Sisällys. 1. Ruotsin vaalijärjestelmä Vaalimaantiede Äänioikeus ja äänestysluettelo Puolueet ja vaaliliput...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. 1. Ruotsin vaalijärjestelmä... 2. 2. Vaalimaantiede... 4. 3. Äänioikeus ja äänestysluettelo... 5. 4. Puolueet ja vaaliliput..."

Transkriptio

1 Vaalit Ruotsissa

2 Sisällys 1. Ruotsin vaalijärjestelmä Vaalimaantiede Äänioikeus ja äänestysluettelo Puolueet ja vaaliliput Äänestäminen Ääntenlaskenta vaalipäivän iltana Lopullinen ääntenlaskenta Paikkajako Edustajat ja sijaiset Vaaliviranomainen Valittaminen... 24

3 2 1. Ruotsin vaalijärjestelmä Ruotsin vaalijärjestelmä perustuu yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Vaalien tulee olla vapaita, salaisia ja suoria. Vaalitapa on suhteellinen. Tämä tarkoittaa sitä, että puolueen edustajapaikat esimerkiksi valtiopäiville jaetaan suhteessa puolueen vaaleissa saamaan äänimäärään. Ruotsin vaalijärjestelmään kuuluu vaaleja ja kansanäänestyksiä. Vaalien ja kansanäänestysten järjestämistä säätelevät vaalilaki ja -asetus, laki kansanäänestyksistä sekä tietyt muut lait. Yleiset vaalit Valtiopäivä-, kunnallis- ja maakäräjävaalit järjestetään joka neljäs vuosi syyskuun toisena sunnuntaina. Europarlamenttivaalit järjestetään Euroopan unionin kaikissa jäsenmaissa huhti-heinäkuun aikana joka viides vuosi. Vaalipäivä on Ruotsissa aina sunnuntai. Ylimääräiset vaalit Ylimääräiset valtiopäivävaalit järjestetään valtiopäivien niin päättäessä. Ylimääräisiä vaaleja koskevat samat säännöt kuin tavallisia valtiopäivävaaleja. Perustuslain mukaan ylimääräiset vaalit on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Tästä syystä esimerkiksi ennakkoäänestysaikaa on vähemmän kuin tavallisissa vaaleissa. Kuva: Valtiopäivät

4 3 Ylimääräiset kunnallis- tai maakäräjävaalit järjestetään valtuuston niin päättäessä. Ylimääräiset vaalit tulee järjestää, jos vähintään kaksi kolmasosaa edustajista äänestää asian puolesta. Päätös ylimääräisten vaalien järjestämisestä voidaan kuitenkin tehdä vasta kuuden kuukauden kuluttua tavallisista vaaleista. Kuva: Georg Kristiansen Kansanäänestykset Ruotsissa järjestetään kahdenlaisia maanlaajuisia kansanäänestyksiä: neuvoa-antavia kansanäänestyksiä ja kansanäänestyksiä perustuslakikysymyksistä. Kansanäänestysten järjestämisestä päättävät valtiopäivät. Valtiopäivät päättävät myös vastausvaihtoehdoista sekä siitä, ketkä ovat äänioikeutettuja. Maanlaajuisia kansanäänestyksiä koskevat periaatteessa samat säännöt kuin valtiopäivävaaleja esimerkiksi äänestysalueiden sekä Ruotsissa ja ulkomailla äänestämisen suhteen. Kunta- tai maakäräjätason kansanäänestys on aina neuvoa-antava. Kunnat ja maakäräjät päättävät itse tällaisten kansanäänestysten järjestämisestä. Vaalijärjestelmän tulevat muutokset Parlamentaarisesti koottu, vuosina toiminut komitea teki vaalijärjestelmään muutosehdotuksia. Hallitus on käsitellyt ehdotukset ja ne on jätetty valtiopäivien käsiteltäväksi. Tarkoituksena on, että useimmat muutoksista astuvat voimaan vuoden 2018 vaaleissa.

5 4 2. Vaalimaantiede Vaalialueella tarkoitetaan aluetta, jota vaalit koskevat. Esimerkiksi kunnallisvaaleissa vaalialueena on kunta ja valtiopäivävaaleissa koko maa. Vaalialueet jakautuvat vaalipiireihin, joilla puolueiden edustajat valitaan. Vaalipiirit on jaettu vielä äänestysalueisiin. Jokaista äänestysaluetta kohti on yksi vaalihuoneisto. Kiinteistöt, joissa äänioikeutetut väestörekisterin mukaan asuvat, sijaitsevat äänestysalueella. Äänestysalueiden koko voi vaihdella, mutta tavallisesti äänestysalueella asuu noin äänioikeutettua. Äänestysalueen koolla ei ole ylä- tai alarajaa. Pienimmillä äänestysalueilla voi asua vain satakunta ja suurimmilla yli 2000 äänioikeutettua. Jokaisella äänestysalueella sijaitsee vaalihuoneisto. Alueella asuvat äänioikeutetut voivat äänestää siellä vaalipäivänä. Lääninhallitus päättää äänestysaluejaosta kunnanvaltuuston ehdotuksen pohjalta. Lääninhallituksen on päätettävä jaosta viimeistään vaaleja edeltävän vuoden joulukuun 1. päivänä. Vaalialue 41 paikkaa Storskogenin kunta äänioikeutettua Vaalipiirit 20 vaalipiiripaikkaa 21 vaalipiiripaikkaa äänioikeutettua äänioikeutettua Äänestysalueet äänioikeutettua äänioikeutettua äänioikeutettua äänioikeutettua äänioikeutettua äänioikeutettua Kiinteistöt 3 äänioikeutettua

6 5 Kiinteät paikat ja tasauspaikat Jotta vaalitulos olisi mahdollisimman suhteellinen, valtiopäivä- ja maakäräjävaaleissa jaetaan myös tasauspaikkoja. Ensin jaetaan kiinteät paikat ja sen jälkeen tasauspaikat. Vaikka puolue ei saisi kiinteitä paikkoja, se voi silti saada tasauspaikkoja. Kunnanvaltuustossa ja Euroopan parlamentissa on vain kiinteitä paikkoja. Lisätietoa paikkajaosta on luvussa 8. Vaaliviranomaisen on päätettävä viimeistään vaalivuoden huhtikuun 30. päivänä, kuinka monta kiinteää paikkaa kussakin vaalipiirissä jaetaan valtiopäivävaaleissa. Päätös perustuu vaalipiirien äänioikeutettujen määrään. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa kunnan- tai maakäräjäkunnanvaltuusto päättää täytettävien paikkojen kokonaismäärän. Lääninhallitus päättää viimeistään vaalivuoden huhtikuun 30. päivänä, kuinka monta kiinteää paikkaa jokaisessa vaalipiirissä on. Europarlamenttivaaleissa koko Ruotsi muodostaa yhden vaalipiirin. Paikkajako määräytyy jokaisen jäsenmaan asukasluvun mukaan. Ruotsilla on 20 paikkaa Euroopan parlamentissa. 3. Äänioikeus ja äänestysluettelo Äänioikeus Valtiopäivä- ja europarlamenttivaaleissa äänioikeus on viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä Ruotsin kansalaisilla ja niillä, jotka ovat joskus olleet merkittyinä Ruotsin väestörekisteriin. Europarlamenttivaaleissa äänioikeus on kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisilla, jotka täyttävät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Edellytyksenä on, että heidät on merkitty Ruotsin väestörekisteriin viimeistään 30 päivää ennen vaaleja ja että he ovat ilmoittautuneet äänestysluetteloon. Tällöin he eivät saa äänestää toisessa jäsenmaassa. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa äänioikeus on viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä Ruotsin kansalaisilla, jotka ovat merkittyinä kunnan tai maakäräjäkunnan väestörekisteriin. Myös EU-jäsenmaiden sekä Islannin ja Norjan kansalaisilla on äänestysoikeus samoin edellytyksin. Muiden maiden kansalaisilla on äänioikeus, mikäli he ovat olleet merkittynä Ruotsin väestörekisteriin kolmen vuoden ajan ennen vaalipäivää. Äänioikeus ja äänestysalue tarkistetaan veroviraston ylläpitämästä väestörekisteristä 30 päivää ennen vaalipäivää. Tämä tarkoittaa sitä, että Ruotsissa asuvat äänestäjät ovat äänioikeutettuja sillä äänestysalueella, jonka väestörekisteriin he olivat merkittyinä 30 päivää ennen vaalipäivää.

7 6 Äänestysluettelo Vaaleissa saavat äänestää vain henkilöt, jotka on merkitty äänestysluetteloon Botkyrka 1 Nr Personnummer R K L F Leg Intygar Namn Not Svensson, Anna Johansson, Nils Larsson, Sten Väljare, Olle Olsson, Eskil Jakobsson, Ove Johansson, Tor Enström, Torsten Bergström, Emil Äänestysluettelot päivitetään ennen kaikkia vaaleja ja ne sisältävät vain henkilöt, joilla on äänioikeus kyseisissä vaaleissa. Kun useat vaalit järjestetään samaan aikaan, niissä käytetään yhteistä äänestysluetteloa. Jokaiselle äänestysalueelle laaditaan oma äänestysluettelonsa, jota käytetään vaalihuoneistossa Johansson, Majbritt Lund, Alma Olsson, Katarina Johansson, Inge Berg, Anna Johansson, Sven Jansson, Jakob Svensson, Maria Svensson, Helmer Lund, Eva Ström, Nils Johansson, Bengt Fager, Samuel Stenström, Henry Ström, Harriet Johansson, Johan Berg, Astrid Jakobsson, Helena Lund, Gustaf Svensson, Helge Olsson, Martha Lind, Emma Svensson, Stig Larsson, Karin Lund, Dagmar Jos äänestysluettelossa on virhe, sen korjaamista on anottava kirjallisesti. Anomuksen on oltava lääninhallituksella viimeistään 12 päivää ennen vaalipäivää Lund, Karin Svensson, Frans Olsson, Love Olsson, Inga Svensson, Lilian Bergström, Emil Ulkomaille muuttaneet Ruotsin kansalaiset (ulkoruotsalaiset) ovat mukana äänestysluettelossa, jos he ovat muuttaneet ulkomaille viimeisten 10 vuoden aikana tai ilmoittaneet verovirastolle viimeistään 30 päivää ennen vaaleja, että he haluavat tulla merkityksi äänestysluetteloon. Ilmoitus tehdään lähettämällä osoitetiedot verovirastoon. Äänestysluetteloon ilmoittautuvia ulkoruotsalaisia varten on olemassa erityinen lomake. Ta med ditt röstkort och din id-handling när du ska rösta. Äänestyskortti Vaaliviranomainen lähettää äänestyskortin kaikille äänioikeutetuille ennen vaaleja. Äänestyskortti lähetetään osoitteeseen, joka on merkitty veroviraston väestörekisteriin. Äänestyskorttien on oltava toimitettuina kaikille äänioikeutetuille ennakkoäänestyksen alkaessa 18 päivää ennen vaaleja. Jos äänestyskortti on kadonnut, uuden äänestyskortin voi saada kunnan vaalilautakunnalta, lääninhallitukselta tai vaaliviranomaiselta. Öppna och kontrollera uppgifterna på röstkortet! Box 12191, SE Stockholm Innehåller ditt RÖSTKORT till valen den 14 september 2014 יידיש Español Svenska Français Türkçe Julevsámegiella Åarjelsaemie Meänkieli ภาษาไทย Polski Davvisámigiella Romani Deutsch Shqip English Suomi Bosanski/ Hrvatski/Srpski Valmyndigheten ger information om val Undrar du hur val i Sverige går till? Informationsblad finns att beställa på följande språk: Af-Soomaali Kurmancî РУССКИЙ B Berggren, Sven C/O BIRGER BERGMAN STORA VÄGEN 18 C Alingsås Ta med ditt röstkort och din id-handling när du ska rösta. funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen Det finns även information på lättläst svenska, där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. teckenspråk, punktskrift och CD (daisy). Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information Öppna och kontrollera uppgifterna på röstkortet! Box 12191, SE Stockholm Innehåller ditt RÖSTKORT till valet till Europaparlamentet den 25 maj 2014 B där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen Berggren, Sven C/O BIRGER BERGMAN STORA VÄGEN 18 C Alingsås Plats för information - max 800 tecken Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen 4. Puolueet ja vaaliliput Ruotsissa ei ole puolueen muodostamista koskevia sääntöjä. Perustuslaissa puolue määritellään seuraavasti: Puolueeksi katsotaan jokainen äänestäjistä koostuva liittouma tai ryhmä, joka esiintyy vaaleissa erityisen tunnuksen alla. Davvisámigiella Romani Deutsch Shqip English Suomi יידיש Español Svenska Français Türkçe Julevsámegiella Åarjelsaemie Det finns även information på lättläst svenska, teckenspråk, punktskrift och CD (daisy) Meänkieli ภาษาไทย Polski Bosanski/ Hrvatski/Srpski Valmyndigheten ger information om val Undrar du hur val i Sverige går till? Informationsblad finns att beställa på följande språk: Af-Soomaali Kurmancî РУССКИЙ Plats för information - max 800 tecken Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Du får rösta med bud om du på grund av sjukdom, funktionshinder eller ålder inte kan ta dig till en vallokal. Material för budröstning finns att hämta på alla ställen där det går att rösta. Lantbrevbärare kan också vara bud. Vem som helst som bor utmed en lantbrevbärarlinje får budrösta. Fråga din lantbrevbärare för mer information. Vaalikelpoisuus Kaikki äänoikeutetut ovat myös vaalikelpoisia. Vaalikelpoisuus perustuu väestörekisterissä vaalipäivänä oleviin tietoihin. Vaalikelpoisuus kunnallis- tai maakäräjävaaleissa edellyttää merkintää kunnan tai maakäräjäkunnan väestörekisterissä. Valtiopäivävaaleissa vaalikelpoisuudelle ei ole asuinpaikkaan liittyviä vaatimuksia. Äänestäjän on kuitenkin oltava joskus ollut merkittynä Ruotsin väestörekisteriin.

8 7 Europarlamenttivaaleissa EU:n jäsenmaiden kansalaiset ovat vaalikelpoisia sillä edellytyksellä, että he eivät ole ehdokkaana toisessa jäsenmaassa ja pystyvät osoittamaan, että eivät ole menettäneet vaalikelpoisuuttaan kotimaassaan. Henkilöiden, jotka haluavat asettua ruotsalaisen puolueen ehdokkaaksi europarlamenttivaaleissa mutta ovat jonkin muun EU-maan kansalaisia, on jätettävä vaaliviranomaiselle vakuutus siitä, että he eivät ole ehdokkaana toisessa maassa. Tullakseen valituksi pitää olla jonkun puolueen ehdokas. Puoluetunnuksen rekisteröinti Puoluetunnus on nimi, jonka alla puolue haluaa esiintyä vaalilipussa. Puoluetunnusta ei tarvitse rekisteröidä vaaleissa ehdolle asettumista varten. Puolue voi tilata vaalilippuja myös ilman rekisteröityä puoluetunnusta. Kun puoluetunnus rekisteröidään vaaliviranomaisella, puolueen nimi on suojattu eivätkä muut puolueet voi käyttää sitä. Jotta vaaliviranomainen voi rekisteröidä puoluetunnuksen, tietyn äänestäjämäärän on tuettava hakemusta. Puoluetunnuksen on oltava riittävän erilainen muihin rekisteröityihin puoluetunnuksiin nähden, jotta sekaantumisen vaaraa ei voida olettaa olevan. Vaatimuksen on myös se, että puolue on ottanut käyttöön säännöt ja valinnut itselleen johdon. Puoluetunnuksen rekisteröintihakemuksen on oltava vaaliviranomaisella viimeistään vaalivuoden helmikuun viimeisenä päivänä, jotta rekisteröinti tulee voimaan samana vuonna järjestettävissä vaaleissa. Jos puoluetunnus rekisteröidään valtiopäivävaaleja varten, se on voimassa myös kunnallis- ja maakäräjävaaleissa koko maassa sekä europarlamenttivaaleissa. Jos puoluetunnus on rekisteröity maakäräjävaaleja varten, se on voimassa maakäräjäkunnassa ja sen sisällä sijaitsevissa kunnissa järjestettävissä vaaleissa. Puoluetunnuksen rekisteröinti europarlamenttivaaleja varten on voimassa vain näissä vaaleissa. Ehdokkaiden asettaminen Puoluetunnuksen rekisteröineillä puolueilla on mahdollisuus asettaa ehdokkaansa ennen vaaleja. Asettamalla ehdokkaat puolue suojaa ehdokaslistansa siltä, että äänestäjät nimeäisivät itse ehdokkaansa. Ehdokkaiden asettaminen tapahtuu vaalilippujen tilaamisen yhteydessä. Puolueiden on asetettava ehdokkaansa tiettyyn päivämäärään mennessä. Päätöksen tästä päivämäärästä tekee vaaliviranomainen. Ehdokkaat voi asettaa vain puolueen toimivaltainen edustaja. Ehdokkaiden on myös toimitettava kirjallinen selvitys siitä, että he ovat antaneet puolueelle tähän luvan. Nämä selvitykset on toimitettava samalla, kun puolue asettaa ehdokkaansa.

9 8 Ehdokkaiden asettaminen on vapaaehtoista. Jos puolue ei aseta ehdokkaita, äänestäjä voi kirjoittaa haluamansa ehdokkaan nimen vaalilippuun ja äänestää tällä tavalla henkilöä, jota puolue ei ole nimennyt. Vaalilipussa on selitetty äänestäjille, miten henkilöääni annetaan. Jos puolue on asettanut ehdokkaita, vaalilipussa lukee seuraavasti: Voit antaa henkilöäänen merkitsemällä rastilla ehdokkaan, jonka haluat eniten nähdä tulevan valituksi. Et voi äänestää useampaa kuin yhtä ehdokasta tai ehdokasta, jonka nimeä ei ole alla. Jos puolue ei ole asettanut ehdokkaita, vaalilipussa lukee seuraavasti: Voit antaa henkilöäänen merkitsemällä rastilla ehdokkaan, jonka haluat eniten nähdä tulevan valituksi, tai kirjoittamalla ehdokkaan nimen vaalilippuun. Jos kirjoitat useamman kuin yhden nimen, ylinnä oleva nimi ratkaisee. Vaaliliput Valtiopäivävaalien vaaliliput ovat keltaisia, maakäräjävaalien sinisiä ja kunnallis- ja europarlamenttivaalien valkoisia. Vaalilippujen tulee olla kooltaan ja materiaaliltaan samanlaisia. Vaalilippujen tilaaminen Vaaliliput valtiopäivä-, kunnallis- ja maakäräjävaaleja varten tilataan lääninhallitukselta. Vaaliliput europarlamenttivaaleja varten tilataan vaaliviranomaiselta. Puolueiden on tilattava vaaliliput tiettyyn ajankohtaan mennessä, jotta ne voidaan varmuudella toimittaa viimeistään 45 päivää ennen vaalipäivää. Vaalilippuja voi tilata myös tämän ajankohdan jälkeen, mutta toimitusaikaa ei tällöin pystytä takaamaan. Puolueet, jotka ovat saaneet vähintään toisissa kaksista viimeksi järjestetyistä valtiopäivävaaleista vähintään prosentin koko maan äänistä, ovat oikeutettuja saamaan ilmaiseksi painetut nimivaaliliput valtiopäivävaaleja varten. Vaalilippujen niin kutsuttu vapaa kiintiö on kolme kertaa äänioikeutettujen määrä. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa puolue on oikeutettu vapaaseen kiintiöön siinä kunnassa tai maakäräjäkunnassa, jossa puolue on edustettuna. Puolueille, jotka ovat saaneet yli prosentin valtiopäivävaalien äänistä tai saaneet ehdokkaansa kunnan- tai maakäräjäkunnanvaltuustoon, hyvitetään vaalilippujen kustannukset vaalien jälkeen. Ilmaisia vaalilippuja koskevat säännöt ovat voimassa myös europarlamenttivaaleissa.

10 VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. ÖREBRO NORDÖSTRA vänd VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. GÖTEBORGS KOMMUN vänd VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Vaalilippuja on kolmenlaisia: Nimivaaliliput vaalilipuissa on sekä puolueen nimi että ehdokkaiden nimet. Puoluevaaliliput vaalilipuissa on puolueen nimi, mutta ei ehdokkaiden nimiä. VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL KOMMUNFULLMÄKTIGE VAL TILL LANDSTINGSFULLMÄKTIGE Tyhjät vaaliliput vaalilipuissa ei ole puolueen nimeä eikä ehdokkaiden nimiä. Vaalilippujen jakaminen Äänten vastaanottajat vastaavat puoluevaalilippujen asettamisesta esille kaikilla äänestyspaikoilla niiden puolueiden osalta, jotka ovat saaneet yli prosentin äänistä valtiopäivävaaleissa. Käytäntö on voimassa niin valtio-, kunnallis- kuin maakäräjävaaleissakin. Näiden puolueiden on kuitenkin pyydettävä vaalilippujen esille asettamista tiettyyn ajankohtaan mennessä ennen vaaleja. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa puolueilla, jotka ovat edustettuina valtuustossa, on oikeus saada puoluevaalilippuja asetetuiksi esille kyseisessä kunnassa tai maakäräjäkunnassa sijaitsevilla äänestyspaikoilla. Äänten vastaanottajat asettavat esille myös tyhjiä vaalilippuja kaikilla äänestyspaikoilla. Puolueet vastaavat itse nimivaalilippujen jakamisesta. Europarlamenttivaaleissa vaalihallinto vastaa nimivaalilippujen asettamisesta esille kaikilla äänestyspaikoilla, kun puolueella on ainoastaan nimivaalilippuja, jotka ovat voimassa koko maassa, ja se on saanut vähintään prosentin äänistä viimeisissä europarlamenttivaaleissa. Näiden puolueiden on kuitenkin pyydettävä vaalilippujen esille asettamista tiettyyn ajankohtaan mennessä ennen vaaleja.

11 10 5. Äänestäminen Äänestäjän on esitettävä henkilöllisyystodistus tai vahvistettava henkilöllisyytensä muulla tavalla aina äänestämisen yhteydessä, jos äänten vastaanottajat eivät tunne häntä. Äänten vastaanottajat merkitsevät muistiin tavan, jolla äänestäjän henkilöllisyys on vahvistettu. Vaalihuoneistot Jokaisella äänestysalueella sijaitsee vaalihuoneisto. Vaalipäivänä äänestäjät voivat äänestää vain siinä vaalihuoneistossa, jonka äänestysluetteloon heidät on merkitty. Vaalihuoneisto on merkitty äänestyskorttiin. Vaalihuoneistojen tulee olla esteettömiä. Jos äänestäjä ei pääse vaalihuoneistoon toimintarajoitteen vuoksi, äänten vastaanottaja voi hakea hänen äänensä myös vaalihuoneiston ulkopuolelta. Vaalihuoneistot ovat yleensä avoinna klo (europarlamenttivaaleissa klo asti). Vaalilautakunta voi tehdä päätöksen aukioloaikojen lyhentämisestä neuvoteltuaan asiasta lääninhallituksen kanssa. Kuntien vaalilautakunnat päättävät sopivimmista äänestyspaikoista. Vaalilautakunta nimeää lisäksi jokaiseen vaalihuoneistoon vähintään neljä henkilöä, jotka toimivat äänten vastaanottajina. Vaalihuoneistossa on oltava läsnä vähintään kolme äänten vastaanottajaa äänestyksen ollessa käynnissä. Ennakkoäänestyspaikat Vaalilautakunta vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä kunnassa. Ennakkoäänestäminen on mahdollista erityisillä ennakkoäänestyspaikoilla. Ennakkoäänestyspaikkana voi toimia esimerkiksi kunnantoimisto tai kirjasto. Vaalilautakunta vastaa äänten vastaanottajien järjestämisestä ennakkoäänestyspaikoille. Kaikkien ennakkoäänestyspaikkojen tulee olla esteettömiä.

12 11 Jos äänestäjä ei jostain syystä voi äänestää vaalipäivänä omassa vaalihuoneistossaan, hän voi antaa äänensä etukäteen millä tahansa ennakkoäänestyspaikalla. Ennakkoäänestys alkaa 18 päivää ennen vaalipäivää ja jatkuu vaalipäivään asti. Äänestämisen helpottamiseksi jokaisessa kunnassa on avoinna vähintään yksi ennakkoäänestyspaikka myös vaalipäivänä. Vaalilautakunta järjestää äänten vastaanottamisen myös tietyissä sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa niille äänestäjille, jotka haluavat äänestää siellä, esimerkiksi potilaille, henkilökunnalle ja vierailijoille. Ennakkoäänten vastaanottajat huolehtivat äänistä ja lähettävät ne erityisessä kirjekuoressa vaalilautakunnalle. Ennakkoäänestyspaikalle on otettava mukaan äänestyskortti. Äänestäjän on esitettävä henkilöllisyystodistus tai todistettava henkilöllisyytensä muulla tavalla ennakkoäänestyksen yhteydessä. Äänestäminen asiamiehen välityksellä Äänestäminen asiamiehen välityksellä tarkoittaa sitä, että joku muu kuin äänestäjä itse vie äänen ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle. Äänestäjä kuitenkin antaa äänen itse. Henkilöt, jotka eivät pääse ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle sairauden, toimintarajoitteen tai korkean iän vuoksi, voivat äänestää asiamiehen välityksellä. Myös vankilasta voi äänestää asiamiehen välityksellä. Asiamiehen välityksellä äänestäminen edellyttää erityisten äänestysmateriaalien käyttämistä. Materiaalit voi tilata vaaliviranomaiselta tai kunnalta. Ne sisältävät myös toimintaohjeet. Tietyissä kunnissa on kunnallisia asiamiehiä, jotka palvelevat äänestäjiä, joilla ei ole omaa asiamiestä. Maalaiskirjeenkantajat Sellaisilla alueilla asuvat äänestäjät, joilla postin jakelusta vastaa maalaiskirjeenkantaja, voivat käyttää maalaiskirjeenkantajaa asiamiehenään. Maalaiskirjeenkantajalla on mukanaan materiaalit asiamiehen välityksellä äänestämiseen.

13 12 Äänestäminen ulkomailta ruotsalaisten viranomaisten toimipaikoissa Äänestyksen aikana ulkomailla oleskelevat voivat äänestää paikoissa, joissa äänten vastaanottaminen on järjestetty ruotsalaisten viranomaisten toimesta. Vaaliviranomainen päättää ulkoministeriön ehdotuksen perusteella, missä ruotsalaisten viranomaisten toimipaikoissa äänten vastaanottaminen järjestetään. Äänestäminen alkaa 24 päivää ennen vaalipäivää ja on käynnissä tietyillä alueilla vain lyhyen aikaa. Äänestäminen on keskeytettävä hyvissä ajoin ennen vaaleja, jotta äänet ovat vaaliviranomaisella viimeistään päivää ennen vaalipäivää. Kaikki äänet lähetetään vaaliviranomaiselle, joka lajittelee ne ja lähettää ne edelleen vaalilautakunnille. Kirjeäänestäminen ulkomailta Ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat kirjeäänestää mistä tahansa maasta. Kirjeäänestäminen on mahdollista myös kansainvälisillä aluksilla työskenteleville merimiehille. Kirjeäänen voi postittaa ulkomailta aikaisintaan 45 päivää ennen vaalipäivää. Kirjeääntä ei saa postittaa Ruotsista. Kirjeäänestäminen edellyttää erityisten äänestysmateriaalien käyttöä. Materiaalit voi tilata vaaliviranomaiselta tai ulkomaanviranomaiselta. Kirjeääni tulee lähettää ulkomailta ja sen on saavuttava perille ennen ääntenlaskentaa. Äänen peruminen Jos äänestäjä on ennakkoäänestänyt (Ruotsissa tai ulkomailla), hän voi perua äänensä. Tässä tapauksessa hänen on äänestettävä uudelleen vaalihuoneistossa vaalipäivänä. Vaalihuoneistossa annettu ääni hyväksytään ja ennakkoääni mitätöidään. Puolueen ja ehdokkaan äänestäminen Puolueen äänestämisen yhteydessä äänestäjä voi merkitä vaalilipusta myös ehdokkaan, jonka haluaisi eniten nähdä tulevan valituksi. Tätä kutsutaan ehdokkaan äänestämiseksi tai henkilöäänen antamiseksi. Henkilöäänen voi antaa rastittamalla ehdokkaan nimen vieressä olevan ruudun. Tietyissä tapauksissa äänestäjä voi myös itse nimetä ehdokkaan kirjoittamalla hänen nimensä vaalilippuun. Lisätietoa asiasta on luvuissa 4 ja 7.

14 13 6. Ääntenlaskenta vaalipäivän iltana Kun äänten vastaanottaminen loppuu vaalipäivänä, jokaisen äänestysalueen äänten vastaanottajat laskevat vastaanotetut äänet. Hyväksytyt ennakkoäänet on laitettava vaaliuurnaan ennen kuin ääntenlaskenta saa alkaa. Tämän jälkeen uurnat tyhjennetään ja vaaleissa annetut äänet lasketaan. Äänet lasketaan ja lajitellaan puolueiden mukaan. Kun valtiopäivä-, kunnallis- ja maakäräjävaalit järjestetään samaan aikaan, lasketaan ensin valtiopäivävaalien äänet, sitten kunnallisvaalien äänet ja lopuksi maakäräjävaalien äänet. Kun äänestysalueella annetut äänet on laskettu vaalipäivän iltana, tulokset soitetaan raportin vastaanottajalle, joka rekisteröi ne vaaliviranomaisen vaalitietojärjestelmään. Tällä tavalla vaaliviranomainen voi laskea alustavan vaalituloksen jo vaalipäivän iltana. Kun äänestysalueen tulos rekisteröidään, se lisätään myös vaaliviranomaisen verkkosivustoon ja on suoraan median ja yleisön saatavilla. Kun ääntenlaskenta on valmis, vaaliliput laitetaan erityisiin turvapusseihin, jotka sinetöidään ja luovutetaan vaalilautakunnalle. Vaalilautakunta vastaa siitä, että vaalihuoneistoista toimitetut äänet kuljetetaan mahdollisimman nopeasti lääninhallitukselle. Vaalilautakunnan alustava ääntenlaskenta Vaalilautakunta laskee vaalipäivän jälkeisenä keskiviikkona ennakkoäänet, joita ei ehditty toimittaa vaalihuoneistoihin vaalipäiväksi. Tällaiset äänet tulevat pääasiassa ulkomailta tai ovat ennakkoääniä, jotka on annettu muissa kunnissa vaalipäivän aikana. Kun vaalilautakunnan ääntenlaskenta on valmis, myös nämä äänet toimitetaan lääninhallitukselle. 7. Lopullinen ääntenlaskenta Lääninhallitus aloittaa äänten lopullisen laskennan vaalipäivän jälkeisenä maanantaina. Silloin äänet lasketaan vielä kerran. Tällä kertaa lasketaan myös kaikki henkilöäänet. Kun valtiopäivä-, kunnallis- ja maakäräjävaalit järjestetään samaan aikaan, ensin lasketaan valtiopäivävaalien äänet. Tämän jälkeen lasketaan kunnallisvaalien äänet ja lopuksi maakäräjävaalien äänet. Maakäräjävaalien lopulliset tulokset pystytään tavallisesti julkaisemaan noin kymmenen päivän kuluttua vaaleista. Europarlamenttivaalien lopulliset tulokset ovat yleensä valmiina noin viikon kuluttua vaaleista. Lopullista ääntenlaskentaa voi seurata vaaliviranomaisen verkkosivustossa

15 14 Vaalilippujen arviointi Vain hyväksytyt äänet vaikuttavat paikkajakoon. Lääninhallitus päättää vaalilain perusteella, mitkä vaaliliput katsotaan hyväksytyiksi, ja laskee puolueille annetut äänet. Sama arviointi tehdään henkilöäänille, ja hyväksytyt äänet lasketaan. Hyväksytyt vaaliliput Vaalilippu hyväksytään, kun se sisältää puoluetunnuksen. Kyseessä voi olla painettu nimivaalilippu tai puoluevaalilippu tai tyhjä vaalilippu, johon äänestäjä on kirjoittanut puolueen nimen. VAL TILL RIKSDAGEN VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd Henkilöäänet Henkilöääni hyväksytään, kun äänestäjä on joko rastittanut nimivaalilipussa ehdokkaan nimen edessä olevan ruudun tai kirjoittanut ehdokkaan nimen sellaisen puolueen vaalilippuun, joka ei ole asettanut ehdokkaita. Vaalilipussa lukee, miten henkilöääni annetaan. VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist STOCKHOLMS LÄN Hylätyt vaaliliput Vaalilippu hylätään, jos siitä puuttuu puoluetunnus (katso kuvaa) jos siinä on useampi puoluetunnus (esim. tilanne, jossa samassa kirjekuoressa on kaksi vaalilippua, joissa on eri puoluetunnukset) jos siinä on tunnusmerkkejä, jotka on selvästi tehty harkiten. Vaalilippuja, joista puuttuu puoluetunnus, kutsutaan tyhjiksi vaalilipuiksi. Ne ovat tavallisimpia hylättyjä ääniä. Tyhjien äänien määrä ilmoitetaan erikseen muista hylätyistä äänistä. Hylättyjä vaalilippuja ei oteta huomioon paikkajaossa. VAL TILL RIKSDAGEN 90000

16 15 Henkilöäänien hylkääminen Lääninhallitus hylkää henkilöäänen esimerkiksi tilanteissa, joissa äänestäjä on rastittanut ruudut kahden tai useamman ehdokkaan kohdalta (katso alla olevaa esimerkkiä), henkilöääni on annettu koneellisesti, VAL TILL RIKSDAGEN samassa kirjekuoressa on useampi Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du vaalilippu, jotka kuuluvat samalle helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare puolueelle mutta joissa on eri 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot ehdokasasettelu tai rastitettu eri 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare ehdokkaat, 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman puolueen äänestämiseen käytetty 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis vaalilippu on tarkoitettu eri 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare vaalipiirissä käytettäväksi 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. valiopäivä-, kunnallis- tai STOCKHOLMS LÄN vänd maakäräjävaaleissa. VAL TILL RIKSDAGEN Esimerkki: Vaalilippu hyväksytään ja lasketaan puoluevaalilipuksi. Tietylle ehdokkaalle annetun äänen hylkääminen Lääninhallitus hylkää vaalilipussa ehdokkaalle annetun äänen, jos ehdokas ei ole vaalikelpoinen (tarkistetaan väestörekisterissä vaalipäivänä olevista tiedoista) VAL TILL RIKSDAGEN jos ehdokkaan nimi on kirjoitettu, vaikka puolue on asettanut Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. ehdokkaat (katso oikealla olevaa 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot esimerkkiä). 6 Tina Karlsson, 35, kokerska Esimerkki: Vaalilippu hyväksytään, mutta ääntenlaskennassa ei oteta huomioon kirjoitettua nimeä. Vaalilippu katsotaan hyväksytyksi nimivaalilipuksi, johon ei ole tehty merkintöjä. 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist STOCKHOLMS LÄN VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist STOCKHOLMS LÄN Yliviivattu ehdokkaan nimi Vaikka ehdokkaan nimi olisi yliviivattu vaalilipussa, nimi lasketaan silti. Yliviivaus ei vaikuta ehdokkaiden järjestykseen vaalilipussa. Esimerkki: Vaalilippu hyväksytään, mutta yliviivausta ei lasketa. Vaalilippu katsotaan hyväksytyksi nimivaalilipuksi, johon ei ole tehty merkintöjä. VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd VAL TILL RIKSDAGEN Du kan personrösta genom att sätta ett kryss för den kandidat du helst vill ska bli vald. Du kan inte personrösta på fler än en eller någon annan kandidat än de som står nedan. 1 Patrik Enström, 40, läkare 2 Daniella Rond, 36, busschaufför 3 Thomas Vall, 68, snickare 4 Ann Sten, 62, chef 5 Leif Påhlsson, 21, fullmäktigeledamot 6 Tina Karlsson, 35, kokerska 7 Birgitta Kullström, 49, sköterska 8 Axel Karlsson, 62, konstnär 9 Stina Karlsson, 40, socionom 10 Irene Blomma, 70, läkare 11 Ellinor Änglesson, 39, idrottslärare 12 Jakob Brens, 37, logistiker 13 Sabina Lind, 48, bilmontör 14 Emilie Wagner, 23, hästskötare 15 Jan Borst, 64, köpman 16 Evaldo Landelo, 55, ingenjör 17 Björn Jansson, 53, fil.kand. 18 Staffan Levinsson, 44, civilingenjör 19 Nisse Pärlström, 32, polis 20 Robert Kviding, 66, kapten 21 Göran Stormare, 65, hamnarbetare 22 Inga Svensson, 50, kontorist 23 Runa Karlsson-Valde, 66, byggmästare 24 Birgitta Martinsson, 44, postmästare 25 Nils Mellström, 75, konsthantverkare 26 Assar Larsson, 66, jur.kand. 27 Minna Kassel, 23, ek.kand. STOCKHOLMS LÄN vänd

17 16 8. Paikkajako Kun lääninhallitus on laskenut kaikki äänet, paikkojen jako puolueiden kesken alkaa. Puolueiden äänikynnykset Puolueen on saatava vähintään neljä prosenttia hyväksytyistä äänistä koko maassa, jotta se voi olla mukana valtiopäivä- ja europarlamenttivaalien paikkajaossa. Jos puolue saa valtiopäivävaaleissa vähintään 12 prosenttia yhden vaalipiirin äänistä, puolue osallistuu vaalipiirin kiinteiden paikkojen jakoon. 4% Maakäräjävaaleissa puolueen on saatava vähintään kolme prosenttia hyväksytyistä äänistä koko maakäräjäkunnassa, jotta se saa osallistua paikkajakoon. Kunnallisvaaleissa äänikynnystä ei ole. Paikkajako puolueiden kesken Ensin jaetaan kiinteät paikat ja sen jälkeen tasauspaikat. Kiinteiden paikkojen jako perustuu puolueiden saamiin äänimääriin vaalipiirissä. Kiinteiden paikkojen jaossa käytetään laskentamenetelmää, jota kutsutaan mukautetuksi parittomien lukujen menetelmäksi. Valtiopäivävaalit Kun kiinteät paikat on jaettu, lasketaan yhteen kaikkien puolueiden kaikkien vaalipiirien kiinteiden paikkojen määrä (yhteensä 310 paikkaa). Tasauspaikat jaetaan tämän jälkeen tekemällä paikkajako, joka perustuu puolueiden äänimääriin koko maassa. Tällä kertaa jaetaan 349 paikkaa ja koko maa lasketaan yhdeksi vaalipiiriksi. Molempien paikkajakojen tuloksia verrataan sitten keskenään. Jos puolue on saanut enemmän paikkoja koko maan ollessa yhtä vaalipiiriä, puolueella on oikeus tasauspaikkoihin. Puolue saa tasauspaikkoja vaalipiirissä, jossa sen vertailuluku on suurin kiinteiden paikkojen jakamisen jälkeen. Jos puolue ei ole saanut kiinteitä paikkoja kaikissa vaalipiireissä, tasauspaikkojen jaossa käytetään vertailulukuna puolueen äänimäärää niissä vaalipiireissä, joissa puolue ei vielä ole saanut paikkoja.

18 17 Jos puolue saa enemmän paikkoja silloin, kun vaalipiiripaikat lasketaan yhteen, kuin koko maan ollessa yhtä vaalipiiriä, puolue saa pitää vaalipiiripaikat. Tämä tarkoittaa sitä, että jaettavia tasauspaikkoja on vähemmän. Maakäräjävaalit Maakäräjävaaleissa 9/10 paikoista on kiinteitä ja 1/10 tasauspaikkoja. Paikat jaetaan samalla tavalla kuin valtiopäivävaaleissa. Ensin jaetaan jokaisen vaalipiirin kiinteät paikat. Sitten jaetaan maakäräjäkunnan kaikki paikat puolueen koko maakäräjäkunnassa saaman äänimäärän perusteella. Tällä tavalla saadaan selville, mitkä puolueet ovat oikeutettuja tasauspaikkoihin. Tasauspaikat jaetaan samalla tavalla kuin valtiopäivävaaleissa. Kunnallisvaalit Kunnallisvaaleissa kaikki paikat ovat kiinteitä. Lääninhallitus tekee päätöksen jokaisen vaalipiirin paikkojen lukumäärästä ennen vaaleja. Europarlamenttivaalit Europarlamenttivaaleissa kaikki paikat ovat kiinteitä ja koko maa muodostaa yhden vaalipiirin. TIETORUUTU Mukautettu parittomien lukujen menetelmä Kiinteiden paikkojen jako perustuu äänimääriin, jotka puolueet ovat saaneet kussakin vaalipiirissä. Vaalipiirin paikkojen jakoon osallistuville puolueille lasketaan vertailuluku. Ensimmäinen vertailuluku saadaan jakamalla jokaisen puolueen äänimäärä luvulla 1,4. Suurimman vertailuluvun saanut puolue saa vaalipiirin ensimmäisen paikan. Puolueelle lasketaan sitten uusi vertailuluku jakamalla puolueen äänimäärä kolmella. Muut puolueet kilpailevat paikoista edelleen alkuperäisellä vertailuluvullaan. Kun puolue saa toisen paikan, puolueelle lasketaan jälleen uusi vertailuluku jakamalla sen äänimäärä viidellä. Kun puolue saa kolmannen paikan, puolueen äänimäärä jaetaan seitsemällä. Vertailulukujen laskeminen noudattaa jatkossa samaa kaavaa. Laskentaa jatketaan tällä tavalla, kunnes kaikki paikat on jaettu.

19 18 ESIMERKKI 1: Kiinteiden paikkojen jakaminen Kronobergin läänissä vuoden 2002 valtiopäivävaaleissa 1. Kaikkien puolueiden äänimäärät jaetaan luvulla 1,4. Äänimäärä = puolueen saama äänimäärä koko vaalipiirissä. 3. Suurimman vertailuluvun saaneen puolueen (tässä S) äänimäärä jaetaan nyt seuraavalla jakoluvulla, eli kolmella. 6. Suurimman vertailuluvun saaneen puolueen (tässä M) äänimäärä jaetaan nyt kolmella. Muut puolueet ovat edelleen mukana alkuperäisellä vertailuluvullaan lukuun ottamatta puoluetta S, jonka äänimäärä on jo jaettu kolmella ja viidellä. Puolue Äänimäärä Paikka 1 Paikka 2 Paikka 3 Paikka 4 M , , , ,66 S , , , ,20 Fp , , , ,14 C , , , ,00 V , , , ,14 Mp , , , ,00 Kd , , , ,57 7. Suurimman vertailuluvun ja neljännen paikan saava puolue on jälleen S. 5. Suurimman vertailuluvun ja kolmannen paikan saava puolue on M. 2. Puolue, jolla on suurin vertailuluku, on S ja se saa ensimmäisen paikan. 4. Puolue, jolla on suurin vertailuluku, on edelleen S ja se saa toisen paikan. Puolueen äänimäärä jaetaan viidellä, jotta sille saadaan uusi vertailuluku. ESIMERKKI 2: Tasauspaikkojen jakaminen Uppsalan läänissä vuoden 1998 maakäräjävaaleissa Uppsalan lääni on jaettu maakäräjävaaleissa kolmeen vaalipiiriin. Vuoden 1998 maakäräjävaaleissa jaettiin yhteensä 71 paikkaa. Kiinteitä paikkoja oli 63 ja tasauspaikkoja 8. Kiinteät paikat jaettiin seuraavasti: eteläinen vaalipiiri 11, keskinen vaalipiiri 41 ja pohjoinen vaalipiiri 11 paikkaa. Alle 3 prosenttia äänistä saaneita puolueita ei otettu mukaan paikkajakoon. Kiinteät paikat jaettiin puolueiden kesken kolmessa vaalipiirissä seuraavasti: Puolue Eteläinen Keskinen Pohjoinen Yhteensä M S Fp C V Mp Kd Yhteensä

20 19 Piirijakoa verrattiin sitten maakäräjäkunnassa yhteensä jaettaviin 71 paikkaan. Puolue Jaossa yhteensä 71 paikkaa Vaalipiiripaikkoja yhteensä Erotus = tasauspaikkojen määrä M S Fp C V Mp Kd Yhteensä Moderata Samlingspartiet (maltillinen kokoomus) sai kaksi tasauspaikkaa. Kiinteiden paikkojen jaon jälkeen puolueen vertailuluvut kolmessa vaalipiirissä olivat seuraavat: Vertailuluku Eteläinen Keskinen Pohjoinen M 1213, , Puolue sai kaksi tasauspaikkaa, toisen keskisestä ja toisen eteläisestä vaalipiiristä. Tasauspaikat jaettiin muille puolueille samalla tavalla. Lopullinen paikkajako kolmessa vaalipiirissä oli seuraava: Puolue Eteläinen* Keskinen* Pohjoinen* M 4 (1) 11 (1) 2 S 5 14 (1) 6 Fp 1 (1) 4 1 (1) C (1) V Mp (1) Kd 1 5 (1) 1 Yhteensä 13 (2) 44 (3) 14 (3) * Puolueen saamat tasauspaikat vaalipiirissä on ilmoitettu sulkeissa.

Information på finska. Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä!

Information på finska. Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! Information på finska Näin toimii Ruotsin vaalijärjestelmä! 1. Vaalijärjestelmä 1 2. Kuka saa äänestää? 2 3. Puolueet ja vaaliliput 3 4. Vaalihuoneistossa äänestäminen vaalipäivänä 4 5. Ennakkoäänestys

Lisätiedot

Sisältö. 1. Ruottalainen vaalisysteemi... 2. 2. Vaalijeukrafii... 4. 3. Äänestysoikeus ja äänestysluettelu... 5. 4. Parttiot ja vaaliseetelit...

Sisältö. 1. Ruottalainen vaalisysteemi... 2. 2. Vaalijeukrafii... 4. 3. Äänestysoikeus ja äänestysluettelu... 5. 4. Parttiot ja vaaliseetelit... Vaali Ruottissa Sisältö 1. Ruottalainen vaalisysteemi................. 2 2. Vaalijeukrafii... 4 3. Äänestysoikeus ja äänestysluettelu... 5 4. Parttiot ja vaaliseetelit... 6 5. Äänestäminen... 10 6. Ääniräknäys

Lisätiedot

Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet

Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Niedersächsischer Landeswahlleiter Finnisch Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet 2 Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Alasaksissa

Lisätiedot

Eräitä määräaikoja vuoden 2012 presidentinvaalissa

Eräitä määräaikoja vuoden 2012 presidentinvaalissa Eräitä määräaikoja vuoden 2012 presidentinvaalissa Ensimmäisen vaalin vaalipäivä 22.1.2012 Toisen vaalin vaalipäivä 5.2.2012 Ajankohta 1 Toimija Toimenpide Vaalilaki Alkuvuosi 2009 Valtuusto Kunnan keskusvaalilautakunnan

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

Finnisch. Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia. Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet

Finnisch. Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia. Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Finnisch Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet 2 Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Alasaksissa valitaan joka viides vuosi enemmän

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 18.3.2007

Eduskuntavaalit 18.3.2007 Eduskuntavaalit 18.3.2007 Ennakkoäänestys 7. 13.3.2007 Eduskuntavaalit Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 100 vuotta sitten. Ne olivat myös ensimmäiset vaalit, joissa kaikilla Suomen kansalaisilla

Lisätiedot

Äänestysalueiden vähentäminen

Äänestysalueiden vähentäminen Äänestysalueiden vähentäminen Kh 16 Kurikan kaupungissa on yhteensä kahdeksantoista äänestysaluetta. 25.1.2010 Vaalilain 8 :n mukaan äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen.

Lisätiedot

Äänestys. Sähköisen äänestyksen pilotti. Luokkamalli. Government. Versio 1.4H Julkinen 08.02.2008 1 (8) Luokkamalli

Äänestys. Sähköisen äänestyksen pilotti. Luokkamalli. Government. Versio 1.4H Julkinen 08.02.2008 1 (8) Luokkamalli 08.02.2008 1 (8) Äänestys Oikeusministeriö Vaalitietojärjestelmät 08.02.2008 2 (8) 1 Äänestys... 3 1.1 Laskenta... 3 1.1.1 Aanet... 3 1.1.2 AaniLkm... 3 1.1.3 Yhdistely... 4 1.1.4 YhdistettyTulos... 4

Lisätiedot

Kansanäänestys / Folkomröstning

Kansanäänestys / Folkomröstning Kansanäänestys / Folkomröstning Kansanäänestyksen syyt / Därför genomförs en folkomröstning Västerbottenin läänissä järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys 8. syyskuuta 2013. Äänestyskysymys / Omröstningsfråga

Lisätiedot

Tehy Tehyn ammattiosaston mallivaalijärjestys V103. Valtuuston kokous 27.5.2003 27.5.2003 1 (7)

Tehy Tehyn ammattiosaston mallivaalijärjestys V103. Valtuuston kokous 27.5.2003 27.5.2003 1 (7) Valtuuston kokous 27.5.2003 27.5.2003 1 (7) 1 ' VAALITAPA Tehyn... ammattiosasto ry:n sääntöjen 13 ':ssä mainitut hallituksen varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan ammattiosaston

Lisätiedot

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Hyväksytty Suomen Kuntaliitto ry:n valtuusto 27.5.2016 Suomen Kuntaliitto ry Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Valtuuskunnan vaalijärjestys I Luku Yleistä 1 Soveltaminen Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä

Lisätiedot

Kunnallisvaalit. Ennakkoäänestys 17. 23.10.2012 Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012. Selkoesite

Kunnallisvaalit. Ennakkoäänestys 17. 23.10.2012 Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012. Selkoesite Kunnallisvaalit 2012 Ennakkoäänestys 17. 23.10.2012 Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012 Selkoesite Kunnallisvaalit 2012 Ennakkoäänestys Suomessa 17. 23.10.2012 Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012 Suomi jakautuu

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Vaalijärjestys

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Vaalijärjestys Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Vaalijärjestys Hyväksytty 13.5.2014 1 Tämä vaalijärjestys on voimassa liiton sääntöjen 5 :n mukaisissa liittokokousvaaleissa vuonna 2015 sekä liittokokouskaudella 2015-2019

Lisätiedot

8.2.2002 OM 1/51/2002. Kunnan keskusvaalilautakunta (pl. Ahvenanmaan maakunta) VUODEN 2003 EDUSKUNTAVAALIT

8.2.2002 OM 1/51/2002. Kunnan keskusvaalilautakunta (pl. Ahvenanmaan maakunta) VUODEN 2003 EDUSKUNTAVAALIT OIKEUSMINISTERIÖ Yleinen osasto / vaaliyksikkö 8.2.2002 OM 1/51/2002 Kunnan keskusvaalilautakunta (pl. Ahvenanmaan maakunta) VUODEN 2003 EDUSKUNTAVAALIT Seuraavat eduskuntavaalit toimitetaan 16.3.2003.

Lisätiedot

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN VAALIOHJESÄÄNTÖ 1 (6)

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN VAALIOHJESÄÄNTÖ 1 (6) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 1 (6) 1 Ohjesääntö 2 Äänioikeus 3 Vaalikelpoisuus 4 Vaalilautakunta Tämä

Lisätiedot

Asiakirjassa valtuutetaan yksi sen allekirjoittajista toimimaan vaaliliiton asiamiehenä ja yksi asiamiehen varamiehenä.

Asiakirjassa valtuutetaan yksi sen allekirjoittajista toimimaan vaaliliiton asiamiehenä ja yksi asiamiehen varamiehenä. Vaalijärjestys 1 Vaalijärjestyksen tarkoitus Tällä vaalijärjestyksellä määritellään menettelytavat valittaessa edustajiston jäseniä, vaaleissa, jotka koskevat puheenjohtajien, muiden hallituksen jäsenten

Lisätiedot

Daniel Valtakari. TEK vaalit 2014

Daniel Valtakari. TEK vaalit 2014 TEK vaalit 2014 TEK = Tekniikan Akateemiset ja TFiF Tekniikan Akateemisten Liitto TEK on etu- ja palvelujärjestö, johon kuuluu kaksi jäsenjärjestöä: Tekniikan Akateemiset ry edustaa pääasiassa suomenkielisiä

Lisätiedot

Uudet säännöt kunnanvaltuuston ja maakunnanvaltuuston vaaleissa 2003

Uudet säännöt kunnanvaltuuston ja maakunnanvaltuuston vaaleissa 2003 Uudet säännöt kunnanvaltuuston ja maakunnanvaltuuston vaaleissa 2003 Tärkeää vaalitietoa uudet säännöt siitä, miten äänestät vaalipäivänä uudet säännöt ennakkoäänestyksestä uudet säännöt siitä, miten voit

Lisätiedot

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013

Kunnanhallitus 55 05.02.2013 Keskusvaalilautakunta 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Kunnanhallitus 55 05.02.2013 4 04.03.2013 Kunnanhallitus 101 12.03.2013 Kunnanvaltuusto 27 25.03.2013 Äänestysaluejaon muuttaminen // KHALL 55 KESKV 54 sihteeri Seuraavat vaalit ovat Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 167 13.04.2015 Kaupunginhallitus 176 20.04.2015. Äänestysaluejaon muuttaminen 284/00.04.00/2015 KH 167

Kaupunginhallitus 167 13.04.2015 Kaupunginhallitus 176 20.04.2015. Äänestysaluejaon muuttaminen 284/00.04.00/2015 KH 167 Kaupunginhallitus 167 13.04.2015 Kaupunginhallitus 176 20.04.2015 Äänestysaluejaon muuttaminen 284/00.04.00/2015 KH 167 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 II kaupunginsihteeri

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 750. Oikeusministeriön päätös. eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista

SISÄLLYS. N:o 750. Oikeusministeriön päätös. eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1998 N:o 750 753 SISÄLLYS N:o Sivu 750 Oikeusministeriön päätös eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista.

Lisätiedot

VAALIOHJESÄÄNTÖ 1 ( 5)

VAALIOHJESÄÄNTÖ 1 ( 5) VAALIOHJESÄÄNTÖ 1 ( 5) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 (Hyväksytty edustajiston kokouksessa) HAAGA-HELIAN OPISKELIJAKUNTA HELGAN VAALIOHJESÄÄNTÖ 1 Ohjesääntö

Lisätiedot

Edustajistovaalin järjestämisestä vastaa edustajiston kokouksen asettama vaalivaliokunta.

Edustajistovaalin järjestämisestä vastaa edustajiston kokouksen asettama vaalivaliokunta. VAALIOHJESÄÄNTÖ ().. 0 HAAGA-HELIAN OPISKELIJAKUNTA HELGAN VAALIOHJESÄÄNTÖ Ohjesääntö Tämä ohjesääntö toimii yhdistyslain tarkoittamana äänestys- ja vaalijärjestyksenä HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn

Lisätiedot

2 Vaalioikeutettu ja vaalikelpoinen on jokainen vaaliluetteloon merkitty Lapin yliopiston henkilökuntaan kuuluva täysivaltainen henkilö,

2 Vaalioikeutettu ja vaalikelpoinen on jokainen vaaliluetteloon merkitty Lapin yliopiston henkilökuntaan kuuluva täysivaltainen henkilö, LAPIN YLIOPISTON VAALIJOHTOSÄÄNTÖ 1 luku Yleistä 1 Lapin yliopiston yliopistokollegion, hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen yliopiston henkilökuntaa edustavat jäsenet valitaan vaaleilla sen mukaan kuin

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) vaalijärjestys edustajiston vaaleihin

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) vaalijärjestys edustajiston vaaleihin Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) vaalijärjestys edustajiston vaaleihin 1 Keskusvaalilautakunta ISYY:n edustajiston vaalin valmistelee ja valvoo keskusvaalilautakunta

Lisätiedot

Sähköisen äänestyksen pilotti

Sähköisen äänestyksen pilotti 08.02.2008 1 (10) Siirtotiedostot Oikeusministeriö Vaalitietojärjestelmät 08.02.2008 2 (10) 1 LiittymätUlkoiset... 3 1.1 VATLiittyma: Tiedostosiirrot... 4 1.1.1 Class:VATLahetysIF... 4 1.1.1.1 Operations...

Lisätiedot

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan VAALIJÄRJESTYS. Yleisiä säännöksiä

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan VAALIJÄRJESTYS. Yleisiä säännöksiä 1 2 Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan VAALIJÄRJESTYS 3 4 I Yleisiä säännöksiä 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 1 Soveltamisala Tätä vaalijärjestystä noudatetaan Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä. 1 Äänestys- ja vaalijärjestys 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä. 2 Hallitus määrää joka kolmas

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulun Vaaliohjesääntö 1(8) opiskelijakunta

Laurea-ammattikorkeakoulun Vaaliohjesääntö 1(8) opiskelijakunta Laurea-ammattikorkeakoulun Vaaliohjesääntö 1(8) 1 Yleistä Tämä vaaliohjesääntö toimii yhdistyslain mukaisena äänestys ja vaalijärjestyksenä toimitettaessa Laureaammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (myöh.

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN VAALIJÄRJESTYS

TAIDEYLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN VAALIJÄRJESTYS 1 2 TAIDEYLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN VAALIJÄRJESTYS 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 I LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala Tätä vaalijärjestystä

Lisätiedot

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset.

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta.

Lisätiedot

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 1(5) SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 Yleistä Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen osakkaita ovat sen vakuutuksenottajat. Osakkaiden päättämisvaltaa käyttää yhtiökokouksena toimiva edustajisto,

Lisätiedot

Kunnanhallitus nro 12/2011 3.10.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Kunnanhallitus nro 12/2011 3.10.2011 SISÄLLYSLUETTELO nro 12/2011 SISÄLLYSLUETTELO KH 201 KH 202 KH 203 KH 204 KH 205 KH 206 KH 207 Kokouksen järjestäytyminen Talouden seuranta Talouden tasapainotusohjelman seuranta Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten

Lisätiedot

Ilmoitamme puolueen vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimen ja yhteystiedot.

Ilmoitamme puolueen vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimen ja yhteystiedot. 2092 N:o 753 ILMOITUS PUOLUEEN VAALIASIAMIEHESTÄ VARAMIEHESTÄ HELSINGIN VAALIPIIRILAUTAKUNNALLE Puolue Nimi Puolueen vaaliasiamies Yhteystiedot Vaaliasiamiehen varamies Yhteystiedot Ilmoitamme puolueen

Lisätiedot

Kansanäänestys Botkyrkan kunnan mahdollisesta jakamisesta

Kansanäänestys Botkyrkan kunnan mahdollisesta jakamisesta g n i n t s ö r m o folk a k r y k i bot Kansanäänestys Botkyrkan kunnan mahdollisesta jakamisesta 14 syyskuuta on kunnallis-, maakäräja- ja valtiopäivävaalit. Samana päivänä on meillä Botkyrkassa kansanäänestys

Lisätiedot

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET 1.1.2016 31.12.2017

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET 1.1.2016 31.12.2017 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET 1.1.2016 31.12.2017 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Luottamusmiesvaali 1 (5) Viestintäalan toimihenkilöiden luottamusmiesvaalien

Lisätiedot

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto. PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Lisätiedot

NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT

NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT Sisältö Tarkoitus ja toiminta... 3 Toimikausi..... 3 Nuorisovaltuuston valinta yleisillä vaaleilla... 3 Talous.... 5 Kokouskäytäntö... 5 Nuorisovaltuustosta eroaminen.

Lisätiedot

Sähköinen äänestämisen testaus

Sähköinen äänestämisen testaus Sähköinen äänestämisen testaus Oikeusministeriö, 12.3.-28.3.2008 Pohja- ja paikkatiedot 1 evote:n testaus kokonaisuudessaan Toimittajien komponenttitestaukset TE:n integraatiotestaus TE:n järjestelmätestaus

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 30.10.2015 15/0267/1 Peitelty päätös Diaarinumero 00653/15/1101 00693/15/1101 00694/15/1101 00695/15/1101 1 (8) Asia Valtiollisia vaaleja koskeva valitus

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5)

PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5) PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5) SÄÄNNÖT Piraattipuolueen Varsinais-Suomen piiriyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Piraattipuolueen Varsinais-Suomen piiriyhdistys(,

Lisätiedot

Eräitä määräaikoja eduskuntavaaleissa 17.4.2011

Eräitä määräaikoja eduskuntavaaleissa 17.4.2011 LIITE 1 Eräitä määräaikoja eduskuntavaaleissa 17.4.2011 Ajankohta 1 Toimija Toimenpide Vaalilaki Alkuvuosi 2009 Valtuusto Kunnan keskusvaalilautakunnan asettaminen 13.1 ja 13.3 Huhtikuu 2010 Valtuusto

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

Suomen vaalijärjestelmä

Suomen vaalijärjestelmä Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 62/2010 Suomen vaalijärjestelmä Yleisesitys 62/2010 Suomen vaalijärjestelmä Yleisesitys Oikeusministeriö, Helsinki 2010 2.8.2010 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön

Lisätiedot

Jokaisella äänioikeutetulla jäsenellä on yksi (1) ääni. Ääntä voi käyttää vain henkilökohtaisesti. Äänestyksessä noudatetaan vaalisalaisuutta.

Jokaisella äänioikeutetulla jäsenellä on yksi (1) ääni. Ääntä voi käyttää vain henkilökohtaisesti. Äänestyksessä noudatetaan vaalisalaisuutta. Vaalijärjestys I LUKU - Yleisiä määräyksiä 1 Vaalijärjestyksen voimassaolo Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (myöhemmin opiskelijakunta) edustajistovaalissa sekä ja suoritettaessa jäsenäänestyksiä

Lisätiedot

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö Taideyliopisto Vaaliohjesääntö Taideyliopiston vaaliohjesääntö Hallitus 11.3.2013 1 Sisältö: Soveltaminen 1 Soveltaminen Äänioikeus ja vaalikelpoisuus 2 Äänioikeus 3 Vaalikelpoisuus Vaalitoimikunta 4 Vaalitoimikunta

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE 2.12.2009 1(5)

PIRAATTIPUOLUE 2.12.2009 1(5) PIRAATTIPUOLUE 2.12.2009 1(5) SÄÄNNÖT Piraattipuolueen Pirkanmaan piiriyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Piraattipuolueen Pirkanmaan piiriyhdistys, ruotsiksi Piratpartiets

Lisätiedot

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Sisältö 1... 1 2 Luottamusmiehen valinta ja toimiaika... 1 3 Luottamusmiehen tehtävät... 3 4 Vaalien ajankohta ja tiedottaminen... 4 5 Ehdokkaiden asettaminen...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2014. 313/2014 Oikeusministeriön päätös

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2014. 313/2014 Oikeusministeriön päätös SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2014 313/2014 Oikeusministeriön päätös yleisissä vaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista Annettu Helsingissä 11 päivänä

Lisätiedot

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS RILin hallituksen hyväksymä 13.3.2014 Sivu 1 (6) ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS I Yleisiä määräyksiä 1 Sen lisäksi mitä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n (jäljempänä Liitto) säännöissä hallituksen

Lisätiedot

METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N LUOTTAMUSMIES- VAALIEN OHJEET

METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N LUOTTAMUSMIES- VAALIEN OHJEET METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N LUOTTAMUSMIES- VAALIEN OHJEET Sisältö 1... 3 2 Luottamusmiehen valinta ja toimiaika... 3 3 Luottamusmiehen tehtävät... 5 4 Vaalien ajankohta ja tiedottaminen... 6 5 Ehdokkaiden

Lisätiedot

1 Yleistä 4 2 Luottamusmiehen valinta 4 3 Luottamusmiehen toimiaika 5 4 Luottamusmiehen valinta toimikauden aikana 5 5 Luottamusmiehen tehtävät 6 6

1 Yleistä 4 2 Luottamusmiehen valinta 4 3 Luottamusmiehen toimiaika 5 4 Luottamusmiehen valinta toimikauden aikana 5 5 Luottamusmiehen tehtävät 6 6 Hallitus hyväksynyt 1. 2.10.2009 2 1 Yleistä 4 2 Luottamusmiehen valinta 4 3 Luottamusmiehen toimiaika 5 4 Luottamusmiehen valinta toimikauden aikana 5 5 Luottamusmiehen tehtävät 6 6 Ehdokkaiden asettaminen

Lisätiedot

Presidentinvaalit 2012

Presidentinvaalit 2012 Vaalit 2012 Presidentinvaalit 2012 II vaali, vahvistettu tulos Vahvistettu tulos: Sauli Niinistö valittiin presidentiksi 2012 Presidentinvaalin toisella kierroksella Sauli Niinistö voitti selvästi vastaehdokkaansa

Lisätiedot

Sähköinen äänestäminen HYYn edarivaaleissa. Petrus Repo 23.3.2015

Sähköinen äänestäminen HYYn edarivaaleissa. Petrus Repo 23.3.2015 Sähköinen äänestäminen HYYn edarivaaleissa Petrus Repo 23.3.2015 Taustaa Selvitys sähköisestä äänestämisestä (liite). Painopisteenä riskianalyysi sähköisestä vaalista. Ensin raamit, sen jälkeen toteutusyksityiskohdat.

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan vuonna 2009 hyväksytty vaalijärjestys. Hallintosäännön 2015 muutokset huomioitu.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan vuonna 2009 hyväksytty vaalijärjestys. Hallintosäännön 2015 muutokset huomioitu. Sisällys: 1. luku Yleistä 1 Säännöstön soveltaminen 2 Vaalien järjestämisajankohta 2. luku Keskusvaalilautakunta 3 Keskusvaalilautakunnan tehtävät 4 Äänestysalueet ja äänestyspaikat 5 Vaalilautakunnat

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (2) Kaupunginvaltuusto 23 10.03.2014. 23 Asianro 1156/00.00.00/2014. Kaupunginhallitus 17.2.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (2) Kaupunginvaltuusto 23 10.03.2014. 23 Asianro 1156/00.00.00/2014. Kaupunginhallitus 17.2. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (2) Kaupunginvaltuusto 23 10.03.2014 23 Asianro 1156/00.00.00/2014 Muutoksia äänestysaluejakoon 15.10.2014 lukien Kaupunginhallitus 17.2.2014 69: Kaupunginlakimies

Lisätiedot

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 1 Euroopan unionin jäsenmaiden lippuja. Sisällys Euroopan unioni eli EU 3 Mitä EU-jäsenyys merkitsee Suomelle? 4 Mitä EU-jäsenyys merkitsee suomalaisille?

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS. Esityslista 1

EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS. Esityslista 1 EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS Esityslista 1 Esityslista, joka toimitetaan edustajiston jäsenille kokouskutsun mukana, laaditaan siten, että siinä kunkin asian kohdalla esitetään edustajistokäsittelyn kannalta

Lisätiedot

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Vaalilautakunta 15.2.2008

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Vaalilautakunta 15.2.2008 VAALITIEDOTE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Vaalilautakunta 15.2.2008 Vaalijohtosäännössä määrätyn lisäksi vaalilautakunta tiedottaa, että yliopiston hallituksen, neuvostojen ja laitosneuvostojen vaalit 1.8.2008

Lisätiedot

Työsuojeluvaalit Tee porukastasi vahvempi.

Työsuojeluvaalit Tee porukastasi vahvempi. Työsuojeluvaalit Tee porukastasi vahvempi. luottamusta.fi TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA Palvelualojen työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaalit marras-joulukuun aikana. Työsuojelun yhteistoiminnasta

Lisätiedot

Ennakkotieto: Kokoomus säilytti asemansa suurimpana puolueena, Perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan eniten kunnallisvaaleissa 2012

Ennakkotieto: Kokoomus säilytti asemansa suurimpana puolueena, Perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan eniten kunnallisvaaleissa 2012 Vaalit 2012 Kunnallisvaalit 2012 Ennakkotieto Ennakkotieto: Kokoomus säilytti asemansa suurimpana puolueena, Perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan eniten kunnallisvaaleissa 2012 Kokoomus säilytti viime

Lisätiedot

Utsjoen kunta Pöytäkirja 9/2012 1. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Utsjoen kunta Pöytäkirja 9/2012 1. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Utsjoen kunta Pöytäkirja 9/2012 1 Keskusvaalilautakunta Aika 28.10.2012 klo 18:30-22:50 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 52 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Jokaisella äänioikeutetulla on yksi (1) henkilökohtainen ääni, valtakirjalla ei saa äänestää. Äänestys on salainen.

Jokaisella äänioikeutetulla on yksi (1) henkilökohtainen ääni, valtakirjalla ei saa äänestää. Äänestys on salainen. VAALIOHJESÄÄNTÖ 1 (9) VAALIOHJESÄÄNTÖ Luku 1 YLEISTÄ 1 SOVELTAMINEN Tämän vaaliohjesäännön määräyksiä noudatetaan järjestettäessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan edustajistovaalit. Vaaliohjesääntöä

Lisätiedot

VUOSIKOKOUKSEN TYÖ- JA VAALIJÄRJESTYS

VUOSIKOKOUKSEN TYÖ- JA VAALIJÄRJESTYS VUOSIKOKOUKSEN TYÖ- JA VAALIJÄRJESTYS 8.8.2014 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksen hyväksymä SUOMEN KOTISEUTULIITON VUOSIKOKOUKSEN TYÖ- JA VAALIJÄRJESTYS Huom! 1) 1 Vuosikokouksissa noudatetaan yhdistyslakia,

Lisätiedot

Luottamusmiesten määrä

Luottamusmiesten määrä Vaaliohjeet 20.2.2015 1(3) Luottamusmiesten määrä Kirkon luottamusmiessopimuksen (jäljempänä lmsopimus) mukaan Kirkon alat ry:llä on oikeus valita: yksi luottamusmies, jos seurakunnan palveluksessa on

Lisätiedot

Edellisiin seurakuntavaaleihin verrattuna uutta on se, että äänioikeusikäraja on 16 vuotta.

Edellisiin seurakuntavaaleihin verrattuna uutta on se, että äänioikeusikäraja on 16 vuotta. 1 Ohjeet valitsijayhdistyksen perustamiseen Seurakuntavaalit 2010 Seurakuntavaaleissa valitaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet ja yhtymään kuuluvien seurakuntien seurakuntaneuvostojen

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg]

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksetaan, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkeen peruskoulua jatkavat lapset saavat jatkettua

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvitys. Vaihtoehdot kuntalaisten kuulemiseen kuntaliitosprosessissa

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvitys. Vaihtoehdot kuntalaisten kuulemiseen kuntaliitosprosessissa Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvitys Vaihtoehdot kuntalaisten kuulemiseen kuntaliitosprosessissa Demokratiatyöryhmä 10.12.2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kuntalaisten kuuleminen - vaihtoehdot

Lisätiedot

VAALIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 2001-2006. 5. Tietotekniikan avulla tapahtuvasta äänestyksestä

VAALIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 2001-2006. 5. Tietotekniikan avulla tapahtuvasta äänestyksestä OIKEUSMINISTERIÖ MUISTIO Vaaliyksikkö 24.3.2000 Arto Jääskeläinen VAALIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 2001-2006 Tässä muistiossa esitetään joitakin näkökohtia ja toimintamalleja siitä, miten ja mihin suuntaan

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry SYYSKOKOUS 22.11.2008 Vaalijärjestys, hyväksytty syyskokouksessa 22.11.2008

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry SYYSKOKOUS 22.11.2008 Vaalijärjestys, hyväksytty syyskokouksessa 22.11.2008 KEPAN VAALIJÄRJESTYS I luku Yleisiä määräyksiä Vaalit 1 Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n (KEPA) päätöksenteossa käytetään vaalimenettelyä puheenjohtajien ja hallituksen valinnassa. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2015, ennakkotieto

Eduskuntavaalit 2015, ennakkotieto Vaalit 2015 Eduskuntavaalit 2015, ennakkotieto Suomen Keskusta vaalien voittaja eduskuntavaaleissa 2015 Korjattu 30.4.2015. Kuvio 2. julkistuksessa korjattu. Suomen Keskusta nousi vaalien voittajaksi Sosialidemokraattien,

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1 (8) Vaaliohjesääntö

Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1 (8) Vaaliohjesääntö Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1 (8) Luku 1 - YLEISTÄ 1 SOVELTAMINEN Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan edustajistovaaleissa noudatetaan opiskelijakunnan sääntöjen lisäksi tämän

Lisätiedot

VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa

VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 1 (5) 9.12.2011 VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 9-10.12.2011) 1 Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalissa

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Yleisohje uurnavaaleihin Täydentämään äänestys- ja vaaliohjeita

Yleisohje uurnavaaleihin Täydentämään äänestys- ja vaaliohjeita Yleisohje uurnavaaleihin Täydentämään äänestys- ja vaaliohjeita ÄÄNESTYSTOIMIKUNTA Sääntöjen mukaan ammattiosastot ovat nimenneet äänestystoimikunnat. Liiton vaalijärjestyksen mukaan äänestystoimikuntaan

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA KLAANI VAALIOHJESÄÄNTÖ. I luku Yleisiä määräyksiä

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA KLAANI VAALIOHJESÄÄNTÖ. I luku Yleisiä määräyksiä KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA KLAANI VAALIOHJESÄÄNTÖ I luku Yleisiä määräyksiä 1 Opiskelijakunnan edustajiston vaalit suoritetaan vuosittain lokakuun 14. ja marraskuun 14. päivien välisenä

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten. Ohjesääntö 1

Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten. Ohjesääntö 1 Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten Ohjesääntö 1 Paperiliitto r.y:n alaiset ammattiosastot asettavat joka parillisen vuoden loka-marraskuussa pidettävässä

Lisätiedot

2. Äänestysaluejaon muutoksen ilmoittaminen 30.4.2014 mennessä maistraatille

2. Äänestysaluejaon muutoksen ilmoittaminen 30.4.2014 mennessä maistraatille pvm 27.2.2014 dnro 167/330/14 Kunnanhallituksille (pl. Ahvenanmaan kunnat) ÄÄNESTYSALUEJAOTUKSEN MUUTTAMISEN ILMOITTAMINEN MAISTRAATILLE 1. Yleistä Vaalilain 8 :n mukaan kunta muodostaa yhden äänestysalueen,

Lisätiedot

VAALIJÄRJESTYS. I luku Yleisiä määräyksiä. II luku Keskusvaalilautakunta ja äänestyspisteet

VAALIJÄRJESTYS. I luku Yleisiä määräyksiä. II luku Keskusvaalilautakunta ja äänestyspisteet VAALIJÄRJESTYS Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston hyväksymä 27.1.2010, muokkaama 20.5.2013, I luku Yleisiä määräyksiä 1 Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaaleissa valitaan edustajistoon

Lisätiedot

Sähköinen äänestys kunnallisvaaleissa 2008

Sähköinen äänestys kunnallisvaaleissa 2008 Oikeusministeriö Sähköinen äänestys kunnallisvaaleissa 2008 Tiedotustilaisuus 8.2.2008 Sähköinen äänestys 2008 1 Sähköinen äänestys 2008 2 Sähköinen äänestys 2008 3 Miksi sähköinen äänestys äänestys? Vanhanen

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa tuetaan poliittista toimintaa kunnissa?

Miten muissa Pohjoismaissa tuetaan poliittista toimintaa kunnissa? Miten muissa Pohjoismaissa tuetaan poliittista toimintaa kunnissa? Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntalakiseminaari 21.5.2013 Wikipedian määritelmä haulla Puoluetuki : Puoluetuki on puolueiden

Lisätiedot

Tämän ohjesäännön lisäksi noudatetaan edustajistovaalien järjestämisessä voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä opiskelijakunnan sääntöjä.

Tämän ohjesäännön lisäksi noudatetaan edustajistovaalien järjestämisessä voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä opiskelijakunnan sääntöjä. 1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta VAALIOHJESÄÄNTÖ I luku Yleisiä määräyksiä 1 Voimassaolo Tämä ohjesääntö toimii yhdistyslain tarkoittamana äänestys- ja vaalijärjestyksenä Seinäjoen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Aalto yliopiston ylioppilaskunnan KEVÄÄN 2009 VAALIJÄRJESTYS. I luku Yleisiä määräyksiä

Aalto yliopiston ylioppilaskunnan KEVÄÄN 2009 VAALIJÄRJESTYS. I luku Yleisiä määräyksiä Aalto yliopiston ylioppilaskunnan KEVÄÄN 2009 VAALIJÄRJESTYS I luku Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala Tätä vaalijärjestystä noudatetaan Aalto yliopiston ylioppilaskunnan ensimmäisessä edustajiston vaalissa

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång]

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Tietoa Vakuutuskassalta 1/1 2010 Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Jos koulunkäyntisi pitkittyy toimintarajoitteen vuoksi, voit saada aktivointikorvausta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki. SUBCONTRACTING EXCELLENCE CLUB S.E.C RY. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistys on alihankintayritysten

Lisätiedot

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE. RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta

JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE. RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta SOVELTAMISALA JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta Reserviläisliitto r.y:n varsinaisissa kokouksissa noudatetaan tätä menettelytapaohjetta ja vakiintunutta kokouskäytäntöä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot