KIRJE TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN OHJEET VUOSILLE

Transkriptio

1 SUONENJOEN KAUPUNKI Taloustoimisto KIRJE Lautakunnat TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN OHJEET VUOSILLE Talousarvion ja suunnitelman rakenne Kuntalain 65 pykälän mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Tilinpäätös 2013 ja vuosien menokehitys Suonenjoen kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös muodostui yli 0,90 milj. euroa alijäämäiseksi. Taseessa olevan kattamattoman alijäämän määrä kasvoi 4,1 milj. eurosta (-553 euroa/asukas) aina 5,1 milj. euroon (-685 euroa / asukas). Toimintakulut kasvoivat vuodentakaisesta liki 0,5 milj. euroa (+1 %) ja myös nettomenot kasvoivat vuodentakaisesta yli 0,9 milj. euroa (+2,2 %). Vuodesta 2009 vuoteen 2013 nettomenot ovat Suonenjoella kasvaneet keskimäärin noin +1,7 milj. euroa / vuosi (+4 %) ja verotulojen ja valtionosuuksien yhteiskertymä on kasvanut keskimäärin +0,6 milj. euroa / vuosi (+3,0 %). Jo nyt tiedossa olevien päätösten mukaan valtionosuudet tulevat jatkossa kehittymään kunnissa heikommin ja niiden määrään tulevat kohdentumaan valtion säästö- 1

2 toimenpiteiden vaikutukset. Vuosina valtionosuuksien vuosimuutoksen arvioidaan jäävän Suonenjoen kaupungin osalta jopa negatiiviseksi. Valtionosuudet leikkautuvat liki euroa vuodelle 2015, jonka jälkeen valtionosuuksien arvioidaan pysyvän vuoden 2015 tasolla suunnitelmakauden ajan. Tulopohjan kasvun hidastuminen vaikuttaa myös tulevien investointien toteuttamiseen ja niiden rahoituksessa joudutaan turvautumaan entistä enemmän velkarahoitukseen. Suonenjoen kaupungin korollinen vieraspääoma oli tilinpäätöksessä 2013 noin 31,9 milj. euroa (n euroa/asukas) ja vuosien investointitarpeet ovat suunnitelmien mukaan yhteensä yli 30,0 milj. euroa nykyisten hinta-arvioiden perusteella. Talouden tasapainottaminen Kiristyneen taloustilanteen johdosta lautakuntien tulee pyrkiä menokehityksen hillitsemiseen ja pysyväisluontoisten säästöjen aikaansaamiseen. Kuntatalous tulee kiristymään vuosina 2015 ja 2016 tulopohjan hitaamman kasvun johdosta, joten uusien, menoja lisäävien toimien aloittamisesta on syytä pidättäytyä. Hallintokuntia edellytetään säästöjen aikaansaamiseen niin hankintojen kuin myös henkilöstökulujen suhteen. Tasapainottamisohjelman tavoitteena on tasapainoinen kuntatalous ja taseeseen kertyneiden alijäämien kattaminen. Alijäämän kattaminen Valtion kunnille asettamana taloudellisena tavoitteena on ehdoton tasapainovaatimus, jolloin kunnan asukkaille voidaan turvata lainsäädännön edellyttämät palvelut myös jatkossa. Vuosien ensisijainen tavoite on alijäämien muodostumisen ehkäiseminen niin, että uutta alijäämää ei suunnitelmakaudella synny. Tavoitearvoksi asetetaan vuoden 2010 tilinpäätöksen alle 300 euroa / asukas, jonka tasoa alhaisemmaksi päästään tasapainotuskauden lopussa. Suunnitelmakauden laskelmat osoittavat, että vuonna 2016 taseeseen kertyneitä alijäämiä olisi edelleen noin 2,5 milj. euroa eli noin 320 euroa per asukas. Kumulatiivista, kattamatonta alijäämää on suunnitelmavuosina siitäkin huolimatta, että vesihuollon yhtiöittämisen omaisuusjärjestelyt synnyttävät vuoden 2014 tilinpäätökseen 3,0 milj. euron satunnaisen myyntivoiton ja mahdollisuuden merkittävästi ylijäämäiseen tilinpäätökseen. Toimenpide on kuitenkin kertaluontoinen eikä millään tavoin ratkaise kaupungin kestämätöntä käyttötalouden epätasapainoa. Järjestelyillä ei myöskään ole vaikutusta kaupungin rahoitustilanteeseen. Vuosikate Kertyneen alijäämän kattamiseksi suunnitelmakaudella vuosikatteen tulee ylittää suunnitelman mukaiset poistot. Kertyneiden alijäämien kattaminen vuoteen 2016 mennessä edellyttäisi miltei miljoona euroa korkeampaa vuosikatetta per vuosi. Nykyisellä kulurakenteella ja verotulojen ennakoidulla kehityksellä tähän ei tulla pääsemään. Päivitetyn talousstrategian mukaan tähän ei päästä yhtenäkään vuonna. 2

3 Talousstrategia lähtee siitä, että alijäämien syntyminen ehkäistään vuosina Se merkitsee kuitenkin merkittäviä muutoksia käyttötalouden kulurakenteessa ja edellyttää sellaisia päätöksiä, joilla on pysyvä vaikutus kaupungin tulojen ja menojen tasapainoon. Lainanhoitokate Tavoitteena on lainanhoitokatteen riittävyys. Tulevista investointitarpeista johtuen vuosikatteen tulee vähintään riittää vuosittaisten lainojen lyhennysten sekä ainakin osittain investointimenojen kattamiseen. Vuoden 2014 investointitaso on niin korkea, että tulorahoitustavoite on mahdoton. Vuosien investointien pitäminen suunnitelman mukaisesti erittäin rajattuina, ratkaisee tulorahoituksen riittävyyden ja mahdollisuuden katkaista velkaantumisen kasvu. Toimintakate Talouden tasapainottamisen keskeinen tavoite on tulojen ja kulujen kasvun saaminen pidemmällä aikavälillä samalle uralle ja rakenteellisen epätasapainon korjaaminen. Tämä edellyttää ehdottomasti toimintakatteen vuosittaisen kasvun rajaamista suunnitelmakaudella yhden prosentin tuntumaan. Kaupunginvaltuuston päättämän talouden tasapainotusohjelman toimenpiteistä pääosa on toteutettu tai toteutumassa aikataulun mukaisesti. Keskeisiä tasapainotusohjelman kohtia ovat mm. vesihuollon uudelleenorganisointi, joka toteutuu , kun Suonenjoen Vesi Oy aloittaa toimintansa. Yhtenäiskoulun suunnittelu on meneillään ja Kaatron koulukeskuksen rakentaminen alkaa. Maksujen ja taksojen tasoa on tarkistettu siltä osin, kun ne ovat kaupungin itsensä päätettävissä. Tulopohjan vahvistamiseen tähtäävät veroprosentin korotukset on tehty. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kustannusten kasvun hillitsemisessä ei ole onnistuttu. Kokonaisvaltaiseen kustannusrakenteen kehittämiseen haetaan rakenteellisia ratkaisuja ja toteutetaan tehtävien uudelleen organisointia. Tavoitteeseen pääsemiseksi kaupunginhallitus on perustanut organisaatiotoimikunnan, jonka tehtävänä on hakea pysyviä toiminnallisia ratkaisuja arvioimalla lautakuntien organisaatiorakenteen muutoksen tarve, kaupunkistrategian edellyttämä palvelujen taso sekä mahdollisella muutoksella saavutettavat toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt. Lisäksi kaupunginhallitukselle esitetään päätettäväksi henkilöstömenoihin vaikuttavia toimenpiteitä. Koko kaupungin kattavana tavoitteena on 25 pysyväisluontoisen (sis. vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön) henkilötyövuoden vähentäminen vuoden 2013 tasosta vuoteen 2016 mennessä eläkepoistumaa hyödyntäen. Toimenpiteistä kaupunginhallitus tekee erilliset päätökset. Valtuuston hyväksymässä tasapainottamisohjelmassa olevat keskeiset toimenpiteet liittyvät seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Aktiivinen elinkeinopolitiikka Panostaminen kaupungin vetovoimaisuuden lisäämiseen Uusia, pysyviä menoja lisääviä palveluja ei käynnistetä 3

4 Henkilöstömenoja karsitaan toimintaa sopeuttamalla ja luonnollisen eläkepoistuman kautta Taksojen ja maksujen tarkistaminen Keskimääräisten investointimenojen rajaaminen Talouden tasapainoon pääsemiseksi hallintokuntien tulee konkretisoida euromääräisesti ne toimenpiteet, joita kaupunginhallituksen asettamaan vuoden 2015 talousarvion nettoraamiin pääseminen edellyttää jo ensi vuoden osalta. Eli hallintokuntien tulee konkreettisesti esittää kaupunginhallitukselle ne vaihtoehdot, jotka liittyvät niin taksojen korottamiseen kuin palvelutasoon, joilla vuoden 2015 nettoraamiin pääseminen olisi mahdollista. Liitteenä 1 on Suonenjoen kaupungin talousstrategia suunnitelmakaudelle Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarviossa ja suunnitelmassa on esitettävä selkeät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Toiminnallisten tavoitteiden asettelussa tulee keskittyä tehtäväalueiltaan tärkeimpiin ja merkittävimpiin. Jokaisen lautakunnan, tulosalueen ja tulosyksikön määrärahojen osalta on pyrittävä selkeästi esittämään ao. kohdan yleisperustelu ja tulosyksiköittäin määrärahojen perustelut. Yleisissä perusteluissa on lyhyesti esitettävä lautakunnan/tulosalueen toiminta-ajatus, toiminnan kehittämistavoitteet talousarviovuodelle ja suunnitelmakaudelle sekä yksityiskohtaisessa määrärahojen perustelussa on perusteltava vain olennaiset muutokset, jotka kohdentuvat määrärahoihin aiemmista vuosista poiketen. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Lautakuntien on myös arvioitava keskeiset suunnitelmakauden ( ) muutokset toiminnassa ja toimintaympäristössä. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvion laadinnassa on kiinnetettävä erityistä huomiota tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteiden asettamisessa ja niiden seurannassa on löydyttävä yhteys talousarvion ja tilinpäätöksen välillä. Eli asetettujen tavoitteiden toteutumista on seurattava sisäisenvalvonnan osavuosiraporteissa ja niiden lopullinen toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Tavoitteiden ja mittareiden valinta toteutetaan siten, että taulukkomuotona käytetään talousarvion 2014 toiminnallisten tavoitteiden toteuttamistaulukoita, joissa näkyy tilinpäätöksen 2013 luvut ja vuoden 2014 talousarvioluvut sekä 2015 suunnitellut luvut. Taulukkoon varataan erikseen tilat määrällisille tavoitteille (kysyntä- ja laajuustiedot) ja laadullisille (arviointokriteerit) tavoitteille. Tavoitetta asetettaessa on tärkeä muistaa, että tavoitteen sisältö, merkitys ja seuraamistapa täytyy ilmetä talousarviosta. Tavoitteiden todentamiseen tarvitaan sopivia mittareita, mutta toteutumista voidaan arvioida myös sanallisesti. Tavoitteiden pitää olla myös ymmärrettäviä siten, että päätöksenteossa kaikki osapuolet ymmärtävät tavoitteet samalla tavalla. Lautakunnilla täytyy olla mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen eli tavoitteen tulee olla realistinen. 4

5 Taloudellisuus ja tuottavuustavoitteiden osalta tärkeää on suoritteiden ja tuotteiden yksikkökustannusten sekä suoritemäärien/tuotannontekijämäärien selvittäminen. Myös vertailutiedot tulee olla selvästi esitettynä. Hallintokuntien tulee lisätä yksikkökustannustietoja talousarvioon ja jatkossa myös toimintakertomukseen. Vuoden 2015 talousarvio ja raami Budjetin vastuuhenkilöt tekevät vuoden 2015 talousarvion LTK- sarakkeeseen ProEconomica Web-budjetointiliittymällä. Sisäiset kustannuserät ovat siirretty vuoden 2013 tilinpäätöslukujen perusteella valmiiksi kustannuspaikoille. Sisäisiin eriin ei saa tehdä muutoksia, tarvittavat muutokset tehdään kirjanpidon toimesta keskitetysti. Määrärahat esitetään talousarviovuonna 100 euron tarkkuudella. Palkkaliitteen palkat ja niiden sivukulut pyöristetään myös pyydettyyn 100 euron tarkkuuteen. Taloustoimistosta tullaan lähettämään sähköpostitse exel- taloussuunnittelulomake, joka jokaisen lautakunnan tulee täyttää kaikista lautakunnan alaisista tehtävistä talousarvioesityksen tekemisen yhteydessä. Saman lautakunnan alaisuudessa voi olla useita tehtäväkokonaisuuksia. Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2015 nettomääräiset talousarvioraamit. Liite 2 KH:n päätös ja liite 3 lautakuntien nettoraami. Lautakuntien nettoraamissa ilmenee toimielimittäin talousarvion raamit sijoitettuna tuloslaskelmakaavaan. Raamit sitovat lautakuntia talousarvioesityksiä laadittaessa. Henkilöstömenot Henkilöstömenojen budjetoinnin pohjana on nykyinen henkilöstö. Mahdolliset rakenteellisesta muutoksesta johtuvat henkilöstön lisäykset ja/tai vähennykset tulee ottaa huomioon lautakuntien lausunnoissa. Palkkausmäärärahojen tarkistamista varten palkanlaskennassa tulostetaan elokuun aikana vuoden 2014 palkkatietojen pohjalta vuosipalkat lomarahoineen. Lautakuntien tulee kiinnittää erityistä huomiota sijaismäärärahojen todenmukaiseen budjetoimiseen. Sosiaalivakuutusmaksuja budjetoitaessa voidaan käyttää seuraavia lukuja: - Kansaneläke ja sairasvak. maksu 2,140 % - Työttömyysvakuutus maksu 2,900 % - Tapaturmavakuutus maksu 0,900 % - Muut sosiaalivakuutus maksut 0,040 % - Palkkaperusteinen KuEl-maksu 17,05 % - VaEL- maksu 21,60 % Mahdollinen eläkemenoperusteinen maksu ja ns. varhe-maksu budjetoidaan kirjanpidon toimesta keskitetysti. Eläkemenoperusteisen ja varhemaksun (varhaiseläkemaksu) suuruuteen ei vaikuta vuoden 2015 palkkamenot ja niinpä ne tullaan budjetoimaan asianomaisille tehtäväalueille Kuntien eläkevakuutuksen antamien tietojen pohjalta. Vuoden 2015eläkemenoperusteisen 5

6 maksun euromäärän ennakoidaan nousevan hieman edellisestä vuodesta ja varhe-maksun pysyvän ennallaan. Varhe-maksun suuruus vaihtelee jäsenyhteisöittäin varhaiseläkkeiden alkavuuden mukaan vuosittain. Henkilöstösuunnitelma Tarkastuslautakunnan huomioiden mukainen pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelma tulee laatia osana talouden tasapainottamisohjelmaa. Keskeisiä kysymyksiä ovat henkilöstön mitoitus ja organisointi. Vuoden 2015 virkapaketin yhteyteen hallintokuntien tulee laatia henkilöstösuunnitelma. Lautakuntien esittelijöiden/osastopäälliköiden tulee arvioida vuosien aikainen henkilöstön eläköityminen sekä muut mahdolliset henkilöstörakenteen muutokset tulosalueittain. Mahdollisiin henkilöstörakenteen muutoksiin tulee varautua ja niihin tulee esittää alustava toimenpide-ehdotus. Eli tarvitseeko ko. paikkaa täyttää uudelleen vai voidaanko ko. toimi/virka organisoida jotenkin muutoin. Tavoitteena on henkilöstömäärän kasvun hillitseminen ja kustannustehokkuuden lisääminen. Virkapaketissa on syytä pidättäytyä uusien kustannustasoa lisäävien toimien perustamisesta. Lisäksi virkapakettiesityksissä tulee huomioida hyväksyttyjen talouden tasapainottamisohjelmien toimenpide-ehdotukset. Tilipuitteet Tilipuitteet ovat tässä vaiheessa vuoden 2014 mukaiset. Uusi taloustilastovaatimus tulee muuttamaan tilipuitteita, josta kirjanpito tiedottaa erikseen. Talousarvion laadinnassa kiinnitetään huomiota ulkoisten erien budjetointiin. Sisäisten erien budjetoinnista vastaa kirjanpito. Investoinnit Lautakuntien tulee esittää erikseen investointiosan hankkeet sekä talousarviovuodelle että suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. Investointiosassa esitetään investointihankkeen kokonaiskustannusarvio. Alle euron käyttöomaisuushankinnat budjetoidaan käyttötalouspuolelle ja yli euron hankinnat tulevat budjetoiduksi investointiosaan. Yli euron hankkeista tehdään vuosittain poistosuunnitelman mukaiset poistot ohjeiden mukaisesti. Investointiosassa käsitellään ainoastaan aktivoitavat hankintamenot. Kasvavan velkaantumisen ehkäisemiseksi on investointimenoja pystyttävä alentamaan. Teknisen lautakunnan investointimenojen nettoraamiksi vuodelle 2015 esitetään taloussuunnitelman mukaista n. 1,2 milj. euron nettoraamia. Suunnitelma vuosien investointiohjelmassa tulee pyrkiä enintään vuosikatetta vastaavaan investointitasoon. Atk-hankintojen etukäteissuunnittelu hallintokunnissa on edellytys hankintojen toteuttamiselle, joka tehdään yhteistyössä atk-keskuksen kanssa. Alle euron atk-hankinnat tullaan suorittamaan keskitetysti atk-keskuksen toimesta. Hallintokuntien tulee budjetin yhteydessä tehdä esityksensä mahdollisista atkhankintojen tarpeista osastopäällikön kautta atk-keskukseen. Lauri Änäkkälä 6

7 sekä Tommi Röntynen keräävät koulutoimen tarpeet ja muiden hallintokuntien esitykset kerätään Minna Toivasen toimesta. Atk-hankinnat tullaan budjetoimaan keskitetysti kirjanpidon toimesta talousarvion valmistumisen yhteydessä hallintokuntien tilille 4858 (tietokonelaitteet). Ohjeet taloussuunnitteluohjelmiston käyttöön löytyy intranetistä, kohdasta taloushallinnolliset ohjeet => Web-budjetointi käyttäjille. Tarvittaessa Anne Kuikka tai Merja Malinen opastavat budjetin valmistelussa. Lautakuntien tulee toimittaa pöytäkirjanote hyväksymästään talousarvioehdotuksesta Anne Kuikalle sekä talousarvion exel - taloussuunnittelulomake sähköisesti Merja Maliselle viimeistään Alustava aikataulu Kaupunginhallitus antaa raamin Taloustoimiston tarkennettu laadintaohje Lautakuntien käsittelyt ja palautus taloustoimistoon Talousarvio esitys hallitukselle valmis Virkapakettien käsittely valtuustossa Veropäätökset valtuustossa Kaupunginhallituksen 1.käsittely Kaupunginhallituksen 1.käsittely Kaupunginhallituksen 2.käsittely Kaupunginvaltuuston käsittely Suonenjoella kaupunginjohtaja Juha Piiroinen LIITTEET Talousstrategia suunnitelmakaudelle KH:n päätös vuoden 2015 talousarvion raamien hyväksymisestä Lautakuntien nettoraami 7