- ilmakuvakartta 1:20-000, lehdet , , , I

Transkriptio

1 Outokumpu Oy Malminetsintä Malminetsintä H Ost e rrnan/hims (7) Raportti koskee lohkare-etsintää, kallioperakartoitusta sekä muuta- mien aeromagneettisten häiriöiden selvittämistä Suonenjoen Iisvedel- lä, Sarviniemessa. KARTTAMATERIAALI Kenttäkarttoina on käytetty: - ilmakuvakartta 1:20-000, lehdet , , , I Suomen taloudellinen kartta 1: , lehti 100 Suonen- j oki - Suomen geologinen yleiskartta, lehti Kuopio. Työt alueella aloitettiin kesäkuun 5. pnä ja allekirjoittaneen lah- dettyä 18. pna elokuuta pari piestä kohdetta oli enää tutkimatta. Työssä on koko kesän aikana ollut'kolme miestä. Pääpaino alusta lähtien kallistui lohkare-etsinnän puolelle, tämä siitä syystä, että kriittisella alueella kalliopaljastumat täysin puuttuivat. Myös myöhemmin on kiinnitetty enemmän huomiota loh- kare-6 tsintään kuin kalli~~erätutkimukse~en. Loppuaikoina käyte t- tiin lohkare-etsinnässä miinaharauaa. Tästä oli melko paljon apua, koska emäksiset kivet sisälsivät magnetiittia ja näin ollen löytyivät helposti. Sateilymittarista ei ollut vastaavaa hyötyä, korkeimmat lukemat ai- noastaan noin kolme kertaa taustasäteilyä suurempia. Nämä lukemat mitattu kiillegneississä. Lohkare-etsintä aloitettiin Sarviniemessa Erkki Turpeisen tilan kohdalla. Kiisupitoisia kiviä löytyi heti melko runsaasti, pitoisuudet vaan pysyivät hyvin vaatimattomina. Alueelta löydetyt lohkareet voidaan karkeasti jakaa seuraavasti: 1 Kiillegneissit 2 Amfiboliitit

2 3 Karsikive t 4 Gabrot, joissa kii sumineraali t esiintyvät pienenä pirotteena 5 Gabrot, j oissa kiisumineraali t esiintyvät isompina ryppaina tai laiskina 6 Peridotiittiryhma. 1 Kiillegneissit Nämä kivet eroavat ulkonäöltään melko laajoissa puitteissa. Biotiitin ja samivalkkeen suhde maasalpaan ja kvartsiin vaihtelee aivan mustista biotiittikivista vaaleisiin maasalparikkaisiin kiviin, joissa on niukalti tummia mineraaleja. Kiisumineraalit liittyvät yleensa tummiin muunnoksiin. Lohkareet yleensa hyvin ruosteessa ja rapautuneita. Kiisut tavallisesti pienena pirotteena kautta kiven, mutta yleensä enempi biotiittirikkaissa osissa kiveki. Sarviniemesta noin 650 m SE löytyi lohkaretihentyma, joka kasitta6 kymmenkunta kiillegneissilohkaretta. Näissä on sangen runsaasti magneettikiisua, mutta ei amomineraaleja. Kiisut isoina kar- keina sulkeumina. -_. Kiillegneisseille hyvin yleinen piirre on niiden grafiittipitoisuus, Kiillegneissilohkareiden koko vaihtelee n cm ($). 2 ~ miboliitit f Amfiboliitit tällä alueella ovat yleensa hyvin tummaa sarvivalkerikasta tyyppiä. Ne ovat erittäin selvästi suuntautuneita ja melko tiivisrakenteisia, Kiisumineraalit; magneettikiisu, rikkikiisu ovat myös tässä tyypissa pienena pirotteena, joskus myös liuskeisuuden suuntaisina pieninä linsseina tai raitoina. Kuparikiisu ( 4 lohkare tta ) on epämääräisen muotoisina laiskina tai hyvin ohuina raitoina. Kuparikiisu (1 lohkare ) on myös ohuiden kvartsisuonten yhteydessä tai läheisyydessä.

3 Myös amfiboliittien kiisupitoisuudet ovat melko vahäpatöisiii. 3 Karsikivet Karsikiviä löytynyt yhteensä 7 kpl, joista 1 kpl Sarviniemesta, lo- put 6 kpl Jauholahden W-rannalta. Kivet ovat melko vaaleita tremoliitti-plagioklaasikarsia. suus on hieno- tai keskirakeinen. Rakei- Kiisumineraaleista magneettikiisu esiintyy hyvin pienena pirotteena kautta kiven..lohkareet ovat 1iipimitaltaan cm sekä joasain määrin pyöristyneita. Pitoisuudet myös niiissa hyvin vaatimattomia. 4 Gabrot Taman tyypin gabrot ovat melko voaleita jonkin verran sarvivälkettä sisältäviä kivia. Sarvivälkkeen ohella on joskus myös tremoliittia, biotiittia esiintyy myös melkein joka lohkareessa. Kivet yleensä keskikarkeita kivimateriaalien suhteen. Magneettikiisu pienenä pirotteena. Tätä tyyppiä olevia kivia on löytynyt n. 15 kpl etupäkissa Sarviniemelta seka muutama Etusaaresta ja Vaajasaaresta. Yhdessa lohkareessa tavattiin kupasikiisua, Pitoisuude t pieniä. 5 Gabrot Tämän tyypin edustajat ovat läpimitaltaan n cm, jossain määrin pyöristyneita. Pdineraalikoostumukseltaan sarvivaiketta, joskus vähiin tremoliittia, plagioklaasia ja maasälpaa sekä yhdessä grafiittia, Kiisut laiskina, magneettikiisurakeet karkeita mm. Eino Turpeisen lähettämä lohkare kuuluu tähän ryhmään, Tämä oli pentlandiittipitoinen. 6 Peridotiitit Peridotiittiryhrnaan lasketut lohkareet löytyneet Iisveden kylän

4 kohdalta. Naita on löytynyt 25 kpl. Läpimitta vaihtelee cm. Kaikki enimmäkseen pyöristyneitä. Osa lohkareista vähän rapautuneita, toiset täysin morona. Malmi- mineraalit isoina pyöreinä tai soikeina laiskina, melko karkea-. - rakeista, kuparikiisu (8 kpl) pienempänä pirotteena, joskus myös magneettikiisun yhteydessä. Mv. Immosen ja Litmasen kivet si- skiltävat pentlandiittia. Koko alueelta löytynyt kaiken kaikkiaan,150 rin osa näistä Sarviniemella. lohkaretta, suu- Jiiätikön kulkusuunta alueella S45E, mutta uurteita S35E on myös löytynyt. Lohkare-etsinnän yhteydessä selvitettiin myös kolme harjuaineksen kivilaskuanalyysia. Kallioperän selvi ttämisessa tuotti pal jastumien niukkuus jonkin verraa vaikeuksia. Mäaraäva kivilaji alueella on biotiittigneissi, jossa amfiboliit- tisia välikerroksia. Tämän tyyppisiä kivia on joka puolella tut- kimuksen kohteena olleessa niemessä. Näitä kivia voi karkeasti. jakaa kahtia: - Alueen W-puolella on granaattipitoinen gneissi, jossa on niukasti amfiboliittia. Tätä tyyppiä on Joutenniemel- 1a sekä Miekkaveden W-puolella. - Amfiboliittirikkaampaa kiillegneissia on mm. Etusaa- ressa, Vaajasaaressa, Kinnulanniemella sekä Iisveden sahan alueella. Mustassa saaressa on kontakti kiillegneissin ja gneissigraniitin välillä,,191/~o. Myös gneissigraniitissa on vielä paikoitellen amfiboliittisulkeumia. Tiiltä puolelta ei ole löytynyt yhtään kiisuuntumaa.

5 Joutenniemessä on kolmessa paikassa näkyvissä magneettikiisupuhkea- mia, kaikkiin kolmeen liittyy grafiittia oleellisena tekijänä. Koko alueella liuskeisuuden kulku on hyvin rauhallista, sen vaihdellessa.- Nl 5W ja N55W välillä, kaade on melko pystyssä ja yleensa länteen harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Sarviniemessa Eino Turpeisen talon kohdalla löytyi muutama amfiboliittipaljastuma, Kivilaji hyvin sarvivälkevaltaista, melko tiivistki ja hienorakeista, Kivessä esiintyy yleensa pientki pyriittipirotetta sekä yhdessä paikassa, 20/HO, jonkin verran kuparikiisua. Liuskeisuuden kulku vaihtelee tällä suppealla alueella melko huomattavasti, kaade yleensa E, Saman talon perunakuopasta löytyi myös karsimaista gabroa, jossa Fe-kiisupirotetta seka vähän CUK, Kartta on näkyvissä vain noin 1/2 m ja vaihtuu jyrkästi tummaksi amfiboliitiksi, Niemen toisella puolella (karttalehti , x= 6952,50 ja y= 497,80 ) Korholan talon pihassa tummaa hornblendiit tia, 136/HO - 140/HO, Kivi melko karkearakeista, sisältää pääasiassa sarvi- väikettä, Muutamassa paikassa on myös pieniä merkkejä Fe-kiisuis- ta, Paikoitellen biotiittia sekä yleensa pientä FEM-pirotetta. - Edellisestä paikasta noin 500 m S Pukkisaaresta löytyi samantyyp- pista kivea, mutta paikoitellen maasalpaa joukossa. Rakenteel- taan täma kivityyppi on jonkin verran hienorakeisempaa, 179/HO. Saaren S-piiässä kivilaji vaihtuu gabroksi, rakeisuus keskikarkea tai karkea, Hienorakeiset muunnokset melko vaaleita, 178/HO. Kivessä pienta kuparikiisupirotetta, 177/HO, seka magneettikiisua isomptna liiiskinä, 178/HO, Havaintopisteissä 89/~H ja ~~/IJH on huomattavasti enempi magneet- tikiisua, Tämä tyyppi on huomattavasti karkeampi ja tummempi, Vyöhyke, jossa kiisuja esiintyy, seuraa saaren S-rantaa ja on noin m leveä, Todennäköisesti tyyppi 176/HO ja 179/~O kuuluvat samaan kompleksiin ja että hornblendiitti vaihtuu gab- roksi ilman jyrkkää rajaa, Yleisin rakosuunta N50E 30 W seka N90,-Q 60N,

6 Sarviniemen korkeudella niemen toisella puolella, 23/HÖ, on eräs hyvin epävarman tuntuinen paljastuma. Näkyvissä noin 2,5 x 1,5 m ja reunat viettävät jyrkästi. Kyseessa voi olla iso siirtolohkare! Kivilajia vaikea määrittää. Mineraalit hyvin voimakkaasti muuttuneita, ja lisäksi on vaikea saada kunnon näytettä, koska kallion,pinta on hyvin sileä. Kyseessa on kuitenkin joku gabroluokan kivi, Sikosalmen magneettiset hairiöt Salmen E-puolella on sarvivälkegneissiä, jossa PEM-pirotetta ja - W-puolella sarvivälkepitoisia kiillegneissejä, joissa myös heikosti magnetiittia, Magnetiittipirote on todennäköisesti häiriön aiheuttaja. Selvitetgt asiat doutenniemellä olevat magneettiset ja sähköiset hairiöt johtune- vat kalliossa olevista ~~agneettikiisupuhkeamista. Magneettikii- suun liittyy yleisesti grafiittia. Iisveden alla ja Mäntysaaressa olevat hairiöt voidaan selvittää suuren lohkarepaljouden avulla. Sarviniemessä ja siitä SE löytyi hyvin runsaasti kiillegneissi- lohkareita, joissa SK- ja PER-pirotetta, näihin liittyy myös grafiittia, Eino Turpeisen talon kohdalla olevat amiiboliitit, 21/HO, ja karret, 142/HO, osoittavat mahdollisesti, että läheisyydessä on yksi tai useampi gabroesiintymä. Naista gabrointruusioista olisivat siinä tapauksessa peräisin löydetyt gabrolohkareet, Kuljetussuunta alueella on S45E, Iisveden S-päästä Tapiolan kylästä löytyneet 25 peridotiittilohkaretta loppuvat järven rantaan. Etsinnöistä huolimatta ei saman tyyppisiä lohkareita 1ÖytynytJauhoniemesta eikä Kinnulanniemestä. Merkittävää on, että lohkaretiheys huomattavasti

7 vähenee lähestyttäessä Iisveden rantaa. Tämä viittaa siihen, että lohkareet ovat hxvin läheltä tulleita eli mahdollisesti Jauholahden pohjasta. Lohkareiden joukosta löytyi sitä paitsi useiden kuutiometrien kokoisia järkälei ta. Lohkarej onon suunta on noin S45E, mikä vastaa jään kulkusuuntaa alueella. Selvittämättömät asiat Miekkaveden alla olevaa sähköistä ja magneettista häiriökä ei voi- tu kalliotutkimusten eikä irtomaalohkareitten avulla selvittaa. - Uutta Pukkisaaresta löydetyt gabropaljaetumat, joissa paikoitellen melko runsaasti magneettikiisua.