Ooutokumpu GEOLOGINEN RAPORTTI AIN (4) Annika Nystrom I SEP Jakelu OKME I arkisto Hyv.

Transkriptio

1 - Ooutokumpu Annika Nystrom I SEP GEOLOGINEN RAPORTTI AIN (4) Jakelu OKME I arkisto Hyv. KENTTARAPORTTI KALLIOPERAKARTOITUKSESTA KERIMAEN KUMPURANNASSA VUONNA r-- Sijainti 1 : Malmitiedot : Geologia: Muut avainsanat : sinkkimalmilohkare, kansannayte karsikivi, diopsidiamfiboliitti kallioperakartoitus \

2 2 KENTTARAPORTTI KERIMAKI, KUMPURANTA Karttalehti: , Kumpuranta Kartoituksen syy: Kansannayte Kartoittaja: Annika Nystrom Kartoituksen ajankohta: Kesa 1996 Kansannaytteen lahettaja: Juhani Vehmas-Kreula Hautalahti Kansannaytteen loytopaikka: X= Y= Laiturin alta kivi"perustasta", jonne loytaja luultavasti on kuljettanut sen pihaltaan kaivaessaan kuoppaa omenapuulleen. (Ei ole mahdotonta, etta paikan edellinen omistaja on tuonut kiven jostain muualta) Kansannayte: analyysinro: analyysitulos: karsikivi, lohkare Cu Zn Pb Ni Co Ag KANSANNAYTTEEN YMPARISTO: s 5004 ppm % Kansannaytteen loytopaikassa ei ole muita lohkareita. (hiekkaranta ja tihea asutus). Lahin paljastuma muodostuu suonigneissista. ALUEEN GEOLOGIA: (ks. liitteet 3 ja 5) Kartoituksen lopputulos muistuttaa aika paljon GTK:n kallioperakarttaa, joskin olen hieman eri mielta diopsidiamfiboliitin jatkumisesta sen etela- ja pohjoiskarjessa. DIAFB on hienorakeinen ja siina vuorottelevat mustat ja vihreat (DI) raidat. En loytanyt karbonaattiraitoja, joista on maininta karttaselostuksessa (ks. liite 1 ss 5-7) DIAFB-vyohyketta (ks liite 1 s.3) ymparoi KGN/SGN ja rajavyohykkeeseen liittyy grafiittia esim. paljastumassa n:o 324. Gneissit sisaltavat paikoitellen reilustikin granaatteja ja 303-paljastumassa on mybs

3 3 kordieriiteja. Alueen itaosassa (322 ja 323 paljastumat) on KVDR, joka on hieman pilsteista paljastuman lansiosasta ja 326-paljastuman etelaosasta loytyy GRDR (naita ei ole merkitty GTK:n karttaan). TEKTONIIKKA: (ks liite 4) Kivilajit ovat melko voimakkaasti poimuttuneet, varsinkin DIAFBvyohykkeen etela, ja pohjoiskarjen ymparistossa. Liuskeisuuden kaade on melko pysty. LOHKARE-ETSINNA T: Lohkare-etsinnat eivat tuottaneet toivottua tulosta. Ainoastaan lohkareet L414 ja L416 Sarkisuon pohjoispuolelta muistuttavat hieman kansannaytetta, mutta malmimineraalien maara niissa on huomattavan paljon pienempi. L415 on KGN ja sisaltaa melko paljon kiisuja. MALMIMINERAALIT: SPEKULOINTIA: DIAFB ja KGN sisaltavat yleisesti ottaen aika paljon kiisupirotetta talla alueella, varsinkin Harkovuoren ja Kuokanlahden ymparistossa. Tosiasioita: -Harkosuon niemen ymparilla on_ympyran muotoinenaerornagneettin~ anomalia ja melko vahva anomalia seuraa myos Savonlinnantien etelapuolta Ylakuonasta Rauvanjarvelle. (ks liite 1 s.3) -Kansannaytteen lahettaja Uoka on geologi koulutukseltaan ja edelleen harrastaa sita) on sita mielta, etta kettutarhan (SE Kosonsuo) SE puoleisista ojista voisi loytya jotain mielenkiintoista. Kettutarhasta on myos lahetetty kansannayte, joka ei ollut niin hyva pitoisuuksiltaan, mutta ilmeisesti on myos karsikivea? -Loytyi kiisupitoinen KGN paljastuma (nro332), jonka kivilaji vastaa L415-lohkareen kivilajia. 332-paljastuman pohjoiskarjessa (X= Y= ) Gefinex antaa voimakkaan positiivisen signaalin, joka indikoi johdetta, jossa on muutakin kuin rautaa. Johde sijaitsee ilm. n. 1.8m syvyydessa eika sita saanut kaivettua esiin kasin Ehkapa tasta kohdasta voisi loytya vihje ympyraanomalian

4 4 aiheuttajasta ja L414 ja L416, seka kansannaytteen alkuperan????? Myos Harkbvuoren alavien maiden lahempi tarkastelu voisi olla hyodyksi? LIITIEET: 1) Lauri Pekkariselta saatu pohjatieto sivu 1 kansannaytteen tiedot sivu 2 kartta, johon on merkitty kyseisen kansannaytteen ja kettutarhasta saatujen naytteiden loytbpaikat sivu 3 kartta, johon vihrealla on merkitty diafb-vybhyke ja punaisella aeromagneettinen anomalia sivu 4. varausalueen rajat sivu 5-7. kallioperakartan selitykset 2) Peruskartan suurennos (1 : ), johon merkitty paljastumien kivilajit 3) Paljastumakartta 4) Tektoniset havainnot 5) Kivilajikartta 6) Havaintolomakkeet ja lisalehdet 7) Kenttahavainnot LISATIEDOT: Liitteet 2-5 on arkistoitu OKME:n kartta-arkistoon Liite 6 on arkistoitu paloaseman arkistoon

5 KANSANNAYTE KERIMAELTA LoyUija: Juhani Vehmas-Kreula KN OKU 48/-95 Loytopaikka : Kerimaen karttalehti : X = Kivityyppi : karsikivi /lohkare Analyysi: Y= J...I/TE 1) Cu= 5004 ppm Zn = Pb = Ni = 18 Co = 13 Ag = 59 s = 6.17% Hie M29261 Tarkeimmat mineraalit: - karbonaatti - tremoliitti (vaaleahko, saloinen - kloriitti - diopsidi (vahan) - vaalea kiille (vahan) Tarkeimmat malmimineraalit: - sinkkivalke - lyijyhohde - kuparikiisu - rikkikiisu & magneettikiisu (vahan) Lisatiedot : alueelle tehty valtausvaraus Ka rto itustehtava: On hyvin luultavaa, etta malmiaihelohkare liittyy jotenkin Hautalahden - Yla-Luotojarven valiseen amfiboliittidiopsidiamfiboliittijaksoon, joiden yhteydessa esiintyy myos karsia ja kalkkikivia. Joten kartoituksessa paahuomio olisi kiinnitettava taman jakson kartoittamiseen unohtamatta ymparistoakaan, jossa saattaa esiintya kartalla tuntemattomia minijaksoja. Myos lohkareen lahialuetta tulisi tarkastella mahdollisten uusien lohkareiden loytamiseksi. Kaytettavissa oleva vanha aineisto: - kallioperakartta 4213 & selitys - matalalentokartta 1: tarvittavat peruskartat ym. Kartoitusterveisin LP ~IVL> 1

6 Lf : 2D ooo, 2CJ KUMPURANTA Nok =I - I I ~

7 \ SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA IM M ~6-. ""'~-~4. ""'- t-..._(0>---.gl'\\\o..._ d\ 0 ~,-~ Lehti Kerimaki ~l.oa\ii '-{-l GEOLOGISEN TUTKIMUSLA ITOKSEN JULKAISEMA KALLIO PERAK ARTTA

8 ~ \ ~ ~ ' \ ' 1 \ ~ -- --,

9 Suotnen geologinen kartta 1: Kallio perakartan selity kset 4213 Kerimaki 4231 Kitee Kerimaen ja Kiteen kartta-alueen kalliopera Summary: Precambrian rocks of the Kerimaki and Kitee map-sheet areas Kirjoittanut- b y OSMO NYKANEN Geologinen tutkimuslaitos Otaniemi 1975 OUTOKUMPU Oy Wdmlnetsinta I - ;~,

10 16 17 Juurikassa (lehti ) liittyy musraliuskeest:en pari pientä grafiitriesi.intymää (Vesasalo 1952). Kolmas grafiirtiesiintymä on edellisistä pari km länteen Äräsköjärven E-raanalla. PotoskaYaaran seuduilla, alueella, jossa on korkeita pegmatiinigraniittikauioita, nähdään pegmatiittigraniitissa runsaasti pitkänomaisia, laartamajsia musraiiuskesuikeumia. Sulkeumat ovat osaksi pystyasenroisia, yleisen liuskeisuuden kulun suuntaisia, mutta myös lähes vaaka-asentoisia sulkeumia on näht3xissä kallionseinämillä. Mustaliuskeita saattaa noilla tienoin olla enemmänkin kuin mitä karttaan on voitu pal ~ jastumien perusteella merkitä. Ne ovat helposti rapautuvina kuluneet syyemmältä ja ovat näin ollen heikommin paljastuneet kuin pegmatiittigraniitti, joka mahdollisesti korostuu karttakuvassa. Aikaisemmin mainittu (s. 12) Papinniemen ruhjeliuskeinen kordieriittigneissi kuuluu vyöhykkeeseen, jossa o n runsaasti mustaliuskevälikerroksia. Kerimäen ja Kiteen kartta-alueiden laatokkalaiset mustaliuskeet liittyvät alueellisesti Tohmajärven kartta-alueen Hammaslahden- -Kemicn antiklinoriumin mustaliuskeisiin. Kerimäen karttalehden länsiosassa migmatiittisen granaatti-kiillegneissjn alueella on paikoin metamorfista grafiittigneissiä välikerroksina. Ne ovat graniitti- ja kvartsijuonien lävistämiä pieni- tai keskirakeis.ia voimakkaasti metamorfoitune.ita liuskeita. Ne ovat ruosteenväriseksi rapautuneita. Mineraalikoostumus on samantapainen kuin alueen kiillegneisseissä, paitsi grafi.ittia ja kiisurnineraaleja on niissä enemmän. Grafiittia on paikoin suurerr.pinakin möykkyinä, mutta tavallisesti pieninä suomuina. Usein niihin liittyy karbonaattipitoisuutta. Paikoin grafuttigneissit vuorottelevat diopsidiamfi-. bohittisten ja karsimaisten kerrosten kanssa. Niissä on yleisesti rikkikiisua ja magneet~ tikiisua juovina ja kasaumina. :Myös tummanruskc>:aa markasiittia sekä hiukan kuparikiisua on niissä tavattu. Runsaasta magneettikesopitoisuudesta johtunevat dueen paikoittaiset kompassihäiriöt. Ruosteist2. graliittigneissiä on nähtävissä varsinkin pohjoisetdäsuuntaisen Seika.nlammen--Savonrannan maantien kallioleikkauksis:.;a Kasonkankaalla ja Jalaksessa (lehdet B ja 03 A) sekä Yläluotojärven ympäristössä. Kerimäen grafi.ittigneissit muistuttavat rakenteeltaan ja minerajogialtaan Kuopion seudun grafiitti- ja kiisupitoisia ruosteliuskeita. Ovatko edellä mainitut stratigrafisesti rinnastettavissa toisiinsa, jää tässä avoimeksi kysymykseksi. Toisaalta Kerimäen Yläluotojärven ja Kosonkankaan grafiittigneissit ovat mahdollisesti idempänä olevien mustaliu::.keiden metamorfoituneita muunnoksia. Grafiittigneissistä on kemiallinen analyysi taulukossa 5. Kalkkikivet logisen tutkimuslaitoksen malmiosaswn tutkimuksissa. - Pro gradu-työn puitteissa on sitä tutkinut Rune Westerholm (1964) Paraisten Kalkki Oy:n kenttätöissä. Tuolloin siellä suoritettiin syväkairauksia. AhoJan kalkkikivi sijaitsee graniitin sisään ulottuvassa kapeassa liuskekielekkeessä voimakkaassa aeromagneettisessa hä.iriöjaksossa. Kalkkikiven länsipuolella on sivukivenä graniittia vasten amfiboliliusketta. Kalkkikiven ja amfiboliluskeen välissä on muutaman metrin kerros grafiittipitoista kiille!iusketta (musta.liusketta). Kalkkikiven itäpuolella on kerroksellisen diopsidikarren ja harmaan kvartsiittisen liuskeen vuorokerroksia. Siitä itään on muutaman metrin levyinen vyöhyke sillimaniittiporfyrob]astista gne.issiä graniitin kontaktia vasten. Westerholm jakaa AhoJan kalkkikivenkolmeen päämuunnokseen. Ne ovat valkea kajsiitti kivi, valkea dolomiitti ja harmaa dolomiittinen kalkkikivi. Näistä Ca-rikkain on kajsiittikivi ja Mg-rikkain dolorniitti. Mutta vallitsevia on ylimenomuunnoksena esiintyvä harmaa dolomiittinen kalkkikivi. Kaisiittikivestä on vielä valkean muunnoksen lisäksi harvinaisempi ja epäpuhtaampi keilanruskea muunnos. Kaisiittikivi on keskimäärin karkeampaa kuin dolomiitti. Harmaa dolomiittinen kalkkikivi on paikoin tiivistä. - Kalsiittia on paikoin sulkeumina dolomiittikiteissä (Westerholm 1964). lisäaineksia on n. 10% AhoJan kalkkikivessä. Niitä ovat mm. kvartsi, sarvivälke, diopsidi, kondrodiitti, flogopiitti, biotiitti, kloriitti, apatiitti, grafiitti ja kiisurnineraalit. Dolomiittikivessä on hiukan serpentiiniä, mutta kaisiittikivessä ei ollenkaan. 800 m etelään Aholasta on niin ikään paljastettu kalkkikiveä. Aholasta 400 m pohjoiseen ja 1.3 km SSE on kalkkikivilohkareita (Aurola 1953). K erimäen kartta-alueen länsiosassa migmatiittisen granaatti-kiille.gnelssin ja diopsidiamfiboliitin alueelta on tavattu pari kalkkikivilohkaretta. Toinen kalkkikivilohkare on Hautaniemessä ja toinen Yläkuonaiärven itäpuolella Qehti B). Kartta-alueilta ei ole muualta tavattu kalkkikiveä, mutta kalkkirikkaissa diopsidiamfiboliiteissa ovat muutaman cm:n vahvuiset karbonaattijuovat yleisiä kuten esim. litosen saarella Sarvisalosta itään Pyhäjärvellä (lehti C). Myös Kerimäen Yliikuonan ja Kinnarahon diopsidiamfiboliiteissa on paikoin karbonaattijuovaisuutta. Ne kuuluvat samaan kaarimuotoiseen amfiboliit6jaksoon, jonka länsipäähän,. Ruokojärven seuduille Kerimäen kutta-alueen länsipuoldle, ovat sijoittuneet ns. Kerimäen kalkkikiviesiintymät. Kesälahden AhoJan kalkkikiven ja Kerimäen Ruokojärven kalkkikivengeologinen ympäristö ja sijainti ovat samanlaiset. Molemmat ovat amfibollittimiljöössä, johon liittyy grafiittipitoisia liuskeita. Väyrynen (1954) rinnastaa Kerimäen kalkkikivet laatokkalaisiin kalkkikiviin ja pitää amfiboliliuskemuodostumaa stratigrafisesti Etelä-Savon liuskeidea alimpana osastona. 1. V" -c <:. Kalkkikiveä (merkitty oranssilla kartalle), joka on osaksi dolomiittista kalkkikiveä, osaksi kalsiittik.iveä, on Kesälahden Varmassa Kerimäen kartta-alueen itäosassa (lehti 4213 I I C). Tämä ns. Aholan kalkkikivi on usean sadan metrin pituinen ja sen leveys vaihtelee m:iin. Aholan kalkkikiven on kartoittanut Erkki Aurola (1953) geo- Amfiboliitit, diopsidiamfiboliitit ja metavulkaniitit Kerimäen kartta-alueen länsiosassa Yläkuonasta Kinnarahoon saakka lähelle Kerimäen kirkonkylää on muutaman kilometrin pituinen ja 1-2 km:n levyinen N - S-kul

11 18 ) 19 Taulukko 1. Kerimäen amfiboliittien mineraal1koostumuksia. Määritykset on tehty pistelaskijaa käyttäen. Table 1. Mineralogkal compositions of the Kerimäki amphibf)/iies. Deiermined by the counting tmlhod , 4. Plagioklaasi - Plagioclase (An) K vartsi -Quartz Diopsidi - Diopsitk..... Sarvivälke- Hornblentk... Biotiit,ti - Biotite Muskoviitti - Muscotlite Titaniitti- Sphene Epidootti- Epidok.... Apatiitti- Apatite Karbonaatci - Garbonale Malmimineraaleja - Ore (50) (50) (60) (30-40) ) L ,9 1. Diopsidiamfiboliitti - Diop.ride a!nphibolite. 2. Diopsidtamfiboliitti- Diop.ri:k tzmphibofite. 3. Biotiittiamfiboliitti - Biotite amphibo/iu. 4. Diopsidiamfiboliitti - Diopiide amphibolite , X ~ y ~ 461." (27/0Ny/72) , X ~ y ~ 462.1; (36/0Ny/72). 4213n8, x ~ y ~ (46. a/ony/72) C, X ~ y ~ (10.b/HI./71). Kuva 6. Juovainen diopsidiamfiboliitti. Fig. 6. Bandtd diopsirk amphibolite. Kerimäki, Ylä-Luotojärvi. kuinen jakso tummanvihreää amfiboliitria, joka on suureksi osaksi diopsidijuovaista (lehdet Aja B).- Amfiholiitit on merkitty vihreällä värillä kartalle. Diopsid; pitoisuus on siinä erotettu ruskeilla katkoyiivoilla. - Kerimäen amfiboliitti kaartuu kartta-alueen länsipuolella E-W -kulkuiseksi ja muodostumajakso jatkuu länteen Ruokojärven kalkkikivialueelle saakka. Kerimäen am6boliitit lienevät alkuaan pääasiassa veteen kerrostuneita merkelisyntyisiä Sedimenttejä. Ne ovat siis para-amfiboliitteja.. Varsinkin vaaleajuovaisten diopsidiamfiboliittien juovaisuus näyttää paikoin selvästi primääriseltä kerroksellisuudelta kuten esim. Yläluotojärven etelärannan kallioissa (kuva 6). Yläkuonan-Kinnarahon diopsidiamfiboliittien päämiheraaleina ovat sarvivälke, diopsidi ja plagioklaasi (An 30 _ 60 ) (taulukko 1). Diopsidia on kuitenkin vaihtelevasti tai ei ollenkaan, jolloin kivilaji on amfiboliittia tai amfiboliliusketta. Lisäaineksina on karbonaattia, biotiittia, kloriittia, epidoottia, kvartsia, titaniittia ja malmimineraaleja, paikoin kalimaasälpääkin. Paikoin kivilaji on voimakkaasti metamorfoitunut runsaasti kiillettä, kvartsia ja maasälpää sisältäväksi sarvivälkegneissiksi. Diopsidiamfiboliitin kemia selviää taulukosta 5. Osa Kerimäen amfiboliiteista on rakenteeltaan vulkaanisperäisiä tai subvulkaanisia. Konnalammen tienoilla näkyy paljastumissa tuffiitciseen kerrosrakenteeseen viittaayia piirteitä. - Voimalinjalla~ Kerimäen-Kiteen maantien länsipuolella, on 40 m:n le\-e- ydeltä sarvivälkeporfyroblastista amfiboliittia, joka on rakenteeltaan magmaatrista. Myös plagioklaasiporfyriittisiä muunnoksia on tavattu. - Kerimäen amfioboliitin breksiar-akenteinen muunnos on alkuperältäan epäselvä. Siinä pitkulaisia, teräväsärmäisiä amfiboliittiosueita breksioi vaaleampi diopsidi- ja epidoottipitoinen aines. Breksiarakenteinen amfiboliitti vaihettuu paikoin juoyaiseksi kerrokselliseksi amfiboliitiksi. Paikoin siinä on jopa tyynylaavan alkuperään Yiittaavia rakenteita, jotka kuitenkin saattavat olla tektonisia synnyltään. - Tektonisissa liikunnoissa syntyneitä ovat ainakin monin paikoin amfiboliitissa tavattavat kloriittirikkaat»söyrit» ja ruhjeliuskeiset osueet. Paikoin siinä on vuorokerroksina graniitti- ja kvartsijuonien lävistämää migmatiittista kiillegneissiä. Kuten aikaisemmin on mainittu~ on Kerimäen kartta-alueen länsiosassa Varmon kalkkikiven sivukivenä amfiboliittia (s. 17). - Diopsidijuovaista amfiboliittia on Kesälahden SaJ. visalossa sekä tästä itään Iitosen saarella. - :Muutaman metrin vahvuisia amfiboliliuskekerroksia on Kiteen Niinikummussa ja Satulavaarassa (lehdet B ja 05 D) mustaliuskevyöhykkeessä. Kiteen kartta-alueen pohjoisosassa Kiteenjärven koillispuolella (lehti B) on emäksistä ortoamfiboliittista vulkaanista liusketta, joka on Tohmajärven kartta-alueelta ulottuvan metavulkaniittijakson eteläinen poimuuntunut kieleke (ks. Nykänen 1968 s. 25). Siinä on kerroksellisia tuffiittisia parjoja, agglomeraattiliusketta sekä metabasalttista laavakiveä. Mineraalikoostumus on niissä samantapainen kuin Tohmajärven emäksisissä metavulkaniiteissa. Osaksi kiyilaji on tasarakeista amfiboliittia, jossa ei näy primäär:irakentelta. Siinä on vuorokerroksina amfibolipitoista mustaliusketta,_ jossa on paikoin kiisujuovaisuutta.

12 KENTTÄHAVAINNOT KERIMÄKI 1996 EILE KERIKARTWK4 ) ) HAV. SARJAA AIN-96 1 MAP SHEET NORTHING EASTING ELEVAliO LINE NO. POINTN SAMPLE-ID ROCKTYPE CODE ASSAY# GRAIN S REMARKS FEATUR1 SCHISTOSI 8EDDING FEAIUR2 LINEA I I N FEATUR3 FOLDAXIS OPTIONAL OPTIONAL OPTIONAL DIRECTION DIP DIRECTIO DIP SIRIKE DIP STRIKE DIP /AIN-96 SGN M /AIN-96 KGN VF SOME SULPHIDE /AIN-96 SGN (KRD) M SOME SULPHIDE /AIN-96 DIAF8, KGN F, F SOME SULPHIDE /AIN-96 DIAF8, GRDR F /AIN-96 KGN, DIAF8 F, F SOME SULPHIDE ? /AIN-96 DIAF8 SOME SULPHIDE /AIN-96 KGN F /AIN-96 SGN F /AIN-96 SGN F SOME S??? ? /AIN-96 SGN M /AIN-96 SGN M /AIN-96 SGN(DIAF8) F SOME SULPHIDE ? /AIN-96 AF /AIN-96 SGN F /AIN-96 DIAF8 VF SOME S?? /AIN-96 SGN F SOMES? /AIN-96 AF8 SOME S? /AIN-96 SGN F 10 85? /AIN-96 SGN F ? /AIN-96 KGN /AIN-96 DR M /AIN-96 DR M /AIN-96 DIAF8, KGN VF, F SOME SULPHIDE /AIN-96 DIAF8 VF SOME SULPHIDE /AIN-96 DIAF8, GRDR VF, C LITTLE SULPH /AIN-96 DIAF8, GRDR VF, M LITTLE SULPH /AIN-96 SGN F ? /AIN-96 KGN F LITTLE SULPH /AIN-96 KGN F /AIN-96 SGN M /AIN-96 KGN F SOME SULPHIDE /AIN-96 KGN F ? L401/AIN-96 DIAF8 VF SOME SULPHIDE L402/AIN-96 DIAF8 F SOME SULPHIDE L403/AIN-96 GN F SOME SULPHIDE L404/AIN-96 KGN M SOME SULPHIDE L405/AIN-96 DIAF8 F SOME SULPHIDE L406/AIN-96 GN M SOME SULPHIDE L407/AIN-96 GN F SOME SULPHIDE L408/AIN-96 GN M SOME SULPHIDE L409/AIN-96 GN M SOME SULPHIDE L41 0/AIN-96 PRD M SOME SULPHIDE L411/AIN-96 GN M SOME SULPHIDE

13 L412/AIN-96 KGN F SOME SULPHIDE L41 3/AIN-96 AF8 M L414/AIN-96 KA M SOME SULPHIDE L415/AIN-96 KGN F SOME SULPHIDE L416/AIN-96 KA M SOME SULPHIDE L417/AIN-96 HVULK VF SOME SULPHIDE ' 2