Harmantinsuon turvetuotannon ympäristöluvan määräysten tarkistaminen, Loimaa

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 179/2012/2 Dnro ESAVI/31/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Harmantinsuon turvetuotannon ympäristöluvan määräysten tarkistaminen, Loimaa Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt Loimaan kaupungissa sen keskustasta noin 13 km lounaaseen sijaitsevan Harmantinsuon 68 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Harmantinsuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 4/2004/4 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 4/2004/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Harmantinsuon turvetuotantoon Mellilän kunnassa sijaitsevan Harmantinsuon hankealueeltaan noin 107,7 ha:n turvetuotantoalueen kuntoonpanoon, käyttöön ja vesien johtamiseen kahden laskuojan kautta Harmantinojaan. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Päätöksen lupamääräykset 1, lupamääräyksen 2 ensimmäinen kappale sekä lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: 1. Turvetta saadaan nostaa suunnitelman mukaisella enintään 68,0 ha:n alueella. Varsinaisen turvetuotantoalueen ja siihen liittyvien rakenteiden ulkopuolinen osa hankealuetta on suojavyöhykealuetta. Toimenpiteet alueella on ajoitettava ja suoritettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2. Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava alapuolisiin laskuojiin sarkaoja-altaiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kautta. Pintavalutuskentän käytön on oltava ympärivuotista. 12. Luvan saajan on tarkkailtava vesiensuojelurakenteiden toimivuutta ja erityisesti virtaaman säädön ja pintavalutusmenetelmän tehoa sekä kuivatusvesien määrää ja laatua. Luvan saajan on huolehdittava tuotantotoiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta hakemukseen liitetyn tarkkailuohjelman (liite 5.9) mukaisesti, kuitenkin siten muutettuna, että myös päästötarkkailu tehdään vuosittain. Altaiden ja ojastojen puhdistuksista sekä muista ympäristön vuoksi tehtävistä toimenpiteistä on pidettävä päiväkirjaa, joka on tarvittaessa esitettävä asianomaiselle viranomaiselle. Tarkkailuohjelmaa voi tarvittaessa tarkentaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, edellyttäen, että se ei heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Luvan saajan on mitattava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotantokaudella tuotannosta aiheutuvan pölyn määrä ja melutaso alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevien asuinrakennusten luona kahtena tuotantokautena kolmen vuoden kuluessa tuotantotoiminnan aloittamisesta. Pöly- ja melumittaustulokset on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Mellilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia alapuolisissa ojissa, Kaulajoessa ja Aurajoessa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. 15. Luvan saajan tulee tarkkailla lähialueen pohjaveden laatua ja pohjaveden pinnan korkeutta Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Lupapäätöksen mukaan hakemukseen oli liitettävä tarkkailutuloksiin perustuva selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, tarkkailutuloksiin perustuva selvitys vesistöpäästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön ja sen kalastoon tai kalastukseen, arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista ja haitoista sekä ehdotus 2

3 ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi ja vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 05/0182/3 muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräystä 13 lisäämällä siihen seuraavan uuden kolmannen kappaleen: Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin nojalla pölymittaustulosten perusteella täydentää päätöstä pölyhaitan vähentämistä koskevien määräysten osalta. 3 Alueen kaavoitustilanne Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto on hyväksynyt ehdotuksen Loimaan seutukunnan maakuntakaavasta. Maakuntakaavaehdotuksessa Harmantinsuon kohdalla ei ole merkintöjä, mutta suon itäpuolella on merkintä Mellilänharjun luokkaan I-kuuluvasta pohjavesialueesta. Suunnitelmissa ja toimenpiteissä pohjavesialueella on otettava huomioon pohjaveden suojelu siten, että sen käyttömahdollisuuksia, laatua tai riittävyyttä ei vaaranneta. Suon koillispuolella on myös merkintä Palon pohjavedenottamosta. Harmantinsuon itäpuolella on merkintä kulttuurihistoriallisesti merkittävästä tiestä, suon kaakkoispuolella merkintä virkistysalueesta (V 207) ja suon itäpuolella merkintä ohjeellisesti ulkoilureitistä. Harmantinsuon luoteispuolella on Kontolanrahkan suoalue, joka on merkitty kaavaan suojeluja Natura-alueeksi. Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Harmantinsuon turvetuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 2007 ja alue on ollut tuotantokunnossa vuonna Tuotanto on aloitettu vuonna Tuotannon arvioidaan jatkuvan vuoteen 2030 asti. Valmistelussa ollut ja tuotantokäyttöön otettu pinta-ala on ollut luvan mukaista 3,9 ha suurempi maastomittauksen virheen vuoksi. Valmisteltu alue on yhteensä 71,9 ha, josta tuotantoalueen osuus on 65,8 ha ja aumaalueiden 6,1 ha. Hakija rajaa valmistelemaansa aluetta sen itälaidalta alkuperäisen suunnitelman ja voimassa olevan luvan mukaiseksi ja hakee lupaa toiminnan jatkamiselle 68 ha:n suuruisen tuotantoalueen osalta. Tuotantoalueen pinta-ala on 62,4 ha ja auma-alueiden 5,6 ha. Tällöin toiminta-alue loitontuu pohjavesialueesta ja asutuksesta m. Tuotantokäytöstä pois jätettävän alueen annetaan kasvittua luontaisesti. Kaivetun tuotantoalueen reunaoja toimii jatkossa eristysojana. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja Hakumenetelmällä keräiltynä. Vuosina 2009 ja 2010 alueelta on tuotettu yhteensä m 3 jyrsinturvetta. Keskimäärin vuosituotanto on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta, mikä edellyttää vuosittain 280 rekkakuorman toimittamista käyttökohteisiin. Energiaturve toimitetaan käyttökohteisiin

4 pääasiassa lämmityskauden (syyskuu huhtikuu) aikana. Turpeet kuljetetaan valtatien 9 kautta joko koilliseen tai lounaaseen Forssan tai Salon voimalaitoksille. Tuotantoalueen ja valtatien 9 välillä ei ole asuinrakennuksia. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti. Jälkikäyttömuotona voi olla metsänkasvatus tai viljely. Suunnitelma alueen kunnostamisesta ja tarkkailuista turpeennoston loputtua esitetään lupaviranomaiselle lupamääräysten seuraavan tarkistamishakemuksen yhteydessä tai viimeistään kaksi vuotta ennen turvetuotannon lopettamista. Harmantinsuolla on lupapäätöksessä edellytetyllä tavalla tehty tarkastus virtaamansäätöpatojen, pumppaamon ja pintavalutuskentän valmistuttua ennen alueen kuntoonpanotöiden jatkamista. Kahta laskeutusallasta ei pohjamaan savisuuden vuoksi ole rakennettu. Niiden sijaan on rakennettu pumppausallas, jonka rakentaminen ei sisälly alkuperäiseen suunnitelmaan. Pintavalutuskentän puuston tarkoituksenmukaiseen poistoon on saatu valvontaviranomaisen lupa. Lokerorakenteisen pintavalutuskentän pinta-ala on 3,0 ha, joka on 4,2 % valuma-alueesta. Vesienkäsittelyä on tarkoitus tehostaa laajentamalla olemassa olevaa pumppausallasta siten, että sen mitoitus on valuma-alueen koko huomioiden riittävä. Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan vastineessa ilmoittanut, että suunniteltu laajennettu pumppausallas tulee toimimaan samalla mitoitusohjeen mukaisena laskeutusaltaana. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Harmantinsuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojan 1 kautta reittiä Harmantinoja - Pohjankulmanoja Kontolanoja Kaulajoki. Kaulajoki laskee edelleen Aurajokeen. Laskuojan 2 kautta vesiä johdetaan vain poikkeustilanteissa kuten pumppaamon toimintahäiriön aikana. Harmantinojan vesi oli vuosina hyvin tummaa, sameaa, ravinteikasta sekä humuspitoista. Harmantinsuon tuotannon ja kunnostuksien vaikutukset Harmantinojan veden laatuun näkyivät lähinnä humusaine- ja rautapitoisuuksien kasvuna Harmantinsuon purkuojan alapuolisessa pisteessä. Harmantinsuon purkuojan yläpuoliseen Harmantinojaan tulee runsaasti maatalouden hajakuormitusta ja veden ravinnepitoisuudet ovat siellä olleet erittäin korkeita. Vuonna 2008 ravinnepitoisuudet olivat siellä korkeampia kuin alempana Harmantinsuon purkuojan alapuolella. Kaulajoen vesi oli vuosina 2008 ja 2009 hyvin samanlaista kuin Harmantinojan vesi. Vuonna 2010 Kaulajoen havaintopisteen kiintoainepitoisuus ja fosforipitoisuus oli pienempi ja typpipitoisuus suurempi kuin aikaisempina tarkkailuvuosina. Pintavesien ekologisen tilan luokittelun veden laadun raja-arvojen mukaan Kaulajoki (tyyppi pienet savimaiden joet) kuuluu kokonaisfosforipitoisuuden perusteella luokkaan välttävä/huono. 4

5 5 Vuonna 2007 vesinäytteitä otettiin Harmantinsuolta tulevasta purkuojasta ja Harmantinojasta purkuojan alapuolelta. Suon kunnostus näkyi hyvin purkuojan veden laadussa: vesi oli hyvin tummaa, sameaa, ravinteikasta sekä humuspitoista. Kunnostuksien vaikutus Harmantinojan veden laatuun oli suuri, sillä Harmantinojassa purkuojan alapuolella veden laatu oli yhtä huonoa kuin purkuojassa. Harmantinojasta purkuojan yläpuolelta ei ollut vesinäytteitä, joten kunnostusvaikutuksien suuruus jäi epäselväksi. Vuoden 2007 kunnostustoimenpiteiden vaikutukset näkyivät Harmantinsuon purkuojan vedenlaadussa selvästi kohonneina kiintoaine- ja fosforipitoisuuksina verrattuna muihin tarkkailuvuosiin. Vuoden 2005 ennakkotarkkailussa vesinäytteitä otettiin samoista pisteistä kuin vuonna Tarkkailupisteiden veden laatu oli hyvin samanlaista kuin myöhempinäkin vuosina: vesi oli tummaa, sameaa, ravinteikasta sekä humuspitoista. Harmantinsuon brutto- ja nettokuormitus alapuoliseen vesistöön vuosina , kun vuonna 2007 tuotantoa ei ole ollut ja tuotannossa on vuosina 2008 ja 2009 ollut 68 ha, on ollut seuraava: Vuosi Brutto (kg) Netto (kg) Kiintoaine Kok-N Kok-P Kiintoaine Kok-N Kok-P Keskimääräinen bruttokuormitus vuosina on ollut kg kiintoainetta, 590 kg kokonaistyppeä ja 30 kg kokonaisfosforia. Vastaavat nettokuormitusarvot ovat olleet kg kiintoainetta, 410 kg kokonaisfosforia ja 12 kg kokonaistyppeä. Vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen vesistökuormituksen arvioidaan vähenevän jonkin verran. Arvio Harmantinsuon tuotantoalueelta aiheutuvasta kuormituksesta Etelä-Suomessa ympärivuotisesti käytössä olevilta pintavalutuskentiltä saaduilla ominaiskuormitusluvuilla on seuraava: Kiintoaine (brutto/netto) / 820 kg/a Kokonaistyppi (brutto/netto) 600 / 450 kg/a Kokonaisfosfori (brutto/netto) 17 / 10 kg/a Vuosina 2008 ja 2009 Harmantinsuon laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän keskimääräisen puhdistustehot olivat kiintoaineen osalta 93 % ja 84 %, kokonaistypen osalta 51 % ja 20 % ja kokonaisfosforin osalta 68 % ja 39 %. Puhdistustehot olivat typpeä lukuun ottamatta vähintään yhtä hyvät kuin pintavalutuskentällä keskimäärin (kiintoaine > 50 % sekä typpi ja fosfori > 40 %.

6 Harmantinsuon hankealueen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen brutto- ja nettokuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys vesistön eri osissa on seuraava: 6 Pitoisuus vuositasolla MQ m³/s Brutto Kiintoaine mg/l Kok.N µ/l Kok.P µ/l Netto Kiintoaine mg/l Kok.N µ/l Kok.P µ/l Harmantinoja valtatie 9 rummulla Kuntoonpano 0,07 1, ,0 0, ,2 Tuotanto 0,03 2, , Kontolanoja laskussa Kaulajokeen Kuntoonpano 0,23 0, ,6 0, ,8 Tuotanto 0,10 0, ,5 0, ,2 Kaulajoki laskussa Aurajokeen Kuntoonpano 0,81 0, ,7 0, ,51 Tuotanto 0,34 0, ,8 0, ,2 Vesiensuojelun tehostamisen jälkeen arvioitu kuormitus ominaiskuormituslukujen mukaan arvioituna aiheuttaa vuositasolla seuraavat laskennalliset nettopitoisuusmuutokset: Harmantinoja, valtatie 9 rummulla, keskivaluma 0,08 m 3 /s: Kiintoaine 0,33 mg/l, kokonaistyppi 180 µg/l ja kokonaisfosfori 4,0 µg/l Kontolanoja laskussa Kaulajokeen, keskivaluma 0,29 m 3 /s: Kiintoaine 0,09 mg/l, kokonaistyppi 49 µg/l ja kokonaisfosfori 1,1 µg/l Kaulajoki laskussa Aurajokeen, keskivaluma 1,02 m 3 /s: Kiintoaine 0,03 mg/l, kokonaistyppi 14 µg/l ja kokonaisfosfori 0,31 µg/l Harmantinojan, Kontolanojan ja Kaulajoen vettä ei hakijan mukaan käytetä talousvetenä, joten toiminnalla ei ole vaikutusta kiinteistöjen talousvesikäyttöön. Harmantinojalla, Pohjankulmanojalla ja Kontolanojalla ei käytännössä ole vesistösidonnaista virkistyskäyttöä. Kaulajoen ja Aurajoen rannoille ja niiden läheisyyteen sijoittuu melko runsaasti vakituista ja loma-asutusta. Hankealueen puhdistettujen kuivatusvesien vaikutukset Kaulajoen ja Aurajoen veden laatuun ovat vähäiset, eikä rantakiinteistöjen käytölle arvioida aiheutuvan virkistyskäyttöhaittaa. Harmantinojan, Pohjankulmanojan, Kontolanojan ja Kaulajoen kalastuksesta ja kalastosta ei ole tietoa, joten turvetuotannon vaikutuksia kalatalouteen ei voida luotettavasti arvioida. Harmantinoja, Pohjankulmanoja ja Kontolanoja ovat peltojen keskellä kulkevia vähävetisiä ojia, joiden kalastollista ja kalastuksellista merkitystä voidaan pitää vähäisenä. Harmantinsuon turvetuotannon kuivatusvesien vaikutus näiden ojien kalatalouteen on

7 Pöly ja melu vähäinen. Laskennallisesti Harmantinsuon tuotantoalueen kuivatusvedet eivät normaalissa tuotantovaiheessa muuta merkittävästi Kaulajoen tilaa, joten kalastolliset ja kalataloudelliset vaikutukset joessa jäävät todennäköisesti pieneksi. Harmantinsuon turvetuotantoalueen Kaulajoen kalataloudellisen velvoitetarkkailun vuodelta 2010 mukaan turvetuotanto tai siihen liittyvät muut kalastushaitat kuten veden laadun muuttuminen ja pyydysten likaantuminen eivät haitanneet kalastusta alueella. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Aurajoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Kaulajoen ekologista tilaa ei ole arvioitu. Kaulajoki ja Aurajoki kuuluvat Paimionjoen-Aurajoen alueeseen, jonka vesimuodostumista valtaosan tila on välttävä. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen liitetyn Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 ei turvetuotannolle ole esitetty lisätoimenpiteitä toimenpideohjelman vesienhoitoalueella. Alueille esitettävät toimenpiteet on toimenpideohjelmassa katsottu nykykäytännön mukaisiksi toimenpiteiksi, koska ympäristönsuojelulaki edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaan käytännön periaatteen noudattamista. Harmantinsuon vesienkäsittelyratkaisu on hakijan mukaan vesienhoitoalueen turvetuotantoalueiden vesien käsittelylle asetettujen tavoitteiden mukainen. Alle 500 m:n etäisyydellä Harmantinsuon tuotantoalueesta sijaitsee 31 kiinteistöä, joista 21 sijaitsee tuotantoalueen itäpuolella Huovintien kylätaajamassa lähimmillään 300 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Myös tuotantoalueen kaakkois-, länsi- ja pohjoispuolella sijaitsee joitain kiinteistöjä. Vallitsevimmat tuulensuunnat alueella kesä-syyskuun aikana ovat olleet luode (16,5 %), pohjoinen (13,3 %), etelä (14,5 %) ja kaakko (14 %). Tyyntä on ollut keskimäärin 8,5 % ajasta. Toiminnasta voi ajoittain johtua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Harmantinsuosta alle 500 m:n etäisyydellä sijaitsevien asuttujen kiinteistöjen omistajat eivät ole valittaneet hakijalle pölystä Vapo Oy:lle, joten Harmantinsuon turpeennostosta ei arvioida aiheutuvan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta haittaa. Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan täydennyksessä todennut, että tuotantoalueen rajauksen jälkeen etäisyys asutukseen kasvaa m. Lähin asutus sijaitsee muutoksen jälkeen 320 m:n päässä tuotantoalueen reunasta. Runsaammin asutusta sijaitsee 350 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen ja asutuksen välinen suoalue on melko puustoista suota, pieniä harvapuustoisia laikkuja lukuun ottamatta. Tihein mänty- ja koivuvaltainen metsä kasvaa talojen lähettyvillä suon laidassa. Reuna on itäpuolen kyläasutuksen kohdalla m:n leveydeltä Vapo Oy:n omistuksessa, mikä takaa suojapuuston säilymisen. Tuotantoalueen melko pieni koko, vallitsevat tuulensuunnat, suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet tuotantoalueen ja asutuksen välissä sekä tuo- 7

8 Muut vaikutukset tantoalueen rajaaminen ja asutuksen etäisyys huomioon ottaen pöly- ja meluhaitat naapurikiinteistöjen käytölle ovat todennäköisesti vähäiset. Hakijan aluehallintovirastoon toimittaman Harmantinsuon turvetuotannon vuoden 2011 pölytarkkailuraportin mukaan mittauksen aikana tehtiin kääntöä ja karhelle ajoa. Turpeen nostoa ei tapahtunut eikä tuulen suunta ollut pölyn leviämiselle mittauspisteisiin suotuisa. Siitä huolimatta toisessa mittauspisteessä mitattiin kohtalainen pitoisuus (84 µg/m 3 ), mistä raportin mukaan voidaan päätellä, että turvetuotannolla voi olla vaikutusta kohteiden ilmanlaatuun, vaikka ohjearvo ei ylittynyt. Mittauspisteiden etäisyys tuotantoalueelta on noin 300 m. Ajanjaksoilla ja Harmantinsuon turvetuotantoalueen länsilaidalla ja turvetuotantoalueen ympärillä vakinaisen asutuksen lähistöllä suoritettujen melumittausten raporttien mukaan luvassa mainittujen raja-arvojen ylityksiä ei mittausajalla havaittu. Vuoden 2010 pohjavesitarkkailutulosten perusteella suon pohjois- ja lounaispuolella sijaitsevien tarkkailukaivojen veden laatu ei ole kaikilta osin täyttänyt talousveden laatusuosituksia. Tarkkailupisteissä vedenkorkeuden vaihtelut olivat vuonna 2010 melko vähäisiä. Vuonna 2010 tarkkailukaivojen vedenkorkeudet olivat keskimäärin alempana kuin vuoden 2002 tammikuussa, mikä voi johtua myös pohjaveden korkeuden normaalista vuodenaikaisvaihtelusta. Tulosten vertailtavuuteen vaikuttaa myös se, että mittaukset on tehty eri vuodenaikoina ja vuonna 2002 vain kerran. Harmantinsuon turvetuotannon vaikutuksia lähialueiden pohjaveden laatuun ja pohjaveden pinnan korkeuteen on Vapo Oy:n omien tarkkailutulosten perusteella vaikea arvioida. Muissa Harmantinsuon läheisyydessä sijaitsevissa pohjavesitarkkailupisteissä vedenpinnan korkeusvaihtelut vuosina ovat olleet normaalin vuodenaikaisvaihtelun ja vuosien välisen vaihtelun sisällä. Tarkkailutulosten perusteella Harmantinsuon turvetuotantoalueen ei ole arvioitu vaarantaneen alueen pohja- ja kaivovesien laatua tai antoisuutta menneellä lupakaudella. Hakijan aluehallintovirastoon toimittaman pohjavesioloja ja -vaikutuksia koskevan selvityksen mukaan virtaama tuotantoaluetta ympäröivässä kokoojaojassa oli kuivasta keväästä johtuen vähäistä. Kaivettuun reunaojaan ei maastokäynnin eikä viimeisimpien tarkkailutulosten perusteella (COD Mn -pitoisuus 69 mg/l) purkaudu pohjavettä. Vuonna 2010 COD Mn -pitoisuudet ovat olleet vielä korkeammat. Itälaidan reunaoja on pohjois- ja eteläosiltaan pienehkö oja, keskikohdaltaan syvempi ja allasmainen. Itäreunan kokoojaojassa oleva vesi on pääosin peräisin tuotantoalueelta. Veden virtaus kokoojaojassa ennen pumppaus-/laskeutusallasta ja pintavalutuskentän purkupisteessä oli hyvin vähäinen. 8

9 Tuotantoalue on lähimmillään noin 110 m:n päässä pohjavesialueesta. Rajauksen muutoksen jälkeen etäisyys on lähimmillään noin 140 m. Vanha kokoojaoja toimii jatkossa eristysojana. Suunnitelman mukaan ojaa ei ole tarpeen suurentaa eikä syventää. Koska kokoojaojaan ei purkaudu pohjavettä ja tuotantoalue rajataan voimassa olevan luvan mukaisesti, hankkeen ei arvioida vaikuttavan itäpuolisen pohjavesialueen ja kaivojen pohjavesioloihin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Suunniteltu vesienkäsittely on hakijan mukaan alueelle hyvin soveltuva ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Hakija on esittänyt, että tuotantoalueen päästöjä ja vaikutuksia vesistössä tarkkaillaan aikaisemmin hyväksyttyjen ja hyväksyttävänä olevien ohjelmien mukaan. Päästötarkkailu kattaa päästötarkkailun pintavalutuskentän alapuolisella pisteellä ja kentän tehon tarkkailun siten, että näyte otetaan myös kentälle tulevasta vedestä. Vesistövaikutustarkkailun piiriin kuuluvat Harmantinoja, tuotantoalueen ylä- ja alapuoliset pisteet sekä Kaulajoki. Vaikutustarkkailuun kuuluvat myös pohjavesitarkkailuun liittyvät kaivojen (2kpl) ja pohjavesiputkien (2 kpl) tarkkailut. Pölylaskeumamittaukset tehdään vuosina 2011 ja Aistinvarainen pöly- ja melutarkkailu, jossa kirjeellä pyydetään ilmoittamaan havaitsemistaan pöly- ja meluhaitoista, jatkuu edelleen. Melutarkkailuun liittyen tehdään vuonna 2011 melumittauksia kuten vuonna Kalataloustarkkailu on käynnistetty kalastustiedustelulla koskien vuotta Tiedustelun raportti varmistuu keväällä ja se toimitetaan aluehallintovirastoon sen valmistuttua. Tiedustelulla täydennetään tietoja alapuolisen vesistön kalastosta ja kalastuksesta. Vuonna 2011 tehdään vielä sähkökoekalastuksia ja koeravustuksia, jotka raportoidaan vuoden loppupuolella. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon otteen maakuntakaavakartasta Harmantinsuon tuotantoalueen osalta ja sen läheisyydestä, pohjavesitarkkailun yhteenvedon, selvityksen allasmitoituksesta, pintavalutuskentän tarkkailutulokset , otteen päästötarkkailuraportista, kuvakoosteen Harmantinsuolta, pohjavesioloja ja -vaikutuksia sekä pöly- ja 9

10 Hakemuksesta tiedottaminen meluvaikutuksia koskevan selvityksen ja Kaulajoen kalataloudellisen velvoitetarkkailuraportin vuodelta Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon raportit Harmantinsuon turvetuotantoalueen melumittauksista ja Harmantinsuon turvetuotannon pölytarkkailusta Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Loimaan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Loimaan kaupungilta, Loimaan kaupungin ja Pöytyän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta ja Loimaan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. 10 Lausunnot 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on edellyttänyt pohjavesien suojelun kannalta, että turvetuotantoalueen eristysojaa ei saa kaivaa nykyistä tasoa syvemmäksi, turvekerroksen alla olevia savikerroksia ei saa puhkaista, turvetuotantoalueen vaikutuksia pohjavedenpinnan tasoon on tarkkailtava alueelle laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti ja että tarkkailujen tulokset on toimitettava Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Loimaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pintavesien suojeluun tähtäävistä toimenpiteistä ja tarkkailun perusteella havaituista tuloksista ELY-keskus on todennut, että Harmantinsuolla käytössä olevat vesiensuojelun perustoimenpiteet yhdessä virtaamansäädön ja pintavalutuskentän toisiaan täydentävän toteuttamisen kanssa edustavat tämänhetkisen tietämyksen mukaista parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja käytäntöä. Harmantinsuon vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuteen sekä niiden puhdistamiseen jatkossa tulee kiinnittää enemmän huomiota. Puhdistamisen tulee tapahtua sellaisin menetelmin, että mahdollisimman vähän kiintoainesta pääsee liikkeelle pintavalutuskentälle ja alapuolisiin ojastoihin. Yleisesti ottaen pintavalutuskentän mahdollisimman tehokkaalle ja häiriöttömälle toiminnalle on välttämätöntä, että kentälle tulevien vesien virtaamat ovat mahdollisimman tasaiset ja että suurin osa kiintoaineesta saadaan otettua kiinni jo ennen vesien pumppausta pintavalutuskentälle. Pumppausaltaan laajentaminen hakemuksessa esitetyllä tavalla on perusteltua. Myös muiden lisäaltaiden (laskeutusallas/-altaat) rakentamismahdollisuudet ja vaikutukset on huomioitava ja selvitettävä. Altaat on lisäksi varustettava aina tarvittavalla määrällä ja oikein mitoitetuilla virtaamansäätöpadoilla virtaamien mahdollisimman tehokkaaksi tasaamiseksi. Myös sarkaojien lietetaskujen ja läjitysaltaiden mitoitukset on tarkistettava. Käyttö-, kuormitus, melu- pöly- ja vesistötarkkailuja voidaan jatkaa nykyisenkaltaisena huomioon ottaen hakemuksessa esitetyt täydennykset ja tarkistukset.

11 11 ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa luonnonsuojelullisista eikä kaavoituksellisista seikoista. ELY-keskuksella ei ole ollut aikaisemmin esitettyyn jälkikäyttöä koskevaan kannanottoon mitään lisättävää eikä huomautettavaa hakemuksessa esitetyn johdosta. 2) Loimaan kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että vesistövaikutusten vähentämiseksi on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Vesistöön kohdistuvaa kuormitusta on seurattava ja vesienkäsittelymenetelmiä tehostettava, jos kuormitus olennaisesti lisääntyy. Asutukselle ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta pölystä ja melusta. Pölyämistä ja meluhaittaa tulee vähentää jättämällä riittävästi suojapuustoa ja käyttämällä pölyämistä ja melua vähentäviä työmenetelmiä. Pöly- ja melumittaustulokset, ilmoitukset mahdollisista häiriötilanteista sekä altaiden ja ojastojen puhdistustöiden ajankohta on ilmoitettava myös Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle samoin kuin käyttöja päästötarkkailujen ja vaikutustarkkailujen tulokset. 3) Liedon kunnan ympäristöterveyspalvelut Loimaan kaupungin terveydensuojeluviranomaisena on edellyttänyt, että melun ja pölyn leviämisestä tehdään kunnollinen selvitys ennen luvan myöntämistä, koska terveyshaitan mahdollisuutta ei muuten voida arvioida. Hakijan vastine Hakija on todennut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausuntoon pohjavesien suojeluun tähtäävien toimenpiteiden ja tarkkailun osalta, että eristysojaa ei ole tarpeen syventää. Turpeen tuottamiseksi sarkaojia kaivetaan vain riittävän kuivatustilan vaatimalla tavalla turpeen alla olevaan kivennäismaahan asti. Pintavesien suojeluun tähtääviä toimenpiteitä koskevan lausunnon osalta hakija on pitänyt esittämäänsä täydennystä vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelmasta riittävänä ja vesienkäsittelyä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena. Suunniteltu laajennettu pumppausallas tulee toimimaan samalla mitoitusohjeen mukaisena laskeutusaltaana. Vesienkäsittelysuunnitelmassa olemassa olevat virtaamansäätöpadot ja pumppaamo toimivat riittävällä tavalla virtaamaa säätävinä rakenteina. Tuotantoalueelle suunnitellut vesienkäsittelyrakenteet (lietetaskut, virtaamansäätöpadot, pumppausallas ja pintavalutuskenttä) tarkastetaan säännöllisesti niiden jatkuvan toimintakunnon varmistamiseksi. Muilta osin hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausunnosta. Hakija on todennut Loimaan kaupungin ympäristölautakunnan 2) lausunnosta, että hakija parantaa vesienkäsittelyä laajentamalla pumppausal-

12 lasta. Alueella on toimiva pintavalutuskenttä, kolme virtaamansäätöpatoa ja sarkaojien lietetaskut. Vesienkäsittely on alueella parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tehdyn pöly- ja melutarkkailun perusteella merkittäviä pöly- ja meluhaittoja ei ole esiintynyt eikä niitä arvioida jatkossakaan aiheutuvan. Vuoden 2011 melu- ja pölytarkkailun raportit ovat vastineen liitteinä. Tarkkailun osalta hakijalla ei ole ollut lausunnosta huomautettavaa. Hakija on todennut Liedon kunnan ympäristöterveyspalveluiden 3) lausunnosta, että suoritettu pöly- ja melutarkkailu on riittävä selvittämään pölystä ja melusta aiheutuvia vaikutuksia ympäristöön. Hakija on viitannut hakemuksessa esitettyyn sekä vastineen liitteinä oleviin vuoden 2011 raportteihin. MERKINTÄ Mellilän kunta on liittynyt Loimaan kaupunkiin ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen nro 4/2004/4 perusteena olleet asiakirjat. 12 Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Harmantinsuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 4/2004/4 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 68 ha. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan kartan Päästö- ja vesistötarkkailupisteet, Harmantinsuo, mittakaava 1:35 000, mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Harmantinojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen Tuotantosuunnitelma, mittakaava 1:8 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, pumppausaltaan ja pintavalutuskentän avulla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Pumppausaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Pumppausallas on laajennettava mitoitusohjeiden mukaiseksi. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

13 13 Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Pintavalutuskentän puhdistustehon on vuosikeskiarvona ilmaistuna oltava vähintään seuraava: % Kiintoaine 50 Kokonaisfosfori 50 Typpi 20 Mikäli päästötarkkailun perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho ohijuoksutukset mukaan lukien on kahtena peräkkäisenä vuotena em. lukuarvoja pienempi, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen. 3. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Pumppausallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Pumppausaltaasta, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Pumppausaltaan ja ojastojen puhdistustöiden ajankohta tulee ilmoittaa etukäteen Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjavesi Päästöt ilmaan ja melu 5. Harmantinsuon tuotantotoiminta on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu haitallista pohjaveden purkautumista tai haitallista pohjaveden pinnan alenemista pohjavesialueella. 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista.

14 14 Varastointi ja jätteet Alueilla on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

15 15 Tarkkailut 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. 13. Vesistö-, pöly-, melu ja pohjavesitarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn päivätyn Vapo Oy:n Harmantinsuon (Mellilä) turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti siten muutettuna, että pölyn määrä ja melutaso mitataan vuosina 2014 ja Kalataloustarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn ja päivätyn Vapo Oy:n Harmantinsuon kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti siten täsmennettynä, että koeravustukset ja sähkökoekalastukset tehdään vuosina 2015 ja Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistö-, kalatalous-, pohjavesi- sekä pöly- ja melutarkkailun vuosiraportit on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Loimaan kaupungin ja Pöytyän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava lisäksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja kalataloustarkkailun tulokset Summan-, Vehka- ja Virojoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 600 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

16 16 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä

17 RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä nro 4/2004/4, jota Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 05/0182/3 osittain muuttanut. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Toiminnasta aiheutuva vesistökuormitus pienenee jossain määrin. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Aluehallintovirasto katsoo, että määrätyt Harmantinsuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmät huomioon ottaen tarkistettujen lupamääräysten mukainen Harmantinsuon turvetuotanto ei estä Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden toteuttamista. Harmantinsuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmät ovat vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden mukaisia. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on pintavalutus. Lähin asutus on noin 300 metrin etäisyydellä. Valvontaviranomaiselle ei ole tehty ilmoitusta asutukselle aiheutuvasta pöly- tai meluhaitasta. Pöly- ja meluhaitan estämiseksi on annettu lupamääräysten 6 ja 7 mukaiset toimenpiderajoitukset. 17

18 18 Tarkkailut Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen 1) vaatimukset siitä, että eristysojaa ei saa kaivaa nykyistä tasoa syvemmäksi eikä turvekerroksen alla olevia savikerroksia saa puhkaista, otetaan huomioon lupamääräyksistä 4 ja 5 ilmenevällä tavalla huomioon. Vaatimukset turvetuotantoalueen vaikutusten tarkkailemisesta pohjavedenkorkeuteen alueelle laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti ja tarkkailutulosten toimittamisesta Varsinais- Suomen ELY-keskukselle ja Loimaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle otetaan huomioon lupamääräyksestä 13 ilmenevällä tavalla. Muut tarkkailua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 12 ja 13 ilmenevällä tavalla. Vaatimukset vesienkäsittelyrakenteista otetaan huomioon lupamääräyksestä 2 ilmenevällä tavalla. Loimaan kaupungin ympäristölautakunnan 2) vaatimukset kuormitustarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksestä 12 ja vaatimus vesienkäsittelymenetelmien tehostamisesta kuormituksen olennaisesti lisääntyessä otetaan huomioon lupamääräyksestä 3 ilmenevällä tavalla. Vaatimukseen todetaan lisäksi, että hakija on suunnitelmassaan esittänyt parantavansa vesienkäsittelyä pumppausallasta laajentamalla. Vaatimuksiin pöly- ja meluhaitan vähentämiseksi todetaan, että suoritetun pöly- ja melutarkkailun perusteella pölystä ja melusta ei ole aiheutunut merkittävää haittaa. Hakija rajaa valmistelemaansa aluetta sen itälaidalta alkuperäisen suunnitelman ja voimassa olevan luvan mukaiseksi, jolloin toiminta-alue loittonee asutuksesta m.

19 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Vaatimukset pöly- ja melumittaustulosten sekä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen tulosten ilmoittamisesta Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle otetaan lupamääräyksestä 13 ilmenevällä tavalla ja mahdollisten häiriötilanteiden ilmoittamisesta Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle lupamääräyksestä 11 otetaan huomioon. Vaatimus altaiden ja ojastojen puhdistustöiden ajankohdan ilmoittamisesta Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle otetaan huomioon lupamääräyksestä 4 ilmenevällä tavalla. Liedon kunnan ympäristöterveyspalvelujen 3) vaatimukseen melun ja pölyn leviämisestä tehtävästä selvityksestä todetaan, että suoritettu pölyja melutarkkailu on riittävä toiminnasta aiheutuvan pölyn ja melun selvittämiseksi. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus.

20 20 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Loimaan kaupunki Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pöytyän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Loimaan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat(sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Loimaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

21 21 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Juha Helin Anne Valjakka Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin ja asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/sl

22 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

23 Kartta Liite 2

24 HARMANTINSUON KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - kemikaalien käyttömäärät - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuulitiedot - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan kahden viikon välein ja kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti ) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä ( ) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima.