TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN OHJEET VUOSILLE

Transkriptio

1 SUONENJOEN KAUPUNKI Hallinnon ja talouden palvelualue KIRJE Toimialat TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN OHJEET VUOSILLE Talousarvion ja suunnitelman rakenne Kuntalain 110 pykälän mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Tilinpäätös 2018 Taloudellisesti vuosi 2018 oli Suonenjoella onnistunut. Kaupungin vuosikate on pysynyt jo viisi peräkkäistä vuotta noin +3,0 milj. eurossa tai sen yli. Tämä on mahdollistanut maltillisten investointien toteuttamisen tulorahoituksen turvin. Kaupungin velkaantuminen taittui jo vuoden 2015 aikana ja maltillinen investointitaso ja kulutason hillintä taittoivat kaupungin velkaantumista entisestään. Vuosien aikana ei ole nostettu lainkaan pitkäaikaista lainaa. Velkoja on pystytty lyhentämään kolmessa vuodessa yhteensä yli 10,0 milj. eurolla. Toimintakate (nettomenot) kasvoi vuoden 2018 osalta noin +2,4 milj. eurolla (+5,6%). Talousarviossa pysymistä tuki edellisvuosien erinomaiset tulokset, 1

2 mitkä mahdollistivat toimintakatteen keskimääräistä kovemman kasvun vuoden 2018 osalta. Kulujen kasvu oli kunta-alan keskiarvo kovempaa ja ylijäämäiseen tulokseen erityisesti vaikuttivat aikaisempien vuosien erinomaisten tulosten lisäksi, perusterveydenhuollon maltillinen kulurakenteen kasvu ja poistotason pieneneminen. On kuitenkin nähtävissä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kehityksessä on kokonaisuudessaan tapahtunut pitkäjänteisempää ja rakenteellista uudistumista, mikä ohjaa myös hallitusti sote-palvelujen kulukehitystä. Veroperusteinen rahoitus (verot ja valtionosuudet) leikkaantui vuonna 2018 yli - 0,5 milj. eurolla ja vuodelle 2019 veroperusteisen rahoituksen odotetaan kasvavan liki +1,0 milj. eurolla. Alkuvuoden verotilitykset eivät kuitenkaan tue tätä arviota. Näin ollen kulurakenteen kehitys määrittää pitkälti talouden terveenä pitämisen mahdollisuudet tulevaisuudessa. Suonenjoen kaupungin vuoden 2018 tulos on ylijäämäinen +0,6 milj. euroa, mikä tarkoittaa kumulatiivisen ylijäämän nousemista noin 7,5 milj. euroon. Suonenjoen kaupungin talous on alijäämien osalta tasapainossa. Suonenjoen kaupungin ylijäämäinen talous antaa liikkumavaraa kaupungin kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen. Tulevien vuosien suurin yksittäinen investointikohde tulee olemaa uuden uimahallin ja liikuntasalin urakka. Hankkeen toteuttaminen edellyttää pidättäytymistä muista isoista investoinneista ja tulopohjan vakautta rahoituskuluista selviytyäkseen. Kaupunkikonsernin näkökulmasta myös konsernin talous koheni kokonaisuudessaan edellisvuodesta. Talouden tasapainottaminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan Suonenjoen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman vuosille Tasapainottamisohjelman laadintaan osallistui kaupunginhallituksen nimeämä työryhmä, jossa oli edustus jokaisesta valtuustoryhmästä. Lisäksi työryhmässä oli mukana henkilöstöjärjestöjen valitsema edustaja. Työryhmän sihteerinä toimi kaupunginjohtaja. Toimenpide-ehdotusten joukosta toimikunta kokosi konkreettiset toimenpiteet, joiden toimenpanoon voitiin ryhtyä mahdollisimmin etupainotteisesti ja joiden vaikuttavuus on arvioitu talouden tasapainottamisen näkökulmasta tarpeelliseksi. Tasapainottamis toimenpiteiden keskiössä ovat mm. vanhuspalvelujen rakenteelliset uudistukset ja tehostetun palveluasumisen ostopalvelupaikkojen vähentäminen kohti valtakunnan suositusten mukaista tasoa, kaupungin perimien taksojen ja maksujen korottamiset, kaupungin myöntämien vapaaehtoisten avustusten karsinta, investointien kriittinen tarkastelu ja tietoinen rajaaminen alle vuosikatteen. Lisäksi tasapainottamisohjelmassa korostetaan kiinteistöjen tehokkaampaa käyttöä ja tarpeettomista kiinteistöistä luopumista jo tehtyjen linjausten mukaisesti sekä rakenteellisten uudistusten jatkamista ja niihin vaadittavien lisäselvitysten aloittamista. 2

3 Taloutta on myös tasapainotettu kiinteistöveron korotuksin, joiden myötä kaupungin kiinteistöverojen tuotto kasvoin noin euroa. Tasapainotettu talous mahdollisti kunnallisveroprosentin maltillisen alentamisen vuodelle Tasapainottamisohjelman toimenpiteillä arvioitiin olevan noin 0,4 milj. euron (ml. kiinteistöverojen korotukset) taloutta tasapainottava vaikutus jo vuodesta 2016 alkaen. Sopeuttamistoimenpiteiden vaikutuksen arvioidaan olevan vieläkin suurempia tulevina vuosina, jos kiinteistöihin kohdistuvissa toimenpiteissä löydetään oikeat ja kustannustasoa alentavat ratkaisut ja hallintorakenteita pystytään tiivistämään mahdollisen maakuntauudistuksen myötä. Hyväksytyn tasapainottamisohjelman toteuttaminen luo hyvät edellytykset kaupungin talouden pitämiseksi tasapainossa myös tulevaisuudessa. Maltillinen investointitaso ja vuoden 2015 lisäpoistot hillitsivät poistotason kasvua jo vuodelle Näin luotiin mahdollisuus ylijäämäisten tilinpäätösten tekemiseen myös lähivuosina. Kaupungin vuosikate on pysynyt jo viisi peräkkäistä vuotta noin +3,0 milj. eurossa tai sen yli. Tämä on mahdollistanut maltillisten investointien toteuttamisen tulorahoituksen turvin. Kaupungin velkaantuminen taittui jo vuoden 2015 aikana ja maltillinen investointitaso ja kulutason hillintä taittoivat kaupungin velkaantumista entisestään. Vuosien aikana ei ole nostettu lainkaan pitkäaikaista lainaa. Velkoja on pystytty lyhentämään kolmessa vuodessa yhteensä yli 10,0 milj. eurolla. Tulevien vuosien suurin yksittäinen investointikohde tullee olemaan monitoimihallin rakentaminen. Hankkeen toteuttaminen edellyttää pidättäytymistä muista isoista investoinneista ja tulopohjan vakautta lainanhoitokuluista selviytyäkseen. Toimintakate kasvoi vuoden 2018 osalta noin +2,4 milj. eurolla (+5,6%). Talousarviossa pysymistä tuki edellisvuosien erinomaiset tulokset, mitkä mahdollistivat 3

4 toimintakatteen keskimääräistä kovemman kasvun vuoden 2018 osalta. Erityisesti erikoissairaanhoidon kustannustason arvioitu kehitys ja oman palvelutuotannon kustannustason ennakoitua suurempi kasvu luovat paineen vuoden 2019 talousarviossa pysymiselle. Arvio tulevasta kehityksestä Jatkossakin kaupungin toimintoja tulee sopeuttaa tulopohjan kasvuun nähden. On tiedostettava, että veroperusteinen rahoitus (verot ja valtionosuudet) leikkaantui vuonna 2018 yli -0,5 milj. eurolla ja vuodelle 2019 veroperusteisen rahoituksen odotetaan kasvavan liki 1,0 milj. eurolla. Alkuvuoden verotilitykset eivät kuitenkaan tue tätä arviota. Näin ollen kulurakenteen kehitys määrittää pitkälti talouden terveenä pitämisen mahdollisuudet. Rakenteellisissa ja toiminnallisissa uudistuksissa on edettävä hyväksytyn tasapainottamisohjelman mukaisesti suunnitelmakauden loppuun saakka. Myös kuntatalous on suurten muutosten edessä. Arviointi on edelleen hankalaa kaatuneen maakunta- ja sote-uudistus myötä. Paineet sote-palvelujen kehittämisen kasvavat ja erikoissairaanhoidon kustannuskehitys on kovempaa kuin kuntien tulopohjan kasvun arvioidaan olevan. Väestö ikääntyy ja vähenee ennakoitua nopeammin. Kuntien verotulopohja, valtionosuusjärjestelmä, rahoitusriskit sekä kokonaisuuden toimivuus ja hallinta tulevat olemaan lähitulevaisuudessa linjattavia kokonaisuuksia valtakunnan päätöksenteossa. On varauduttava siihen, että ylimenokausi uuteen järjestelmään tulee olemaan haasteellinen. Kasvavista menopaineista ja epävarmuudesta johtuen uusien ja pysyväisluonteisten kustannuksia lisäävien toimenpiteiden aloittamista tulee välttää. Kaupungin veroperusteisen rahoituksen kasvu arvioidaan maltilliseksi tulevan kahden vuoden aikana. Noin kahden (2) prosentin vuosittainen kasvu. Tähän tulopohjan kasvuun tulee sopeuttaa myös mahdollinen kulujen kasvu. Vuoden 4

5 2020 osalta tulevaisuus on vielä osittain hämärän peitossa. Talouden epävarmuus ja ennustamattomuus leimaavat kuntataloutta lähivuosina. Väestö ikääntyy, palvelujen tarve kasvaa, palvelut sähköistyvät, kuntien väliset erot tulevat entisestään kasvamaan, kiinteistöt ovat merkittävässä roolissa myös jatkossa kuntien talouden näkökulmasta. Myös rohkeutta tarvitaan positiivisen kuntakuvan luomiseen, elinvoiman kehittämiseen ja palvelurakenteen tarkoituksenmukaiseen panostamiseen. Suonenjoen kaupungin ylijäämäinen talous antaa hivenen liikkumavaraa kaupungin kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen. Liitteenä 1 on Suonenjoen kaupungin talousstrategia kaudelle Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarviossa ja suunnitelmassa on esitettävä selkeät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Toiminnallisten tavoitteiden asettelussa tulee keskittyä tehtäväalueiltaan tärkeimpiin ja merkittävimpiin. Toimialojen tavoitteiden asentaa ohjaa kaupunginvaltuuston hyväksymä Suonenjoen kaupungin uusi kuntastrategia vuosille (Liite 2). Jokaisen toimialan, palvelualueen ja palveluyksikön määrärahojen osalta on pyrittävä selkeästi esittämään ao. kohdan yleisperustelu ja palvelualueittain määrärahojen perustelut. Yleisissä perusteluissa on lyhyesti esitettävä toimialan toiminta-ajatus, toiminnan kehittämistavoitteet talousarviovuodelle ja suunnitelmakaudelle sekä yksityiskohtaisessa määrärahojen perustelussa on perusteltava vain olennaiset muutokset, jotka kohdentuvat määrärahoihin aiemmista vuosista poiketen. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toimialan on myös arvioitava keskeiset suunnitelmakauden ( ) muutokset toiminnassa ja toimintaympäristössä. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvion laadinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteiden asettamisessa ja niiden seurannassa on löydyttävä yhteys kaupungin strategian, talousarvion ja tilinpäätöksen välillä. Eli asetettujen tavoitteiden toteutumista on seurattava sisäisenvalvonnan osavuosiraporteissa ja niiden lopullinen toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Tavoitteiden ja mittareiden valinta toteutetaan siten, että taulukkomuotona käytetään talousarvion 2019 toiminnallisten tavoitteiden toteuttamistaulukoita, joissa näkyy tilinpäätöksen 2018 luvut ja vuoden 2019 talousarvioluvut sekä 2020 suunnitellut luvut. Taulukkoon varataan erikseen tilat määrällisille tavoitteille (kysyntä- ja laajuustiedot) ja laadullisille (arviointokriteerit) tavoitteille. Tavoitetta asetettaessa on tärkeä muistaa, että tavoitteen sisältö, merkitys ja seuraamistapa täytyy ilmetä talousarviosta. Tavoitteiden todentamiseen tarvitaan sopivia mittareita, mutta toteutumista voidaan arvioida myös sanallisesti. Tavoitteiden pitää olla myös ymmärrettäviä siten, että päätöksenteossa kaikki 5

6 osapuolet ymmärtävät tavoitteet samalla tavalla. Toimialoilla täytyy olla mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen eli tavoitteen tulee olla realistinen. Taloudellisuus ja tuottavuustavoitteiden osalta tärkeää on suoritteiden ja tuotteiden yksikkökustannusten sekä suoritemäärien/tuotannontekijämäärien selvittäminen. Myös vertailutiedot tulee olla selvästi esitettynä. Toimialojen tulee lisätä yksikkökustannustietoja talousarvioon ja jatkossa myös toimintakertomukseen. Vuoden 2020 talousarvio ja raami Budjetin vastuuhenkilöt tekevät vuoden 2020 talousarvion LTK- sarakkeeseen ProEconomica Web-budjetointiliittymällä. Budjetointiin liittyvä ohjelmistokoulutus järjestetään , jonka jälkeen talouspalvelut antavat tarkemmat ohjeet ohjelmiston käytöstä. Sisäiset kustannuserät siirretään vuoden 2018 tilinpäätöslukujen perusteella valmiiksi kustannuspaikoille. Sisäisiin eriin ei saa tehdä muutoksia, tarvittavat muutokset tehdään talouspalvelujen / kirjanpidon toimesta keskitetysti. Määrärahat esitetään talousarviovuonna 100 euron tarkkuudella. Palkkaliitteen palkat ja niiden sivukulut pyöristetään myös pyydettyyn 100 euron tarkkuuteen. Talouspalveluista tullaan lähettämään sähköpostitse Excel - taloussuunnittelulomake, joka jokaisen toimialan tulee täyttää kaikista toimialan alaisista tehtävistä talousarvioesityksen tekemisen yhteydessä. Saman toimialan alaisuudessa voi olla useita tehtäväkokonaisuuksia. Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2020 nettomääräiset talousarvioraamit. Liite 3 KH:n päätös ja liite 4 toimialojen nettoraami. Toimialojen nettoraamissa ilmenee toimielimittäin talousarvion raamit sijoitettuna tuloslaskelmakaavaan. Raamit sitovat toimialoja talousarvioesityksiä laadittaessa. Esitykset tulee laatia niin, että kaupungin lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan. Lautakuntien esitykset tulee viranhaltijoiden toimesta esittää enintään annetun raamin suuruisia ja esittää tarvittaessa tehtävät ja toimenpiteet joko raamiin pääsemiseksi tai raamin ulkopuolelle jäävistä tehtäväkokonaisuksista. Henkilöstömenot Henkilöstömenojen budjetoinnin pohjana on nykyinen henkilöstö ja henkilöstöjaoksen vahvistamat toimialakohtaiset henkilöstösuunnitelmat ja myönnetyt määräaikaiset täyttöluvat. Neuvottelutuloksen mukaan kunta-alan sopimuskausi on Vuoden 2020 osalta ei ole tietoa kunta-alan palkkaratkaisusta ja mahdollisista palkkojen tarkistamisista. Palkkausmäärärahojen tarkistamista varten palkanlaskennassa tulostetaan vuoden 2019 palkkatietojen pohjalta vuosipalkat lomarahoineen. Palkkahallinnon toimesta tehdään leikattujen lomarahojen palauttamisen lisäksi keskitetty 6

7 +1,2 prosentin korotus vuoden 2020 palkkojen budjetointia varten. Keskitetty palkkasummien ns. tekninen syöttö vuoden 2019 palkkatietojen perusteella tehdään talouspalvelujen toimesta. Toimialojen keskeinen tehtävä on palkkatietojen tarkistaminen ja muutosten tekeminen. Mahdolliset rakenteellisesta muutoksesta johtuvat henkilöstön lisäykset ja/tai vähennykset tulee ottaa huomioon toimialojen talousarvio esityksissä. Palkkaliite valmistuu toimialojen käyttöön syyskuun alussa. Julkisen hallinnon lomarahojen leikkaus päättyy vuoteen Toimialojen tulee kiinnittää erityistä huomiota sijaismäärärahojen todenmukaiseen budjetoimiseen. Sosiaalivakuutusmaksuja budjetoitaessa voidaan käyttää seuraavia lukuja: - Sairasvakuutus maksu 1,320 % - Työttömyysvakuutus maksu 2,050 % - Tapaturmavakuutus maksu 0,800 % - Muut sosiaalivakuutus maksut 0,040 % - Palkkaperusteinen KuEl-maksu 16,85 % - VaEL- maksu 16,50 % Mahdollinen eläkemenoperusteinen maksu budjetoidaan talouspalvelujen toimesta keskitetysti. Eläkemenoperusteisen maksun suuruuteen ei vaikuta vuoden 2020 palkkamenot ja niinpä ne tullaan budjetoimaan asianomaisille tehtäväalueille Kuntien eläkevakuutuksen antamien tietojen pohjalta. Vuoden 2020 eläkemenoperusteisen maksun euromäärän ennakoidaan pysyvän vuoden 2019 tasolla. Varhe-maksun on poistunut vuoden 2019 ja sen korvaa uusi jäsenyhteisökohtaisesti vaihteleva työeläkevakuutusmaksu, joka peritään osana palkkaperusteista maksua. Tilipuitteet Tilipuitteet ovat voimaan astuneen toimialarakenteen mukaiset. Jos toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia, uudet kustannuspaikat pitää avata talousarvion laadinnan yhteydessä. Talousarvion laadinnassa kiinnitetään huomiota ulkoisten erien budjetointiin. Sisäisten erien budjetoinnista vastaa kirjanpito. Investoinnit Toimialojen tulee esittää erikseen investointiosan hankkeet sekä talousarviovuodelle että suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. Investointiosassa esitetään investointihankkeen kokonaiskustannusarvio. Alle euron käyttöomaisuushankinnat budjetoidaan käyttötalouspuolelle ja yli euron hankinnat tulevat budjetoiduksi investointiosaan. Yli euron hankkeista tehdään vuosittain poistosuunnitelman mukaiset poistot ohjeiden mukaisesti. Investointiosassa käsitellään ainoastaan aktivoitavat hankintamenot. Teknisen lautakunnan investointimenojen nettoraamiksi vuodelle 2020 esitetään taloussuunnitelman mukaista 2,0 milj. euron nettoraamia, ilman uuden liikunta- ja uimahallin investointimenoa. 7

8 Suunnitelma vuosien investointiohjelmassa tulee pyrkiä enintään vuosikatetta vastaavaan investointitasoon. Tämä tarkoittaa enintään 2,5 milj. euron investointitasoa vuosittain. Ict-hankintojen etukäteissuunnittelu toimialoilla on edellytys hankintojen toteuttamiselle, joka tehdään yhteistyössä ict-keskuksen kanssa. Alle euron ict-hankinnat tullaan suorittamaan keskitetysti ict-keskuksen toimesta. Toimialojen tulee budjetin yhteydessä tehdä esityksensä mahdollisista ict-hankintojen tarpeista toimialajohtajien kautta ict-keskukseen. Ohjeet taloussuunnitteluohjelmiston käyttöön löytyy intranetistä, kohdasta taloushallinnolliset ohjeet => Web-budjetointi käyttäjille. Talouspalvelut opastavat budjetin valmistelussa. Lautakuntien tulee toimittaa pöytäkirjanote hyväksymästään talousarvioehdotuksesta sekä talousarvion Excel - taloussuunnittelulomake sähköisesti talouspalveluihin viimeistään Alustava aikataulu Kaupunginhallitus antaa raamin Talouspalvelujen tarkennettu laadintaohje Toimialojen käsittelyt ja palautus talouspalveluihin Veropäätökset valtuustossa Talousarvio esitys hallitukselle valmis Kaupunginhallituksen 1.käsittely Kaupunginhallituksen 1.käsittely Kaupunginhallituksen 2.käsittely Kaupunginvaltuuston käsittely Suonenjoella Juha Piiroinen Juha Piiroinen kaupunginjohtaja LIITTEET Liite 1: Talousstrategia suunnitelmakaudelle Liite 2: Suonenjoen kaupungin strategia vuosille Liite 3: KH:n päätös vuoden 2020 talousarvion raamien hyväksymisestä Liite 4: Toimialojen nettoraami 8