YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 113/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 314 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 113/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 314 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Lammasnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Teuva Vapo Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lammasneva sijaitsee Teuvan kunnassa noin 14 km kuntakeskuksesta koilliseen ja noin 3 km Norinkylän kylätaajamasta lounaaseen. Lammasnevan itäpuolella noin 7 km etäisyydellä sijaitsee Vapo Oy:n Isonevan turvetuotantoalue. Lammasnevan kuntoonpanotyöt on aloitettu vuonna 1975 ja turvetuotanto vuonna Tuotantokelpoista pinta alaa on 411,9 ha. Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja , , , , ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Lammasnevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Lammasnevan turvetuotantoalue on voimaan tulleen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain 6 :n edellyttämällä tavalla ilmoitettu Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten ja merkitty siihen

2 2 Vapo Oy:llä on hallussaan Lammasnevalla maata yhteensä 478,68 ha, josta 405,74 ha on omistuksessa ja 72,94 ha vuokra aluetta. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa kyseisellä alueella on voimassa suunnittelumääräys III, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Lisäksi suunnittelumääräys koko maakuntaa koskee suunnittelumääräys I, jonka mukaan turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset sekä Natura 2000 verkosto. Lammasneva kuuluu maaseudun kehittämisen kohdealueeseen ja sen eteläosa maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi määriteltyyn alueeseen. TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö Lammasnevan turvetuotantoalue on yhtenäinen suoalue, jonka koko tuotantokelpoinen 411,9 ha:n ala on tuotantokunnossa. Lammasneva sijaitsee keskellä peltoja, jotka alueen pohjois ja itäpuolella muodostavat laajoja yhtenäisiä peltoaukeita ja länsilaidalla kapean peltokaistaleen suon ja metsämaan välille. Lähiympäristössä 500 metrin säteellä sijaitsee 21 ympärivuotisesti asuttua kiinteistöä ja yksi loma asuntona käytetty kiinteistö. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin metrin päässä tuotantoalueen reunasta. Noin 4 km päässä turvetuotantoalueen pohjoispuolella sijaitsevat Pässinrämäkän (FI ) ja Kurpannevan (FI ) Natura 2000 alueet. Pässinrämäkkä on myös vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Kurpanneva on soidensuojelun perusohjelman kohde, josta pääosa on metsähallituksen päätöksellä rauhoitettua aarnialuetta. Jussinmäen II luokan pohjavesialue sijaitsee noin 1,4 km päässä Lammasnevan koillispuolella. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin m 3 /d. Alueella on useita pohjaveden havaintopisteitä. Purkuvesistö Valtakunnallisen vesistöaluejaon mukaan (Ekholm 1993) Lammasneva sijoittuu Kainastonjoen alueelle (42.092), joka kuuluu Kainas

3 3 tonjoen valuma alueeseen (42.09) ja Kyrönjoen vesistöalueeseen (42), jonka latva alueilla se sijaitsee. Kainastonjoki Kainastonjoen vesi on vahvasti ruskeaa ja humuspitoista ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Fosforipitoisuus ja väriarvo samoin kuin kiintoaineen määrä ovat jonkin verran suurempia kuin Lohiluomassa, jonka kautta johdetaan Isonevan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä Kainastonjokeen. Kainastonjoen yläosa on vedenlaadultaan parempi kuin alaosa, jossa pelloilta peräisin oleva hajakuormitus on hyvin näkyvissä. Yläosassa kuormitus on peräisin lähinnä suoalueilta. Kainastonjoen vesi on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävää. Kalasto ja kalastus Kainastonjoki kuuluu Kyrönjoen latvavesistöihin, jossa esiintyy kalataloudellisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä purotaimenkantoja. Kalastoon kuuluvat ainakin ahven, hauki, harjus, kiiski, kivennuoliainen, made, särki, taimen ja sen lisäksi esiintyy rapuja. Kalastus Kainastonjoessa on luonteeltaan kotitarve ja virkistyskalastusta, jota noin 100 henkilöä harrastaa. Muu vesistökuormitus Vesistöalueilla ei ole pistekuormituslähteitä. Muu vesistökuormitus koostuu lähinnä maa ja metsätalouden sekä haja asutuksen aiheuttamasta hajakuormituksesta. Lammasnevan lisäksi vesistöaluetta kuormittaa Isonevan turvetuotantoalue. TURVETUOTANTO Lammasnevalla on vuoden 2004 loppuun mennessä tuotettu jyrsinpolttoturvetta yhteensä m³, palaturvetta m³ ja ympäristöturvetta m³. Arvioitu jäljellä oleva turpeen määrä on noin MWh, eli noin m³. Lammasnevan keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m³ silloin kun koko tuotantokelpoinen pinta ala (411,9 ha) on tuotantokäytössä. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Lammasnevan kuivatusvedet johdetaan neljällä laskuojalla (ojat 1 4) reittiä laskuoja Kainastonjoki Kyrönjoki ja yhden laskuojan (oja 5) kautta Vehkaluomaan, joka laskee Kainastonjokeen ja tämä Kyrönjokeen.

4 4 Lammasnevan vesienkäsittelymenetelminä tällä hetkellä ovat sarkaoja altaat, päisteputkipidättimet ja laskeutusaltaat. Vesienkäsittelyn tehostamiseksi laskuojan 1 kuivatusvesien (150,0 ha) osalta, mikäli virtaamansäätöä ei hyväksytä, hakija on esittänyt, että tuotannosta poistuvalle alueelle perustetaan noin 4,5 ha:n kasvillisuusallas/kenttä, jonka on mahdollista kaksi kentän edellyttämää kasvukautta huomioon ottaen olla toiminnassa vuoden 2011 tuotantokauden alusta lukien. Myönnettävässä luvassa hakija voidaan velvoittaa esittämään lupaviranomaiselle yksityiskohtaiset suunnitelmat kasvillisuusaltaasta/kentästä vuoden 2009 loppuun mennessä. Kasvillisuusallas/kenttä tullaan rakentamaan hakijan omistamalle maaalueelle ja vesienjohtamiseksi sille on rakennettava lisäksi pumppaamo ja kaksi uutta laskeutusallasta sekä muutamia satoja metrejä uutta kokoojaojastoa. Alueelle on mahdollista johtaa kaikki muut laskuojaan 1 johdettavat vedet lukuun ottamatta laskeutusallas 4:n valuma aluetta (15,3 ha), jolle tehostamismenetelmäksi soveltuu ainoastaan virtaamansäätö. Laskuojan 2 kuivatusvedet (2,9 ha) ohjataan laskuojalle 3 ja sillä olevien vesienkäsittelyrakenteiden kautta. Laskuojan 3 (108,6 ha + 2,9 ha laskuojalta 2) osalta hakija on esittänyt vesienkäsittelyn tehostamista pumppaamolla toimivan noin 5,5 ha:n suuruisen, tuotannosta poistuvalle alueelle perustettavan kasvillisuuskentän/altaan avulla vuodesta 2010 alkaen. Käsittely voi olla käytössä myös talviaikaan. Laskuojan 4 (105,7 ha) osalta hakija on esittänyt kuivatusvesien käsittelyn tehostamista pumppaamolla toimivan kasvillisuuskentän/altaan avulla, jolle on mahdollista johtaa vedet laskeutusaltaiden 9 ja 12 valuma alueilta sekä noin 8 ha nykyisin laskuojaan 5 johdettavista vesistä. Käsittely on mahdollista olla toiminnassa luvan antopäivästä lukien kolmannen tuotantokauden alkuun mennessä. Kasvillisuuskenttä/allaskäsittelyn ulkopuolelle jää laskeutusaltaiden 7 ja 8 valuma alueet (yhteensä 41,9 ha), jotka sijainniltaan ja korkeussuhteiltaan ovat sellaiset, ettei vesien johtaminen niiltä kasvillisuuskentälle/altaalle onnistu ilman erillistä pumppaamoa ja noin kilometrin paineputkitusta. Hakija on katsonut, että näistä aiheutuvat lisäkustannukset olisivat kohtuuttomat saavutettavaan hyötyyn nähden, varsinkin kun huomioidaan että altaiden 7 ja 8 valuma alueet tulevat pääosiltaan poistumaan tuotannosta 10 vuoden kuluessa. Hakija pitää virtaamansäätöä perusteltuna tehostamismenetelmänä laskeutusaltaiden 7 ja 8 kuivatusvesille. Laskuojan 5 (44,7 ha) kuivatusvesistä 8 ha olisi mahdollista ohjata laskuojalle 4 perustettavalle kasvillisuuskentälle/altaalle. Jäljelle jäävästä 36,7 ha:sta arvioidaan poistuvan tuotannosta lohkon reunoilta alkaen viiden vuoden kuluessa noin 5 ha ja 10 vuoden kuluttua tuotantoalaa arvioidaan olevan enää noin 20 ha. Tuotannosta lohkolla lähivuosina poistuvat alueet eivät ole sijainniltaan sellaisessa pai

5 5 kassa, että ne olisivat kohtuullisin järjestelyin otettavissa vesienkäsittelytarkoituksiin. Hakija on katsonut, että virtaamansäätö on ainoa toteuttamiskelpoinen tehostamismenetelmä laskuojalla 5. Päästöt vesistöön Lammasnevan nykyinen kuormitus sekä arvioitu kuormitus vesienkäsittelytoimenpiteiden tehostamisen jälkeen on seuraava: Lammasneva Nykyinen Vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen Kuivatusvesien purkureitti Vehkaluoma Kainastonjoki Vehkaluoma Kainastonjoki Tuotantokelpoinen ala typpi fosfori Kokonais Kokonais Kiintoaine ha kg/a kg/a kg/a Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa. Pölyäminen riippuu sääolosuhteista ja turpeen maatuneisuudesta ja sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta. Melua syntyy työkoneiden ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää muun muassa suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua. Kuljetus tapahtuu olemassa olevilta työmaateiltä Riipin tai Äystön kautta kantatielle 67, josta edelleen Porin suuntaan tai Seinäjoelle. Lammasnevan työmaatien varrella ei ole asutusta. Varastointi ja jätteet Isonevan ja Lammasnevan turvetuotannossa syntyy vuosittain keskimäärin jäteöljyjä yhteensä l, kiinteää öljyjätettä 310 kg, akkuja 93 kg, metalleja kg, sekajätettä 4 m 3 ja aumamuoveja kg. Työmaalla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kerätään. Sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet varastoidaan alueelle mahdollista jälkikäyttöä varten. Työmaalla syntyvät kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan voimalaitoksille poltettavaksi.

6 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Tuotantoaluetta lähimmät Natura 2000 kohteet sijaitsevat melko kaukana, noin 4 km etäisyydellä tuotantoalueista, joten turvetuotanto ei vähennä alueiden Natura arvoa. Lammasnevan tuotantoalueen kasvillisuus ja linnusto on jo aikoinaan kokenut muutoksen, kun suo on ojitettu ja muokattu turvetuotantoa varten. Hankkeesta ei tässä vaiheessa aiheudu muutoksia nykytilanteeseen. Turvetuotantoalueen vuotuiset välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 58 henkilötyöpaikka koko tuotantokelpoisen pinta alan ollessa tuotannossa. Hankealueella marjastus on mahdollista vain tuotantoalueiden reunoilla. Lähiympäristössä on kuitenkin edelleen suo ja metsäalueita, joissa marjastusta voi harrastaa esteettä. Turvetuotantoa varten rakennettu tiestö helpottaa osin myös kulkemista marjastusalueille. Lammasnevan luonne metsästysmaana on muuttunut, kun alueet on otettu turvetuotantoon. Hanke ei enää tässä vaiheessa aiheuta muutoksia nykytilanteeseen. Alueelle kaivetut ojat ja altaat ovat lisänneet vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Turvetuotantoalueella ei voi metsästää tuotanto ja kunnostustoimien aikana. Sen sijaan tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista ja sallittua. Lammasnevan vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laskuojiin, Vehkaluomaan ja Kainastonjokeen. Isonevan ja Lammasnevan ainekuormituksen laskennallinen pitoisuuslisäys alapuolisessa vesistössä keskivirtaamatilanteessa vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen on seuraava: Tarkastelupiste Tuotantoala Kiintoaine Typpi Fosfori ha mg/l µg/l µg/l Lohiluoma laskussa Kyrönjokeen 125 0, ,7 Hirviluoma laskussa Kainastonjokeen 68 0, ,4 Kainastonjoki Hirviluoman suun yläpuoli 403 0,2 59 1,7 Kainastonjoki laskussa Kyrönjokeen 471 0, ,4

7 7 Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn ja melun vaikutukset Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat riittävän välimatkan päässä turvetuotantoalueilta, jottei alueiden kuivattaminen vaikuta pohjaveden määrään tai laatuun. Hakijan käsityksen mukaan Isonevan turvetuotantoalueella ei ole ollut eikä tule jatkossakaan olemaan vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun tai antoisuuteen. Turvetuotantoalueen rajasta 500 metrin etäisyydellä tai lähempänä sijaitsee 21 ympärivuotisesti asuttua tilaa ja yksi loma asunto. Lähin häiriintyvä kohde sijaitsee 50 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Kiinteistö on tuotantolohkojen 1 ja 3 välissä sijaitseva loma asunto. Muut häiriintyvät kohteet ovat suon etelä ja länsipuolella metrin etäisyydellä. Turvetuotantoalueen ja lähiasutuksen välissä on erilaatuisia metsä ja peltoalueita. Hakijalle ei ole esitetty valituksia Lammasnevan turvepölystä tai melusta, joten ilmeisesti viihtyvyyshaittaa ei ole ilmennyt. Hakija on katsonut, ettei toiminnasta aiheudu ympäristöön kohtuutonta rasitusta pölyn tai melun muodossa. Symo Oy:n laatiman Lammasnevan turvetuotannon aiheuttaman pölyn ja melun leviämismallilaskelman, pvm , mukaan lähimmän häiriintyvän kohteen eli lohkojen 1 ja 3 välissä sijaitsevan kiinteistön kohdalla meluarvojen ylittyminen on todennäköistä, kun toiminta painottuu viereisille lohkoille. Muiden lähiasutusten kohdalla aktiivisen hakumenetelmän aiheuttamat päiväaikaiset melutasot ovat db(a). Yöaikainen loma asutusalueelle annettu meluohjearvo, 40 db(a), voi ylittyä lohkon 3 länsipuolella sijaitsevan lomaasunnon kohdalla tilanteissa, jolloin olosuhteet ovat melun leviämisen kannalta suotuisat ja toiminta painottuu lohkolle 3. Mallinnuksen perusteella palaturpeen pintaan noston aiheuttama 45 db(a) melutasovyöhyke ulottuu noin 700 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. 55 db(a) melutasovyöhyke ulottuu noin metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Valtioneuvoston ilmanlaatuasetuksessa antaman ilmanlaadun ohjearvon 120 µg/m 3, 24 h ylittyminen lähimmässä kohteessa on todennäköinen, kun lohkoilla 1 ja 3 käsitellään kuivaa turvetta ja tuulen suunta on kiinteistöä kohti. Ohjearvojen ylittyminen kauempana sijaitsevien kiinteistöjen kohdalla on mahdollista välttää huomioimalla tuulen suunta pölyävimpiä toimintoja suunniteltaessa. Pölyhaittojen ehkäisyn kannalta olisi tärkeää huomioida idän puoleiset tuulet, kun kuormataan lohkoilla 2, 3 ja 5 tai kun näiden lohkojen länsireunoilla tehdään kuivan turpeen kääntöä. Suurimmat pölyhaitat lähimpien

8 8 kiinteistöjen kohdalla syntyvät, kun lohkolla 3 tehdään kuivan turpeen koontia itätuulen aikana. Ympäristöriskit Alueelle on laadittu palosuojelusuunnitelma. Työmaalle on nimetty palo ja pelastusorganisaatio. Hätätilanteissa noudatetaan ISO 9002 laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Alueella noudatetaan päivättyä Vapo Oy:n Länsi Suomen yksikön toimialueen turvetuotantoalueiden käyttö, päästö ja vesistötarkkailuohjelmaa, jonka alueelliset ympäristökeskukset ovat hyväksyneet. Ohjelmassa ei ole kuormitustarkkailupistettä Lammasnevalla tai Isonevalla. Isonevalla on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä vesistötarkkailuohjelma sekä Vaasan maaseutuelinkeinopiirin hyväksymä kalataloustarkkailuohjelma. Lammasnevalla ei ole vesistötarkkailupisteitä. Isonevaa ja Lammasnevaa koskee edelleen käyttötarkkailuvelvoite. Hankealueen vähäisistä vesistövaikutuksista johtuen hakija ei ole pitänyt jatkuvaa päästötarkkailua tarpeellisena. Hakija on esittänyt, että alueen vesistökuormitus lasketaan nykyisestä yhteistarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Suolta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi ja kuormituslaskennan varmistamiseksi hakija on ilmoittanut ottavansa kahtena vuonna vesinäytteitä Lammasnevan purkupisteistä sulanmaan aikana touko, kesä, heinä ja elokuussa. Ensimmäinen tarkkailuvuosi on luvan lainvoimaiseksi tuloa seuraava kesäkuukausi. Vesistötarkkailu toteutetaan Lammasnevan vesistötarkkailuasemilla Vehkaluomassa (yläpuoli) ja Kainastonjoessa, Kainasto (alapuoli). Näytteitä otetaan kahtena vuotena luvan lainvoimaiseksi tulon jälkeen yhteistarkkailuohjelman aikataulun mukaan. Vesistönäytteet otetaan samoina vuosina kuin kuormitustarkkailunäytteet. Jatkossa tarkkailun tarpeesta keskustellaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Isonevan kalataloustarkkailua Lohiluomassa jatketaan entisellä ohjelmalla ja tarkkailu ulotetaan myös Kainastonjokeen Lammasnevan vaikutusalueelle. Hakija on katsonut, ettei perusteita pöly, melu tai muun tarkkailuvelvoitteen asettamiselle ole.

9 9 KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on katsonut, etteivät hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset ole niin suuria, että ne antaisivat perustetta korvausvelvoitteille. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Kauhajoen ja Kurikan kaupungeissa ja Teuvan kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Teuvan kunnan ja Kurikan sekä Kauhajoen kaupunkien terveydensuojelu ja ympäristönsuojeluviranomaisilta ja Teuvan kunnalta sekä Kurikan ja Kauhajoen kaupungeilta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Kauhajoen Kunnallislehdessä, Kurikkalehdessä ja Tejuka lehdessä. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että suunnitellut kasvillisuuskentät tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian. Pölyämisen estämiseksi tulee turvetuotannon eri vaiheissa käyttää parasta mahdollista tekniikkaa. Turvetuotanto oheistoimintoineen ei saa aiheuttaa asumiseen ja oleskeluun käytettävillä alueilla sellaisia pölyhaittoja, että voimassa olevat valtioneuvoston ohjearvot ylittyvät. Itätuulella tulee toiminta keskeyttää. Tuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriytyvissä kohteissa valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Poltto ja voiteluaineet täytyy sijoittaa katettuun reunallisella suojarakenteella varustettuun tilaan ja jäteöljyjen säilyttämiseen käytetty katettu tila on varustettava reunallisella suojarakenteella. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että luvan myöntämisen edellytyksenä on, että vesiensuojelutoimenpiteitä tehostetaan välittömästi ja että kuivatusvedet kaikilta alueilta käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella tai muulla vastaavan tehoisel

10 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine 10 la menetelmällä. TE keskus on katsonut, että toiminta on vaikuttanut kielteisesti alapuolisten vesistöjen vedenlaatuun ja kalaston elinolosuhteisiin ja tilaan. Jos lupa Isonevan ja Lammasnevan turvetuotannoille myönnetään hakemuksen mukaisesti, TE keskus on vaatinut luvan saajalle asetettavaksi euron suuruisen kalatalousmaksun. Mikäli hankkeen kuormitusta vesistöön vähennetään tehostamalla vesiensuojelutoimenpiteitä, niin, että tehostetut toimenpiteet koskevat kaikkia tuotantoalueita, voidaan kalatalousmaksun minimiä (7 000 ) pitää riittävänä. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. 3) Teuvan kunta on katsonut muun muassa, että Etelä Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksiä voidaan hankkeessa noudattaa. Isonevan ja Lammasnevan turvetuotantoalueiden läheisyydessä sijaitsevat Jussinmäen, Viiatin, Itänevan ja Järvikankaan pohjavesialueet, jotka tulee huomioida ympäristöluvissa. Turvetuotannon työllistämisvaikutus on merkittävä Teuvan kunnalle. Ympäristöluvan myötä valvonta paranee ja päästöt vähenevät. Kunta on puoltanut luvan myöntämistä. 4) Teuvan kunnan ympäristölautakunta on vaatinut, että Lammasnevan valumavesien nykyistä käsittelyä tulee tehostaa pintavalutuskentällä tai saman puhdistustehon omaavalla menetelmällä niiltä osin kuin se on kohtuudella mahdollista. Tuotantoalueen toiminnassa tulee huomioida tuuliolosuhteet, turvetuotantoalueen etäisyydet asutuksesta sekä aumojen sijoittelu, niin että lähialueen asutukselle ei aiheuteta kohtuutonta pölyhaittaa. Toiminnan aiheuttama melutaso ei saa ylittää asutukselle asetettuja melutason ohjearvoja. 5) Maatalousyhtymä Hirvelä Jouko ja Marita (Lähdesmäki RN:o 22:13) on todennut, että Lammasnevalla Lähdesmäen tila on lähes loppuun nostettu ja vuokrasopimus voidaan todennäköisesti päättää jo ennen ennakoitua määräaikaa. Asia voitaisiin huomioida jo vesien suunnittelussa mahdollisesti Lähdesmäen tilan ja Vapon pidempään tuotannossa pysyvän alueen rajaa pitkin. Kuitenkin siten, ettei vesien johtaminen aiheuta rasitteita kyseisellä tilalla vuokrasopimuksen jatkumisen muodossa tai maankäytön suhteen. Vapo Oy on antanut vastineen lausuntojen johdosta. Vastineessaan hakija on Länsi Suomen ympäristökeskuksen vesiensuojelurakenteita koskevien vaatimusten johdosta todennut, että Lammasnevalle kaavailtujen kasvillisuuskenttien käyttöönotolle hakija on esittänyt realistiset aikataulut.

11 11 Tuotannosta aiheutuvaan pölyämiseen ja meluun liittyvien vaatimusten johdosta hakija on todennut rajoittavansa turvetuotantoaan seuraavasti: Palaturpeen pintaan nosto on kiellettyä lohkon 3 länsireunassa ja lohkon 4 itäreunassa sekä lohkon 5 länsireunan osuudella vastineen liitteestä lähemmin ilmenevällä alueella klo välisenä aikana. Turpeen keräily on kielletty lohkon 3 ja 5 länsireunassa sekä lohkon 4 itäreunassa vastineen liitteestä lähemmin ilmenevällä alueella, lohkoilla 3 ja 5 kun tuuli on koillisen (45 o ) ja kaakon (135 o ) välisestä sektorista ja lohkolla 4 kun tuuli on luoteen (315 o ) ja pohjoisen (0 o ) välisestä sektorista. Yksi loma asunto sijoittuu tuotantolohkojen 1 ja 3 väliin, jolloin sen lyhin etäisyys tuotantoalueeseen on 80 m. Hakija on neuvotellut kiinteistön omistajan kanssa toiminnan pöly ja meluvaikutuksista ja omistaja on antanut kirjallisen suostumuksen, ettei hän vaadi pölyä ja melua muodostavalle toiminnalle mitään rajoituksia. Lähellä lohkon 2 reunaa sijaitseva tila Linnala ei ole asuttu vaan autio. Poltto ja voiteluaiheiden osalta hakija on katsonut, että lupakäytännössä vakiintunut määräys on riittävä. Määräyksen mukaan voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne ja siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla. Raportoinnista ja ilmoitusten tekemisestä esitettyjen vaateiden johdosta hakijalla ei ole huomautettavaa. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousmaksua koskevan vaatimuksen osalta hakija on katsonut, että esitetty minimivaatimuskin on kohtuuton, kun otetaan huomioon kuivatusvesien puhdistus ja alapuolisten uomien kalataloudellinen merkitys. Tarkkailuvaatimuksesta hakijalla ei ole huomauttamista. Teuvan kunnan vaatimuksista hakija on todennut, että hanke ei ole ristiriidassa maakuntakaavan ja sen suunnittelumääräysten eikä maaseudun kehittämisen kohdealueiden suunnittelumääräyksen kanssa. Lupaharkinta suoritetaan ja lupamääräykset asetetaan ympäristönsuojelulain 7 luvun säännösten mukaan. Teuvan kunnan ympäristölautakunnan vesienkäsittelymenetelmiä koskevien vaatimusten johdosta todennut, että hakemuksen mukaiset vesiensuojelurakenteet täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset vaatimukset. Muiden vaatimusten osalta hakija on viitannut edellä Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimusten johdosta lausumaansa.

12 12 Tarkastus Ympäristölupavirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Täydennykset YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon suunnitelmapiirustuksen Lammasnevan kasvillisuuskosteikoista 1 (7,3 ha, 5,0 % 145,3 ha:n valuma alueesta), 2 (6,1 ha, 5,0 % 120,8 ha:n valumaalueesta) ja 3 (6,7 ha, 5,1 % 131,3 ha:n valuma alueesta). Koko Lammasnevan alueen vedet käsitellään suunnitelluilla kasvillisuuskosteikoilla. Kuntoonpanossa rakennetaan neljä uutta laskeutusallasta (laskeutusaltaat 13 16). Tuotantoalaa jää Lammasnevalle tämän jälkeen 333,3 ha ja auma alueita 23,3, ha eli yhteensä 356,6 ha. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Lammasnevan turvetuotantoon Teuvan kunnassa Kyrönjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta ala auma alueineen on noin 357 ha. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 2.1 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien kautta Vehkaluomaan ja Kainastonjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevan päivätyn piirustuksen " Vesienkäsittelyn tehostaminen" mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kolmen kosteikkoalueen avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

13 13 Auma alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty päätöksen liitekarttaan merkityillä alueilla lohkon 3 länsireunalla ja lohkolla 5 kun tuulee koillisen ja kaakon väliltä, lohkon 3 itäreunalla kun tuulee lounaan ja luoteen väliltä, lohkolla 4 kun tuulee pohjoisen ja luoteen väliltä sekä lohkolla 6 kun tuulee pohjoisen ja koillisen väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari.

14 Varastointi ja jätteet 14 Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Palaturpeen nosto on kielletty lohkoilla 3 5 päätöksen liitekartasta ilmenevillä alueilla klo välisenä aikana. 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Teuvan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (Liite 4). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Lupaa on tällöin muutettava siten kuin ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häi

15 15 riö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 11. Käyttö ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutuksia alueella. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan TE keskukselle ja Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pöly ja melutarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja sekä Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Teuvan kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle, Pohjanmaan TEkeskukselle ja Kyrönjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2008 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

16 16 Korvaukset Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

17 17 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista meluja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Lammasnevan turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskosteikoilla. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Lammasnevan olosuhteissa. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvan melusta ja pölystä. Pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla sekä asetetuilla melun raja arvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Lammasnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5. ja melun osalta lupamääräys 6. Lähin asutus on alle 100 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi ai

18 18 heutua asutukselle melu ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja mm. määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Palaturpeen tuotantotoiminta yöaikaan aiheuttaisi todennäköisesti lähellä olevien asuntojen pihapiirissä 50 db:n melutason ylittymisen, joten tuotannon keskeyttäminen asutusta lähimmällä tuotantolohkolla yöaikaan on tarpeen kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Määräykset 7. ja 8. on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9. ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13. kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 14. on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15. on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskuksen, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen sekä Teuvan kunnan ympäristölautakun

19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 19 nan vesienkäsittelyrakenteita ja kunnossapitoa koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lammasnevan turvetuotannosta ei aiheudu vaikutuksia pohjavesialueille. Pöly ja meluhaittoja koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 5. ja 6. Tarkkailua koskevat vaatimukset otetaan huomioon siten kuin lupamääräyksistä 11. ja 12. ilmenee. Kalatalousmaksua koskeva vaatimus otetaan huomioon siten kuin lupamääräyksestä 14. ilmenee. Turvetuotantotoiminnan päättymisen jälkeistä alueen hoitoa koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksessä 15. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 90, 100, ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/96 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa asian käsittelymaksu on euroa Yli 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma 4) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Sinikka Laitakari Heikki Penttinen Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari ja ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sl

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

22 Kartta Liite 2 Lupamääräyksissä 5 ja 6 asetetut toimintarajoitusalueet

23 Liite 3 LAMMASNEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet kaivannaisjätteen lajit, määrät, varastointi ja siirrot näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Jatkuva tarkkailu Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoaluetta 1 ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan kahd en viikon välein ja kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti ) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä ( ) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima. Laaja analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph NH 4 N PO 4 P (suod.) Fe Suppea analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph

24 Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan em. ohjelman mukaisesti ympäristökeskuksen määräämän ajan. Perustarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojiin 3 ja 4 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoalueita 2 ja 3 ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan kosteikkojen käyttöönoton jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen kosteikkojen omia mittaustuloksia ja jatkuvassa tarkkailussa olevan tuotantoalueen osan virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueen osan pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.

25 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Liite 4