TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN OHJEET VUOSILLE

Transkriptio

1 SUONENJOEN KAUPUNKI Hallinnon ja talouden palvelualue KIRJE Toimialat TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN OHJEET VUOSILLE Talousarvion ja suunnitelman rakenne Kuntalain 110 pykälän mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Tilinpäätös 2017 Taloudellisesti vuosi 2017 oli todellinen menestys. Toimintakate eli tulojen ja kulujen erotus laski edellisvuodesta noin -1,3 prosenttia. Toimintakatteen leikkaantuminen vuoden 2017 osalta antaa hyvät edellytykset kulutason maltilliseen kehittymiseen myös tulevina vuosina. Vuoden 2017 toimintakate oli alhaisemmalla tasolla kuin vuoden 2013 tilinpäätöksen toimintakate. Myös vuoden 2018 osalta talousarviossa pysymiseen on erinomaiset edellytykset. Kulurakenteen kehitys oli maltillista läpi kaikkien toimialojen. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kehityksessä on nähtävissä pitkäjänteisempää ja rakenteellista uudistumista, mikä ohjaa myös hallitusti sote-palvelujen kulukehitystä. 1

2 Kaupungin verotulot tipahtivat edellisvuodesta noin -0,7 milj. euroa eli noin -2,5 prosenttia. Tähän osittain vaikutti kilpailukykysopimus, mutta myös valtuuston historiallinen päätös laskea kunnallisveroprosenttia vuodelle Valtionosuudet kasvoivat ainoastaan 0,3 milj. euroa. Näin ollen veroperusteinen rahoitus (verot ja valtionosuudet) leikkaantui vuonna 2017 liki -0,4 milj. eurolla ja vuodelle 2018 veroperusteisen rahoituksen odotetaan pysyvän vuoden 2017 tasolla. Kulurakenteen kehitys määrittää pitkälti talouden terveenä pitämisen mahdollisuudet. Rakenteellisissa ja toiminnallisissa uudistuksissa on edettävä hyväksytyn tasapainottamisohjelman mukaisesti myös suunnitelmakaudella Vuoden 2017 vuosikate nousi peräti +5,8 milj. euroon, joka on nykyisen kirjanpitosäädösten aikaan kaupungin kautta aikain suurin vuosikate. Tulos on ylijäämäinen +3,4 milj. euroa, mikä tarkoittaa kumulatiivisen ylijäämän nousemista noin 6,8 milj. euroon. Suonenjoen kaupungin talous on alijäämien osalta tasapainossa. Kaupungin velkaantuminen jatkoi taittumistaan myös vuonna Suonenjoen kaupungilla on velkaa yli 27 milj. euroa eli euroa / asukas. Maltillinen investointitaso ja kulutason hillintä taittoivat kaupungin velkaantumista entisestään. Vuosien aikana ei ole nostettu lainkaan pitkäaikaista lainaa. Velkoja on pystytty lyhentämään kolmessa vuodessa yhteensä yli 7,5 milj. eurolla. Tulevien vuosien suurin yksittäinen investointikohde tullee olemaan mahdollinen liikuntasalin ja uimahallin yhdistelmä-urakka. Hankkeen toteuttaminen edellyttää pidättäytymistä muista isoista investoinneista ja tulopohjan vakautta lainanhoitokuluista selviytyäkseen. Kaupunkikonsernin näkökulmasta myös konsernin talous koheni kokonaisuudessaan edellisvuodesta. Talouden tasapainottaminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan Suonenjoen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman vuosille Tasapainottamisohjelman laadintaan osallistui kaupunginhallituksen nimeämä työryhmä, jossa oli edustus jokaisesta valtuustoryhmästä. Lisäksi työryhmässä oli mukana henkilöstöjärjestöjen valitsema edustaja. Työryhmän sihteerinä toimi kaupunginjohtaja. Toimenpide-ehdotusten joukosta toimikunta kokosi konkreettiset toimenpiteet, joiden toimenpanoon voitiin ryhtyä mahdollisimmin etupainotteisesti ja joiden vaikuttavuus on arvioitu talouden tasapainottamisen näkökulmasta tarpeelliseksi. Tasapainottamis toimenpiteiden keskiössä ovat mm. vanhuspalvelujen rakenteelliset uudistukset ja tehostetun palveluasumisen ostopalvelupaikkojen vähentäminen kohti valtakunnan suositusten mukaista tasoa, kaupungin perimien taksojen ja maksujen korottamiset, kaupungin myöntämien vapaaehtoisten avustusten karsinta, investointien kriittinen tarkastelu ja tietoinen rajaaminen alle vuosikatteen. Lisäksi tasapainottamisohjelmassa korostetaan kiinteistöjen tehokkaampaa käyttöä ja tarpeettomista kiinteistöistä luopumista jo tehtyjen linjausten mukaisesti sekä rakenteellisten uudistusten jatkamista ja niihin vaadittavien lisäselvitysten aloittamista. 2

3 Taloutta on myös tasapainotettu kiinteistöveron korotuksin, joiden myötä kaupungin kiinteistöverojen tuotto kasvoin noin euroa. Tasapainotettu talous mahdollisti kunnallisveroprosentin maltillisen alentamisen vuodelle Tasapainottamisohjelman toimenpiteillä arvioitiin olevan noin 0,4 milj. euron (ml. kiinteistöverojen korotukset) taloutta tasapainottava vaikutus jo vuodesta 2016 alkaen. Sopeuttamistoimenpiteiden vaikutuksen arvioidaan olevan vieläkin suurempia tulevina vuosina, jos kiinteistöihin kohdistuvissa toimenpiteissä löydetään oikeat ja kustannustasoa alentavat ratkaisut ja hallintorakenteita pystytään tiivistämään mahdollisen maakuntauudistuksen myötä. Hyväksytyn tasapainottamisohjelman toteuttaminen luo hyvät edellytykset kaupungin talouden pitämiseksi tasapainossa myös tulevaisuudessa. Maltillinen investointitaso ja vuoden 2015 lisäpoistot hillitsivät poistotason kasvua jo vuodelle Näin luotiin mahdollisuus ylijäämäisten tilinpäätösten tekemiseen myös lähivuosina. Kaupungin vuosikate on pysynyt jo neljä peräkkäistä vuotta yli +3,0 milj. eurossa. Tämä on mahdollistanut maltillisten investointien toteuttamisen tulorahoituksen turvin. Kaupungin velkaantuminen taittui jo vuoden 2015 aikana ja maltillinen investointitaso ja kulutason hillintä taittoivat kaupungin velkaantumista entisestään. Vuosien aikana ei ole nostettu lainkaan pitkäaikaista lainaa. Velkoja on pystytty lyhentämään kolmessa vuodessa yhteensä yli 7,5 milj. eurolla. Tulevien vuosien suurin yksittäinen investointikohde tullee olemaan mahdollinen liikuntasalin ja uimahallin yhdistelmä-urakka. Hankkeen toteuttaminen edellyttää pidättäytymistä muista isoista investoinneista ja tulopohjan vakautta lainanhoitokuluista selviytyäkseen. Toimintakatteen leikkaantuminen vuoden 2017 osalta antaa hyvät edellytykset kulutason maltilliseen kehittymiseen myös tulevina vuosina. Vuoden 2017 toi- 3

4 mintakate oli alhaisemmalla tasolla kuin vuoden 2013 tilinpäätöksen toimintakate. Vuoden 2018 osalta talousarviossa pysymiseen on erinomaiset edellytykset. Arvio tulevasta kehityksestä Jatkossakin kaupungin toimintoja tulee sopeuttaa tulopohjan kasvuun nähden. On tiedostettava, että veroperusteinen rahoitus (verot ja valtionosuudet) leikkaantui vuonna 2017 liki -0,4 milj. eurolla ja vuodelle 2018 veroperusteisen rahoituksen odotetaan pysyvän vuoden 2017 tasolla. näin ollen kulurakenteen kehitys määrittää pitkälti talouden terveenä pitämisen mahdollisuudet. Rakenteellisissa ja toiminnallisissa uudistuksissa on edettävä hyväksytyn tasapainottamisohjelman mukaisesti myös suunnitelmakaudella Kuntatalous on suurten muutosten edessä, kun maakunta- ja sote-uudistus myllertää perusteellisesti koko julkisen hallinnon tehtävät, ohjauksen ja talouden. Uudistus leikkaa kuntien tulopohjaa, mutta myös menot pienenevät. Kuntien talouden liikkumavara supistuu ja suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa, mikä kaventaa kuntien mahdollisuuksia rahoittaa välttämättömiä peruskorjaus- ja kasvua tukevia investointeja. Toisaalta kuntatalouden ennakoitavuuden voidaan olettaa jossain määrin paranevan, kun sote-kustannukset siirtyvät maakunnille. Tässä vaiheessa ei voida varmuudella tietää kaikkia uudistuksen vaikutuksia kuntien talouteen, kun edes uudistuksen lakeja ei ole vielä hyväksytty. Kuntien verotulopohja, valtionosuusjärjestelmä, rahoitusriskit sekä kokonaisuuden toimivuus ja hallinta tulevat olemaan lähitulevaisuudessa linjattavia kokonaisuuksia valtakunnan päätöksenteossa. On varauduttava siihen, että ylimenokausi uuteen järjestelmään tulee olemaan haasteellinen. Suonenjoen kaupungin budjetista ja osittaisesta ratkaisuvallasta on uudistuksen myötä poistumassa noin prosenttia vuoden 2021 alusta lukien. Tämä tar- 4

5 koittaa valtaisaa uudistusta myös kaupungin hallinnon ja päätöksenteon näkökulmasta. Jo pelkästään tästä muutoksesta johtuen uusien ja pysyväisluonteisten kustannuksia lisäävien toimenpiteiden aloittamista tulee välttää. Maakuntauudistukseen mentäessä kaupungilla ei voi olla kattamatonta alijäämää taseessaan, koska mahdollisuudet sen kattamiseen tulevat uudistuksen myötä rajoittumaan entisestään. Liitteenä 1 on Suonenjoen kaupungin talousstrategia suunnitelmakaudelle Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarviossa ja suunnitelmassa on esitettävä selkeät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Toiminnallisten tavoitteiden asettelussa tulee keskittyä tehtäväalueiltaan tärkeimpiin ja merkittävimpiin. Toimialojen tavoitteiden asentaa ohjaa kaupunginvaltuuston hyväksymä Suonenjoen kaupungin uusi kuntastrategia vuosille (Liite 2). Jokaisen toimialan, palvelualueen ja palveluyksikön määrärahojen osalta on pyrittävä selkeästi esittämään ao. kohdan yleisperustelu ja palvelualueittain määrärahojen perustelut. Yleisissä perusteluissa on lyhyesti esitettävä toimialan toiminta-ajatus, toiminnan kehittämistavoitteet talousarviovuodelle ja suunnitelmakaudelle sekä yksityiskohtaisessa määrärahojen perustelussa on perusteltava vain olennaiset muutokset, jotka kohdentuvat määrärahoihin aiemmista vuosista poiketen. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toimialan on myös arvioitava keskeiset suunnitelmakauden ( ) muutokset toiminnassa ja toimintaympäristössä. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvion laadinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteiden asettamisessa ja niiden seurannassa on löydyttävä yhteys talousarvion ja tilinpäätöksen välillä. Eli asetettujen tavoitteiden toteutumista on seurattava sisäisenvalvonnan osavuosiraporteissa ja niiden lopullinen toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Tavoitteiden ja mittareiden valinta toteutetaan siten, että taulukkomuotona käytetään talousarvion 2018 toiminnallisten tavoitteiden toteuttamistaulukoita, joissa näkyy tilinpäätöksen 2017 luvut ja vuoden 2018 talousarvioluvut sekä 2019 suunnitellut luvut. Taulukkoon varataan erikseen tilat määrällisille tavoitteille (kysyntä- ja laajuustiedot) ja laadullisille (arviointokriteerit) tavoitteille. Tavoitetta asetettaessa on tärkeä muistaa, että tavoitteen sisältö, merkitys ja seuraamistapa täytyy ilmetä talousarviosta. Tavoitteiden todentamiseen tarvitaan sopivia mittareita, mutta toteutumista voidaan arvioida myös sanallisesti. Tavoitteiden pitää olla myös ymmärrettäviä siten, että päätöksenteossa kaikki osapuolet ymmärtävät tavoitteet samalla tavalla. Toimialoilla täytyy olla mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen eli tavoitteen tulee olla realistinen. 5

6 Taloudellisuus ja tuottavuustavoitteiden osalta tärkeää on suoritteiden ja tuotteiden yksikkökustannusten sekä suoritemäärien/tuotannontekijämäärien selvittäminen. Myös vertailutiedot tulee olla selvästi esitettynä. Toimialojen tulee lisätä yksikkökustannustietoja talousarvioon ja jatkossa myös toimintakertomukseen. Vuoden 2019 talousarvio ja raami Budjetin vastuuhenkilöt tekevät vuoden 2019 talousarvion LTK- sarakkeeseen ProEconomica Web-budjetointiliittymällä. Sisäiset kustannuserät on siirretty vuoden 2017 tilinpäätöslukujen perusteella valmiiksi kustannuspaikoille. Sisäisiin eriin ei saa tehdä muutoksia, tarvittavat muutokset tehdään kirjanpidon toimesta keskitetysti. Määrärahat esitetään talousarviovuonna 100 euron tarkkuudella. Palkkaliitteen palkat ja niiden sivukulut pyöristetään myös pyydettyyn 100 euron tarkkuuteen. Taloustoimistosta tullaan lähettämään sähköpostitse Excel - taloussuunnittelulomake, joka jokaisen toimialan tulee täyttää kaikista toimialan alaisista tehtävistä talousarvioesityksen tekemisen yhteydessä. Saman toimialan alaisuudessa voi olla useita tehtäväkokonaisuuksia. Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2019 nettomääräiset talousarvioraamit. Liite 3 KH:n päätös ja liite 4 toimialojen nettoraami. Toimialojen nettoraamissa ilmenee toimielimittäin talousarvion raamit sijoitettuna tuloslaskelmakaavaan. Raamit sitovat toimialoja talousarvioesityksiä laadittaessa. Henkilöstömenot Henkilöstömenojen budjetoinnin pohjana on nykyinen henkilöstö ja henkilöstöjaoksen vahvistamat toimialakohtaiset henkilöstösuunnitelmat ja myönnetyt määräaikaiset täyttöluvat. Neuvottelutuloksen mukaan kunta-alan sopimuskausi on Sopimuskauden ensimmäisenä vuonna kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä toteutetaan 1.5. lukien yleiskorotus, joka on 26 euroa tai vähintään 1,25 prosenttia. Seuraavaksi tulee paikallinen 1,2 prosentin suuruinen järjestelyerä ja vielä yhden prosentin yleiskorotus. Lisäksi neuvotteluosapuolet ovat sopineet paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta. Tuottavuustavoitteiden ja kertaerän piirissä on kunnan tai kuntayhtymän koko henkilöstö. Kertaerä on 9,2 prosenttia varsinaisesta palkasta ja se maksetaan koko henkilöstölle tammikuussa Kustannusvaikutukset kirjataan kuitenkin jo vuoden 2018 tilinpäätökseen. Tuloksellisuus erän maksaminen perustuu kunnan tai kuntayhtymän strategian mukaisiin tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon. Tuottavuustavoitteet voidaan kytkeä myös jo käynnissä olevaan strategiatyöhön. Työnantaja voi hyödyntää organisaatiossa jo käytettyjä arviointimenetelmiä tai -käytäntöjä. Kertaerän maksamisen edellyttämät toimenpiteet toteutetaan vuosina

7 Palkkausmäärärahojen tarkistamista varten palkanlaskennassa tulostetaan vuoden 2018 palkkatietojen pohjalta vuosipalkat lomarahoineen. Kunta-alan palkkaratkaisun mukaisesti palkkahallinnon toimesta tehdään keskitetty +2,0 prosentin korotus vuoden 2019 palkkojen budjetointia varten. Mahdolliset rakenteellisesta muutoksesta johtuvat henkilöstön lisäykset ja/tai vähennykset tulee ottaa huomioon toimialojen talousarvio esityksissä. Palkkaliite valmistuu toimialojen käyttöön syyskuun alussa. Myös vuodelle 2019 kohdentuu julkisen hallinnon lomarahojen leikkaus 30 prosentilla. Tämä otetaan huomioon palkkaliitteen laadinnassa. Toimialojen tulee kiinnittää erityistä huomiota sijaismäärärahojen todenmukaiseen budjetoimiseen. Sosiaalivakuutusmaksuja budjetoitaessa voidaan käyttää seuraavia lukuja: - Sairasvakuutus maksu 0,860 % - Työttömyysvakuutus maksu 2,600 % - Tapaturmavakuutus maksu 1,000 % - Muut sosiaalivakuutus maksut 0,040 % - Palkkaperusteinen KuEl-maksu 16,75 % - VaEL- maksu 16,90 % Mahdollinen eläkemenoperusteinen maksu ja ns. varhe-maksu budjetoidaan kirjanpidon toimesta keskitetysti. Eläkemenoperusteisen ja varhemaksun (varhaiseläkemaksu) suuruuteen ei vaikuta vuoden 2019 palkkamenot ja niinpä ne tullaan budjetoimaan asianomaisille tehtäväalueille Kuntien eläkevakuutuksen antamien tietojen pohjalta. Vuoden 2019 eläkemenoperusteisen maksun euromäärän ennakoidaan nousevan hieman edellisestä vuodesta ja varhe-maksun pysyvän ennallaan. Varhe-maksun suuruus vaihtelee jäsenyhteisöittäin varhaiseläkkeiden alkavuuden mukaan vuosittain. Tilipuitteet Tilipuitteet ovat voimaan astuneen toimialarakenteen mukaiset. Jos toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia, uudet kustannuspaikat pitää avata talousarvion laadinnan yhteydessä. Talousarvion laadinnassa kiinnitetään huomiota ulkoisten erien budjetointiin. Sisäisten erien budjetoinnista vastaa kirjanpito. Investoinnit Toimialojen tulee esittää erikseen investointiosan hankkeet sekä talousarviovuodelle että suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. Investointiosassa esitetään investointihankkeen kokonaiskustannusarvio. Alle euron käyttöomaisuushankinnat budjetoidaan käyttötalouspuolelle ja yli euron hankinnat tulevat budjetoiduksi investointiosaan. Yli euron hankkeista tehdään vuosittain poistosuunnitelman mukaiset poistot ohjeiden mukaisesti. Investointiosassa käsitellään ainoastaan aktivoitavat hankintamenot. Teknisen lautakunnan investointimenojen nettoraamiksi vuodelle 2019 esitetään taloussuunnitelman mukaista n. 6,5 milj. euron nettoraamia, 7

8 mikä pitää sisällään mahdollisen uuden liikunta- ja uimahallin investointimenon. Suunnitelma vuosien investointiohjelmassa tulee pyrkiä enintään vuosikatetta vastaavaan investointitasoon. Ict-hankintojen etukäteissuunnittelu toimialoilla on edellytys hankintojen toteuttamiselle, joka tehdään yhteistyössä ict-keskuksen kanssa. Alle euron ict-hankinnat tullaan suorittamaan keskitetysti ict-keskuksen toimesta. Toimialojen tulee budjetin yhteydessä tehdä esityksensä mahdollisista ict-hankintojen tarpeista toimialajohtajien kautta ict-keskukseen. Ohjeet taloussuunnitteluohjelmiston käyttöön löytyy intranetistä, kohdasta taloushallinnolliset ohjeet => Web-budjetointi käyttäjille. Anne Kuikka ja Merja Malinen opastavat budjetin valmistelussa. Lautakuntien tulee toimittaa pöytäkirjanote hyväksymästään talousarvioehdotuksesta Anne Kuikalle sekä talousarvion Excel - taloussuunnittelulomake sähköisesti Merja Maliselle viimeistään Alustava aikataulu Kaupunginhallitus antaa raamin Taloustoimiston tarkennettu laadintaohje Toimialojen käsittelyt ja palautus taloustoimistoon Veropäätökset valtuustossa Talousarvio esitys hallitukselle valmis Kaupunginhallituksen 1.käsittely Kaupunginhallituksen 1.käsittely Kaupunginhallituksen 2.käsittely Kaupunginvaltuuston käsittely Suonenjoella Juha Piiroinen Juha Piiroinen kaupunginjohtaja LIITTEET Liite 1: Talousstrategia suunnitelmakaudelle Liite 2: Suonenjoen kaupungin strategia vuosille Liite 3: KH:n päätös vuoden 2019 talousarvion raamien hyväksymisestä Liite 4: Lautakuntien nettoraami 8