Länkkyjärvennevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kruunupyy

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 106/2011/1 Dnro LSSAVI/223/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Länkkyjärvennevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kruunupyy HAKIJA Oy Alholmens Kraft Ab PL Pietarsaari HAKEMUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon saapunut hakemus koskee Kruunupyyn kunnan Isokylässä sijaitsevan 80 ha:n Länkkyjärvennevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länkkyjärvennevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 71/2002/2 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli helmikuun loppuun 2010 mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 71/2002/2 myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kuivatusvedet on johdettava Mato-ojan kautta Ullavanjokeen. Tarkistamisen kannalta keskeiset lupamääräykset ovat: 1) Turvetuotantoa saadaan harjoittaa enintään suunnitelman mukaisella 80 ha:n alueella. Toimenpiteet alueilla on ajoitettava ja suoritettava siten, että vesistölle ja muulle ympäristölle aiheutuu mahdollisimman pieni kuormitus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa

2 ) Luvan saajan on mitattava melutaso ja pölymäärä alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevien asuinrakennusten luona kahtena ensimmäisenä vuonna tuotantoaikana ) Luvan saajan on kustannuksellaan tarkkailtava vesiensuojelurakenteiden toimivuutta, kuivatusvesien määrää ja laatua sekä vaikutuksia vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalatalousvaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailu on aloitettava niin, että ennen suoalueen kuntoonpanoa näytteet otetaan vähintään kahdesti. Tarkkailun on oltava sellaista, että sen avulla voidaan luotettavasti selvittää ympärivuotinen kokonaiskuormitus. Samoin ennen kuntoonpanoa on selvitettävä Ullavanjoen kalataloudellinen tila turvetuotannon vaikutusalueella hakijan selityksessään esittämällä tavalla. Täydennetyt yksityiskohtaiset tarkkailuohjelmat on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailujen tulokset on vuosittain raportoitava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Kruunupyyn ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea ) Luvan saajan on maksettava Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalakannoille ja kalastukselle sekä ravustukselle aiheuttavan haitan estämiseen. Ensimmäinen kalatalousmaksu on kuitenkin edellä sanotusta poiketen suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta. 2 Alueen kaavoitustilanne Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole merkintöjä tuotantoalueen lähialueella. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa Länkkyjärvenneva on merkitty nykyisen turvetuotannon merkinnällä. Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Länkkyjärvenneva on kunnostettu tuotantoon vuosina Tuotanto suolla on aloitettu vuonna 2004 ja alue oli kokonaisuudessaan tuotantokunnossa vuonna Kuntoonpano aloitettiin kaivamalla tuotantoalueen ympärille eristysojat ja rakentamalla keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä). Tämän jälkeen tuotantoalueelle kaivettiin kokoojaojat ja sarkaojat sekä asennettiin ojien vesiensuojelurakenteet (sarkaojien allassyvennykset ja sihtiputket).

3 Länkkyjärvennevan turvetuotantoalueelle on tehty seuraavat vesiensuojelurakenteet: sarkaojien lietealtaat, sarkaojien päisteputket, sarkaojien lietteenpidättimet, virtaamansäätö kokoojaojissa jakamalla tuotantoalue valuntalohkoihin putkipadoilla laskeutusaltaat, pintavalutuskenttä, eristysojat ja eristysojien lietealtaat. Kuivatusvedet johdetaan painovoimaisesti ympäri vuoden pintavalutuskentälle laskeutusaltaiden kautta. Kuivatusvedet jaetaan pintavalutuskentälle kahdella jako-ojalla. Pintavalutuskentän yläpuoliset altaat tasaavat virtaamaa ja niihin jää osa kiintoaineesta. Länkkyjärvennevan tuotantoalueen pinta-ala on voimassa olevan ympäristöluvasta poiketen 86 ha. Lupaa ja suunnitelmaa suurempi tuotantoala selittyy hakijan mukaan sillä, että kuntoonpanotöiden yhteydessä pohjaltaan epätasaisen tuotantoalueen pinta-ala on tarkentunut ja tuotantoon on kunnostettu myös matalaturpeisia reuna-alueita. Hankealue ja pintavalutuskentän valuma-alue ovat kooltaan suunnitelman ja ympäristöluvan mukaisia. Hankealueeseen kuuluu tuotantoalueen lisäksi kolme aumaaluetta sekä huolto- ja tukialue. Pintavalutuskentän koko on 4 ha ja sen osuus 105 ha:n valuma-alueestaan on 3,8 %. Tuotantoalasta on arvioitu poistuvan noin 8 ha 1 3 vuoden kuluessa. Tuotannon päätyttyä alueelta poistetaan toimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet ja tuotantoalue siirretään maa- ja/tai metsätalouskäyttöön. Länkkyjärvennevan turvetuotanto on jyrsinturvetta. Alueen vuotuinen tuotantokapasiteetti on MWh vuodessa ja vuosittainen turpeen kuljetusmäärä on noin tonnia. Turvetuotanto suoalueella kestää noin 25 vuotta. Turvetuotannon loputtua alueella on kuivatusojasto. Tuotannon loputtua alueen jatkokäyttömuotona tulee olemaan maa- ja metsätalous. Alueilta tuotetaan jyrsinturvetta hakijan Oy Alholmens Kraft Ab:n Pietarsaaren voimalaitoksen käyttöön. Tuotantoalueilta jyrsitty ja kuivatettu turve kerätään ja varastoidaan kolmelle auma-alueelle. Turvetuotanto hoidetaan traktorikalustolla. Turve kuljetetaan rekoilla Pietarsaaren voimalaitokselle Kötyskäsaarenneva-Iso-Vehkanevan tuotantoalueen tiestöä Kouruveden tien kautta Jylhän tielle (nro 17947) ja sieltä edelleen Kaustisen suuntaan. Päästöt ja niiden vaikutukset Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Ullavanjoen nykyinen ekologinen tila on tyydyttävä. Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan rehevyys ja kiintoainepäästöt heikentävät alueen vesimuo- 3

4 dostumien tilaa. Turvetuotannon ravinnekuormituksen vähentämistavoitteeksi on asetettu 50 %. Pintavalutuskentän toimivuutta on tarkkailtu ottamalla näytteitä ennen pintavalutuskenttää sijaitsevan laskeutusaltaan yläpuolisesta mittapadosta ja pintavalutuskentän alapuolelta. Vuosina 2007 pintavalutuskentän reduktiot ovat olleet kiintoaineen osalta %, kokonaisfosforin osalta % ja kokonaistypen osalta %. Länkkyjärvennevan päästöjä on seurattu vuodesta 2004 lähtien jatkuvatoimisella virtaamanmittauksella ja ympärivuotisella näytteenotolla. Kuormitustarkkailunäytteet on otettu vuodesta 2007 lähtien pintavalutuskentän alapuolelta, siihen saakka näytteet on otettu pintavalutuskentän yläpuolelta. Netto-ominaiskuormitus on vuosina ollut 0,52 1,30 g/ha/d fosforia, g/ha/d typpeä ja g/ha/d kiintoainetta. Vuosikuormitus alapuoliseen vesistöön on arvioitu seuraavan suuruiseksi: vuosi bruttokuormitus, kg/a nettokuormitus, kg/a kok.p kok.n Ka Kok.P kok.n Ka Länkkyjärvennevan, Kötyskäsaarennevan, Iso Vehkanevan ja Vähä Vehkanevan yhteenlaskettu keskimääräinen nettovuosikuormitus on ollut vuosina kg fosforia, kg typpeä ja kg typpeä. Turvetuotannon osuus Ullavanjoen ravinnekuormituksesta luonnonhuuhtouma mukaan luettuna on noin 2 %. Länkkyjärvennevan turvetuotannon vaikutuksia on tarkkailtu Ullavanjoessa tuotantoalueen ala- ja yläpuolisilta näytteenottopisteiltä. Näytteenottopisteiden väliin laskee myös Kötyskäsaarennevan ja Iso Vehkanevan turvetuotantoalueiden kuivatusvedet ja osa Vähä Vehkanevan turvetuotantoalueen kuivatusvesistä. Ullavanjoen vesi on tummaa ja ravinteikasta. Tuotantoalueen alapuolisen vedenlaatutarkkailupisteellä vuosina fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 54 µg/l, typpipitoisuus µg/l, kiintoainepitoisuus 6,1 mg/l, ph 6,4 ja väriluku 220 Pt mg/l. Yläpuolisen havaintoaseman vedenlaatu oli samaa luokkaa. Länkkyjärvennevan ja havaintoasemien väliin jäävien tuotantoalueiden yhteisvaikutukset Ullavanjoen vedenlaatuun olivat hakijan arvion mukaan vähäisiä vuosina Vuoden 2007 syksyllä typpiyhdiste- ja humusainepitoisuudet olivat alapuolisella alueella vertailupistettä korkeampia. Vuonna 2009 Ullavanjoen vedenlaatu oli parempi kuin keskimäärin vuosina tuotantoalueiden ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. 4

5 Turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtu Ullavanjoen sähkökalastuksilla sekä kalastustiedusteluilla. Ullavanjoella sähkökalastettiin vuonna 2008 kahdella Länkkyjärvennevan, Iso Vehkanevan, Kötyskäsaarennevan ja Vähä Vehkanevan kuivatusvesien purkupisteen alapuolisella koskialueella Pläkkisenkoskella ja Emmeksen koskialueella. Pläkkisenkoskelta saatiin saaliiksi särkeä, ahventa, haukea ja kivisimppua. Emmeksessä saaliksi saatiin särkeä, ahventa, kivisimppua ja kivennuoliaista. Taimenta ei saatu lainkaan. Ullavanjoen kalastusta selvitettiin vuosina 2002 ja 2009 lähetetyillä kalastustiedusteluilla. Saaliskaloina Ullavanjoesta oli saatu haukea, ahventa, madetta, särkeä, kirjolohta (vuonna 2001), lahnaa (vuonna 2008) ja taimenta (vuonna 2008). Pyydysten roskaantuminen haittasi kalastusta vuoden 2008 kevättulvan jälkeen. Länkkyjärvennevan kalatalousmaksun käyttösuunnitelma sisältyy 12 turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen kalatalousmaksukertymän yhteiseen käyttösuunnitelmaan. Pohjanmaan työvoima- ja ympäristökeskus on hyväksynyt suunnitelman ja se on määrä toteuttaa vuosina seuraavalla tavalla: 1. Selvitetään mitä eri tahojen tekemiä selvityksiä/ kartoituksia turvetuotantoalueiden vaikutusalueelta on suunnitteilla ja on jo olemassa. 2. Selvitetään rapuruton mahdollinen olemassa olo erityisesti Köyhäjoen vesistöalueella ja mahdollisilla muillakin alueilla pienemmässä mittakaavassa. 3. Selvitetään mateen kotiuttamismahdollisuuksia. 4. Ensimmäisen, toisen ja kolmannen kohdan perusteella selvitetään lohikalojen (esim. purotaimen), ja mahdollisesti rapujen elinympäristöjen kunnostusmahdollisuuksia erityisesti Köyhäjoen valuma-alueella ja tarpeen mukaan muillakin turvetuotantoalueiden vaikutusten vahinkoalueilla. 5. Mahdolliset pienimuotoiset kunnostukset ja mahdollisen lupamenettelyn tarpeellisuuden selvittely ns. täsmäkohteissa. 6. Tehdään mahdollisia tuki-istutustoimenpiteitä, lajeina esimerkiksi lohikalat, made ja rapu. 7. Ennalta arvaamattomia menoja varten varataan n. 10 % koko kertymästä. 5 Pöly ja melu Kalatalousmaksun käyttösuunnitelmasta ollut hakijan laatiman selvityksen mukaan on mennessä toteutettuna kohta 1. Kohta 2 rapuruton esiintymisselvitys on ollut toteutettavana. Länkkyjärvennevan pölytarkkailua suoritettiin vuosina Pölytarkkailupisteet sijaitsivat metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Tarkkailutulosten mukaan Länkkyjärvennevan lähialueen pölylaskeumat

6 Varastointi ja jätteet olivat vähäisiä. Laskeumien keskiarvot jäivät luonnollisen taustalaskeuman alapuolelle (1 g/m 2 /kk). Melutarkkailu toteutettiin lupapäätöksestä poiketen vuonna Työkoneet olivat lähimmillään 1,9 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueen lähimmästä asuinrakennuksesta ja siellä ei havaittu kuulohavaintoja työkoneista ja mitattu keskiäänitaso oli 36 db, joka johtui raportoijan mukaan tuulen aiheuttamasta puiden kohinasta metrin etäisyydellä työkoneista sijaitsevissa vertailupisteissä havaittiin db:n keskiäänitaso etäisyydestä ja tuulen suunnasta riippuen. Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine on varastoitu sille tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön, joka on sijoitettu tuotantoalueen keskiosan lounaisreunassa sijaitsevalle tukikohta-alueelle tai paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole ojia. Tuotantoalueella jätteitä syntyy lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Huollot tehdään tukikohta-alueella, jonne on varattu jätteille asianmukaiset keräysja säilytystilat. Tuotantoalueilla syntyvä jäte lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuollon mukaisesti. Tuotantoalueella syntyy jätteitä seuraavasti: - työkoneiden voiteluaineet kg/a - suodattimet ja öljyiset huoltojätteet kg/a - akkuromua 30 kg/2 a - teräsromua - mahdollisesti aumamuovia Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan työmaalla tukikohta-alueen jätekatoksessa ao. jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteet alueelta hakee ongelmajätteen keräysyritys. Muun kiinteän jätteen alueelta kerää jätehuoltoyhtiö jätehuoltosopimuksen mukaan. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Länkkyjärvennevan vesienkäsittelyrakenteet ovat: - sarkaojien lietealtaat - sarkaojien päisteputket - sarkaojien lietteenpidättimet - valunnan säätö kokoojaojissa jakamalla tuotantoalue valuntalohkoihin putkipadoilla - laskeutusaltaat - pintavalutuskenttä - eristysojat ja eristysojien lietealtaat 6

7 Vesienkäsittely on hakijan mukaan paras kyseisellä tuotantoalueella oleva keino, jolla on voitu kohtuullisin kustannuksin estää kuivatusvesien sisältämien aineiden kulkeutuminen Mato-ojaan. Länkkyjärvennevan turvetuotanto on toteutettu osaavalla toiminnanharjoittajalla. Hakija suorittaa turvetuotannon vaikutusten tarkkailua ja valvoo urakoitsijoiden toimintaa ympäristöluvan vaatimusten täyttämiseksi. Toimintaa tarkkaillaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan TEkeskuksen hyväksymien tarkkailuohjelman mukaisesti. Turvetuotanto on toteutettu päästöjen rajoittamistoimenpiteiden mukaisesti. 7 Vahingot Hakijan arvion mukaan Länkkyjärvennevan turvetuotanto ei ole muuttanut alapuolisen vesistön laatua, ja korvattavaa haittaa ei ole aiheutunut kalastolle, kalastukselle, vesien virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle. Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on esittänyt tuotannossa olevan tuotantoalueen pinta-alan tarkistamista siten, että lupa käsittäisi kokonaisuudessaan nyt tuotannossa olevan 86,2 hehtaarin alueen. Toiminnan vaikutuksia hakija on esittänyt tarkkailtavan voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakija on täydentänyt hakemustaan , , muun muassa voimassa olevalla tarkkailuohjelmalla ja esityksellä käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaksi, vesistötarkkailutuloksilla, selvityksellä kalatalousmaksun käytöstä, selvityksellä muiden lähialueiden tuotantoalueiden päästöjen yhteisvaikutuksista sekä vuoden 2010 melutarkkailutuloksilla. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa ja Kruunupyyn kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Keskipohjanmaa- ja Österbottens Tidning -sanomalehdissä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Kruunupyyn kunnalta ja Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut, että hakijan on tarkennettava tuotannossa olevan alueen koko. Voimassa olevan luvan mukaan tuotantoa saa harjoittaa enintään 80 ha:n suuruisella alueella, kun hakemuksen mukaan tuotannossa on 86,2 ha.

8 Pintavalutuskentän tehoa on tarkkailtu siten, että näytteenottopisteet ovat sijainneet pintavalutuskentän alapuolella ja laskeutusaltaan yläpuolella. Laskeutusaltaan yläpuolinen piste on siirrettävä laskeutusaltaan alapuolelle. Melumittauksia on luvan mukaisesti tehtävä kahtena vuonna toiminnan aloittamisen jälkeen. Melumittauksia on tehty kerran vuonna Toinen melumittaus olisi hyvä toteuttaa siten, että melulähteen ja häiriintyvän kohteen välimatka olisi mahdollisimman lyhyt, jotta saadaan todellinen kuva toiminnan aiheuttamasta melusta. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut kalatalousmaksun korottamista 800 euroon vuodessa, kuivatusvesien kalakantoihin ja kalastukseen aiheuttamien vaikutusten tarkkailun jatkamista ja lupamääräysten tarkistamista vuoden 2015 loppuun mennessä. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 8 Hakijan vastine Hakija on vastannut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimukseen pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailupisteen siirtämisestä, että laskeutusaltaalla saadaan pidätettyä jonkin verran kiintoainetta, mutta heikosti liukoisia ravinteita. Mittakaivosta otettu näyte ja samanaikaisesti otettu vesinäyte vastaavat täysin toisiaan. Mittaus- ja näytteenottojärjestely on ollut tarkka ja toimiva ja jatkettavissa edelleen. Hakija on ilmoittanut tekevänsä melumittaukset kesällä Hakija on torjunut Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimukseen kalatalousmaksun korotuksesta vesistöalueen turvetuotannon kuormitusosuuden vähäisyydestä johtuen. Hakija on torjunut myös vaatimuksen lupaehtojen tarkistamisesta vuoden 2015 loppuun mennessä ja ehdottanut lupaehtojen tarkistamista vuoden 2020 huhtikuun loppuun mennessä, koska tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet ovat vesienhoidon toimenpideohjelman mukaiset ja toiminta on jo vakiintunutta. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen nro 71/2002/2 perusteena olleet asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Länkkyjärvennevan turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 71/2002/2 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuu-

9 dessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 86 ha. Tuotantoalueen kartta on päätöksen liitteenä 2. 9 Lupamääräykset Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 2 olevan päivätyn kartan nro mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien kautta Mato-ojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 2 olevan päivätyn piirustuksen nro mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojissa on oltava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheutta-

10 Varastointi ja jätteet via. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista ja vesistöistä. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty lohkolla 5, kun tuulee lounaan ja etelän väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkei- 10

11 no-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11 Tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Vesistötarkkailua on toteutettava hakemuksessa esitetyn yhteistarkkailuohjelman kohdan 4.4 mukaisesti siten muutettuna, että Ullavanjokeen lisätään vedenlaadun havaintopaikka tuotantoalueen kuivatusvesien purkupaikan alapuolelle. Päivitetty tarkkailuohjelma on lähetettävä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi mennessä. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Esitys kalataloudellisen tarkkailuohjelman jatkamiseksi on lähetettävä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailua voidaan jatkaa voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisena yhteistarkkailuna. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Perhonjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

12 12 Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 600 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen yllä määrätty maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei kalatalousmaksua ole vielä siltä vuodelta suoritettu. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, siitä on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.

13 13 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehosta ja tehostamismahdollisuuksista, vesiin joutuvista päästöistä vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset tarpeelliset selvitykset. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä nro 71/2002/2. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Turvetuotantoalueen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Päätökseen on selkeyden vuoksi sisällytetty myös ne aiemman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa. Perhonjoen ja Kälviänjoen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan turvetuotannossa suositeltuja vesiensuojelutoimenpiteitä ovat nykykäytännön mukaiset toimenpiteet pintavalutus ja virtaamansäätö. Toimenpideohjelman mukaan nykykäytännön mukaiset toimenpiteet turvetuotannossa ovat todennäköisesti riittävät tilatavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2015

14 Tarkistettujen lupamääräysten perustelut mennessä. Länkkyjärvennevan vesienkäsittely on järjestetty toimenpideohjelman suositusten mukaisesti. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tuotantoalueen pinta-ala on 6 ha luvan mukaista pinta-alaa suurempi. Koska hankealueen ja pintavalutuskentän valuma-alueen koot eivät kuitenkaan ole luvan mukaista suurempia, eikä tuotantoalan muutos merkittävästi lisää päästöjen määrää, tuotantoalueen pinta-ala tarkistetaan hakemuksen mukaiseksi. Ratkaisussa on otettu huomioon, että tuotannosta poistuu 1 3 vuoden kuluessa noin 8 hehtaarin suuruinen alue. Lähin asutus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen lupamääräyksen 5 mukaisesti rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana. Asumiseen käytettävien alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön. Jotta vesienkäsittelyrakenteiden tehoa voidaan luotettavasti seurata, pintavalutuskentän yläpuolinen näytteenottopiste määrätään päästötarkkailusuunnitelmassa siirrettäväksi laskeutusaltaan alapuolelle. Vesistötarkkailupaikan lisääminen tuotantoalueen alapuolelle on tarpeen jotta voidaan seurata Länkkyjärvennevan turvetuotannon vaikutuksia Ullavanjoen vedenlaatuun. Kalatalousmaksu on tarkistettu vastaamaan nykyistä kustannustasoa. 14 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Aluehallintovirasto ottaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päästötarkkailua koskevan vaatimuksen huomioon lupamääräyksestä 11 ilmenevällä tavalla. Vaatimukseen tuotantoalan koon tarkentamisesta aluehallintovirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimus kalataloudellisen tarkkailun jatkamisesta otetaan huomioon lupamääräyksestä 12 ilmenevällä tavalla.

15 Vaatimus kalatalousmaksun korottamisesta on huomioitu lupamääräyksestä 14 ilmenevällä tavalla. Lupamääräysten tarkistamisvälin lyhentäminen viiteen vuoteen tavanomaisesta kymmenestä vuodesta ei ole perusteltua, sillä kuivatusvedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti, tuotantotoiminta on alueella jo vakiintunut eikä päästöissä tapahdu tämän luvan mukaisesti toimittaessa oleellisia muutoksia. 15 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/96) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus.

16 16 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Oy Alhomens Kraft Ab Kruunupyyn kunta Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunta Kaustisen kunnan ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, jotka ovat saaneet erityistiedoksiannon. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kruunupyyn kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan sanomalehdissä Keskipohjanmaa ja Österbottens Tidning.

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Heikki Penttinen Katja Söderlund Jaakko Tuhkanen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Heikki Penttinen (puheenjohtaja) ja ympäristölakimies Katja Söderlund. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Tuhkanen. JTu/TKa

18 VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

19 Tuotantoalueen kartta Liite 2

20 LÄNKKYJÄRVENNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet laskeutusaltaiden alapuolelta ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan kahden viikon välein ja kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti ) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä ( ) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima. Laaja analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph NH 4 -N PO 4 -P (suod.) Fe Suppea analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia.

21 Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan em. ohjelman mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämän ajan. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.