TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Valtuuston on talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä tai talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalain mukaan talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman avulla pyritään saamaan kunnan talous vertailukelpoiseksi muun yhteiskunnan talousyksiköiden kanssa. Kuntalain 65 :n säännöksissä korostetaan toiminnallisten tavoitteiden merkitystä sekä sitä, että toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia, ja että niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle Talousarvion laadintaan vaikuttavat kaupungin yleiset tavoitteet Oriveden kaupunkistrategia on laadittu vuoteen 2020 tähtäävänä ja sen mukaan Orivesi on viihtyisä ja kasvava monipuolisten palvelujen kaupunki Tampereen seudulla. Kaupunkistrategiaan kirjatut kaupungin päämäärät ja tavoitteet vuosille ovat: 1. Elinvoiminen kaupunki - Väestömäärän kääntäminen kasvuun - Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet - Monipuolinen tonttitarjonta uusille asukkaille ja yrityksille - Oriveden hyvä imago ja tunnettavuus 2. Hyvinvointia tukevat palvelut - Saavutettavat, vaikuttavat, laadukkaat ja kustannustehokkaat peruspalvelut - Ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä toiminta painopisteenä - Kaupunki edistää yhteisöllisyyttä sekä kuntalaisen omaa vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista 3. Talous tasapainossa - Talous mahdollistaa toimivien peruspalveluiden järjestämisen ja välttämättömät investoinnit - Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alueen toiminnan ja talouden ohjauksen onnistuminen Kaupunkistrategian perusteella talousarvion laadinnassa tulee ottaa huomioon mm.: - väestönkasvu 0,5 % vuodessa, - palveluja kehitetään asiakas- ja asukastyytyväisyyskyselyiden tulosten perusteella, - palvelujen kehittäminen tehdään hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden pohjalta,

2 2 - vuosikatteen tulee riittää vuosittaisiin poistoihin, - Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alueen palvelusopimus toteutuu tilauksen mukaisesti. Lisäksi talousarvion laadinnan yhteydessä tulee huomioida valtuuston hyväksymät talouden tasapainottamista koskevat toimenpiteet ja jatkovalmistelua koskevat linjaukset. Oriveden kaupungin talouden tasapainon säilymiseksi on huomioitava, että - palvelutasoa ei tule lisätä ilman lain velvoitetta, - uusia vakansseja ei perusteta, mahdolliset esitykset käsitellään tapauskohtaisesti, - toimintatapoja tulee arvioida tehokkuuden näkökulmasta ja tuottavuutta on parannettava hallinnossa, tukipalveluissa ja palvelutuotannossa. Taloussuunnitelmassa tulee myös huomioida aktiivinen osallistuminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhteistyöhön ja tämän yhteistyön hyödyntäminen sekä siitä aiheutuvat velvoitteet Talousarvion ja -suunnitelman rakenne Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Määrärahat ja tuloarviot ovat bruttomääräisiä, ellei kaupunginvaltuusto erikseen päätä nettomääräisestä sitovuudesta. Palvelukeskusten valmistelun perusteella muodostuu käyttötalous- ja investointiosa, jotka on laadittava taloushallinnon järjestelmään kustannuspaikoille tileittäin. Hallintoja talouspalvelukeskus valmistelee tuloslaskelma- ja rahoitusosan, joihin tarvittavat tiedot johdetaan käyttötalous- ja investointiosista. Käyttötalousosa Talousarviossa ja -suunnitelmassa kaupunginvaltuusto asettaa lautakunnille tulosalueittain toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen käytettävissä olevat resurssit määrärahoineen ja tuloarvioineen. Määrärahan tai tuloarvion yhteydessä voi olla yksi tai useampia tavoitteita, joita on kaupungin toiminnassa ja taloudessa noudatettava. Tavoitteet voivat olla joko sitovia tai ei-sitovia. Muutokset sitoviin tavoitteisiin on hyväksyttävä kaupunginvaltuustossa ja osavuosikatsauksessa sekä tilinpäätöksessä tulee selvittää asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Talousarviotavoitteiden asettamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tavoitteiden tulee olla laadittuna siten, että ne pohjautuvat valtuuston hyväksymään kaupunkistrategiaan. Talousarvion tavoitteiden pohjaksi on valtuuston hyväksymästä kaupunkistrategiasta valittu viranhaltijatyönä kaikille palvelukeskuksille yhteiset strategiset tavoitteet. Näiden valtuustokauden strategisten tavoitteiden pohjalta tulosalueiden tulee laatia kullekin tavoitteelle 1-3 talousarviotavoitetta, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia. Vuodelle 2016 asetettavat talousarviotavoitteet on vertailtavuuden säilymisen vuoksi edellisen vuoden mukaisia.

3 3 Hyvä tavoite on merkittävä toiminnan ohjaamisen kannalta, mitattava ja keskeinen, johtaa oikeaan strategiseen suuntaan, ymmärrettävä, riittävän yksinkertainen, ristiriidaton ja sillä on yhteys resursseihin, siihen pystytään vaikuttamaan, realistinen ja hyväksyttävä. Lakiin, asetuksiin ja normeihin perustuvien velvoitteiden täyttäminen ei koskaan voi olla tavoitteena, koska ne pitää saavuttaa ilman tavoiteasetantaakin! Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, miten talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet, siksi mitattavuuteen/seurattavuuteen on kiinnitettävä huomiota. Oriveden kaupunkikonsernin osana tytäryhtiöiden tulee laatia määrärahaesitysten lisäksi talousarvioissaan toiminnalliset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Talousarvio tulee laatia ja kirjanpidossa soveltaa osasto- ja kustannuspaikkakarttaa A6. Investointiosa Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Usean vuoden aikana toteutettava hanke jaetaan toteuttamisaikataulunsa mukaisesti eri vuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Investointiosaan arvioidaan talousarviovuonna tarvittava määräraha. Investointiosaan otettavan hankkeen euromääräinen raja on euroa. Tuloarviona talousarviossa esitetään arvioidut rahoitusosuudet investointimenoon. 2. TALOUSARVION LAADINTAAN VAIKUTTANUT TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuote väheni vuonna 2014 noin 0,1 prosenttia. Kahtena edellisenä vuonna lasku oli noin 1 prosenttiyksikköä voimakkaampaa. Tänä vuonna kansantalouden ei enää ennakoida supistuvan, mutta nopeaa käännettä parempaan ei ennakoida. Ennustelaitosten mukaan talouskasvun ennakoidaan olevan 0,5 prosentin tuntumassa. Ensi vuodelle ennustelaitokset arvioivat bruttokansantuotteen kasvuksi 1,0-1,5 prosentin luokkaa. Valtiovarainministeriön arvio yleisen ansiotasoindeksin kasvavan vuonna 2015 noin 1,2 prosenttia. Vuodelle 2016 ansiokehityksen kasvun arvioidaan olevan noin 1,3 prosenttia. Kunta-alan nykyinen sopimuskausi on voimassa asti. Vuodelle 2016 edellisten vuosien palkkaperinnön arvioidaan olevan 0,6 prosentin luokkaa. Tänä vuonna kuntien palkkasumman arvioidaan vähenevän noin 1,2 prosenttia. Vähennys johtuu kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisistä sekä kuntien omista säästötoimista. Valtiovarainministeriö arvioi työttömyysasteen olevan tänä vuonna noin 8,8 prosentin luokkaa ja sen arvioidaan pysyvän edelleen tällä suhteellisen korkealla tasolla. Talouskasvusta huolimatta työmarkkinoiden tilanne on heikko mm. työttömyysjaksojen pidentymisestä sekä alueellisista ja ammatillisista eroista johtuen.

4 Kuntatalouden kehitys Kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenojen kasvu hidastui hieman edellisvuosista merkittävästi ja se oli alle 0,5 prosenttia. Toimintakatteidenkin kasvu oli ainoastaan 1,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuntatalouden heikosta taloustilanteesta huolimatta kuntien nettoinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla eikä tulorahoitus riittänyt kattamaan investointikustannuksia. Kunnat siis velkaantuivat voimakkaasti ja lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 16,6 mrd. euroa. Kuntien velkaantuminen on 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2014 kuntien verotilitykset kasvoivat 2,6 prosenttia, josta kunnallisverotulojen kasvu oli vain 1,3 prosenttia, vaikka 156 kuntaa nosti veroperusteitaan. Verotilitysten hidas kasvu selittyy edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisuista ja tilitysuudistuksesta sekä heikosta talouskasvusta ja maltillisesta palkkaratkaisusta. Kunnallisveroon kohdistuvia veroperustemuutoksia tehtiin mm. eläketulovähennykseen ja perusvähennyksen tehdyistä korotuksina. Tänä vuonna Kuntaliitto arvioi kunnallisverojen tilitysten kasvavan 2,2 prosenttia. Kunnallisveroa arvioidaan vuonna 2015 tilitettävän kunnille noin 18,6 mrd. euroa ja vuonna 2016 ennustetaan noin 19,1 mrd. euron tilityksiä. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan olevan vuonna 2015 noin 1,53 mrd. euroa ja seuraavana vuonna 1,31 mrd. euroa. Kuntaryhmän jako-osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin määräaikaisesti vuosina ja hallitusohjelman mukaan korotuksesta luovutaan vuonna Kiinteistöveroa ennakoidaan tänä vuonna tilitettävän kunnissa yhteensä 1,61 mrd. euroa ja vuoden 2016 ennuste on samaa luokkaa Oriveden kaupungin talouden kehitys Oriveden kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 osoitti alijäämää noin 1,4 milj. euroa, jonka jälkeen kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää 4,0 milj. euroa. Tilikauden alijäämä aiheutui merkittävästi talousarviota suuremmista menoista lähinnä terveyspalveluissa. Kaupungin asukasmäärän väheni 54 asukkaalla muutaman nousuvuoden jälkeen. Taloussuunnitelmakaudella tavoitellaan kaupunkistrategian mukaista 0,5 prosentin eli noin 50 henkilön vuosittaista asukasmäärän lisäystä. Talousarvioraamin laadinnassa on varovaisuuden periaatetta noudattaen lähdetty siitä, että asukasluku pysyy vuoden 2015 alun tasolla. Vuonna 2014 työttömyysaste edelleen kasvoi ollen vuoden lopussa 16,2 prosenttia. Vuoden 2015 huhtikuun tilaston perusteella työttömyysaste on parantunut, ollen 12,8 prosenttia. Vuoden 2014 kunnallisveron tilitykset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattua noin 6,9 prosenttia. Valtaosa (4,9 %) tästä kasvusta selittyi 1,0 prosenttiyksikön tuloveroprosentin korotuksella. Oriveden kaupungin kokonaisverokertymä kasvoi edellisvuodesta noin 7,9 prosenttia. Osuus yhteisöveron tuotosta lisääntyi 14,3 prosenttia ja kiinteistöverot 16,6 prosenttia. Vuoden 2015 tammi-toukokuun kunnallisveron tilitykset ovat edellisvuoteen verrattuna lisääntyneet 4,5 prosenttia, tästä 0,75 prosenttiyksikön korotuksen vaikutus on 3,5 prosenttia.

5 5 Vuoden 2016 talousarvion ja suunnitelman verotuloihin ei ole laskettu korotusta vuoden 2015 tasoon. Näiden perusteiden mukaan arvioitu verotulojen kehitys noudattelee Suomen Kuntaliiton ennusteita Oriveden kaupungin veropohjasta sekä vuoden 2015 verotilitysten perusteella tehtyjä ennusteita, jotka ovat hieman Kuntaliiton kertymäennusteita pienemmät. Verotulojen ennakoitu kehitys taloussuunnitelmakaudella on seuraava: VEROTULOT (1 000 t ) TP TP TA ETP TA TS TS Kunnallisvero Muutos % 4,2 6,9 1,7-1,3 5,1 0,5 2,3 Yhteisövero Muutos % -11,6 14,3-10,2 27,7 3,8 0,0 3,7 Kiinteistövero Muutos % 9,4 16,6 27,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä Muutos Muutos % 3,8 7,9 3,0 0,0 4,6 0,4 2,2 Valtionosuuden kehitys arvioidaan käytettävissä olevin tiedoin seuraavaksi: VALTIONOSUUDET (1 000 t ) ETP ETP TS ETP TS TS TS Peruspalv. vos Muutos % 3,7 0,2-8,2 0,1-2,4-7,9-4,1 Ylläpitäjäjärj. vos Muutos % -0,6-9,0 19,0-28,8-26,5 0,0-4,0 Yhteensä Muutos Muutos % 4,0 6,6-9,7 2,2-0,7-8,3-4,1 Oriveden kaupungin valtionosuuteen vuodelle 2016 on arvioitu lisäyksenä muutokset asukasluvussa ja koulujen oppilasmäärissä. Vähennyksenä on huomioitu vuoden 2015 alusta voimaan tulleen valtionosuuslain mukainen peruspalvelujen valtionosuuden vähennys, mikä Orivedellä vuonna 2016 lisääntyy 50 eurolla/asukas vuoden 2015 tasosta. Vähennyksen lisäys edellisvuoden tasosta on noin 0,5 milj. euroa ja valtionosuuden kokonaisvähennys vuoden 2014 tasoon verrattuna vuosina on noin 3,1 milj. euroa. Tämä muutos aiheuttaa siis merkittävän muutoksen ja vähennyksen Oriveden kaupungin tulopohjaan kyseisinä vuosina.

6 6 3. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Talousarviotekstit laaditaan yhtenevän käytännön mukaisesti tulosalueittain pohjille, jotka löytyvät osoitteesta: O:\hallintopalvelut\talousarviot\2016\ Toiminnan vastuuhenkilö Jokaisen palvelukeskuksen/tulosalueen osalta tekstiosan alkuun mainintaan tili- ja vastuuvelvollisen viranhaltijan virkanimike ja nimi Käyttötalous Taloushallinnon talousarviosovellukseen on siirretty kustannuspaikoittain edellisen vuoden talousarviossa hyväksytyt luvut. Palvelukeskusten tulee edellisten vuosien tapaan tallentaa itse tiedot taloushallinnon järjestelmään heille annetuilla budjettitunnuksillaan. Talousarviotiedot annetaan pyöristettyinä alaspäin lähimpään 10 euroon. Käytettävä osasto- ja kustannuspaikkakartta on A Vuokrat/vastikkeet sekä tilojen vuokraaminen Tilapalvelun sisäiset vuokrat Tilapalvelut ilmoittaa palvelukeskuksille vuoden 2016 sisäiset veloitukset siivous-, ruoka- ja kiinteistöhoitopalveluille ennen talousarvion laadintaa, viimeistään mennessä. Ilmoitettua vuokratasoa voidaan soveltaa myös suunnitelmavuosiin Tilapalvelujen sisäiset vuokrat on huomioitu talousarvioraamiin vuoden 2015 tasolla. Tilapalvelun ilmoittamat sisäiset menot (ja tilapalvelun osalta tulot) tulee palvelukeskusten kirjata sisäisinä määrärahoina talousarvioon. Tilapalvelun muilta palvelukeskuksilta perimien sisäisten ylläpito- ja pääomavuokrien taso tulee olla enintään vuoden 2015 tasolla, ellei kiinteistöön kohdistu sellaisia peruskorjauksia, jotka nostavat kiinteistöstä kirjattavien poistojen määrää. Korotuksista tulee erikseen neuvotella kiinteistöä käyttävän palvelukeskuksen kanssa. Tilojen vuokraaminen Palvelukeskukset voivat vuokrata toimitiloja kaupungin organisaation ulkopuolelta vain, mikäli vuokrauksesta on etukäteen käyty neuvottelut tilapalvelun ja talousjohdon kanssa, ja että vuokraukseen on määrärahavaraus talousarviossa Palkat Virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa asti ja palkkojen muutoksiin vuonna 2016 varaudutaan 0,5 %:n korotuksella, mikäli sopijajärjestöt palkankorotuksia sopivat maksettavaksi. Palvelukeskuksiin toimitettu palkkaliite on laskettu siten, että siinä on huomioitu tulevat korotukset sekä edellä mainittu varaus vuoden 2016 mahdolliseen korotukseen. Taloussuunnitelmavuosien raamiin on laskettu palkankorotusvarat samoin 0,5 %:n korotuksiin. Palkanlaskenta toimittaa palvelukeskuksiin henkilöstön palkoista palkkaliitteen, johon on laskettu ao. korotus ja henkilösivukulut uusin perustein.

7 Henkilösivukulut Palkkoihin liittyvät henkilösivukuluprosentit ovat seuraavat: * sairausvakuutusmaksu 2,14 % (2,15 %) * työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksut 3,53 % (3,65 %) * eläkevakuutusmaksu/palkkaperusteinen (KuEL) 17,20 % (17,05 %) * opettajien eläkevakuutusmaksu (VaEL) 20,51 % (19,00 %) KuEL:n eläkemenoperusteinen maksu ja Varhe-maksu varataan Kuntien eläkevakuutuksen ohjeistuksen mukaan seuraavasti: Tili 4101 KuEL/eläkemenoper. Vuosi 2016 edellisen vuoden meno*0,97 Vuosi 2017 edellisen vuoden meno*0,95 Vuosi 2018 edellisen vuoden meno*1,00 Tili 4102 Varhe-maksu Vuosi 2016 edellisen vuoden meno*1,02 Vuosi 2017 edellisen vuoden meno*1,13 Vuosi 2018 edellisen vuoden meno*1, Muut menot Muihin menoihin ei saa tehdä korotuksia, ellei menonlisäystä ole erikseen raamin laatimisen yhteydessä hyväksytty Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kustannukset tulee kirjata palvelukeskuksittain yhteen kohtaan hallinnon menoiksi. Menettelyllä yksinkertaistetaan työterveyshuollon korvaushakemuksen laadintaprosessia Poistot Poistot kirjataan talouspalveluissa, joten niitä ei tarvitse käsitellä palvelukeskuksissa Maksut ja taksat Maksujen ja taksojen tarkistaminen toteutetaan vähintään talouden tasapainotussopimuksen mukaan. 4. TALOUSARVIORAAMI Talousarvioraamissa on huomioitu talouden tasapainotussopimuksen ja sen tarkistuksen mukaiset tulojen lisäykset ja menojen vähennykset lautakunnittain. Erikoissairaanhoidon hintojen korotukseen/palvelutarpeen lisääntymiseen on talousarvioraamissa varauduttu 0,8 milj. euron lisäyksellä vuoden 2015 tilaukseen verrattuna. Korotuksen suuruudesta on sovittu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa käydyissä neuvotteluissa. Suurin lisäys on Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alueen menoihin varautumisessa, joihin on lisätty 0,95 milj. euroa vuoden 2015 tilaukseen verrattuna. Rahoitustuottoihin ja kuluihin on laskettu 0,5 prosentin varaus korkotason mahdolliseen nousuun vuoden 2015 kesäkuun korkotasosta sekä lisäksi varauduttu taloussuunnitelman mukaiseen lainakannan kasvun tuomaan korkolisäykseen.

8 8 Käyttötalouden lautakuntakohtainen toimintakate eli nettomenoraami vuodelle 2016 on tällöin: muut. % euroa TA 2015 TA 2016 Kaupunginhallitus , Lasten ja nuorten ltk , Elämänlaatultk , Tekninen lautakunta , Ympäristölautakunta , Toimintakatteet yhteensä , Vuoden 2016 talousarvioraamin muutos vuoden 2015 tilinpäätöksessä toteutuvaksi arvioituun toimintakatteeseen, - 54,5 milj. euroa, verrattuna on 2,9 %. Alla olevalla nettoraamilla sekä edellä arvioiduilla korotetuilla tuloperusteilla vuoden 2016 talousarvioraami osoittaa alijäämää koko taloussuunnitelmakauden. Talousarvioraamin mukainen tulosennuste on seuraava: TA 2015 ETP 2015 TA 2016 ta % TA 2017 % TA 2018 % Toimintakatteet yhteensä , , ,0 Verotulot , , ,2 Valtionosuudet , , ,1 Rahoitustuotot ja -kulut , , ,3 VUOSIKATE , , ,4 Poistot+satunn.kulut , , ,0 TILIKAUDEN TULOS , , ,5 Lainojen lyhennyksiin ja investointien rahoittamiseen vuonna 2016 jää noin 0,5 milj. euroa, taloussuunnitteluvuosina rahoitusta ei jää, koska vuosikate on negatiivinen. Vuosina 2017 ja 2018 kaikki investoinnit ja lainanlyhennykset tulee siis rahoittaa uutta lainaa ottamalla tai omaisuutta myymällä. Koska talousarvioraami on merkittävästi alijäämäinen, niin Oriveden kaupungin talouden tasapainottamistoimenpiteiden laatimista jatketaan erillisenä toimenpiteenä vuoden 2015 talousarvion laadinnan rinnalla. Tasapainottamistoimenpiteet huomioidaan vuoden 2015 talousarvioon. Kaupunginjohtaja ja talousjohtaja voivat lisäksi antaa muitakin talousarvioraamiin liittyviä tarkennuksia talousarvion laadinnan aikana. Investointiosa laaditaan vuosien taloussuunnitelmassa vahvistetun investointisuunnitelman pohjalta. Välttämättömien uusien investointien yksilöidyt ja perustellut esitykset tulee toimittaa viranhaltijaesityksinä mennessä tekniselle johtajalle ja talousjohtajalle. Investointiosan laatimista voidaan tarkentaa myöhemmin annettavilla ohjeilla. Orivedellä Juha Kuusisto kaupunginjohtaja