VASKILUODON VOIMA OY JA EPV BIOTURVE OY POHJANMAAN MAAKUNNISSA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILUOHJELMA

Transkriptio

1 VASKILUODON VOIMA OY JA EPV BIOTURVE OY POHJANMAAN MAAKUNNISSA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILUOHJELMA Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2015

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1 JOHDANTO... 3 VASKILUODON VOIMA OY:N TURVETUOTANTOALUEET 2 YLEISTÄ VESISTÖT TARKKAILUOHJELMA Käyttötarkkailu Päästötarkkailut Kuormitustarkkailut Pöly- ja melutarkkailut Vaikutustarkkailut Vesistötarkkailu TULOSTEN RAPORTOINTI EPV BIOTURVE OY:N TURVETUOTANTOALUEET 6 YLEISTÄ TUOTANTOALUEKOHTAISET TARKKAILUOHJELMAT... 40

3 1 JOHDANTO 3 Vaskiluodon Voima Oy:llä oli vuoden 2014 lopussa turvetuotannossa tai tuotannon valmisteluvaiheessa 19 Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaa suoaluetta. Turvetuotannon velvoitetarkkailut on toteutettu yhteistarkkailuperiaatteella vuodesta 1993 lähtien. Vuosina tarkkailu on perustunut Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:n laatimaan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (nykyisin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) päivätyllä kirjeellään hyväksymään tarkkailuohjelmaan luvun aikana useiden turvetuotantoalueiden tarkkailujen sisältö on kuitenkin uusien ympäristölupien myötä muuttunut merkittävästi, ja tarkkailuun on liitetty useita uusia tuotantoalueita. Tästä syystä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on kehottanut Vaskiluodon Voima Oy:tä päivittämään yhteistarkkailuohjelman, ja toimittamaan sen hyväksyttäväksi ELYkeskukselle mennessä. EPV Bioturve Oy:llä oli vuoden 2014 lopussa valmisteluvaiheessa yksi turvetuotantoalue, Laihian Vähäneva. Tämän lisäksi yhtiöllä oli ympäristölupahakemus vireillä yhdeksällä muulla Etelä-Pohjanmaan tai Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevalla suolla. Vaskiluodon Voima Oy ja EPV Bioturve Oy kuuluvat samaan konserniin (EPV Energia Oy), joten niiden turvetuotantoalueiden velvoitetarkkailut esitetään toteutettavaksi yhteistarkkailuperiaatteella vuodesta 2015 lähtien. Tarkkailussa käytettävät menetelmät kuvataan tässä tarkkailuohjelmassa. VASKILUODON VOIMA OY:N TURVETUOTANTOALUEET 2 YLEISTÄ Yhteistarkkailuun kuuluvat kaikki Vaskiluodon Voima Oy:n Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat turvetuotantoalueet. Pääosa alueista oli vuoden 2014 lopulla tuotannossa/tuotantokunnossa; osittain tai kokonaan kunnostusvaiheessa oli viisi suota. Useimmilla soilla päävesiensuojelurakenteena on pintavalutuskenttä. Kasvillisuuskenttä on käytössä kahdella tuotantoalueella; yksittäisillä soilla käytetään lisäksi haihdutus-/suodatuskenttiä, virtaaman säädöllä tehostettuja perustason vesiensuojelurakenteita tai pienkemikalointia (Saloy Oy) (taulukko 1). 3 VESISTÖT Turvetuotantoalueet sijaitsevat Kyrönjoen, Lapuanjoen ja Kokemäenjoen päävesistöalueilla. Ensisijaisina kohdevesistöinä ovat useimmiten pienet tai keskisuuret latvavedet (taulukko 1), joiden valuma-alueilla on turvetuotannon lisäksi myös runsaasti hajakuormitusta. Kohdevesistöjen veden laatu on luokiteltavissa lähinnä välttäväksi, sillä niiden ravinne-, humus- ja kiintoainepitoisuudet ovat suuria. Eräillä jokiosuuksilla on esiintynyt myös happamuusongelmia. Kaikilla päävesistöalueilla yhteistarkkailuun kuuluvien turvetuotantoalueiden osuus valuma-alueen pinta-alasta on alle 1%.

4 4 Taulukko 1. Taustatietoja yhteistarkkailuun kuuluvista turvetuotantoalueista vuodelta T = tuotannossa/tuotantokunnossa oleva alue, K = kunnostuksessa oleva alue. Vesiensuojelurakenteiden lyhenteet: PT = perustason vesiensuojelurakenteet, VS = virtaamansäätöpadot, PV = pintavalutuskenttä ja KK = kasvillisuuskenttä, SK = suodatuskenttä, HK = haihdutuskenttä, KA = kasvillisuusallas, MI = maaperäimeytyskenttä ja KEM = pienkemikalointi. Alue Sijainti- Pinta-alatiedot Vesiensuojelu- Alapuoliset kunta (ha) rakenteet vesistöt T K Kyrönjoen vesistöalue Peurainneva Kurikka, Ilmajoki PT + VS Ohoonluoma, Tuoresluoma ja Kruununoja Tuulianneva Ilmajoki PV Tuoresluoma ja Härkiluoma Kortes-Salvianneva Ilmajoki 68 0 PV Härkiluoma ja Myllylampi Iso-Kerusneva Ilmajoki PV Tuomiluoma Pikku-Kerus Ilmajoki 64 0 PV Tuomiluoma Saarikkoneva Ilmajoki PV Pahanperän- ja Tieksinluoma Leppineva Jalasjärvi 32 (1 0 PV Taivaloja Laulateenneva-Isoneva Seinäjoki PV Ripsaluoma Hiivanaisneva Kurikka PV Hiivanaisluoma Lapuanjoen vesistöalue Kurjenneva Seinäjoki 80 0 SK + HK Hirvijärven tekoallas Heinineva Lapua KK Heiniluoma Pitkäkankaanneva- Lapua PV Hirvijoki Hirvineva Isoneva Lapua PV Hirvijoki Kampinneva Lapua PV Hirvijoki Haisuneva Kauhava KA Kärmesluoma Ohraneva Kauhava KK Ohraluoma Riihineva Kauhava, Lapua PV Heiniluoma ja Hirvijoki Honkamaanneva- Kauhava, Lapua 0 139,5 KEM Kaidespuro ja Kauhavanjoki Kaidesneva Kokemäenjoen vesistöalue Hirvineva Alajärvi 64 0 PV Kusipuro ja Maksapuro (1 = kunnostukset päättyneet, koko alue kuitenkin tuotannossa vasta vuonna TARKKAILUOHJELMA 4.1 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailun tarkoituksena on antaa turvetuotantoaluekohtaista taustatietoa kuormitustarkkailulle. Tarkkailulle nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä sen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jossa turvetuotantoalue sijaitsee. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa, jota säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Päiväkirja esitetään tarvittaessa valvontaviranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä laaditaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailusta vastaavalle konsultille sekä tarvittaessa myös viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittamis- ja lopettamisajankohdat sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmät - ojitusten sekä perkausten tarkat kaivuajat ja paikat

5 5 - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, niiden kunnon seuranta sekä havainnot rakenteiden toimivuudesta - kemikaalien käyttömäärät - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietetaskujen tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto sekä korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt - sadanta-, haihdunta- ja tuulitiedot - muut huomiot (esim. rankkasateiden seuraukset) - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaislajitteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajankohdat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely 4.2 Päästötarkkailut Kuormitustarkkailut Yleistä Päästötarkkailuihin sisältyvät kuormitustarkkailut tehdään tuotantoaluekohtaisesti ympäristöluvissa määrätyllä tavalla (suokohtaiset menetelmäkuvaukset, ks. kappale 4.2.3). Kaikille tarkkailuun kuuluville soille pätevät kuitenkin seuraavat yleisohjeet: - Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. - Kuormitusnäytteet otetaan kertanäytteinä, ja näytteenoton yhteydessä määritetään myös virtaama. - Tuotantoaluekohtaiset kuormitusarviot lasketaan kuormitustarkkailutuloksista saatavien ominaiskuormituslukujen (g/ha d, brutto ja netto) pohjalta. Nettokuormitusta laskettaessa valumavesien taustapitoisuutena käytetään ravinteille ja kiintoaineelle seuraavia Turvetuotannon tarkkailutyöryhmän ( ) esittämiä arvoja: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2,0 mg/l. KHT Mn :lle käytetään Etelä-Pohjanmaan oloihin soveltuvaksi arvioitua tausta-arvoa 20 mg O 2 /l. - Vuosikuormitusarviota laskettaessa käytetään ajan yksikkönä tarkkailuvuotta. Käsiteltävä vuoden mittainen jakso alkaa tällöin kalenteritalven alusta (1.12.) ja päättyy seuraavan vuoden kalenterisyksyn loppuun (30.11). Tarkkailuraportissa esitetään turvetuotantoaluekohtaiset arviot ravinteiden, kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen (KHT Mn ) kuormituksesta vuodenajoittain (hydrologinen määritelmä) sekä vuositasolla. Näytteenoton ulkopuolelle jäävien soiden

6 6 kuormitusarviot lasketaan vastaavilla vesiensuojelumenetelmillä varustettujen näytteenottosoiden keskimääräisistä (mediaani) ominaiskuormitusluvuista. - Vesienkäsittelyn teho (reduktio) lasketaan ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella. Tarkkailuvuosina kuormitus lasketaan käyttäen ao. turvetuotantoalueelta mitattuja pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan turvetuotantoalueen virtaamatietoja. Muina vuosina kuormitus arvioidaan lähialueen turvetuotantoalueiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Tehon ja kuormituksen laskennassa ovat mukana kaikki tarkkailtavalta suolta otetut kuormitusnäytteet, ohijuoksutukset ja muut häiriötilanteet. Honkamaanneva Kaidesnevalla vesienkäsittelyn (kemikalointi) teho lasketaan muista tarkkailusoista poiketen neljännesvuoden keskiarvona Tuotantoaluekohtaiset kuormitustarkkailut KYRÖNJOEN VESISTÖALUE Hiivanaisneva (Kurikka) Ympäristölupa: Dnro LSSAVI/29/04.08/2013, voimassa toistaiseksi (lupaehtojen tarkistushakemus mennessä). Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Ensisijainen purkuvesistö: Hiivanaisluoma (Kyrönjoen vesistöalue). Kuormitustarkkailu kunnostusvaiheessa Jatkuvatoiminen, ympärivuotinen virtaamamittaus. Kuormitusnäytteet otetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta (sijainti ei ole vielä tiedossa, turvetuotantoalueen sijainti esitetty kuvassa 1) seuraavan aikataulun mukaisesti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/2 vk 1 kerta/vk 1 kerta/kk Näytteistä määritetään seuraavat muuttujat: kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus, sameus ja ph. Jatkuvatoiminen, ympärivuotinen virtaamamittaus. Kuormitusnäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta (näyteasemien sijainti ei ole vielä tiedossa) välisenä aikana näytteet otetaan kuukauden välein ja kahden kuukauden välein. Kevättulvan aikana (pääsääntöisesti ) näytteet otetaan kerran viikossa. Ylivirtaamien ja rankkasateiden aikana tulee ottaa lisänäytteitä. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph ja sameus. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus voi perustellusta syystä esimerkiksi vesienkäsittelyn tehon ja kuormituksen vakiintumisen perusteella - päättää, että tarkkailua ei ole tehtävä joka vuosi.

7 7 Jälkihoitovaiheen kuormitusta tarkkaillaan tuotantovaiheen ohjelman mukaisesti kahden vuoden ajan tai siihen saakka, kun turvetuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Kuva 1. Hiivanaisnevan turvetuotantoalueen sijainti Iso-Kerusneva (Ilmajoki ja Jalasjärvi) Ympäristölupa: Dnro ESAVI/378/04.08/20, voimassa toistaiseksi (lupaehtojen tarkistushakemus mennessä). Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Ensisijainen purkuvesistö: Tuomiluoma (Kyrönjoen vesistöalue).

8 8 Jatkuvatoiminen, ympärivuotinen virtaamamittaus. Kuormitusnäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta (kuva 2). Näytteenotto jaksolla kahden viikon välein ja jaksolla kuukauden välein. Kevättulvan aikana (pääsääntöisesti ) näytteet otetaan kuitenkin kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toisella näytteenottokerralla sekä kesällä ( ) joka kolmannella näytteenottokerralla. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima. Laaja analyysivalikoima Kiintoaine COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi ph NH 4-typpi PO 4-fosfori (suod.) Rauta Suppea analyysivalikoima Kiintoaine COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi ph Jälkihoitovaiheen kuormitusta tarkkaillaan tuotantovaiheen ohjelman mukaisesti Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen määräämän ajan. Kuva 2. Iso-Kerusnevan kuormitustarkkailuasemien sijainti.

9 Kortesneva-Salvianneva (Ilmajoki) Ympäristölupa: Dnro LSY-2002-Y-296 ja Dnro LSY-2006-Y-380, voimassa asti. Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja kasvillisuuskenttä. Ensisijainen purkuvesistö: Härkiluoma (Kyrönjoen vesistöalue). 9 Kuormitustarkkailun näyteasemat sijaitsevat Salviannevan kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolella (kuva 3). Näytteet otetaan viisi kerta vuodessa: huhti-toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syys-lokakuussa. Näytteistä määritetään seuraavat muuttujat: kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn), kiintoaine ja sen hehkutusjäännös, ph, rauta ja väri. Ympäristöluvassa ei ole jälkihoitovaihetta koskevia tarkkailumääräyksiä. Kuva 3. Kortesneva-Salviannevan kuormitustarkkailuasemien sijainti Leppineva (Jalasjärvi) Ympäristölupa: Dnro LSY-2007-Y-282, voimassa toistaiseksi (hakijana Toni Palomäki, lupaehtojen tarkistushakemus mennessä). Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat ja ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Ensisijainen purkuvesistö: Taivaloja (Jalasjoen vesistöalue).

10 10 Jatkuvatoiminen, ympärivuotinen virtaamamittaus. Kuormitusnäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta (kuva 4). Näytteet otetaan vuosina 2016 ja 2017 neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuussa, kesä-heinäkuussa, syys-lokakuussa ja joulu-helmikuussa). Näytteistä analysoitavat muuttujat ovat: kiintoaine, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Ympäristöluvassa ei ole jälkihoitovaihetta koskevia tarkkailumääräyksiä. Kuva 4. Leppinevan kuormitusasemien sijainti. Y = pintavalutuskentän yläpuoli ja A = pintavalutuskentän alapuoli Peurainneva (Ilmajoki ja Kurikka) Ympäristölupa: Dnro LSY-2002-Y-270, voimassa asti. Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat ja virtaaman säätö. Ensisijaiset purkuvesistöt: Ohoonluoma, Kruunuoja ja Tuoresluoma (Jalas- ja Kyrönjoen vesistöalueet).

11 11 Turvetuottaja kirjaa välisenä aikana sadannan sekä Peurainnevan tuotantolohko 1:llä sijaitsevalta mittapadon virtaaman vähintään kerran viikossa. Kuormitusnäytteet otetaan tuotantolohko 1:n alapuoliselta mittapadolta ja Ohoonluomasta n. 200 m turvetuotantoalueelta etelään (kuva 5). Näytteet otetaan viisi kertaa vuodessa: huhti- toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syys- lokakuussa. Lisäksi otetaan ainakin yksi kuormitusnäyte rankkasateen aikana. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn), kiintoaine, kiintoaineen hehkutusjäännös, ph, rauta ja väriarvo. Ympäristöluvassa ei ole jälkihoitovaihetta koskevia tarkkailumääräyksiä. Kuva 5. Peurainnevan kuormitusasemien sijainti Pikku-Kerusneva (Ilmajoki) Ympäristölupa: Dnro LSY-2006-Y-41, voimassa toistaiseksi (lupaehtojen tarkistushakemus mennessä). Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, virtaaman säätö ja pintavalutuskenttä. Ensisijainen purkuvesistö: Tuomiluoma (Kyrönjoen vesistöalueet). Kuormitusnäytteet otetaan laskuojaan johdettavasta vedestä pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta (kuva 6). Näytteet otetaan vuosina neljä kertaa vuodessa: maalis- toukokuussa, kesä- heinäkuussa,

12 12 syys- lokakuussa ja joulu- helmikuussa. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine ja ph. Kuormitustarkkailua jatketaan jälkihoitovaiheessa vuosittain tuotantovaiheen tarkkailuohjelman mukaisesti. Kuva 6. Pikku-Kerusnevan kuormitusasemien sijainti. P1 = pintavalutuskentän yläpuoli ja P2 = pintavalutuskentän alapuoli Saarikkoneva (Ilmajoki) Ympäristölupa: Dnro ESAVI/268/04.08/2010, voimassa toistaiseksi (lupaehtojen tarkistushakemus mennessä). Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, virtaaman säätö ja pintavalutuskenttä. Ensisijainen purkuvesistö: Tuomiluoma (Kyrönjoen vesistöalueet). Kuormitusnäytteet otetaan laskuojaan johdettavasta vedestä pintavalutuskenttien ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta (neljä asemaa, kuva 7). Näytteet otetaan vuosina 2018 ja 2019 neljä kertaa vuodessa: maalis- toukokuussa, kesä- heinäkuussa, syys- lokakuussa ja joulu- helmikuussa. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine ja ph. Kuormitustarkkailua jatketaan jälkihoitovaiheessa vuosittain tuotantovaiheen tarkkailuohjelman mukaisesti.

13 13 Kuva 7. Saarikkonevan kuormitusasemien sijainti Tuulianneva (Ilmajoki ja Kurikka) Ympäristölupa: Dnro LSSAVI/72/04.08/2011, voimassa toistaiseksi (lupaehtojen tarkistushakemus mennessä). Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, virtaaman säätö ja kaksi pintavalutuskenttää. Ensisijainen purkuvesistö: Tuoresluoma (Kyrönjoen vesistöalue). Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Kuormitusnäytteet otetaan laskuojaan johdettavasta vedestä pintavalutuskenttien ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta (neljä asemaa, kuva 8). Näytteet otetaan välisenä aikana kahden viikon välein ja välisenä aikana kuukauden välein. Kevättulvan aikana (pääsääntöisesti ) näytteet otetaan kerran viikossa.

14 14 Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toisella näytteenottokerralla sekä kesällä ( ) joka kolmannella näytteenottokerralla. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima. Laaja analyysivalikoima Kiintoaine COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi ph NH 4-typpi PO 4-fosfori (suod.) Rauta Väri Suppea analyysivalikoima Kiintoaine COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi ph Rauta Väri Jälkihoitovaiheen kuormitusta tarkkaillaan tuotantovaiheen kuormitustarkkailuohjelman mukaisesti kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirtynyt muuhun käyttöön. Kuva 8. Tuulianevan kuormitusasemien sijainti.

15 LAPUANJOEN VESISTÖALUE Haisuneva (Lapua) Ympäristölupa: Dnro LSY-2004-Y-75, voimassa toistaiseksi (lupaehtojen tarkistushakemus mennessä). Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, virtaaman säätö ja kaksi kasvillisuuskenttää. Ensisijainen purkuvesistö: Kärmesluoma (Kauhavanjoen vesistöalue). Kuormitusnäytteitä on otettu nykyisen ympäristöluvan liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti suuremmalta kasvillisuuskentältä laskuojaan johdettavasta vedestä kentän ylä- ja alapuolella sijaitsevilta näyteasemilta (kuva 9). Tarkkailu on päättynyt vuoteen 2014, ja sitä jatketaan tulevina vuosina ympäristöluvan lupaehtojen tarkistuksen (v. 2015) yhteydessä tehtävän suunnitelman pohjalta. Kuva 9. Haisunevan kuormitusasemien sijainti. Ympäristöluvassa ei ole jälkihoitovaihetta koskevia tarkkailumääräyksiä Heinineva (Lapua) Ympäristölupa: Dnro LSSAVI/166/04.08/2012, voimassa toistaiseksi (lupaehtojen tarkistushakemus mennessä). Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, virtaaman säätö ja kosteikko. Ensisijainen purkuvesistö: Heiniluoma (Hirvijoen vesistöalue).

16 16 Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Vuonna 2015 kuormitusnäytteet otetaan aiemman käytännön mukaisesti kasvillisuuskentältä Heiniluomaan johdettavasta vedestä kentän ylä- ja alapuolisilta asemilta (kuva 10) alkaen näytteet otetaan alueelle rakennettavan kosteikon ylä- ja alapuolelta (näyteasemien sijainti määräytyy myöhemmin). Kuormitusnäytteet otetaan kuukauden välein ja kahden kuukauden välein. Kevättulvan aikana (pääsääntöisesti ) näytteet otetaan kerran viikossa. Rankkasateiden aikana otetaan lisänäytteitä vähintään kolme kertaa vuodessa, ja näytteiden tulokset huomioidaan alueen vuosikuormitusta laskettaessa. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, ph, sameus, väriarvo ja rauta. Kosteikolta laskuojaan johdettavan veden ph-arvon ollessa alle 5,0 määritetään kuormitusnäytteestä lisäksi kadmium-, nikkeli-, lyijy- ja elohopeapitoisuudet. Nämä määritykset tehdään kuitenkin enintään kolme kertaa lupakauden aikana. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus voi perustellusta syystä, esimerkiksi vesienkäsittelyn tehon ja päästöjen vakiintumisen perusteella päättää, että kuormitustarkkailua ei ole tarpeellista tehdä vuosittain. Kuva 10. Heininevan kuormitusasemien sijainti. Ympäristöluvassa ei ole jälkihoitovaihetta koskevia tarkkailumääräyksiä.

17 Hirvineva Pitkäkankaanneva (Lapua) Ympäristölupa: Dnro LSY-2003-Y-101, voimassa toistaiseksi (lupaehtojen tarkistushakemus mennessä). Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, virtaaman säätö ja pintavalutuskenttä. Ensisijainen purkuvesistö: Hirvijoki (Kauhavanjoen vesistöalue). Kuormitusnäytteet on otettu nykyisen ympäristöluvan liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti pintavalutuskenttä 2:n ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta (kuva 11). Tarkkailu on päättynyt vuoteen 2014, ja sitä jatketaan tulevina vuosina ympäristöluvan lupaehtojen tarkistuksen (v. 2015) yhteydessä tehtävän suunnitelman pohjalta. Ympäristöluvassa ei ole jälkihoitovaihetta koskevia tarkkailumääräyksiä. Kuva 11. Hirvineva-Pitkäkankaannevan kuormitusasemien sijainti Honkamaanneva - Kaidesneva (Lapua ja Kauhava) Ympäristölupa: Dnro LSSAVI/191/04.08/2010, voimassa toistaiseksi (lupaehtojen tarkistushakemus mennessä). Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, virtaaman säätö, pintavalutuskenttä ja kemikalointi (Saloy Oy). Ensisijainen purkuvesistö: Kaidespuro (Kauhavanjoen vesistöalue).

18 18 Kuormitustarkkailu kunnostusvaiheessa Kuormitusnäytteet otetaan ennen kemikaalin syöttöpistettä ja kemiallisen käsittelyn selkeytysaltaan jälkeen (kuva 14) seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) kevättulvan aikana ( ) kerran viikossa kerran kahdessa viikossa kerran viikossa Näytteistä määritetään seuraavat muuttujat: kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus, väri, rauta ja ph. Jatkuvatoiminen, ympärivuotinen virtaamamittaus. Kuormitusnäytteet otetaan ennen kemikaalin syöttöpistettä ja kemiallisen käsittelyn selkeytysaltaan jälkeen (kuva 12) jaksolla kerran viikossa sekä kerran kahdessa viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima kerran kuukaudessa. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima. Laaja analyysivalikoima Suppea analyysivalikoima kiintoaine Sinkki kiintoaine CODMn Nikkeli CODMn kokonaisfosfori Alumiini kokonaisfosfori kokonaistyppi Väriarvo kokonaistyppi ph Asiditeetti ph NH4-typpi NH4-typpi PO4-fosfori (suod.) PO4-fosfori (suod.) Rauta Rauta Jälkihoitovaiheen kuormitusta tarkkaillaan edellä esitetyn ohjelman mukaisesti kahden vuoden ajan tai siihen saakka, kun turvetuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Kuva 12. Honkamaanneva Kaidesnevan turvetuotantoalueen ja kemikalointiaseman sijainti.

19 Isoneva (Lapua) 19 Ympäristölupa: Dnro ESAVI/295/04.08/2010, voimassa toistaiseksi (lupaehtojen tarkistushakemus mennessä). Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, virtaaman säätö ja pintavalutuskenttä. Ensisijainen purkuvesistö: Hirvijoki (Kauhavanjoen vesistöalue). Kuormitusnäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta (kuva 13). Näytteet otetaan vuosina 2015, 2019 ja 2020 neljä kertaa vuodessa (maalis- toukokuussa, kesä- heinäkuussa, syys- lokakuussa ja joulu- helmikuussa). Kaikista näytteistä tehdään seuraavat määritykset: kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Maalis- toukokuun ja syys- lokakuun näytteistä analysoidaan lisäksi- alumiini-, sinkki- ja nikkelipitoisuudet. Kuva 13. Isonevan kuormitusasemien sijainti. Kuormitustarkkailua jatketaan jälkihoitovaiheessa vuosittain tuotantovaiheen tarkkailuohjelman mukaisesti.

20 Laulateenneva Isoneva (Seinäjoki) Ympäristölupa: Dnro LSSAVI/74/04.08/2012, voimassa toistaiseksi (lupaehtojen tarkistushakemus mennessä). Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Ensisijainen purkuvesistö: Ripsaluoma (Nurmonjoen vesistöalue). Kuormitustarkkailu kunnostusvaiheessa Jatkuvatoiminen, ympärivuotinen virtaamamittaus. Kuormitusnäytteet otetaan pintavalutuskenttien 1 ja 2 ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta (pv-kenttien sijainti, ks. kuva 14) seuraavan aikataulun mukaisesti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/2 vk 1 kerta/vk 1 kerta/kk Näytteistä määritetään seuraavat muuttujat: kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus, sameus ja ph. Kuva 14. Laulateenneva Isonevan pintavalutuskenttien sijainti.

21 21 Jatkuvatoiminen, ympärivuotinen virtaamamittaus. Kuormitusnäytteet otetaan pintavalutuskenttien Pv1 sekä Pv2 ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta (pv-kenttien sijainti, ks. kuva 14). Näytteet otetaan välisenä aikana kahden viikon välein ja välisenä aikana kahden kuukauden välein. Kevättulvan aikana (pääsääntöisesti ) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph ja sameus. Mikäli kolmen ensimmäisen tarkkailuvuoden tulosten perusteella todetaan pintavalutuskenttien toiminnan tasaantuneen ja päästöjen olevan ennakoidulla tasolla, voidaan kuormitusnäytteiden määrää vähentää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Jälkihoitovaiheen kuormitusta tarkkaillaan edellä esitetyn ohjelman mukaisesti kahden vuoden ajan tai siihen saakka, kun turvetuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön Kampinneva (Lapua) Ympäristölupa: Dnro LSY-2004-Y-3, voimassa toistaiseksi (lupaehtojen tarkistushakemus mennessä). Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, virtaaman säätö ja pintavalutuskenttä. Ensisijainen purkuvesistö: Hirvijoki (Kauhavanjoen vesistöalue). Kuormitusnäytteitä on otettu nykyisen ympäristöluvan liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella sijaitsevilta näyteasemilta (kuva 15). Tarkkailu on päättynyt vuoteen 2014, ja sitä jatketaan tulevina vuosina ympäristöluvan lupaehtojen tarkistuksen (v. 2015) yhteydessä tehtävän suunnitelman pohjalta. Kuva 15. Kampinnevan kuormitusasemien sijainti.

22 22 Ympäristöluvassa ei ole jälkihoitovaihetta koskevia tarkkailumääräyksiä Kurjenneva (Seinäjoki) Ympäristölupa: Dnro LSY-2004-Y-180, voimassa toistaiseksi (lohko 12), (muut tuotantolohkot) (lupaehtojen tarkistushakemus mennessä). Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, virtaaman säätö, haihdutuskenttä/kosteikko ja suodatuskenttä. Ensisijainen purkuvesistö: Hirvijärven allas (Nurmonjoen vesistöalue). Kuormitusnäytteet otetaan kasvillisuus- ja suodatinkentän ylä- ja alapuolella sijaitsevilta näyteasemilta (kuva 16). Näytteet otetaan vuosina 2018 ja 2019 neljä kertaa vuodessa (maalis- toukokuussa, kesä- heinäkuussa, syyslokakuussa ja joulu- helmikuussa). Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn), kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Kuva 16. Kurjennevan kuormitusasemien sijainti. Kuormitustarkkailua jatketaan jälkihoitovaiheessa vuosittain tuotantovaiheen tarkkailuohjelman mukaisesti.

23 Ohraneva (Lapua) 23 Ympäristölupa: Dnro LSY-2004-Y-25, voimassa asti. Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, virtaaman säätö ja kasvillisuuskenttä. Ensisijainen purkuvesistö: Ohraluoma (Kauhavanjoen vesistöalue). Kuormitusnäytteet on otettu nykyisen ympäristöluvan liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta (kuva 17). Näytteitä on otettu vuoteen 2014 asti, ja tarkkailun jatkaminen määräytyy vireillä olevan uuden ympäristölupahakemuksen (Dnro LSSAVI/51/04.08/2014) päätöksen perusteella. Kuva 17. Ohranevan kuormitusasemien sijainti. Kuormitustarkkailua jatketaan jälkihoitovaiheessa vuosittain tuotantovaiheen tarkkailuohjelman mukaisesti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen määräämän ajan.

24 Riihineva (Lapua) 24 Ympäristölupa: Dnro ESAVI/31/04.08/2010, voimassa toistaiseksi (lupaehtojen tarkistushakemus mennessä). Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, virtaaman säätö ja maaperäimeytyskenttä. Ensisijainen purkuvesistö: Heiniluoma (Kauhavanjoen vesistöalue). Kuormitustarkkailu kunnostusvaiheessa Jatkuvatoiminen, ympärivuotinen virtaamamittaus. Kuormitusnäytteet otetaan maaperäimeytyskentän ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta (kuva 18) seuraavan aikataulun mukaisesti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/2 vk 1 kerta/vk 1 kerta/kk Näytteistä määritetään seuraavat muuttujat: kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus, sameus ja ph. Kuormitusnäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä maaperäimeytyskentän ylä- ja alapuolella sijaitsevilta näyteasemilta (kuva 18). Näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis- toukokuussa, kesä- heinäkuussa, syyslokakuussa ja joulu- helmikuussa) kolmen vuoden ajan tuotannon alkamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen ympäristöluvan lupaehtojen tarkistushakemuksen jättämistä. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn), kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Kuormitustarkkailua jatketaan jälkihoitovaiheessa vuosittain tuotantovaiheen tarkkailuohjelman mukaisesti. Kuva 18. Riihinevan kuormitusasemien sijainti.

25 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE Hirvineva (Alajärvi) Ympäristölupa: Dnrot LSY-2007-Y-127 ja ESAVI/402/04.08/2010 (hakemuksen muutos), voimassa toistaiseksi (lupaehtojen tarkistushakemus mennessä). Vesiensuojelurakenteet: sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, virtaaman säätö ja pintavalutuskenttä. Ensisijainen purkuvesistö: Maksajoki (Ähtärinjärven alue). Kuormitusnäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella sijaitsevilta näyteasemilta (kuva 19). Näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis- toukokuussa, kesä- heinäkuussa, syyslokakuussa ja joulu- helmikuussa) vuosina 2016 ja Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn), kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Kuormitustarkkailua jatketaan jälkihoidon ajan tuotantovaiheen tarkkailuohjelman mukaisesti. Kuva 19. Hirvinevan kuormitusasemien sijainti.