MP2 Itella Oyj. Työterveyshuolto yhtiöitetään. Kohti parempaa johtajuutta. Aslak kuntouttaa. >> lue lisää s. 5. >> lue lisää s. 10. >> Lue lisää s.

Transkriptio

1 MP2 Itella Oyj Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Kohti parempaa johtajuutta >> lue lisää s. 5 Työterveyshuolto yhtiöitetään >> Lue lisää s. 9 Aslak kuntouttaa >> lue lisää s. 10

2 2 Hospitaali 6/12 Sisältö Kuukauden kirjoitus: Miksi edelleen säästämistä? 2 Månadens skrivelse: Varför fortsätta spara? 3 Silmäklinikan leikkausosastolla onnistuneita tehostamistoimia 3 TYKS taas studiona 4 Kehity esimiehenä koulutusta tarjolla 5 Kohti parempaa johtajuutta 6 Onnistunut remontti naistentautien poliklinikalla 6 LASERI-tutkimus: sepelvaltimoiden kalkkeutuminen yhteydessä nuoruuden riskitekijöihin 6 Tehyläiset päättivät kesän 7 Raija Asola aloitti U2-hankejohtajana: Rakennusprojektit kotona ja työssä 7 U2:n suunnittelu hyvässä vauhdissa 8 Tiedettä tutuksi 9 Esimiesarvioinnin ajankohta siirtyy 9 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Sairaanhoitopiirin työterveyshuolto osakeyhtiöksi 10 ASLAK-kuntoutuksen teho puhuttaa 10 Aslak-kurssit suosittuja Kävijöiltä positiivista palautetta 11 Kesäinen lomakehukkajahti jatkukoon 11 Hannu Aro: Osteoporoosi selvitettävä ennen lonkan tekonivelleikkausta 12 Hålligång för kropp och själ 12 Väriä työasuihin 13 Työterveyspsykologi Pulmu Kari: Hyvä hetki jäädä eläkkeelle 14 Tuore kasvo Vuorovaikutus Sarin voimavarana 14 Sarvesta härkää Porukkahommia 15 Multasormella on asiaa: Hyvää syksyä 16 Työ on paras paikka kuntoutukselle ja itsetunnolle Kansi: Lastenklinikalle saatiin hankittua lahjoitusvaroin uudet värikkäät työasut. Takarivi vasemmalta: osastonsiht. Marjo Tähkäpää, oh Maarit Lehtinen, sh Sanna Koli ja oh Riitta-Maija Hokkanen. Eturivi vasemmalta: sh Marianne Alikeskikylä ja sh Pia Leskinen sekä sh Minna Jalonen. (Kuva: Marjo Peltoniemi.) Kuukauden kirjoitus Månadens skrivelse Olli-Pekka Lehtonen sairaanhoitopiirin johtaja / sjukvårdsdistriktets direktör Miksi edelleen säästämistä? Olen antanut työnjohdollisen määräyksen toimenpiteistä toimintakulujen sopeuttamiseksi ja taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Johtoryhmämme käsittelee määräyksen toimeenpanoa kuukausittain, ja asia oli esillä tulosyksiköiden johdon kuukausikokouksissa ja Osavuosikatsauksemme tulosennusteen mukaan toimintakulumme ylittävät talousarvion noin 25 miljoonaa euroa. Toimintakuluylityksiä on toki ollut aiempinakin vuosina, mutta nyt ylitys on hyvin suuri. Ylitystä on vaikea selittää siksi, että palvelutuotantomme on laskenut voimakkaasti. Hoitojaksojen määrä on vähentynyt 3.2 % somaattisessa erikoissairaanhoidossa ja psykiatrialla peräti 11 %. Talousarviossamme varauduimme vajaan 2 %:n vähennykseen. Ennuste hoitopäivien toteumasta on yli vähemmän kuin viime vuonna, mikä karkeasti merkitsee kahta vuodeosastoa. Vaikka meidän on toki aina varauduttava väestön sairastavuuden vaihteluun, epäsuhta suoritteissamme ja kustannuksissamme on nyt liian suuri. Voi täydellä syyllä sanoa, että potilaiden hoitoon tarvittava työmäärämme on nyt pienempi kuin viime ja edellisenä vuonna ja että meiltä ei pitäisi kulua siihen enempää työpanosta. Kysymys on tämän tosiasian tunnustamisesta ja toimenpiteistä, joilla sopeudumme tilanteeseen. Yllä mainituista on seurauksena alijäämää, jonka arvioimme olevan 14 miljoonan euron luokkaa. Alijäämät on Varför fortsätta spara? Jag har gett ett tjänstemannadirektiv om de åtgärder som behövs för att anpassa verksamhetsutgifterna och förbättra det ekonomiska resultatet. Ledningsgruppen behandlar månatligen verkställandet av direktivet, det togs upp då resultatenheternas ledning möttes till månadsmöten 22.8 och Enligt prognosen i vår delårsrapport överskrider våra verksamhetsutgifter budgeten med omkring 25 miljoner euro. Visserligen har det förekommit överskridningar också under tidigare år men den här överskridningen är mycket stor. Det är svårt att förklara eftersom vår serviceproduktion också har sjunkit kraftigt. I den somatiska specialistvården har vårdperiodernas antal minskat med 3,2 % och i psykiatrin med hela 11 %. Budgeten utgick från en minskning på knappt 2 %. Prognosen för antalet vårddagar är drygt under fjolårets, motsvarande grovt taget två bäddavdelningar. Vi skall vara beredda på att befolkningens sjuklighet varierar, men nu är diskrepansen mellan vår produktion och våra kostnader alltför stor. Det finns fog för att säga att den arbetsmängd som behövs för att sköta patienter nu är mindre än i fjol och föregående år, och det borde inte kräva en större arbetsinsats av oss. Det gäller att erkänna detta faktum och godta de åtgärder som vi behöver för att anpassa oss till situationen. Läget som beskrivs ovan medför ett underskott som vi katettava, mutta taseessamme ei ole enää riittäviä ylijäämiä siihen. Pitkällä aikavälillä tilanne johtaa siihen, ettemme pysty keräämään riittävää vuosikatetta rahoittaaksemme välttämättömät uudisrakennuksemme, korjauksemme ja laitteiden hankinnat. Se uhkaa asemaamme yliopistollisena sairaanhoitopiirinä. Itse asiassa meillä ei ole edelleenkään kyse toimintakulujen vähentämisestä, vaan vain niiden kasvun pienentämisestä. Valtuuston vakauttamisohjelman mukaan meidän on vähennettävä toimintakulujemme kasvua pitkällä aikavälillä runsaalla prosenttiyksiköllä nykyisestä menosta, 3,6 prosentin vuotuisen kasvun tasolle. Kasvua tulisi siis edelleen olemaan varsin paljon. Olen edelleen luottavainen, että henkilökuntamme pystyy huolehtimaan hyvästä hoidosta ja sen saatavuudesta näissäkin olosuhteissa. Uskon myös, että hyvän johtamisen avulla potilas- ja henkilöstötyytyväisyyden tulokset eivät huonone. Näkemykseni perustuu tulosyksiköiden johdon kuukausikokouksissa kuulemiini tulosryhmä- ja tulosaluejohtajien esityksiin toimenpiteistä sekä siellä TYKSin silmäklinikalta esitettyyn esimerkkiin toiminnan merkittävästä tehostamisesta. Haluan myös mainita sen, että yhdessä viikossa saimme henkilökunnalta Santraaan jo 38 säästöideaa, jotka olen pyytänyt jatkokäsittelemään. Kiitos kaikille ideoita esittäneille! Yhdessä pystymme muutokseen, kun keskitymme oleelliseen. bedömer vara omkring 14 miljoner euro. Underskott måste täckas men vår balans innehåller inte mera överskotten som behövs. På längre sikt leder situationen till att vi inte kan få ihop ett tillräckligt årsbidrag för att finansiera våra nödvändiga nybyggen, reparationer och apparaturanskaffningar. Det hotar vår ställning som universitetssjukhusdistrikt. I själva verket är det inte heller nu frågan om att minska på verksamhetsutgifterna utan bara om att minska på utgifternas tillväxt. Enligt fullmäktiges stabiliseringsprogram skall vi på lång sikt minska utgifternas tillväxttakt med drygt en procentenhet till 3,6 % årlig tillväxt. Det blir alltså en rejäl tillväxt också framöver. Jag har fullt förtroende för att vår personal kan erbjuda och ge god vård också under de här förhållandena. Jag tror också att en god ledningskultur kan bidra till att patienterna och personalen är lika nöjda som förut. Det här grundar jag på vad jag under ledningens månadsmöten hört om de åtgärder som resultatgruppernas och resultatenheternas chefer föreslår, samt på hur ÅUCS ögonklinik märkbart effektiverat sin verksamhet. Exemplet har refererats vid mötena. Jag vill också nämna att vi redan på en vecka fick 38 sparförslag från personalen via Santra. Jag har bett att de tas till beredning. Tack alla ni som gav förslag! Om vi koncentrerar oss på det väsentliga klarar vi förändringen, tillsammans. HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 6. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. (02) , esa.halsinaho@tyks.fi. Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh. (02) , markku.naveri@tyks.fi. Toimituskunta (suluissa varajäsen): Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Eija Järvelä, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marja-Leena Veijola (Marjo Wittfooth). Taitto ja toimitus: SEK Promote Oy. Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press). Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tiedotus@tyks.fi tai puh. (02) Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy Aineistopäivä Mediatiedot: lehdet2012/

3 6/12 Hospitaali 3 Silmäklinikan leikkausosastolla onnistuneita tehostamistoimia Teksti Esa Halsinaho TYKSin silmäklinikan leikkausosasto tekee nykyisin noin 800 leikkausta enemmän hyvin onnistuneiden toiminnanmuutosten ansiosta. usta lisää, joka tekee vuodessa noin 800 leikkausta enemmän kuin ennen. Lyhytjänteiseen toimintaan silmäklinikka pureutui siirtymällä lääkäreiden ja toimintapisteiden sijoituslistoissa ensin kuuden viikon periodiin vuonna 2009, sitten kahdeksaan viikkoon vuonna 2010 ja lopulta kolmen kuukauden jaksoihin Tämä on mahdollistanut jonottoman hoidon toteuttamisen sekä leikkauspäivien aikataulujen muokkaamisen tarpeen mukaisesti. Hoitohenkilökunnan lyhyitä poissaoloja on saatu vähenemään merkittävästi monilla eri keinoilla. Poissaoloja on ryhdytty seuraamaan systemaattisesti, on keskusteltu ja tarvittaessa ohjattu työntekijöitä työterveyshuoltoon, on käytetty Varpua ja lisätty kehityskeskusteluita. Työntekijöiden toiveita ja tarpeita on huomioitu aiempaa enemmän työvuoro-, loma- ja koulutussuunnittelussa sekä tehtävien jaossa. Perehdytystä on kehitetty ja työpaikkakiusaamiselle on asetettu nollatoleranssi. Piirimme sopeuttamistoimien tilannetta tarkasteltiin jälleen tulosyksiköiden johdon kokouksessa Yhtenä esimerkkinä oli TYKSin silmäklinikan leikkausosaston toiminnan tehostamistoimenpiteet, joita esitteli osastonhoitaja Brita Pasila. Klinikassa oli tunnistettu neljä ongelmaa: pitkät leikkausjonot, salien heikko käyttöaste, lyhytjänteinen toiminta sekä hoitohenkilöstön runsaat lyhytaikaiset poissaolot. Pitkiä leikkausjonoja lähdettiin purkamaan korvaamalla kaksi erikoistuvaa lääkäriä kaihiesitutkimusvastaanotolta yhdellä erikoislääkärillä. Lisäksi hoitajille perustettiin oma vastaanottotoiminta. Näin tutkittavien määrä saatiin nousemaan 8 10:stä 14 16:een. Toukokuusta 2011 alkaen kaikki uudet potilaat saivat esitutkimusajan suoraan alle kolmen kuukauden päähän lähetteen tulosta. Kesällä 2011 kaikki jonossa olleet kutsuttiin esitutkimukseen. Elokuussa 2011 kaihileikkausjonoa ei enää ollut. Vuoden 2011 lopussa kaikki leikkausjonot oli purettu. Vuonna 2012 hoidonvaraajalle tuli uusi rooli; hänet sijoitettiin poliklinikalle ja hän antoi siellä potilaalle leikkausajan ja -informaation heti. Salien käyttöastetta lähdettiin parantamaan analysoimalla leikkauspäivät jokaisen leikkaajan kanssa. Sen tuloksena toimintaa voitiin muuttaa niin, että jokaiseen saliin saatiin 1 2 päivittäistä leikka- Sopeuttamista seurataan Santrassa Sairaanhoitopiirin sopeuttamisprojektin toimeenpanoa seurataan Santrassa alasivustolla, joka löytyy kohdasta Johtaminen > Sopeuttaminen ja säästöt. Sinne voi myös kirjoittaa hyviä säästövinkkejä, joita on jo nyt tullut kiitettävän paljon, useita kymmeniä. Sairaanhoitopiirin johtaja on luvannut palkita kolme parasta mennessä palstalle lähetettyä säästöehdotusta! kouluttaa Aihe: Työhyvinvointii porukal Aika: Torstai klo Paikka: Naistenklinikan luentosali U-sairaalan 12 krs. TYKS taas studiona Fisher King Production -tuotantoyhtiö käynnisti 12-osaisen Nymfit-tv-sarjansa kuvaukset 4. syyskuuta. Sarja on Miikko Oikkosen ohjaama. Ulkokuvauksia tehtiin TYKSin A-sairaalan kupeessa Lasarettimuseota vastapäätä, ja osasto 014:n entiset tilat U-sairaalassa kelpasivat sisäkuvauksiin. Turussa kuvattiin muuallakin, kuten esim. linnassa. Ohjelma: Aamukahvi luentosalin aulassa Päivän avaus. JHL 114 pj. Marjo Wittfooth Työ ja turvallisuus Suojelupäällikkö Henrik Jalo Työssä jaksamisesta työhyvinvointiin. Työsuojeluvaltuutettu Kristina Mäkelä Tauko Työhyvinvoinnin tukeminen VSSHP:ssä. Työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Ruokailu U-ruokasalissa Työhyvinvointia ravinnosta. Ravitsemusterapeutti Leena Simola Tauko Huollon kuulumisia Huoltopalveluiden päällikkö Kari Kandelberg Ajankohtaista liitosta ja edunvalvonnasta. JHL aluetoimisto, toimitsija Kristina Valonen-Yilmaz, pääluottamusmiehet Janne Sjölund ja Päivi Huhtala Päivän päätös Koulutuspäivä on tarkoitettu kaikille VSSHP:n JHL:n jäsenille. Päivä on palkallinen ja merkitään työvuorotaulukkoon K-kirjaimella. Koulutuspäivään ilmoittaudutaan täydennyskoulutus seurantaohjelman kautta mennessä. Kaikki mukaan!

4 4 Hospitaali 6/12 Kehity esimiehenä koulutusta tarjolla Elokuussa julkaistiin uusi yleiskirje (15/2012) johtamiskoulutuksista ja niiden organisoinnista VSSHP:ssä. Yleiskirjeen keskeisenä sisältönä on velvoittaa esimiehet ylläpitämään ja kehittämään esimiestaitojaan sekä esitellä tällä hetkellä keskitetysti tarjolla oleva johtamiskoulutus. Sisäisesti organisoidun esimiesvalmennuksen (ks. koulutuskalenteri) lisäksi esimiehet voivat hakeutua vuosittain alkaviin JEAT Johtamisen erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutukseen ja Varsat MediMerc -sosiaalija terveydenhuollon johtajakoulutukseen. JEAT- ja MM-koulutuksiin järjestetään VSSHP:ssä keskitetty haku vuosittain huhti-toukokuussa. Hakuajasta lähetetään tiedote kaikkiin yksiköihin esimiehille ja asiasta tiedotetaan myös Santrassa. Molempiin ryhmiin otetaan 20 osallistujaa. Osallistujien valintaan osallistuvat sairaanhoitopiirin johtoryhmä ja tulosaluejohto sekä JEAT-opintojen osalta myös oppilaitoksen edustajat. Sairaanhoitopiirin valintakriteereinä ovat hakijan esimiehen suositus sekä hakijan toimenkuva ja vastuutehtävät. Lisätietoa koulutuksista ja seuraavista hakuajoista löytyy Santrasta kohdasta Henkilöstöasiat/Koulutus ja osaaminen/täydennyskoulutus. Niitä saa myös koulutussuunnittelija Sirpa Saarnilta: Johtamisen erikoisammattitutkinto (JEAT) perustuu Opetushallituksen hyväksymiin ko. erikoisammattitutkinnon perusteisiin. Koulutuksen keskeisenä lähtökohtana on, että johtaminen on kokonaisvaltaista toimintaa, jossa toiminnan johtaminen, ihmisten johtaminen ja oman johtajuuden kehittäminen muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Toimintaa tulee arvioida, suunnitella ja johtaa tavoitteellisesti ja vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden kanssa organisaatiossa valitun strategian pohjalta. Johtajana kehittymisen lähtökohtana on oman roolin, vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistaminen sekä systemaattinen oman johtajuuden kehittäminen. Johtamisen erikoisammattitutkinto muodostuu kahdesta tutkinnon osasta. Tutkinnon suorittaminen edellyttää pakollisen tutkinnon osan ja yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Kaksivuotinen, ensisijaisesti lähiesimiehille (esim. lähiesimiehinä työskentelevät lääkärit, osastonhoitajat, työnjohtajat) suunnattu koulutus koostuu teoriaopetuksesta (n. 1 pv/kk) ja työssäoppimisesta oman mentorin tukemana. Tutkinto suoritetaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti, ja tutkinnossa edellytetty ammattitaito osoitetaan aidoissa työtehtävissä omassa työympäristössä näyttöjen kautta. Koulutus järjestetään oppisopimuskoulutuksena yhteistyössä Salon seudun aikuisopiston kanssa. Kaikille pakollinen tutkinnon osa Johtajana toimiminen Vastuualueen toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Oman johtamisen ja johtamisosaamisen kehittäminen Valinnaiset tutkinnon osat Henkilöstön johtaminen Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstön johtaminen ja kehittäminen Henkilöstön johtamista koskevan projektin suunnittelu Asiakkuuksien johtaminen Asiakkuuksien arviointi Asiakkuuksien johtaminen ja kehittäminen Asiakkuuksien johtamista koskevan projektin suunnittelu Tuotannon johtaminen Tuotannon arviointi Tuotannon johtaminen ja kehittäminen Tuotannon johtamista koskevan projektin suunnittelu Verkostojen johtaminen Verkostotoiminnan lähtökohtien arviointi Verkostotoiminnan johtaminen Verkostotoiminnan johtamista koskevan projektin suunnittelu Henkilöstön johtamista koskevan projektin johtaminen Asiakkuuksien johtamista koskevan projektin johtaminen Tuotannon johtamista koskevan projektin johtaminen Verkostotoiminnan johtamista koskevan projektin johtaminen Varsat MediMerc -sosiaali- ja terveydenhuollon johtajakoulutus (30 op) on käynnistetty Opetusministeriön asettamien valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutuksen linjausten mukaisesti Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistyönä. Moniammatillisen johtamiskoulutuksen tavoitteena on syventää sosiaali- ja terveydenhuollon esimiesten johtamisosaamisen lisäksi hyvinvointipolitiikan tuntemusta ja alueellista kehittämistä sekä kartuttaa näissä tehtävissä tarvittavaa monitieteistä tietotaitoa. Koulutuksessa sidotaan yhteen alan tutkimusta ja teoriaa sekä johtajien omaa kokemusta. Tavoitteena on, että johtaja harjaantuu kriittisen reflektoinnin taidoissaan liittyen omaan johtamistyöhön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään, sen toimintaan, rakenteisiin ja henkilöstön työhön. Koulutuksen keskeisenä sisältönä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, toiminta ja juridiikka, henkilöstöjohtaminen, sosiaali- ja terveyspolitiikka sekä terveydenhuollon talous. Tutkinnon rakenne on seuraava: OPINTOKOKONAISUUDET Johtamisen teoria op Johtajaksi kehittyminen 5 15 op Johtamisprojekti 5 15 op Valinnaiset kurssit MediMerc-tarjonnasta vähintään 7 op Koulutus on kaksivuotinen ja se on suunnattu ensisijaisesti lähiesimiehille ja keskijohdolle (esim. ylilääkärit, ylihoitajat, osastonhoitajat, ravitsemispäälliköt, linjajohto). Ohjelmassa voi myös täydentää Turun yliopistossa terveydenhuollon johtamisen ja hallinnon 15 opintoviikon laajuisen approbatur-koulutuksen vastaamaan lähijohtajan pätevyyttä. Sirpa Saarni koulutussuunnittelija Sairaanhoitopiirien koulutuspäivät 8 op (kahden vuoden aikana 4 x 2 päivän internaattikoulutus) Johtamisen portfolion kokoaminen teoriaopintojen rinnalla, työskentelymuotona: itsenäinen opiskelu ja palaute Projektityö jostakin omaan organisaatioon liittyvästä aihepiiristä, joka kattaa johtamiseen, hallintoon tai organisointiin kuuluvia seikkoja. Aiheen valinta ja projektin toteutus tapahtuu koulutuksen ohjaajan (tutor) kanssa yhteistyössä. Työskentelymuotona: työssä oppiminen, itsenäinen opiskelu ja raportointi.

5 6/12 Hospitaali 5 Teksti ja kuvat Marjo Peltoniemi Kohti parempaa johtajuutta Kolme johtamiskoulutuksen läpikäynyttä tai sitä parhaillaan suorittavaa osastonhoitajaa kertoo millaisia eväitä koulutuksesta saa oman johtajuuden kehittämiseen ja arkityöhön. Anne Hjort (vas.) sumplii työvuoroja, missä riittääkin hänen mukaansa haasteita osastolla tehtävien tutkimusmäärien kasvaessa. Tasapainottelua muutosten myllerryksessä Parasta aikaa MediMerc-koulutusta suorittavalle kliinisen neurofysiologian osaston 936 osastonhoitajalle Anne Hjortille johtamiskoulutus tulee hyvään saumaan, sillä hänen yksikössään on menossa organisaatiouudistuksen yhteydessä isoja muutoksia muun muassa kolmivuorotyöhön siirtymisen myötä. Osa yksikön väestä muuttaa myös fyysisesti, kun osasto saa uuden pitkäaikaisyksikön U-sairaalaan ja osa päivystävästä henkilökunnasta muuttaa T-sairaalaan. Hjort pitää koulutuksessa käytännönläheisestä näkökulmasta ja siitä, että se on suunniteltu erityisesti palvelemaan VSSHP:n käytäntöjä. Hän saa opintoihinsa korvaavuuksia aiemmin suorittamastaan terveydenhuollon johtamisen approsta, mutta valitsi kuitenkin suoritusajanjaksoksi vuoden sijaan kaksi vuotta, jotta voi suorittaa puuttuvia opintoja saman ryhmän kanssa. Ryhmän jäseniin tutustuminen auttaa verkostoitumisessa, mikä sekin on tärkeää esimiehen työssä. Koulutuksessa käydään läpi käytännön esimerkkejä tilanteista, joihin moni esimies työssään törmää. Samalla saa Hjortin mukaan uutta päivitettyä tietoa hallinnosta sekä osviittaa siihen, että pystyy tekemään oman osuutensa mahdollisimman hyvin. Mitä sulavammin teen rutiinit, sitä enemmän minulle jää aikaa miettiä henkilöstön perehdyttämistä, osaamista ja sijoittelua eri työpisteisiin alati muuttuvissa päivittäisissä tilanteissa. Henki on säilynyt osastollamme muutoksista huolimatta hyvänä, mutta en pidä sitä päivääkään itsestään selvänä. Haastavinta osastonhoitajan roolissa on ehkä tasapainottelu toisaalta työnantajan roolissa ja toisaalta yrittäen tarjota potilaille mahdollisimman hyvät palvelut siten, ettei pitkiä jonoja muodostuisi, mutta henkilökunta kokisi työmääränsä kohtuullisena ja heillä olisi hallinnan tunne sekä määräysoikeutta omaan työhönsä. Pitää luottaa omiin vahvuuksiin Vuosi sitten Medimercin käynyt ja aiemmin hallinnon approbatur-tutkinnon suorittanut fysiatrian osaston 966 osastonhoitaja Kirsi Peltonen sai opinnot valmiiksi vuodessa. Päädyin Medimerciin, koska minulla oli hallinnon approbatur suoritettu ja Medimerc tutkinnolla pystyin täydentämään opinnot 30 opintopisteen tutkinnoksi. Tämä opiskelumuoto sopi muutenkin minulle hyvin: sain valita luentoja omien kiinnostuskohteiden ja aikataulun mukaan sekä suorittaa niitä pääosin itsenäisesti, jolloin en ollut sidoksissa muiden aikatauluun. Osastonhoitajat Kirsi Peltonen ja Tiina Kaisla ovat yhtä mieltä siitä, että motivaation johtajuuskoulutukseen täytyy lähteä omasta halusta kehittää esimiestyötään. Heidän mielestään on hyvä, että monipuolisia kouluttautumisvaihtoehtoja löytyy. Medimerc tarjosi Kirsin mielestä monia hyviä luentoja oman johtajuuden ja työyksikön kehittämiseen etenkin tulevaa organisaatiouudistusta ajatellen. Kaikkiin luentoihin sisältyi kirjallinen tehtävä, jota pystyi hyvin soveltamaan oman työn ja työyksikön kehittämisessä. Luennot käsittelivät esimerkiksi organisaatiopsykologiaa, laadunhallintaa ja budjetin laatimista. Tutkintoon sisältyneiden portfolion ja projektityön tekeminen kehitti omia johtamistaitoja ja etenkin suhtautumista johtamiseen. Esimiehiä ja johtajia on erilaisia; täytyy uskaltaa luottaa omiin vahvuuksiin. Heikkouksia pitää tietenkin kehittää, mutta kaikkea ei voi hallita sen hyväksyminen on vapauttavaa. Sopivasti teflon, muttei panssaria Keuhkosairauksienosasto 111:n osastonhoitaja Tiina Kaisla suoritti johtamisen erikoisammattitutkinnon, JETin. Jet oli niin erilainen koulutus kuin että istuttaisiin esimerkiksi luennoilla ja tehtäisiin tehtäviä, joten meni jonkin aikaa hahmottaa mistä on kyse. Koulutus perustuu näyttöihin, jotka voidaan toteuttaa omassa työssä arkipäivän työtehtävien kuten talouden ja prosessien arvioinnin parissa. JET on ehkä vielä käytännönläheisempää kuin MediMerc. Kaislan yksikkö muutti 2010 T-sairaalaan ja koulutuksesta sai hänen mukaansa myös eväitä uuden toiminnan systemaattisempaan suunnitteluun. Parasta antia Kaislan mielestä oli oman työn ja johtajuuden kehittyminen. Toisaalta hän kertoo, että koulutuksen myötä tuli ehkä vähän paineitakin. Esimiehellä pitää olla tietynlainen teflon-pinta, että kaikkea ei voi ottaa itseensä, mutta ei liian suuri panssarikaan saa toisaalta olla, Kaisla pohtii. MediMerc MediMerc on Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistyönä toteutettavaa yliopistollista johtamiskoulutusta ja -tutkimusta. Koulutuksen kohderyhmänä ovat terveydenhuollon ammattihenkilöt kuten osastonhoitajat, ylihoitajat ja lääkärit sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon esimiestehtävissä työskentelevät, esimerkiksi hallinnon- ja tukipalveluiden edustajat. Koulutuksen suunnittelussa huomioidaan sekä alueelliset tarpeet että terveydenhuollon erityispiirteet. Koulutus aloitettiin syksyllä Opinnot koostuivat muun muassa päiväkirjamaisen portfolion pitämisestä, luennoista, projektitöistä, kirjallisuuteen tutustumisesta, kirjallisiin tehtävistä sekä puolivuosittaisista 2-päiväisistä internaattitapaamisista, joilla on esimerkiksi luentoja ja ryhmätöitä. JET Johtamisen erikoisammattitutkinto JET soveltuu hyvin keskijohdon ja esimiesten valmennuksen välineeksi. JET on näyttötutkinto, jolle Opetushallitus on määritellyt perusteet. Tutkinnon tavoitteena on organisaation ja oman työyhteisön toiminnan Koulutus perustuu näyttöihin, jotka voidaan toteuttaa omassa työssä arkipäivän työtehtävien kuten talouden ja prosessien arvioinnin parissa. johtamisen kehittäminen ja henkilökohtainen johtajana kehittyminen sekä näiden prosessien kytkeminen toisiinsa. Tutkinto perustuu näyttöihin ja siihen voi valmentautua joko työtehtävissä tai osallistumalla valmentavaan koulutukseen. Tutkinto muodostuu kahdesta osasta: organisaation toiminnan suunnittelusta sekä toiminnan johtamisesta. Tutkinnon suorittamiseen sisältyy henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laatiminen. Tutkinnon laajuus on 40 opintoviikkoa.

6 6 Hospitaali 6/12 Onnistunut remontti naistentautien poliklinikalla Teksti Seija Grénman Kuva Sanna-Mari Manninen Toimintatiloilla on huomattava merkitys sekä henkilöstön hyvinvointiin että potilastyytyväisyyteen. Toiminnan jatkuminen U- sairaalassa on viime vuosina edellyttänyt jatkuvaa remontointia ja huoltoa erityisesti sisäilman parantamiseksi ja kosteusvaurioiden korjaamiseksi. Nämä remontit ovat olleet arkipäivää TYKSin naistenklinikalla erityisesti , jolloin on remontoitu useita klinikan osastoja. Kesällä 2012 remontoitiin reippaalla seitsemän viikon aikataululla naistentautien poliklinikka. Toiminta siirrettiin väistötiloihin 6. kerrokseen, ja työt toteutettiin aikataulun mukaisesti kuunnellen herkällä korvalla henkilökunnan havaintoja ongelmista. Puolin ja toisin vaihdettu informaatio sekä yhteistyö sujuivat erinomaisesti. Poliklinikan tiloihin palannut henkilökunta on ollut tyytyväinen lopputulokseen ja skåålasi sen kunniaksi yhdessä rakennushuollon työntekijöiden kanssa Tyytyväiset maljankohottajat vas: naistenklinikan ylilääkäri, professori Seija Grénman, työpäällikkö Tapani Kosonen, ylihoitaja Marjo Kauppila, osastonhoitaja Riitta Oksanen ja apulaisosastonhoitaja Terhi Heinonen. Teksti Tuula Vainikainen LASERI-tutkimus: sepelvaltimoiden kalkkeutuminen yhteydessä nuoruuden riskitekijöihin Turkulaisjohtoisessa Laseri-tutkimuksessa on todistettu, että nuoruusiän epäedulliset kolesteroli- ja verenpainearvot näkyvät sepelvaltimotautiriskin selvänä kohoamisena aikuisiällä. Laseri- (= Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät, Young Finns Study) ja STRIPtutkimuksissa (= Varhaislapsuudessa alkanut sydän- ja verisuonisairastavuuden ehkäisyprojekti) on jo aikaisemmin osoitettu sepelvaltimotaudin näyttävän varhaisia merkkejä jo lapsuudessa. Tuoreessa LASERI-tutkimuksessa on todistettu tietokonekuvauksella, että altistuminen epäedullisille kolesteroli- ja verenpainetasoille lapsuudessa näkyy kohonneena sepelvaltimotautiriskinä aikuisena. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Yhdysvaltain kardiologiseuran julkaisemassa arvostetussa Journal of the American College of Cardiology -lehdessä. Mittasimme tässä LASERI-tutkimuksen osahankkeessa sepelvaltimoiden kalkkeutumista noin 600:lta vuotiaalta aikuiselta. Mittaukset tehtiin Turussa, Tampereella ja Kuopiossa. Tuloksena oli, että samoilta henkilöiltä lapsuudessa ja nuoruudessa vuotiaana mitatut kolesteroli- ja verenpainearvot ennustivat kalkkeutumisen kehittymistä. Myös koko elämänaikainen tupakointihistoria lisäsi riskiä. Jo Laserin aikaisempienkin tutkimusten perusteella on epäilty, että altistuminen epäedullisille kolesteroli- ja verenpainetasoille lapsuudessa saattaa olla yhteydessä lisääntyneeseen sepelvaltimotaudin riskiin aikuisena. Tässä tutkimuksessa voitiin nyt ensimmäistä kertaa osoittaa suora yhteys sepelvaltimokalkkeuman ja lapsuudessa mitattujen kolesteroli- ja verenpainetasojen välillä, toteaa akatemiaprofessori Olli Raitakari Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksesta. Teksti ja kuva Pekka Vepsäläinen Tehyläiset päättivät kesän Noin 200 TYKSin tehyläistä kokoontui kesän viimeistä edellisenä päivänä viettämään kesänpäättäjäisjuhlia Manillaan Turun keskustaan teemanaan sambakarnevaalit. Samba soi koko illan, ja Carioca-ryhmä esitti sitä suurella ammattitaidolla. Ruoka ja juomakin oli sovitettu illan teemaan, joten hauskaa piisasi.

7 6/12 Hospitaali 7 Teksti ja kuva Markku Näveri Raija Asola aloitti U2-hankejohtajana Rakennusprojektit kotona ja työssä Raija Asola on aloittanut TYKSin U-sairaalan korvaavan rakennuksen (U2) suunnittelun hankejohtajana. Hän aloitti työnsä 3. syyskuuta. Raija Asola johtaa U2-hanketta, jota hän pitää kiinnostavana ja haasteellisena. Sairaanhoitopiirin palvelukseen Raija Asola siirtyi Lounais-Suomen aluehallintovirastosta, jossa hän toimi lääninlääkärinä vuodesta Hän on työskennellyt pari vuotta myös sosiaali- ja terveysministeriössä lääkintöneuvoksena. Taustaltaan Raija on tyksiläinen, sillä hän valmistui syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäriksi TYKSissä vuonna 1988 ja työskenteli syöpätautien klinikalla vuoteen 1992 asti. Raija Asola on ollut myös Karinakodin ja Meri-Karinan vastaava lääkäri sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin syöpätautien ylilääkäri. Hänen johdollaan Satakunnan keskussairaalaan perustettiin syöpätaudeille oma yksikkö ja pystytettiin uusi rakennus. Se, että muistot O-rakennuksen rakentamisesta ovat kovin positiiviset ja kiehtovat sekä se, että U2-projekti vaikuttaa erittäin kiintoisalta ja haasteelliselta hankkeelta saivat minut tehtävää hakemaan. Lisäksi uskoisin, että pitkäaikaisen hallinnollisen työn sijaan nyt on tarjolla jotain konkreettisempaa, Raija selvittää. Odotuksia riittää Haastatteluhetkellä Raijalla on takana vasta vajaat viisi työpäivää, joten aika on pitkälti kulunut asioihin, ihmisiin ja toimintoihin sekä niiden sijoitteluun tutustumiseen. On tärkeää, että rakennuksen suunnittelijat sekä tulevat käyttäjät puhuvat samaa kieltä, hän toteaa muistuttaen, että projekti on käynnistynyt jo ennen hänen tuloaan ja materiaaliakin ehditty tuottaa runsaasti. Projekti on laaja kokonaisuus, jossa kulmakivinä ovat potilas- ja perhelähtöisyys. Myös talouden realiteetit sekä sairaanhoitopiirin toiminnan kokonaisuus on pidettävä mielessä. Sen olen jo nyt huomannut, että U2-sairaalan tulevat käyttäjät ovat ladanneet siihen paljon odotuksia. Tilat eivät hoida ketään, mutta ne voivat olla sellaiset, että ne joko helpottavat hoitoa tai sitten vaikeuttavat sitä. Nykyinen U-sairaala taitaa edustaa jälkimmäistä, uudesta tehdään hoitoa helpottava. Asolat asuvat Marttilassa, puoliso Markku on takavuosilta tuttu tyksiläinen hänkin. He kunnostavat vuonna 1865 valmistunutta taloaan ikuisuusprojektina. Se on sekä ympäristöoppia että askartelua, Raija nauraa sanoen harrastavansa kotia, lukemista, ruoanlaittoa ja puutarhan hoitoa. Kun työpäivät tuppaavat venymään, kuten etenkin Porin-aikoina työmatkoineen, sitä osaa arvostaa kotonaoloa. U2:n suunnittelu hyvässä vauhdissa Kun Turun yliopistollisen keskussairaalan U-sairaala pääsee vuonna 2018 puolen vuosisadan ikään, se poistuu samaan aikaan sairaalakäytöstä. Näin päätti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus joulukuussa Rakennuksen tekniset ominaisuudet eivät vastaa nykypäivän vaatimuksia, ja jatkuva remontointi käy liian kalliiksi. Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtosen asettama suunnitteluryhmä käynnisti korvaavan sairaalan eli U2:n toiminnallisen suunnittelun viime syksynä. Toiminnallinen suunnitelma valmistui kesän kynnyksellä, ja se on paraikaa tarkasteltavana sairaanhoitopiirin eri portaissa. Projektijohtaja Timo Seppälä kertoo suunnitelman pohjalta käytävän läpi alustavia tilasuunnitelmia sekä rakennuspaikkaselvityksiä. Teksti Markku Näveri Mihin U2-rakennus sitten kohoaisi? Seppälän mukaan kaksi paikkaa on ollut erityisesti esillä: vastavalmistuneen lääkehuollon rakennuksen takana oleva tontti Vanhan Littoistentien ja Kalevantien välissä. Vaihtoehtona olisi rakentaa radan ja Helsingin valtatien päälle. Tällöin se olisi tiiviisti yhteydessä nykyiseen rakennuskantaan. Projektijohtaja ei kuitenkaan lähde tässä vaiheessa laittamaan sijoituspaikkoja paremmuusjärjestykseen. Vaihtoehtoja mietitään Timo Seppälä kuvaa suunnittelua pitkäksi ja monivaiheiseksi prosessiksi, luonnossuunnitelmista toteuttamiseen. Lisäksi tunnetusti hankala taloustilanne pakottaa miettimään erilaisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja, hän muistuttaa. Selvityksiä ja tutkimuksia riittää, eikä valmiita vastauksia vielä ole. Sen vuoksi hän ei sano esim. U2:n koostakaan tässä vaiheessa mitään. Rakentamisessa päästään tositoimiin Seppälän arvion mukaan aikaisintaan vuonna 2015, ja valmista pitäisi siis olla Entä nykyisen U-sairaalan kohtalo? Ei siis ainakaan potilashoitoa. Timo Seppälä kertoo asiaa mietityn työryhmässä, jossa olivat mm. VSSHP:n, Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Senaatti-kiinteistöjen edustajat. Järkevää käyttöä sille ei löytynyt, etenkään kun korjauskustannukset tulisivat kalliimmiksi kuin uuden rakentaminen. Sairaanhoitopiirin hallitus päättää talon tulevasta käytöstä myöhemmin. U-sairaalassahan päätettiin jättää korjaamatta ja sulkea neljä vuodeosastoa ja yksi leikkausosasto. Timo Seppälän mukaan näköpiirissä ei ole useampia sulkemisia. Korjaustöitä tehdään, ja niiden päätavoitteena on pitää rakennus turvallisena niin henkilöstölle kuin potilaille.

8 8 Hospitaali 6/12 Tiedettä tutuksi Tiedeiltapäivä Allin, 9 v., nenän tukkoisuutta mitataan akustisella rinometrillä. Keskosten kehitysennuste parantunut PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Petriina Munck on selvittänyt tutkimuksessaan, että keskosten riski kehityksen vaikeuksille on täysiaikaisena syntyneitä lapsia suurempi. Keskosten kehitysennuste on parantunut hoidon kehittyessä, mutta se vaihtelee maittain. Hoitotulosten seuraaminen paikallisesti onkin välttämätöntä. Tutkimuksessa seurattiin TYKSissä vuosina hyvin pienipainoisina syntyneiden lasten kehitystä esikouluikään saakka. Tutkimuksessa havaittiin, että keskosten kognitiivinen kehitys on keskimäärin ikäodotusten puitteissa. Cp-vamman esiintyvyys on pudonnut 2 %:iin ja kehitysvamman esiintyvyys 3 %:n tasolle. Kansainvälisessä vertailussa luvut ovat huipputasoa. Monet keskoset kärsivät kuitenkin lievemmistä ongelmista, jotka saattavat näkyä myöhemmin oppimisvaikeuksina koulussa. Keskosten kehitysennusteen parantumisessa merkittävässä roolissa ovat sekä keskossynnytyksen ennakoiminen että hoidon keskittäminen yliopistosairaaloihin. Kehitysseuranta antaa sairaaloille mahdollisuuden arvioida hoitokäytännöissä tapahtuvien muutosten vaikutusta keskosten kehitykseen. Se luo myös vankan pohjan vanhemmille annettavaan tietoon. Tiedeiltapäivät käynnistyivät 25. syyskuuta. Niiden aikana esitellään tuoreita turkulaisia väitöstutkimuksia, jotka tuovat uutta tietoa terveydenhuollon ammattilaisten käytännön työhön. Ensimmäisen tiedeiltapäivän aikana paneuduttiin lasten terveydenhuoltoon ja hoitajien työhön. Ohessa näytteitä iltapäivän annista. Seuraava tiedeiltapäivä on 29. marraskuuta, ja sarjaa on tarkoitus jatkaa keväällä. Lapsen nenän tukkoisuuden arviointi Nenän tukkoisuus ja nuha ovat hyvin tavallisia oireita. Yleisin rakenteellinen syy lapsen nenän tukkoisuuteen on kookas kitarisa. Kausittainen tai ympärivuotinen tukkoisuus ja nuha voivat johtua allergiasta. Sen sijaan äkisti ilmaantuneet oireet johtuvat usein akuutista hengitystietulehduksesta. Jos äkillinen tukkoisuus on toispuoleista, syynä voi olla nenän vierasesine. Nenän tukkoisuuden tutkimisessa tärkeintä on huolellinen esitietojen kartoitus ja kliininen tutkimus. Mikäli syy ei selviä perustutkimuksilla ja tukkoisuus on hankala, voidaan lapsillakin tarvita muita lisäselvityksiä. Nenän tukkoisuutta voidaan mitata ääniaallon heijastumiseen perustuvalla akustisella rinometrilla. Menetelmällä voidaan paikallistaa ahtaan kohdan sijainti ja arvioida limakalvoturvotuksen ja rakenteellisen ahtauden osuutta oireisiin. LT, el Lotta Haaviston väitöskirjassa todettiin, että akustinen rinometri sopii hyvin lasten nenän arviointiin. Tutkimuksen perusteella asetettiin kouluikäisille lapsille käyttökelpoiset vertailuarvot. Käytännön kokemusta lasten tutkimisesta tarvitaan kuitenkin lisää ennen kuin laitteisto voidaan ottaa rutiininomaiseen potilaskäyttöön. Syövästä selviytyneet lapset tarvitsevat tukea TtT, sh Susanna Mört on tutkinut lapsuusiän syövästä selviytyneiden hoidollisia tarpeita. Vuosittain Suomessa sairastuu syöpään noin 150 lasta ja nuorta. Syöpä itsessään ja aggressiiviset lapsuusiän syöpähoidot aiheuttavat väistämättä myös erilaisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia myöhäisvaikutuksia. Keskosten Osa syövän sairastaneista lapsista koki erilaisia terveyteensä liittyvää elämänlaatua heikentäviä ongelmia. Tätä onkin syytä lähteä tukemaan tehostetusti jo lapsuusiän syöpähoitojen aikana, jotta mahdollisiin tuleviin ongelmiin kyetään puuttumaan ennaltaehkäisevästi. Tutkimustulokset varmistivat, että lapsuusiän syöpää sairastavat tarvitsevat jo hoitojen aikana riittävästi systemaattista psykososiaalista tukea, jotta käsittelemättömät traumakokemukset lapsuudessa ja nuoruudessa eivät putkahtaisi esille myöhemmässä elämänvaiheessa heikentäen heidän terveyteen liittyvää elämänlaatuaan. He ovat eniten huolissaan fyysisestä ja psyykkisestä terveydentilastaan, syövän periytymisestä, syövän ja syöpähoitojen myöhäisvaikutuksista, kyvystä saada lapsia sekä syövän uusiutumisriskistä. Terveydenhuoltohenkilökunnan pitääkin tiedostaa suuri tiedon tarve juuri näissä asioissa. On tärkeää käsitellä tietoa heidän kanssaan yksilöllisesti ja antaa nykyistä enemmän tietoa lapsille ja nuorille itselleen. Henkilöstön tulisi käydä heidän kanssaan yhdessä läpi, miten heidän yksilöllinen syöpähistoriansa voi vaikuttaa tulevaisuuteen ja millaisia huolia heillä syöpään liittyen on. Tiedon avulla heidän ei siten tarvitse murehtia turhista asioista, mutta toisaalta kehitysennusteen parantumisessa merkittävässä roolissa ovat sekä keskossynnytyksen ennakoiminen että hoidon keskittäminen yliopistosairaaloihin. he osaavat varautua ajoissa mahdollisiin tuleviin terveysongelmiin. Tarvitsemmekin nopeasti systemaattista lapsuusiän syövästä selviytyneiden aikuisten seurantaa tiedon ja hoidon tarpeiden kartoittamiseksi. Henkilökunnan tulee tiedostaa, että lapsuusiän syövästä selviytyminen ei ole sama kuin parantuminen ja selviytyneet tarvitsevat hoitoa ja tukea myös aikuisina. Yliopistosairaaloiden lastenosastojen ja aikuisia hoitavien yksiköiden välille on saatava riittävä keskusteluyhteys, jotta saumaton lapsuusiän syöpää sairastaneiden hoidon jatkuvuus voidaan turvata. Lapsuusiän lihavuus lisää riskejä Valtimonkovettumataudin kehittyminen alkaa jo lapsuudessa. Lasten altistuminen valtimotautien riskitekijöille on nähtävissä nuorella aikuisiällä ultraäänellä mitattuina varhaisina valtimomuutoksina, todetaan LT, eval Noora Mattssonin tutkimuksessa. Metabolinen oireyhtymä on sydän- ja verisuonitautien riskitekijäkasauma, joka altistaa diabeteksen ja sepelvaltimotaudin puhkeamiselle. Riskitekijöitä ovat keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine sekä rasva- ja sokeriaineenvaihdunnanhäiriöt. Metabolinen oireyhtymä lisääntyy kaikissa ikäryhmissä, mutta voimakkaimmin nuorissa ikäluokissa pääosin lihavuuden lisääntymisen takia. Nuoret aikuiset ovat nykyään lihavampia kuin aiemmin. Esimerkiksi 24-vuotiaat naiset olivat vuonna 2001 viisi kiloa painavampia kuin 15 vuotta aiemmin, vuonna Nuorilla aikuisilla, jotka täyttivät metabolisen oireyhtymän kriteerit, mitattiin suurempia kaulavaltimon seinämäpaksuuksia ja todettiin alentunutta kaulavaltimon joustavuutta. Lapsuusiän lihavuus oli tärkein yksittäinen riskitekijä, joka ennusti metabolisen oireyhtymän riskiä aikuisena. LASERI-tutkimus on aiemmin osoittanut, että ylipainon säilyminen lapsuudesta aikuisuuteen altistaa diabetekselle ja sydäntaudeille. Pysyvään ylipainoon ja lihavuuteen liittyy myös epäedullisia muutoksia veren rasva-arvoissa ja suurempi kaulasuonen seinämäpaksuus aikuisiässä. Lapsuusiän riskitekijöihin, erityisesti lihavuuteen, tulee puuttua varhain. Tehokkainta olisi ennaltaehkäistä ylipainon kehittymistä jo lapsuudessa ja halki elämän liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla.

9 6/12 Hospitaali 9 Esimiesarvioinnin ajankohta siirtyy Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Hospitaalissa 5/12 lupailtiin, että sairaanhoitopiirissä toteutetaan syksyn aikana 360 asteen esimiesarviointi esimiestyön kehittämiseksi. Sairaanhoitopiirin sopeuttamistoimet vaikuttavat kuitenkin myös suunnitteilla olleeseen esimiesarviointiin, joten sitä ei toteuteta syksyllä 2012 kustannussyistä. Esimiesarviointi on edelleen osa johtoryhmän kesäkuussa hyväksymää työhyvinvointikyselyjen mallia, joten sen toteuttamiseen palataan näillä näkymin vuonna työhyvinvointitutkimustiimin puolesta Marjut Kahilainen, henkilöstöasiantuntija Uusi VSSHP:n henkilöstöpoliittinen tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on valmistunut. Se sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan työntekijöiden kohteleminen toisiinsa verrattuna samanarvoisesti ominaisuuksis- taan riippumatta. Suunnitelma hyväksyttiin hallituksessa kesäkuussa ja se löytyy VSSHP:n internetsivuilta kohdasta Hallinto ja talous/säännöt ja ohjeet. Marjut Kahilainen, henkilöstöasiantuntija Teksti ja kuva Esa Halsinaho Sairaanhoitopiirin työterveyshuolto osakeyhtiöksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus on päätöksellään käytännössä perustanut osakeyhtiön, joka vuoden 2013 alusta alkaen tuottaa työterveyshuollon palvelumme. Osakeyhtiön ensimmäiseen hallitukseen valittiin kuusi jäsentä: puheenjohtajaksi Virpa Puisto, varapuheenjohtajaksi Pirjo Reide sekä jäseniksi Pentti Aitamurto, Mauri Salo, Jari-Pekka Tuominen ja Jaakko Hartiala. Neljä ensin mainittua ovat sairaanhoitopiirin hallituksen jäseniä, Puiston ollessa puheenjohtaja. Tuominen on VSSHP:n hallintojohtaja ja Hartiala vs. konservatiivisen tulosryhmän johtaja, professori ja ylilääkäri. Osakeyhtiön nimeksi rekisteröidään Länsirannikon työterveys Oy Västkustens arbetshälsa Ab. Nimi kertoo mahdollisuudesta laajeta erityisvastuualueelle. Sairaanhoitopiiri sijoittaa yhtiöön euron pääoman, jolla merkitään tuhat osaketta. Sairaanhoitopiirin hallitus saa hyväksyttäväkseen vielä liikkeenluovutussopimuksen, jossa sovitaan mm. nykyisen työterveyshuollon henkilöstön siirtyminen osakeyhtiöön vanhoina työntekijöinä. Osakeyhtiön perustaminen perustuu kuntayhtymän valtuuston viime kesäkuussa tekemään päätökseen. Johtava työterveyslääkäri Hannu Virtanen on päätökseen tyytyväinen. Tule- Muuhun henkilökuntaan kuuluu kahdeksan työterveyshoitajaa, kolme työfysioterapeuttia, kolme työterveyspsykologia ja neljä toimistotyöntekijää. vasta toiminnasta hän ei vielä halua kovin tarkasti kertoa, koska toimintasuunnitelma pitää käsitellä ensin työterveyshuollon neuvottelukunnassa, työsuojelun sekä VSSHP:n yhteistyötoimikunnassa. Yhtiön vastuulle VSSHP:n kaikki työntekijät Uuden yhtiön tarkoitus on ottaa lähtien hoidettavakseen koko TYKSin Kantasairaalan, Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen sairaalan työterveyshuolto, Virtanen kertoo. Alkua helpottaa se, että sairaanhoitopiirillä on Suomen Terveystalo Oy:n kanssa vuoden 2013 loppuun kestävä sopimus. Terveystalo täydentää meidän palveluitamme huolehtimalla TYKSin Kirurgisen sairaalan, Turunmaan sairaalan ja Tyks-Sapan henkilöstön työterveyshuollosta vuonna 2013, Virtanen toteaa. Fysioterapeutti Päivi Lähde (vas.), työterveyshoitaja Niina Kanninen, osastonsihteeri Susanna Raisiola, työterveyspsykologi Heli Haavisto ja johtava työterveyslääkäri Hannu Virtanen tarjoavat työterveyshuollon palveluita osakeyhtiön työntekijöinä ensi vuoden alusta alkaen. Yhtiöstä apua lääkärien rekrytointiin Nyt meillä on muut vakanssit täynnä, mutta lääkäreistä on tuntuva vaje. Itseni lisäksi meillä on virassa vain yksi lääkäri, ja hänkin on nyt virkavapaalla. Tavoitteemme on saada töihin itseni lisäksi viisi työterveyslääkäriä, jolloin meillä olisi suositusten mukaisesti yksi lääkäri tuhatta työntekijää kohden, Virtanen kertoo. Muuhun henkilökuntaan kuuluu kahdeksan työterveyshoitajaa, kolme työfysioterapeuttia, kolme työterveyspsykologia ja neljä toimistotyöntekijää. Osakeyhtiön tavoitteena on siten yhteensä 24 työntekijän joukko. Virtanen uskoo, että uudella yhtiöllä on hyvät eväät alkuun pääsemiseksi mm. työterveyslaitoksen kanssa äskettäin toteutetun kehittämisprojektin ansiosta. Siinä arvioitiin kaikki työterveyshuollon toiminnat sekä tunnistettiin kehittämistarpeet. Osakeyhtiö tulee tekemään tiivistä yhteistyötä Työterveyslaitoksen kanssa toteuttaakseen ennakoivan työterveyshuollon sairaalatyöntekijöille.

10 10 Hospitaali 6/12 Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi ASLAK-kuntoutuksen teho puhuttaa VSSHP:n kuntoutusylilääkäri Mikhail Saltychev julkaisi keväällä kohua herättäneen väitöskirjan, jonka mukaan yli 30 miljoonaa valtiolle joka vuosi maksavan ASLAK-kuntoutuksen tehosta ei ole näyttöä. Mitkä ovat tunnelmat nyt? Mikhail Saltychev kertoo hieman yllättyneensä tutkimuksen kirvoittamista voimakkaista reaktioista ja sen saamasta laajasta julkisuudesta. Viikko kaksi ennen väitöstilaisuutta mediajulkisuus ja julkinen keskustelu oli vilkkainta. Yhteyttä otettiin monista medioista TV:tä myöden ja Saltychev kävi pitämässä erilaisia luentoja ja esitelmiä väitöskirjasta. Vastaanotto on ollut Saltychevin mukaan pääsääntöisesti positiivista. Lehdistö ymmärsi tosin ehkä hieman väärin: Emme etsineet näyttöä ASLAKin tehottomuudesta, mutta emme saaneet myöskään näyttöä sen tehosta, mikä ei ole sama asia kuin näyttö tehottomuudesta. Näyttöä tehosta ei ollut ennen tutkimusta eikä sitä ole syntynyt myöskään tutkimuksen aikana. Aiheesta uutisoi viimeksi Mediuutiset ja Taloussanomat. Tutkimusryhmämme johtaja Turun yliopiston kansanterveyslaitoksen professori Jussi Vahtera kommentoi meidän tutkimuksestamme ja Kelan tutkijat kommentoivat puolestaan hänen kommenttejaan. Kuinka tutkittiin? Kyse on tieteellisestä tutkimuksesta eikä tutkimustiimillämme ollut mitään missioita. ASLAK on mielenkiintoinen alusta kontrolloiduille havainnoiville seurantatutkimuksille, sillä vastaavaa ohjelmaa ei ole missään muualla maailmalla. ASLAKissa meillä on valtava terve väestö, josta osa otetaan kyseiseen kuntoutukseen ja osa ei. Saltychev seurasi rekisteri- ja kyselyaineistojen avulla 1500 ASLAKin käynyttä kuntatyöntekijää ja hyvin samankaltaista, mutta ilman ASLAKia elänyttä verrokkiryhmää 5 8 vuotta. Väitöskirjatyössä verrattiin näiden kahden ryhmän terveyden muutoksia ennen ja jälkeen kuntoutusajankohdan. Tarkoitus oli selvittää kuntoutuksen hyöty lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Miten Kelassa on reagoitu? Viiden viimeisen vuoden aikana Kelassa on Saltychevin mukaan aloitettu lukuisia hankkeita, joilla ASLAKia pyritään parantamaan, mutta niissä ei tutkita sen vaikuttavuutta. Toimivuutta koetetaan parantaa Saltychev aikoo jatkaa tiimeineen ASLAKin tutkimusta ja muutakin tutkimusta. Lehdistö ymmärsi tosin ehkä hieman väärin: Emme etsineet näyttöä ASLAKin tehottomuudesta, mutta emme saaneet myöskään näyttöä sen tehosta. laajentamalla kohderyhmää esimerkiksi yksityisyrittäjiin ja määräaikaisissa työsuhteissa oleviin sekä kokeilemalla uusia muotoja kuten avo-aslakia. Odottaisin, että ASLAKin maksajat tutkisivat sitä. Kelalla on paljon laajemmat mahdollisuudet ja suuremmat resurssit siihen, mutta minulla ei ole ainakaan tiedossa, että Kelalta olisi tulossa mitään vaikuttavuustutkimusta. Olemme siis edelleen siinä tilanteessa, että hankkeeseen kulutetaan yli 30 miljoonaa euroa joka vuosi ilman, että meillä on mitään näyttöä vaikuttavuudesta. Vertailun Aslak-kurssit suosittuja Kävijöiltä positiivista palautetta Teksti ja kuva Markku Näveri Sairaanhoitopiirin aslak-asiantuntijat Reija Allén-Kulmala (vas.) ja Saija Jokinen ovat saaneet kursseilla olleilta myönteistä palautetta. Sairaanhoitopiirissämme on Aslak- (ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus) kuntoutuskurssitoiminta ollut keskitettyä vuodesta Kuitenkin jo vuosia sitä ennen on kursseille hakeuduttu sairaaloittain, kertovat työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen henkilöstötoimistosta ja johtava työterveyshoitaja Reija Allén-Kulmala työterveyshuollosta. Viime vuosikymmenen puolella kursseja oli pari kolme vuodessa. Tänä vuonna on viisi, viime vuonna oli neljä, ja ensi vuodeksi on haettu viittä kurssia, joista neljän hyväksynnästä on saatu Kelalta tieto. Kullekin kurssille otetaan kymmenen kuntoutujaa. Jos kurssi on yhtäkin osallistujaa vajaa, Kela ei sitä järjestä, Reija tietää. Aslak-kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen parantaminen ja työkyvyn säilyttäminen, kun työkyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa. Kuntoutus on suunniteltu sellaisille työntekijäryhmille, joilla esiintyy työstä johtuvaa fyysistä, henkistä ja sosiaalista kuormittumista. Kuormittuminen voi johtaa terveysongelmien kasautumiseen ja työkyvyn heikkenemiseen. Aslak-kurssi on ryhmäkuntoutusta, joka toteutetaan kuntoutuslaitoksessa avo- tai laitosmuotoisena tai niiden yhdistelmänä. Kurssit toteutetaan neljässä jaksossa noin vuoden aikana, ja ne kestävät yhteensä vuorokautta. Välijaksoille kuntoutujalle suunnitellaan yksilöllinen ohjelma kotona ja/tai työssä tehtäviä harjoituksia varten. VSSHP:n järjestämien Aslak-kurssien ajaksi työntekijä anoo palkallista virkavapaata. Motivaatio kuntoutua Mille ammattiryhmille ja montako kurssia Kelalta haetaan? Sitä miettii vuosittain sh-piirin työhyvinvoinnin koordinaatiotyöryhmä, jossa ovat mukana työterveys-

11 6/12 Hospitaali 11 vuoksi esimerkiksi meidän sairaanhoitopiirimme alueellinen apuvälinekeskus kuluttaa vuodessa 5 miljoonaa. Tuleeko ASLAK muuttumaan? En osaa sanoa tuleeko ASLAK muuttumaan, tällä hetkellä ei ainakaan ole suurempia merkkejä siitä ilmassa. Tutkimustiimimme on jatkanut ASLAKin tutkimista väitöskirjani julkaisemisen jälkeen. Olemme julkaisseet yhden lisätutkimuksen, jossa tutkitaan ASLAKin vaikutusta koettuun työkykyyn eli kokeeko kuntoutuja, että hänen työkykynsä on parantunut ASLAKin jälkeen. Tuloksena oli, että ei koe. Väitöskirjani tutkimuksen aineisto loppuu vuoteen Kelan tutkijat ovatkin kritisoineet, että olemme tutkineet vanhaa ASLAKia. Nyt olemme tutkineet ASLAKia myös sen jälkeen aina vuoteen 2011 saakka. Tulokset on jo saatu ja teemme nyt julkaisun näiden tulosten perusteella. Valinta ASLAKiin ei ole merkittävästi muuttunut. ASLAK ei edelleenkään pysty tunnistamaan niitä, jotka ovat oikeasti kuntoutuksen tarpeessa. Miten kuntoutusta voi mitata? Kelan puolelta on tullut myös kritiikkiä suuntaamme, että kuntoutusta ei voi tutkia kovilla, kvantitatiivisilla mittareilla kuten tutkimalla vaikuttaako kuntoutus ASLAK-kuntoutus sairauslomiin tai eläkkeisiin. Mutta kyllä tämä tutkimus käsitti myös pehmeitä mittareita, sillä olemme tutkineet esimerkiksi ASLAKin vaikuttavuutta terveyskäyttäytymiseen kuten tupakointiin, lihavuuteen ja liikunnallisiin tottumuksiin sekä koettuun terveyteen. ASLAKin tarkoitus on kuitenkin tukea ja parantaa työkykyä, niin millä sitä sitten mitattaisiin? Tämä ei ole pelkästään kotimainen keskustelu, vaan puhuttanut myös kansainvälisesti, että voidaanko kuntoutusta mitata kvantitatiivisilla mittareilla ja voidaanko sen tutkimukseen soveltaa samoja metodeja kuin muihin lääketieteen aloihin. Mielestäni ehdottomasti voidaan ja kannattaa, sillä kuntoutus on osa lääketiedettämme. Kuntoutuksista on saatu korkealaatuista näyttöä esimerkiksi sydänsairauksissa ja aivoinfarkteissa. Näyttöä voi saada, mutta sitä täytyy osata hakea, eikä tyytyä siihen, että ollaan niin erityisiä. Yhteiskunnan kuuluu satsata niihin kuntoutusmuotoihin, joiden vaikuttavuudesta on näyttöä. Meillä on olemassa WHO:n määritelmä kuntoutuksesta. Kuntoutus ei ole ennaltaehkäisevää toimintaa, vaan edellyttää toimintakyvyn vajetta, joka syntyy sairaudesta tai vammasta. Muutoin ei ole kuntoutustarvetta. Sana kuntoutus on mielestäni ASLAKin tapauksessa väärä valinta. Kesäinen lomakehukkajahti jatkukoon Kesäkuun alun maanantaiepistolassaan piirin johtaja O-P Lehtonen totesi: Kulujen vähentäminen tapahtuu siellä, missä ne syntyvätkin, arkipäivän teoissa. Esimiesten pitää seurata ja ohjeistaa niitä. Talouden ykkösasia on toimintakulujen kasvun hillitseminen. Ja edelleen: Pienistäkin puroista voi syntyä suuria säästöjä. Esimiehet ovat tässä avainasemassa. Esitin yhtä hukkaosumaa 7.6. pyytämällä yksiköiden johtajia huolehtimaan paperilomakkeiden käyttötarpeen arvioinnista. Ja sitten ilmoittamaan, sopiiko yksikkökohtaisiin taulukoihin merkittyjen lomakkeiden poistaminen. Myös lisäykset ja täydennykset olivat suotavia. Taulukot perustuivat logistiikkakeskuksen lomakerekisteriin. ELVI täytti syyskuussa vuoden. Paperikertomusten lainausmäärät ovat pudonneet merkittävästi parhaista päivistä. Joten monien paperilomakkeiden ja asiakirjapohjien tarpeen on täytynyt romahtaa tai olla loppumassa. Vuosi 2013 johtaa monien yksiköiden nimi- ja sijaintitietomuutoksiin. Rekistereissä on lähes jokaiselle jotakin. Asiakirjahallitsijana pyrkimykseni on samalla päästä eroon monista (lähes) sa- mansisältöisistä lomakkeista. Mirandaan laaditaan sähköisiä lomakepohjia ja mm hallinnon asiankierrätystä eli sähköisen työnkulun hallintaprosesseja kehitetään, jos riittävästi yhteisymmärrystä ja tahtoa löytyy. Ensisijalla ovat tietysti käytetyimmät, tarpeellisimmat. Sähköiset lomakkeet säästävät taas plaraus- ja skannaustyövoimaa. Monet ovat jo vastanneet jahtikutsuun, kiitos heille. Olemme päässeet hyvään alkuun. Tavoitteena on, että hukkalomakeosumista ilmoitetaan viipymättä piirin susj rekisteriin sähköpostitse. Toisin kuin luonnossa, tämä metsästyskausi on ympärivuotinen. Meillä on yhä isohko hukkalomakekanta, tarmokas jahtimestari saa runsaan saaliin, jahka jaksaa sihdata ympärilleen. Ekologinen jahti sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille, eikä siihen tarvita edes suojaliivejä tahi aseenkantolupaa. Ystävällisin terveisin Pirjo Karhunen arkistopäällikkö whallintokeskuksen laatukoordinaattori ASLAK on työelämässä oleville tarkoitettua Kelan järjestämää ja rahoittamaa harkinnanvaraista varhaiskuntoutusta. Lyhenne tarkoittaa ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta. ASLAK kuuluu toteuttaa kuntoutuslaitoksissa hyvin huollon, henkilöstöhallinnon ja työsuojelun edustajat. Työterveyshuolto tekee kursseista hakemuksen Kelalle, joka päätöksissään huomioi resurssien lisäksi mm. koko maan tilanteen, työntekijöiden määrän, sairauspoissaolot ja aiempien kurssien määrän, Reija selvittää. Kun Kela on kurssit hyväksynyt, työterveyshuollon yhteyshenkilöt alkavat markkinoida niitä. Kuntoutumishalukkuus, muutostarve ja motivaatio kuntoutukseen ja muutoksen toteuttamiseen ovat tärkeitä kriteereitä. Alustavassa valinnassa hakijoille tehdään terveystarkastus. Aslak ei sovi kaikille, sillä liikaa vaivoja ei saa olla. Näille on oma, yksilöllinen Tyk-kuntoutuksensa, Saija kertoo. Valinnassa siis painaa vaivojen laatu ja määrä, mutta myös työyksikön tilanne. Niinpä esimiehenkin kantaa kysytään. Hakijoita on sairaanhoitopiirissä yleensä riittänyt. Viimeksi osastonhoitajien kurssille oli 28, lääkärien kurssille tasan vaaditut 10 ja hoitohenkilöstön kurssille 50 hakijaa. Esivalinnan tekee työterveyshuolto, lopullisen valinnan Kela. Osallistujia informoidaan käytännön järjestelyistä ennen kurssia, ja kunkin työntekoa videoidaan kurssia varten. kiinteässä yhteistyössä työterveyshuollon ja työyhteisön kanssa. Ensimmäinen kurssi järjestettiin vuonna ASLAKiin osallistuu työssä käyvää suomalaista vuosittain ja siihen on 15 vuoden aikana osallistunut noin työntekijää. Kannattaa panna merkille, että kuntoutuja on myös oman työyksikkönsä äänitorvena kurssilla. Käyhän tuolloin ilmi, millainen työkuormitus yksikössä on, Saija muistuttaa. Seurantaa kehitetään Kurssin mittaan tehdään myös välitilinpäätöksiä sekä saadaan ja annetaan palautetta. Kurssilaisille laaditaan omat kuntoutus- ja kunnon ylläpitosuunnitelmat myös kurssin jälkeiselle ajalle. Nyt mietimme seurannan kehittämistä. Se pitäisi saada pitkäaikaisemmaksi. Esimerkiksi vuosi kurssin jälkeen voitaisiin kokoontua katsomaan, missä mennään. Ehkä näin saataisiin myös kurssin vaikutukset kestämään kauemmin, eli selvitämme vaikuttavuutta paremmin, Reija puntaroi. Viime toukokuussa julkaistussa tutkimuksessa on kritisoitu sitä, onko näyttöä Aslakin vaikutuksista suhteessa kustannuksiin. Saija Jokisen mukaan kuntoutujilta kantautunut palaute on ollut yksinomaan positiivista. Kursseista on ollut ainakin lyhytaikaisesti merkittävää hyötyä ja kuntoutujat ovat olleet tyytyväisiä. Ja mikä on vaihtoehto, Aslak-kurssien lopettaminenko? Reija Allén-Kulmala heittää pohdittavaksi. Hannu Aro tapasi tiedotustilaisuudessa myös yhden potilaistaan. Turkulainen Arla Wahlberg kertoi tyytyväisenä voivansa liikkua taas ilman kipuja molempiin lonkkiin asennettujen tekonivelten ansiosta. (Kuva: Esa Halsinaho) Hannu Aro: Osteoporoosi selvitettävä ennen lonkan tekonivelleikkausta Professori ja ylilääkäri Hannu Aro suosittaa tekonivelleikkaukseen tulevien naisten luuntiheyden mittausta. Lonkan tekonivelleikkauksia tehdään vuosittain noin 7500 ja leikatuista 60 prosenttia on naisia. Osalla leikatuista tulokset eivät ole toivotun kaltaisia. Huono luun laatu vaikeuttaa erityisesti uusintaleikkauksia, joihin joutuu vuosittain yli tuhat potilasta. Aro kertoi osteoporoosin vaikutuksista lonkan tekonivelleikkausten tuloksiin TYKSissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla on yleisesti osteoporoosia, joka heikentää lonkkaleikkausten tuloksia. Luuntiheysmittaus tulee tehdä ennen lonkan tekonivelleikkausta ja mahdollisen osteoporoosin hoito aloittaa ennen toimenpidettä, tiivistää Aro kahden osteoporoositutkimuksensa tulokset. Hannu Aro on Turun yliopiston professori ja samalla Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri. Hänen osteoporoositutkimuksensa on tehty Suomen Akatemian ja TYKSin rahoituksella. Aro esitteli tutkimuksen jatkotuloksia aivan äskettäin, syyskuuta Milanossa pidetyssä tekonivelkirurgien kongressissa (European Hip Society 10th Congress), jossa hänen esitelmänsä valittiin 10 parhaimman tutkimuksen joukkoon. Aiheesta on julkaistu laajempi tiedote internetissä,

12 12 Hospitaali 6/12 Text och bild Mathias Luther Hålligång för kropp och själ Musik och dans är något grundläggande mänskligt och det uppmuntras hos alla små barn. Så jag tror att folkdans alltid kommer att finnas. Människor kommer alltid att njuta av det. Lennu Yläneva dansar med gruppen Fati som också inkluderar några andra ÅUCS-anställda. Lennu Yläneva är fysioterapeut och sexualrådgivare med kontor på sjunde våningen i A-sjukhuset. Hennes fritidspassion är folkdans, dels i traditionell tappning men ännu mera i moderna variationer som till exempel Folkjam, en speciell stil som hon blivit instruktör för. Jag är en organisationsstolle så jag är med i allt möjligt. Jag har varit dansinstruktör för finska Settlementförbundet, styrelsemedlem i det finska folkdansförbundet och instruktör för kurser och grupper i Turun Kansantanssin ystävät (TKY, folkdansvännerna i Åbo). Lennu Yläneva som nu är 53 har dansat folkdans sedan hon var 19. Då gick hon i idrottsinstitutet i Tanhuvaara och där lärde man ut folkdans lika naturligt som tekniken för att skida och löpa. Det fastnade. Roligt och nyttigt Nu har hon årtionden som dansare och instruktör bakom sig och dansar allt mera bara för nöjets skull. Hon leder gruppen Fati, en av ett femtontal som fungerar inom föreningen TKY. Det är mestadels dansare som liksom hon redan har en lång danshistoria. Jag har sagt dem att jag förutsätter att de uppträder en gång om året, vid föreningens vårfest. Men allt annat kan diskuteras. Jag tycker inte att man skall känna sig tvungen att uppträda bara för att man tycker om att dansa folkdans. Man kan dansa också bara för glädjen att få röra på sig, för att hålla sin motorik i form och för att inte låta kunskaperna rosta. Rena fysioterapin. Då jag jobbade på en psykiatrisk avdelning använde jag mig av dans som terapi. Nu gör jag inte det direkt eftersom mitt arbete inte är terapi utan mätningar, bedömningar och planering av rehabilitering. Men dans är en av de saker jag tar upp då jag tillsammans med en patient söker de saker som kan motivera just honom eller henne att motionera, säger Lennu Yläneva och tar fram UKK-institutets motionspaj där dansen ligger mitt i smeten, bland det som man gärna får göra två gånger om veckan, mellan gymbesök och bollspel. Jag säger inte att man måste göra det två gånger i veckan, men dans kanske kan ge motivation. Lennu Ylänevas dansargrupp Fati övar på tisdagskvällarna i stadens klubblokal på Stapelgatan. Man måste våga Den andra tisdagen i september startar övningen med att man firar Lennus namnsdag. Man firar med lite ljusröd skumpa och choklad innan uppvärmningen drar igång. Leena Kaarina Yläneva blev officiellt Lennu Leena Kaarina Yläneva för ett år sedan och löste därmed dilemmat som hon haft varje gång hon skulle underteckna ett papper. Nu kan hon skriva det namn som hon alltid använt. Det gick lite trögt med ändringen då myndigheterna tyckte att Lennu mest var ett mansnamn. Jag tyckte det var fint med Väriä työasuihin Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Lastenklinikalle saatiin lahjoituksena uudet värikkäät työasut lapsipotilaiden, vanhempien ja työntekijöiden itsensä iloksi. Albert Lintunen pääsi poseeraamaan punaiseen ja vihreään sonnustautuneiden Maarit Lehtisen ja Sanna Kolin kanssa. Moni meistä oli saanut huomata, että lapset pelkäävät valkoisia vaatteita. Lapsi saattoi itkeä, kun hänelle mentiin viemään lääkettä valkoisessa asussa. Aktiivinen lastenhoitajamme Inkeri Kaarlas, joka kävi katsomassa lastenlastaan Kanadassa, toi sieltä mukanaan erikoisempia työasuja, värikkäitä tunikoita, joihin ihastuimme. Idea värikkäistä työasuista alkoi kyteä, lastenklinikan ylihoitaja Wiveka Kauppila kertoo. Asujen hankkiminen oli Kauppilan mukaan pitkä prosessi, joka tyssäsi aina rahaan, sillä värikkäät asut eivät kuulu työasujen perusvalikoimaan ja olisivat tulleet siksi kalliimmiksi. Lopulta palaset loksahtivat kohdalleen. Lastenklinikka saa lahjoituksia eri tahoilta. Eräs lahjoittaja tiedusteli meiltä, mikä olisi sellainen asia, jolla voitaisiin vaikuttaa lasten viihtyvyyteen. Aiemmin olemme hankkineet muun muassa värikkäitä vuodevaatteita verhoja lasten huoneisiin. Toin esille ideamme siitä, että olisi hienoa, jos lastenklinikan henkilökunnalla voisi olla valkoisten vaatteiden sijaan värikkäät asut. Lahjoittaja piti ideaamme hyvänä. Viisi eri väriä Erään meihin yhteyttä ottaneen firman valikoimista värikkäitä asuja sitten löytyikin. Tilasimme asuja kaikkiaan 604 kappaletta, joten niistä saatiin paljousalennusta ja hinnaksi tuli 34 euroa kappale. Kyse oli enemmän tahtotilasta, sillä vaatteet maksavat joka tapauksessa, Wiveka Kauppila sanoo. Tilausprosessi ja asujen merkitseminen tunnistamista varten oli klinikkalaisten mukaan iso rumba, jossa tarvittiin paljon vapaaehtoistyötä. Tunikoista löytyy viisi eri väriä: punainen, pinkki, lila, vihreä ja sininen. Jokainen sai valita itselleen oman mieltymyksen ja värimaailmansa mukaan kaksi värikästä työasua. Asujen sovittelu oli hauskaa puuhaa, kun pohdimme mikä on kenenkin väri, hoitajat nauravat. Värikkäät paloturvalliset asut ovat nyt käytössä kaikilla lastenklinikan osastoilla, myös leikkaussalissa ja teholla, sillä ketään ei haluttu jättää ulkopuolelle. Asut hankittiin vakituisille hoitajille ja pitkäaikaisille sijaisille. Hoitajien lisäksi niitä käyttää myös osa lääkäreistä, etenkin neurologit. Ainostaan teho-osastojen ja leikkausosaston asuja ei nimetty, sillä ne ovat yhteisessä käytössä, koska siellä asut pitää vaihtaa joka päivä. Enemmänkin asuja olisi tarvittu, sillä kaikilla olisi hyvä olla viisi asua. Myös mieshoitajat ovat ottaneet asut positiivisesti vastaan ja värivalinnat ovat olleet ennakkoluulottomia. Pesulakin suhtautui positiivisesti ja oli mukana asujen merkitsemisessä nimillä tunnistamista varten, Kauppila kertoo. Kommentteja viikoittain Värilliset työtakit ovat herättäneet huomiota muun muassa pukukopissa. Asuista tulee kommenttia ja kyselyjä sairaalanväeltä ja vierailijoilta melkein joka viikko. He kyselevät missä on tuollaiset asut ja osa tunnistaa jo lastenklinikkalaiset. Aivan alkuun lapset eivät ehkä niin paljon noteeranneet uusia asuja, mutta monet vanhemmat kommentoivat, että hyvänen aika, tehän näytätte hyvältä. Jotkut ovat innostuneet värikkäistä asuistaan niin, että avainnauhat, kynät ja lompakot sekä

13 6/12 Hospitaali 13 Sanastoa Dansa folkdans tanhuta Dilemma ongelma Folkdans kansantanssi Instruktör ohjaaja Koreograferad traditionsdans sommitelma (kansantanssissa) Koreografi koreografia Luckras upp lieventyä Minoritetsställning vähemmistöasema Motionspaj liikuntapiirakka Rehabilitering kuntoutus ett lite androgynt namn, då kan jag också föra i dansen. För de tider är förbi då man kom parvis till dansgrupper och danskurser. Nu är det flera kvinnor än män som anmäler sig till folkdansen. Å andra sidan är sedan männen flitigare med på övningarna. Men kvinnor får ofta dansa i par. Och män får dansa med män. En duktig dansare skall både kunna föra och föras, säger Lennu Yläneva. Folkdans är inte bara knätofsar, polka och granna kjolar. I de finska föreningarna är intresset stort för mera koreograferade traditionsdanser och moderna koreografier. De finlandssvenska föreningarna håller mera på sina traditionella danser. Jag förstår att det beror delvis på minoritetsställningen. Men attityderna där håller nog också på att luckras upp. Lennu Yläneva har inte varit ensam med sina intressen i familjen. Hennes äldre dotter är nu utbildad yrkesdansare i gruppen Rimppa. Den yngre dottern dansar inte aktivt - men hon utbildar sig till hälsovårdare. Också en frukt som inte föll långt från trädet. kengät on hankittu niiden kanssa sointuviksi sävy sävyyn, eräs hoitaja kertoo. Vähän väljä tämä on ja saa ollakin. Koot ovat reiluja, mutta sehän on vain imartelevaa, kun saa käyttää pienempää kokoa. Pidän tästä pään yli vedettävästä mallista ja taskut ovat riittävän reilut, toinen hoitaja tuumii. On aivan eri tunne tulla töihin ja aloittaa päivä, kun sinulla on asu, jonka laitat mielellään päälle ja jota mielellään kannat toisena päivänä vaikkapa vihreä ja toisena vadelmanvärinen. Asut saavat ihmisten kasvot hehkumaan. Vaatettaan oikein odottaa takaisin pesulasta; ihan harmittaa, kun se kiertää niin kauan pyykissä, kommentoi kolmas. On ollut hienoa huomata miten tämänkaltainen tempaus yhdistää ja miten suuri vaikutus asuilla on työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Tämä oli mukava kiitos johdolta ja ylilääkäri Jussi Mertsolalle kiitos myös, että tämä mahdollistettiin. Lastenklinikan strategiassa on nostettu tärkeimmäksi tavoitteeksi osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, sillä ilman sitä meillä ei olisi toimivaa potilashoitoa, Kauppila lisää. Teksti Marjo Peltoniemi Työterveyspsykologi Pulmu Kari: Hyvä hetki jäädä eläkkeelle Pulmu Karin mukaan työterveyspsykologina on ollut hienoa saada kulkea ihmisten kanssa kappaleen matkaa ja yhdessä iloita, kun he ovat päässeet siivilleen sekä nähdä laajempiakin kokonaisuuksia näköalapaikalta. Organisaatiomuutoksen myötä nyt on hänen mielestään juuri sopiva hetki toivottaa eläkepäivät tervetulleiksi. TYKSin työterveyspsykologina yhdeksän vuotta työskennellyt Pulmu Kari kertoo työskennelleensä suurimman osan 40 vuoden työurastaan sairaanhoitopiirissä psykiatrian puolella Uudenkaupungissa ja Raisiossa. Minulla on ollut onnea, että olen päässyt töihin sellaisiin paikkoihin, joissa psykologin työtä on arvostettu, vuonna 1972 Turun yliopistosta psykologiksi valmistunut Pulmu Kari sanoo. Moninainen toimenkuva Yksi osa työterveyspsykologin työtä on yksilötyö, joka sisältää työntekijöiden työkyvyn arviointia ja tukea työssä jaksamiseen. Lisäksi toimenkuvaan kuuluu työyhteisöjen toimivuuden selvitystä ja tukemista sekä erilaista koulutusta muun muassa työyhteisötaidoista. Työterveyspsykologi tekee yhteistyötä työterveyshuollon tiimissä työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan sekä työfysioterapeutin kanssa. Tällä hetkellä sairaanhoitopiiriä palvelee viisi työterveyspsykologia, joista sairaanhoitopiirin kolme omaa työntekijää hoitaa tehtäviä TYKSissä, Salossa ja Loimaalla. Lisäksi kahden psykologin palveluja ostetaan yksityiseltä palveluntarjoajalta. Uupumus ja erimielisyydet tavallisimmat ongelmat Uupumus ja työyhteisön ristiriidat nousevat esiin yleisimpiä ongelmia tiedustellessa. Jälkimmäisiä saadaan Pulmu Karin mukaan usein hyvin ratkottua ja purettua asianosaisten yhteisissä neuvotteluissa ja on aina parempi mitä varhemmin niihin puututaan. Näissä asioissa tehdään yhteistyötä myös työsuojelun kanssa. Uupumuksesta toipumisen kannalta on puolestaan tärkeää, ettei uupunutta työntekijää jätetä yksin, vaan työyhteisöstä pidetään yhteyttä ja sovitaan tukikeskusteluja, esimerkiksi psykologin tapaamisia. Optimaalisiin yksilöllisiin työskentelyratkaisuihin pyritään työntekijän, esimiehen, työterveyshuollon ja työsuojelun sekä henkilöstöhallinnon yhteisvoimin. Työkyky ei ole on tai off -asia. Nykyisin yhteiskunnan ratkaisut antavat myöden myös vähittäisen ja joustavan työhön paluun sairaslomalta. Avoimuuden kannattaja Empaattisuutta tarvitaan Pulmu Karin mukaan ihmisläheisellä alalla, mutta tarvitaan myös puskuria, jolla tuetaan työntekijää itseään voimissaan. Taukojen pitämiset ja riittävä irrottautuminen työstä vapaa-ajalla muiden asioiden parissa on tärkeää. Olennaista työntekijälle on myös kuunnella itseään kuinka paljon jaksaa. Varhaisen puuttumisen aktiivinen malli antaa huolta aiheuttaviin asioihin puuttumisen mahdollisuuden ja velvollisuuden niin esimiehelle kuin työntekijällekin. Kiireen kasvaminen on ollut yksi selkeimmistä muutoksista, jotka Pulmu on uransa varrella saanut havaita. - Jotkut ongelmat voivat aiheutua siitä, että ei ole aikaa istua alas ja miettiä miten me yhdessä saamme tämän homman hoidettua. Jos on ylivoimainen kiire, se pitää ottaa rohkeasti puheeksi. Hyvinvointija työterveystutkimusten mukaan myös Pulmu Karin sairaalanväelle järjestämässä läksiäisseminaarissa oli paikalla yleisöä noin 150 henkeä. Työterveyspsykologin työn taakseen jättänyt Pulmu Kari uskoo, että eläkepäivät kuluvat ennen kaikkea ystävien parissa erilaisten teemojen ympärillä. Hän uskoo viihtyvänsä entistä enemmän myös Saksan Oberhausenissa, jossa hänellä on iso ystäväjoukko sekä paikallisia että suomalaisia ystäviä, ja jossa hän on vieraillut yli 40 vuoden ajan. kehityskeskusteluissa yhteisöissämme on parantamisen varaa. Niihin on tänä syksynä tulossa koulutusta, jotta yksilö- ja yhteisötason kehittämiskohteita saadaan tuotua entistä paremmin luottamuksellisesti esille. Sairaanhoitopiirissä työskentelee noin 200 eri ammattinimikkeellä toimivaa henkilöä. Sairaanhoitopiirin uusi organisaatio antaa entistä paremmat mahdollisuudet moniammatillisen yhteistyön kehittämiselle, mikä tekee pienammattiryhmien työstä mielekkäämpää ja potilashoidosta kokonaisvaltaisempaa. Jatko hyvissä käsissä Eläkkeelle siirtyvän työterveyspsykologin mielestä nuoremmilla psykologeilla on hyvä koulutus ja toimintatavat. - Psykologin työtä tehdään omalla persoonalla. Olen saanut olla muutaman psykologiopiskelijan harjoittelun ohjaajana. He ovat olleet loistavia tyyppejä ja olisin palkannut heistä jokaisen, joten on hyvä, ettei minun tarvitse valita jatkajaa. - Minua on välillä nuhdeltu liiasta työn tekemisestä, mutta olen saanut rautaisen terveyden ja aika ison akun, joten en ole jarrua painanut. Työorientoituneena ihmisenä olen mielelläni tehnyt töitä mahdollisimman pitkään. Mutta nyt kun on tulossa iso organisaatiomuutos, on hyvä sauma antaa tilaa nuoremmille. Toivotan koko henkilökunnalle paljon ennakkoluulottomuutta, toistensa kuuntelua sekä tehdään yhdessä -asennetta uusiin haasteisiin! Haluan myös kiittää kaikkia minua muistaneita sekä yhteistyökumppaneita urani varrella.

14 14 Hospitaali 6/12 Tuore kasvo Teksti ja kuva Markku Näveri Vuorovaikutus Sarin voimavarana Kuntoutusohjaaja Sari Luomalalle keskustelut potilaiden kanssa ovat työn suola. Vajaat kuusi vuotta sitten kokkolalainen Luomalan perhe herkesi miettimään, mitä Kokkolan ulkopuolisella maailmalla olisi tarjolla. Heräsi kaipaus uusiin kokemuksiin, uusiin ihmissuhteisiin. Tikkaa ei sentään karttaan heitetty, mutta sen kummempia suunnittelematta perhe päätyi Turkuun. Kun on perin juurin pohjalainen, kaipuuta takaisinkin tuntee, mutta olemme viihtyneet Turussa nyt 5,5 vuotta. Onhan tämäkin Kokkolan lailla kaksikielinen merenrantakaupunki. Lisäksi työmahdollisuuksia täällä on enemmän, kertoo Sari Luomala, joka aloitti maaliskuussa TYKSin syöpätautien poliklinikan kuntoutusohjaajana. Jo joulukuussa hän työskenteli sytostaattiosastolla. Sairaanhoitajaksi 1995 valmistunut Sari on tehnyt osastotyötä yli kymmenen vuotta, mutta on jo nyt huomannut kuntoutusohjaajan työn itselleen mieleisemmäksi. Työnkuvaan kuuluvat mm. keskustelut potilaiden ja heidän läheistensä kanssa, kuntoutusmahdollisuuksien kartoittaminen sekä työhön palaamiseen liittyvien asioiden selvittäminen. Myös yhteydenpidossa eri viranomaisiin annetaan apua ja selvitellään mahdollisuuksia pärjätä kotona sairauden ja hoidon tuomista rajoituksista huolimatta. Yhteistyötähän tämä monen eri ammattilaisen kanssa on, mutta silti itsenäistä työtä, jossa voi vaikuttaa työtapoihin ja saa toteuttaa asioita, joita pidän itselleni tärkeinä. Samoin saan olla ihmisten parissa. Paras työ toistaiseksi, Sari kuvailee. Sari on jo ehtinyt laatia potilaille ja heidän läheisilleen oppaan, jossa esitellään eri ammattilaiset nimineen, toimenkuvineen ja yhteystietoineen. Lisäksi klinikassa aiotaan ensi vuoden alussa käynnistää ensitietopäivät. Mutta: Palkka on syvältä, kuten koko hoitoalalla, Sari lataa. Teemme tärkeää työtä, jota pitäisi arvostaa enemmän, ja arvostuksen tulisi näkyä myös palkassa. Aitoa läsnäoloa Työssään Sari kokee tärkeimmäksi keskustelut potilaiden ja omaisten kanssa. Aina ei tarvitse puhua sairaudesta. Voimme jutella vaikkapa mustikkametsästä. Potilaalle on tärkeää, että häntä kuunnellaan ja hänet otetaan vastaan kokonaisvaltaisesti. Näissä keskusteluissa Sari on saanut kuulla surullisia tarinoita rankoistakin tilanteista, joihin potilas on joutunut. Varsinkin vaikea sairaus ja heikko taloudellinen tilanne ovat yhdistelmä, josta koituu potilaalle murhetta. Yhteiskunta ei kohtele kaikkia tasavertaisesti, toisilla pyyhkii hyvin, toisilla ei, Sari napauttaa. Joskus vakava sairaus saattaa sekoittaa paitsi potilaan myös hänen perheensä asiat ja voipa se myös karkoittaa omaiset ja ystävät. Kuuntelu, keskustelu ja tukeminen. Aito läsnäolo ja kiinnostus. Siinä Sarin huoneentaulun avainsanoja. Hyvä koulu nykyiseen työhön oli parivuotinen työskentely saattohoitokodissa, josta Sari sanoo ammentaneensa nöyryyttä. Paljon hän saa asiakkailtaan nykyisessä työssäänkin: Ihmiset ovat oikeasti ihania, ja opin heiltä paljon. Ja lämmittää, kun he halaten ja kiittäen kertovat keskustelujemme jälkeen, kuinka hyvältä heistä tuntuu. Tämä on vuorovaikutusta ja vuorovaikutus on eittämätön voimavara. Kuntoutusohjaajan palveluja Sari soisi käytettävän enemmänkin. Hän tapaisi mielellään vaikka kaikki potilaat, joskin tietää toki, ettei se ole mahdollista. Myös kotikäyntien määrässä olisi lisäämisen varaa. Sarvesta härkää Porukkahommia Pääluottamusmiehet kirjoittavat tällä palstalla vuorotellen ajankohtaisista aiheista. Hannele Heine, JUKOn koordinoiva pääluottamusmies Olemme töissä Suomen velkaantuneimmassa sairaanhoitopiirissä sekä absoluuttisina euroina laskettuna että velkaeurot suhteutettuna tilinpäätöksen loppusummaan. Ylivelkaantuminen johtuu pääosin menneiden vuosikymmenten huonosta kiinteistöjen hoidosta ja korvaavan uudisrakentamisen väärästä kohdentamisesta. Nyt olemme kymmenen vuoden vakauttamisohjelmaan sidottuja, jotta lainamäärä ei enää tästä nouse hallitsemattomasti. Omavaraisuusaste sairaanhoitopiirissämme on nyt vain hieman päälle 30 %, kun 40 % olisi vähimmäistavoite, mitä ei saavuteta vakauttamisohjelmallakaan kymmeneen vuoteen. Kassa on tyhjä, ja tämän syksyn palkkarahatkin haetaan pääosin pankista. Me kaikki nyt työssäolevat voimme siis epäonnitella itseämme, olemme sairaanhoitopiirin töissä huonoon aikaan, ja sitä jatkuu pitkään. Santrassa on julkaistu koko henkilöstön tiettäväksi sopeuttamistoimet, joita sairaanhoitopiirin somaattinen sairaanhoito ja sairaanhoidolliset palvelut toteuttavat johtajiensa viitoittamaa tietä myöten tänä syksynä. Tavoitteena on 2,2 milj. euron kululeikkaus viimeisen vuosikolmanneksen aikana, mikä on suuri summa ensi kuulemalta. Suhteutettuna sairaanhoitopiirin vuosittaisiin kokonaistoimintakuluihin, noin 570 milj. euroon, se on vain pieni korjausliike, ei äkkipysäys. Näiden julkaistujen säästöjen lisäksi jää kaipaamaan tietoa muiden yksiköiden säästötoimista, niitäkin kai on. Henkilöstön kannalta hyvä uutinen on se, että sopeutussuunnitelmissa lähtökohtana on, ettei henkilöstöä lomauteta saatika irtisanota. Työpanosta kuitenkin vähennetään, joten jotkut tulevaisuuden sijaisuudet jäänevät toteutumatta. Terveydenhuoltoalan kokonaistyövoimatarvetta ajatellen tulevat vuodet ovat työntekijöiden kannalta kyllä valoisat, osaavista työntekijöistä ennustetaan tulevan pula runsaan eläköitymisen ja kysynnän lisääntymisen takia. Sairaanhoitopiirissä emme siis voi jatkaa nykyisellä tavalla, kulujen kasvua on leikattava. Jo tänä vuonna kulut ovat ylittämässä budjetoidun liikaa. On selvää, ettemme voi tuottaa kaikkea tätä, mitä olemme olleet tuottamassa tänä vuonna. Nyt olisi pystyttävä karsimaan terveyshyötyä tuottamatonta toimintaa kuin myös sitä rönsyä, jota on rakentunut perustehtävämme ympärille. Syksyn kululeikkaukset lähtevätkin pääosin näistä asetelmista. Yritetään poistaa turhia kontrollikäyntejä tai terveyshyötyä tuottamatonta hoitoa. Onnistuessaan nämä toiminnan muutokset tuottavat säästöä myös tämän vuoden jälkeen. Tavoitteena on lisäksi poistaa resurssia sieltä, missä käyttö on vähentynyt. Tämäkin kuulostaa järkeen käyvältä, eikö tämän pitäisi tapahtua ilman määräystäkin? Kuvantamistutkimusten käyttö on meillä runsaampaa kuin maassa keskimäärin ja tähän tilastotietoon perustuen kliinikkojen toimintatapaa yritetään ohjata mielenkiintoista on nähdä, toteutuuko 10 %:n vähennys magneetti- ja tietokonetomografiatutkimuksissa. Leikkaussalien havaittua tyhjäkäyntiä myös vähennetään, joskin esitetty laskelma, että piirin 60 leikkaussalista 6 voitaisiin sulkea ja säästää kuuden leikkaustiimin työpanos ilman leikkauskapasiteetin vähentymistä vaikuttaa uskomattomalta. Ja nämä toimethan ovat vasta alkusoittoa ensi vuoden organisaatiouudistuksen jälkeisille muutoksille. Näinpä kymmenen vuoden säästökuurin edessä jokaisen kannattaa pohtia, miten siihen suhtautuu. Sopeutuminen tai työpaikan vaihtaminen lienevät työntekijöiden vaihtoehdot. Sopeutuminen ei ole apatiaa, vaan uusien toimintatapojen kehittämistä. Astumme uuteen tilanteeseen ja siitä kehittyy vähitellen uusi kulttuuri. Jokainen osaltaan voi vaikuttaa siihen, millaiseksi kuluvan vakautusvuosikymmenen työkulttuurimme kehittyy. Luonnollisesti huonoimpinakin aikoina työntekijöitä motivoivat säästöihin tähtääviin toiminnanmuutoksiin pakon ja pelon sijasta kiitos ja kannustus sekä se, että saavutettua taloudellista hyötyä jaetaan molemmille osapuolille, siis työntekijöille ja työnantajalle.

15 6/12 Hospitaali 15 Multasormella on asiaa Hyvää syksyä Jottain tarttis varmaan tehrä ja tehtiinkin. Toivottavasti näin märän kesän jälkeen sellainen tulee. Syksy on puutarhureille kiireistä aikaa. Talvi yllättää. No, tuo tulee lukemaan tänäkin vuonna useassa lehdessä, tosin silloin on kyse ruttuun menneestä pellistä, mutta on se usein yllättänyt näissäkin hommissa. Nyt kiireen vilkkaa kukkasipulit maahan, suojat puille, ja sitten siivousta lumen tuloon asti. Kasvien valmistautuminen talveen tarjoaa hienon värinäytelmän, jota märkä kesä tosin heikentää. Osa lehdistä putoaa tautisina ennen syysvärin saamista. Lappihan on kuuluisa ruskastaan, vaan osoitti pieni pihakierros meillä Tyksissäkin sellaisen olevan. Katsokaapa villiviinien lehtiä, jotka mäellä peittävät kallioseinämiä. Tuskin vaahteratkaan pettävät vaan saavat yleensä hyvän syysvärin. Perennat muuttuvat talventörröttäjiksi ja sellaisiksi ne kannattaa jättääkin. Talveksi kuoleva lehdistö antaa suojaa kylmyyttä vastaan. Vielä kuitenkin muutama kasvi sinnittelee ja toivottaa upeudellaan hyvää syksyä. Omat syyssuosikkini ovat syyshortensia ja komea maksaruoho, joka kuvassa esittäytyy komeudessaan T- sairaalan betonimuurin päällä. Tuon T-sairaalan betonibunkkerin ilmeen keventäminen olikin menneen kesän pääprojekti. Ainakin ilmettä muutettiin, kuinka hyvin onnistuttiin jää siellä kävijöiden arvioitavaksi. Perusajatuksena suunnitteluvaiheessa mieleeni muodostui kotipuutarha. Missään muualla T- sairaalan puolella tätä teemaa ei voi käyttää. Tarkoitus on tarjota silmänruuan lisäksi myös makuelämyksiä. Siksi alueelta löytyy viisi omenapuuta, lajikkeet pirja, maikki, samo, vuokko ja sandra. Viinirypäle zilga on talvitestissä muurin etureunalla. Huonovointiset kirsikat ovat naapuriltani lainattuja, lajikkeesta ei tietoa, vaan jos suostuvat kasvamaan, maultaan erinomaisia. Mahdollinen sato on tarkoitettu kaikkien hyödynnettäväksi. Uusi vihreä nurmikko sai pari rusakkoa ottamaan alueen kodikseen, siksi verkot piti laittaa jo kesällä. Pensaat ja perennat on yritetty valita hyvin kylmää kestävistä ja kuivuutta sietävistä. Alue on kasvien kannalta hyvin haastava. Betonimuureista kylmä pääsee juuristoihin ja kauniina kesänä paahde on armoton. Pensaista valitsin hanhikin, joita löytyy kolmea väriä: keltaista, valkoista ja hempeän pinkkiä. Hmm, ei ollut kyse puutarhurin päiväunista vaan vääristä nimilapuista taimissa! Perennamateriaali jaettiin taas kerran itse Halikon ja Tyksin penkeistä. Ainakin tuo komea maksaruoho yllätti kasvullaan minutkin. Lisäksi käytettiin neljää laatua päivänliljaa, kolmea väriä pionia, marunaa, kiinanritarinkannusta, töyhtöangervoa ja rantakukkaa, joka kukkiessaan näkyi hyvin mäelle asti. Näinä tiukkoina talousaikoina lienee syytä mainita rahaa käytetyn alle 1000 euroa, josta suurin osa kului multakuormaan ja kuorikkeeseen. Talven aikana pitäisi saada lupa hankkia alueelle tehtyyn oleskelupaikkaan pöytäkalusto. Puuritilät sen alle omana työnä, päreistä tehtyjä kaupan ritilät. Toivottavasti talvi kohtelee kasveja lempeästi ja oleskelualuekin saataisiin käyttöön. Lisää viihtyisyyttähän T-sairaala kaipaa. Terveisin Puutarhuri Hannu Uusia viran- ja toimenhaltijoita TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kangas-Luimula Riitta, sairaanhoitaja Ortopedian ja traumatologian klinikka Pernaa Katri, erikoislääkäri 1.9. Tamminen Nina, erikoislääkäri 1.9. Syöpätautien klinikka Luukkaa Marjaana, erikoislääkäri 1.9. Ålgars Annika, erikoislääkäri 1.9. TYKS-SAPA-LIIKELAITOS Tykslab Metsänkylä Jenna, laboratoriohoitaja VSSHP HALLINTOKESKUS Hallintotoimisto Posio Suvi, hankinta- ja sopimuslakimies 3.9. Logistiikkakeskus Kantonen Arto, huoltomies 1.9. Kurila Miikka, huoltomies 1.9. Sintonen Kari, huoltomies 1.9. Tuomainen Ismo, huoltomies 1.9. Väitelleitä 14. syyskuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Janek Frantzénin väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Bioaktiivinen lasi lannerangan luudutusleikkauksissa: prekliininen ja kliininen tutkimus. Frantzén toimii erikoislääkärinä TYKSin neurokirurgian yksikössä. Väitös kuuluu ortopedian ja traumatologian sekä (neuro)kirurgian alaan. 5. lokakuuta tarkastettiin Turun yliopistossa FM Johanna Silvolan väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Hauraan ateroskleroottisen plakin havaitseminen. Uusien PET-tutkimusaineiden prekliininen testaus. Silvola toimii tutkijana Valtakunnallisessa PET-keskuksessa. Väitös kuuluu kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen alaan. Tehyn TYKSin ao. 200:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS Tiistaina klo Paikka: Alvarium Puutarhakatu 8, Turku. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Valitaan puheenjohtaja ja hallitus toimikaudeksi Lisäksi arvomme osallistuneiden kesken matkalahjakortin. Jäsenkortit mukaan! Ruokailun takia ilmoittautumiset mennessä Tervetuloa! Hallitus Kiitos Kiitos TYKSille ja työkavereille muistamisesta ja kauniista sanoista jäädessäni eläkkeelle. Pirkko Kämi Muistitte somasti minua ylenmäärin aattelitte. Siitä kiitoksen sanelen ilon kannan kaunehimman. Nyt nautin ajasta omasta oloneuvoksettarena lomasta! Lahja Aho-Kulju TYKS-säätiö kiittää Turun yliopistollisen keskussairaalan koulutus- ja tutkimussäätiö kiittää kesäkuussa vietetyn lääkäreiden 60-vuotisjuhlan syntymäpäiväsankareita sekä heidän vieraitaan säätiölle osoitetuista lahjoituksista. Syntymäpäivien huomionosoitukset keräsivät TYKS-säätiölle yhteensä euroa. Säätiö tukee kertyneillä varoilla tieteellistä tutkimustoimintaa sairaanhoitopiirissä.

16 16 Hospitaali 6/12 Teksti ja kuva Pekka Remes Työ on paras paikka kuntoutukselle ja itsetunnolle Ylilääkäri, psykiatrian professori Raimo K. R. Salokangas jäi eläkkeelle lokakuun alusta. Hän aikoo jatkaa tutkimustyötään sekä vastaanoton pitämistä. Pois jäävät hallintotehtävät sekä säännöllinen opetustoiminta. Ylilääkäri, professori Raimo K. R. Salokangas, 68, miettii uraansa psykiatrian parissa. Eräällä tavalla päivä on tehnyt kierroksensa ja on palattu lähtökohtaan. Salokangas oli Harjavallan sairaalassa kesävipparina vuosina Avo-osaston potilaat olivat tuolloin pitkään sairaalassa olleita. Heille järjestettiin töitä maatilalla sekä muuta tekemistä esimerkiksi osastolla. Nykyajattelun mukaan osasto oli siis täynnä hyväkuntoisia. Tässä ajassa Salokangas näkee yhtäläisyyksiä 1960-luvulle. Meillä on yksityisiä asumispalveluja tarjoavia yrityksiä. Ongelma on siinä, että jotta bisnes tuottaa, pitää olla potilaita. Yrityksillä ei ole intressiä lähettää potilaita eteenpäin. Ne ovatkin säilytyslaitoksia kuin ne vanhat osastot, joissa olin vipparina. Työpaikka onkin avainsana tässäkin asiassa. Kaikilla psykiatrisilla potilailla pitää olla oikeus työhön. Kun potilailta kysytään, he haluavat tehdä töitä. Työnteko on tärkeää itsetunnolle ja arvostukselle. Aikaisemmin ajateltiin, että potilas palaa työelämään asteittain. Ensin hän tekee töitä osastolla, sitten työsalissa, sitten suojatyöpaikassa ja sieltä polku johtaa työelämään. Mutta järjestelmä ei toimi. Pitää mennä heti takaisin töihin. Hoito ja kuntoutus tapahtuu työpaikalla. Tässä tuleekin vastaan ongelma. Onko töitä? Annetaanko töitä? Suurin omistava yhteiskuntamme luokka on se, joka omistaa työn. Se luokka pitää huolen siitä, ettei tule lisää työn jakajia, Salokangas jyrähtää. Kehityksen vuodet Salonkankaan kurssitoverit olivat varmoja, että hänestä tulee kirurgi, mutta työura vei psykiatriaan. Lääkärintyönsä hän aloitti Halikon sairaalassa ja erikoistui Turun yliopiston Psykiatrian klinikassa luvulla meillä oli laitosvaltainen systeemi ja maailmanennätys sairaalapaikoissa, 4,3 paikkaa tuhatta asukasta kohden. Samaan aikaan kehitettiin avohoitoa. Perustettiin mielenterveystoimistoja, joista myöhemmin tuli psykiatrisia poliklinikoita luku oli muutosten ja kehityksen aikaa. Oli valtakunnallinen Skitsofreniaprojekti ja mielenterveystyön komitea, jotka korostivat sairaalahoidon vähentämistä ja avohoidon kehittämistä. Sairaaloiden olosuhteet paranivat. Samoin hoitomuodot muuttuivat. Psykoterapia yleistyi. Muutokset jatkuivat 1990-luvulla, mutta eri tavalla. Hallintoa uudistettiin voimakkaasti. Lääkintöhallitus lopetettiin. Perustettiin sairaanhoitopiirit. Keskussairaalat alkoivat hallinnoida resursseja. Samalla psykiatria menetti siihen saakka olleen itsenäisen asemansa. Samoihin aikoihin sattui myös 1990-luvun alun voimakas lamakausi, ja sen myötä julkisen talouden säästökuurit. Näkemyksenä oli, että psykiatriassa on löysää. Mielenterveystyön komitea oli jo esittänyt sairaalapaikkojen vähentämistä, mutta niitä lähti suunniteltua enemmän. Jäljelle jäi neljäsosa. Avohoidon kehitys pysähtyi. Pitkäaikaiskuntoutus siirtyi asumispalveluihin. Missä ovat psykiatrit? Erikoislääkäreiden koulutus siirtyi yliopistoille 1980-luvulla. Salokangas aloitti psykiatrian professorina vuonna Erikoislääkäreiden koulutusmäärät kasvoivat ripeästi 1990-luvulta alkaen. Suomessa onkin nyt huippumäärä psykiatreja ja samaan aikaan julkisella puolella on pulaa psykiatreista. Kiinnostus psykiatriaa kohtaan kuitenkin heikkeni. Organisaation johto byrokratisoitui ja etääntyi suorittavasta portaasta ja säästöpaineet jatkuivat. Työntekijöiden odotukset tiedonkulun ja työyhteisön suhteen kasvoivat. Työnteon into ja työviihtyvyys alkoivat kärsiä. Myös suuren yleisön vaatimukset ovat kasvaneet. Potilasaines on muuttunut. Avohoidossa ei aikaisemmin tarvinnut pelätä potilaita, mutta nykyään on paikkoja, joissa työntekijät tuntevat pelkoa. Potilailla on aiempaa enemmän huume- ja alkoholiongelmia. Psykiatrien työmäärä lisäävät myös erilaiset järjestelmien tuomat vaatimukset. Monen lääkärin loppuvuosi meneekin lausuntoautomaattina, kun eri instanssit tarvitsevat monia lausuntoja ja todistuksia luvulle on tyypillistä, että yhteiskunnassa ilmenevät ongelmat halutaan ratkaista laatimalla laki, joka pyrkii selvittämään ongelman lääketieteellisin keinoin, oli sitten kyse auton ajotaidoista tai ampuma-aseiden käytöstä, ja näistä lääkärin pitäisi kirjoittaa lausunto ja tehdä ilmoitus. Salokangas on miettinyt, mitkä kannustimet saisivat lääkärit palaamaan julkiselle sektorille. Jatkokoulutusmahdollisuuksien ja työviihtyvyyden parantamisen lisäksi apua voisi olla toimenpideja tulospalkkauksesta. Työ jatkuu eläkkeellä Salokangas jäi eläkkeelle lokakuun alussa. Hän täytti 68 vuotta syyskuun puolivälissä. Elämään ei tule suurempia muutoksia. Tarkoitus on jatkaa tutkimustöitä. Hallintotehtävät ja säännöllinen opetustoiminta jäävät pois. Jatkan myös vastaanoton pitämistä. Salokangas harrastaa kuntoilua. Kupittaan luistelurata eli mato onkin tullut tutuksi monilla luistelukierroksilla. Mitä olen seurannut eläkkeelle siirtyviä, niin niillä siirtyminen menee hyvin, jotka voivat jatkaa sitä samaa, mitä tekivät työelämässä.