
11 Äänten laskeminen ja vaalin tuloksen vahvistaminen Sisällys 11 Äänten laskeminen ja vaalin tuloksen vahvistaminen... 52 11.1 Äänten laskenta... 52 11.2 Ennakkoäänten laskeminen ennen vaalitoimituksen
LisätiedotKettumäki Jukka. Muut Tuominen Pirjo keskusvaalilautakunnan sihteeri
Iitin kunta Pöytäkirja 2/2014 1 Keskusvaalilautakunta 23.05.2014 Aika Perjantai 23.05.2014 klo 19:05-19:18 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Leinonen Heikki Salonen Irmeli Kakko
LisätiedotKansanäänestys Botkyrkan kunnan mahdollisesta jakamisesta
g n i n t s ö r m o folk a k r y k i bot Kansanäänestys Botkyrkan kunnan mahdollisesta jakamisesta 14 syyskuuta on kunnallis-, maakäräja- ja valtiopäivävaalit. Samana päivänä on meillä Botkyrkassa kansanäänestys
LisätiedotEhdokasasettelu päättyy Vaalimateriaali ja äänestyslippu postitetaan kaikille äänioikeutetuille viimeistään
HAMMASLÄÄKÄRILIITON VAALIOPAS 2016 Suomen Hammaslääkäriliiton valtuuston vaali suoritetaan postiäänestyksenä 27.10. 16.11.2016. Hammaslääkäriliiton jäsenet valitsevat valtuustoon 40 jäsentä toimikaudeksi
LisätiedotOHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN
OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan
Lisätiedotkuntavaaliteesit 2017 Vaalipäivä Äänestämällä vaikutamme! Eläkeliitto
Eläkeliiton kuntavaaliteesit 2017 Vaalipäivä 9.4.2017 Äänestämällä vaikutamme! Eläkeliitto Eläkeliiton kuntavaaliteesit 2017 Huhtikuussa Suomen kuntiin valitaan jälleen vaaleilla iso joukko valtuutettuja,
Lisätiedot