Nro 42/2008/4 Helsinki Dnro LSY 2006 Y 18 Annettu julkipanon jälkeen Kivinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Perho

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO LUPAPÄÄTÖS Nro 42/2008/4 Helsinki Dnro LSY 2006 Y 18 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kivinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Perho LUVAN HAKIJA Turve Vikman Oy Hakija on myynyt tuotantoalueen Ari Pekka Niemi Oy:lle, jolle alueen omistus ja hallintaoikeus on siirtynyt HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Turve Vikman Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kivinevan 75 ha:n suuruiselle turvetuotannolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ja LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Länsi Suomen ympäristökeskus on hakijan ilmoittauduttua ympäristöhallinnon tietojärjestelmään kirjeellään velvoittanut hakijaa hakemaan Kivinevan turvetuotantoalueelle ympäristölupaa. Tuotantoalueesta noin 50 ha oli hakijan vanhempien ja loput hakijan omistuksessa. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa tai kaavoitusmääräyksiä. Yleiskuvaus toiminnasta Alueesta 54,2 ha on ollut tuotannossa vuodesta Uusi lisäalue on pinta alaltaan noin 20,8 ha. Varastoalueita on noin hehtaari ja ve

2 2 sienkäsittelyalueita noin 3 ha. Vuotuiseksi tuotantomääräksi on arvioitu m 3. Vanhalla tuotantoalueella on vuonna 2006 arvioitu olevan tuotantoaikaa jäljellä viisi vuotta ja uudella alueella 20 vuotta. Uuden alueen kokonaistuotanto kyseisenä aikana on noin m 3. Alueelta tuotetaan jyrsinturvetta ympäristö ja energiakäyttöön. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan sarkaojien, lietetaskujen, päisteputkipidättimien, virtauksensäätöpadon, kahden laskeutusaltaan ja kooltaan 2,9 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta laskuojaan. Pintavalutuskenttä on 3,8 % tuotantoalueesta. Hakemuksen mukaan vedet johdetaan pumppaamalla pintavalutuskentälle tuotantokauden aikana. Sulan maan aikana (180 vrk) pintavalutuskentältä lähteväksi tuotantoajan bruttokuormitukseksi on arvioitu 290 kg kiintoainetta, kg orgaanista ainetta, 2,5 kg fosforia ja 71 kg typpeä. Uuden tuotantoalueen kuntoonpanon aikana kuormitus on muutamana vuonna suurempi. Kuormitus vähenee sen jälkeen, kun vanha tuotantoalue on poistunut tuotannosta. Pöly, melu ja liikenne Alueelta tuotettava jyrsinturve nostetaan lähes pölyttömällä menetelmällä mekaanisella kokoojavaunulla. Energiaturve käytetään lähiseudun kiinteistöissä ja lämpölaitoksissa. Turve kuljetetaan Kyyräntietä Kinnulantielle. Kuljetusmäärä on arviolta m 3 vuodessa. Varastointi ja jätteet Tuotannossa käytetään vuosittain polttoainetta l, moottoriöljyä noin 250 l ja muita voiteluaineita 50 kg. Tuotantoalueella ei varastoida poltto ja voiteluaineita. Tuotantokautena varastoalueella on farmarisäiliö, jossa on valuma allas. Vuosittain syntyy jäteöljyä 250 l, kiinteää öljyjätettä 45 kg, paristoja ja akkuja 10 kg, jätemetalleja 150 kg, sekajätettä 2 m 3 ja muovia kg. Syntyvät jätteet kuljetetaan oman tilan säilytysastioihin, joista kuljetuksen eteenpäin hoitaa kunnallinen jätteen kerääjä. Toiminta alueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset siihen Tuotantoalueen nykytila Kivinevalla vallitsevina ovat meso ja eutrofisten suotyyppien muuttumat. Reunoilla on mm. ruohoisen sararämeen muuttumia, keskellä yleisimpinä ruohoisen sararämeen, varsinaisen sararämeen ja lettorämeen sekä rimpileton ja rimpinevan muuttumia. Valtaosa tuotantoalueen ympäristöstä on ojitettua suota. Suolla on luonnontilainen alue, jossa on mm. rimpilettoa, rimpinevaa, ruohoista saranevaa ja lettorämettä.

3 3 Asutus ja maankäyttö Turvetuotantoalue sijaitsee Perhon kunnassa noin 5 km kirkonkylästä pohjoiseen. Kivineva rajoittuu kivikkoisiin metsäisiin moreenikankaisiin. Lähin asutus on kolmen kilometrin päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen lähellä ei ole viljelyalueita. Hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia asutukseen ja maankäyttöön. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Kivinevan lähiympäristössä tai laskuojan varressa ei karttatarkastelun perusteella ole luonnonsuojelu tai pohjavesialueita. Vesistö sen tila ja käyttö Ympäristöriskit Tuotantoalue sijaitsee Perhonjoen vesistöalueen (49) Penninkijoen valuma alueeseen (49.04) kuuluvalla ja Penninkilampien alueella (49.043). Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Patinojaan ja edelleen Hukarinojaan, joka laskee Perhonjokeen noin viiden kilometrin päässä. Laskuojan liittymässä Patinojan valumaalue on 5,4 km 2, ylin virtaama (HQ) l/s, keskivirtaama (MQ) 48 l/s ja alin virtaama (NQ) alle 1 l/s. Hukarinojan laskiessa Perhonjokeen valuma alue on 17,9 km, ylin virtaama 4300 l/s, keskivirtaama 159 l/s ja alin virtaama alle 1 l/s. Perhonjoen yläosan vesi on soisen valuma alueen vuoksi runsashumuksista, lievästi hapanta ja ravinteikasta. Happitilanne on ollut hyvä. Kalataloustarkkailun mukaan vuonna 2003 merkittävimmät saalislajit ovat hauki, särki, ahven, ja lahna. Saaliiksi saatiin myös madetta, kirjolohta, taimenta, siikaa, säynettä, salakkaa ja kiiskiä. Rapusaalis oli yksilöä. Vuonna 2005 tehdyssä sähkökalastuksessa saaliiksi saatiin pääasiassa ahvenia, kivennuoliaisia, kivisimppuja ja särkiä. Vähälukuisia saaliskaloja olivat taimen, salakka hauki ja made. Laskupuron kalastosta ei ole tietoa ja alueella ei ole järjestäytynyttä osakaskuntaa. Hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia vesistöön eikä sen käyttöön. Tuotantoalueelle rakennetaan yhdeksän palokaivoa ja Kivinevasta laaditaan paikalliselle paloviranomaiselle toimitettava paloturvallisuussuunnitelma. Alueella on käytössä tuulipussi ja mittari. Kovan tuulen aikana työskentelyä pyritään välttämään.

4 4 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttö ja päästötarkkailu HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Kivinevan turvetuotantoalueelle laaditaan velvoitetarkkailuohjelma. Käyttö ja päästötarkkailu perustuu päiväkirjaan, johon kirjataan tiedot ojituksista, kunnostuksista, tuotannon etenemisestä, vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja niiden kunnon seurannasta sekä laskeutusaltaiden ja lietetaskujen tyhjennyksestä yms tapahtumista, joilla on vaikutusta purkautuvan veden laatuun ja määrään. Kuormituksen ja puhdistustehon selvittämiseksi vesinäytteet otetaan ennen pintavalutuskenttää ja sen laskuojasta sen jälkeen. Hakija on täydentänyt hakemustaan ja Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Perhon kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Perhon kunnalta sekä Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on huomauttanut, että ympäristöselvitystiedot ovat puutteellisia ja hakemusta tulee täydentää luontoselvityksellä. Lähinnä ympäristökeskus haluaa lisäselvityksiä siitä, missä päin kyseistä suota katajat, rätvänät, mähkät, kämmekät ja paatsamat esiintyvät ja minkä kokoisina esiintyminä. Lisäksi tarvitaan tiedot siitä, mitä eri kämmeköitä alueella esiintyy. Kyseinen suotyyppi saattaa jo annettujen tietojen perusteella edustaa luontotyypin mukaista suokompleksia. Ympäristöluvan edellytysten täyttymiseksi tulee turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristökeskus on pitänyt esitettyä pintavalutusta riittävänä, mikäli kuivatusvesiä käsitellään ympärivuotisesti. Hakijan tulee tarkkailla turvetuotannon vaikutuksia hakemuksen liitteenä olevien tarkkailuohjelmien mukaan ja ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa Kivinevan turvetuotannolle voidaan myöntää. Kuivatusvesien aiheuttama kuorma alapuolisessa vesistössä on kuitenkin pidettävä mahdollisimman alhaisella tasolla. Kaikki tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava pintavalutukseen tai puhdistettava jollain muulla

5 5 yhtä tehokkaalla menetelmällä ympärivuotisesti. Luvansaajan on selvitettävä hankkeen vaikutusalueen, Nielupuron ja Patinojan kalastoa työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tulosten perusteella arvioidaan tarkkailutarve jatkossa. 3) Perhon kunnan ympäristölautakunta on todennut, että tuotantokauden aikana pintavalutuskenttä on oltava käytössä ja kaikki tuotantoalueelta tuleva vesi on johdettava kentälle. Tuotantokaudella on pidettävä käyttöpäiväkirjaa tuotannosta ja vesiensuojelulaitteiden huoltotoimenpiteistä. Käyttöpäiväkirjan jäljennökset on vuosittain toimitettava ympäristölautakunnalle. Polttoainesäiliöiden alla tulee olla valuma altaat. 4) Perhon kunta on ilmoittanut yhtyvänsä ympäristölautakunnan lausuntoon. Hakijan vastine HAKEMUKSEN TÄYDENNYS 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnon osalta hakija on todennut, että Kivinevan turvetuotantoalueella tullaan käyttämään normaalia tasoa parempia vesiensuojelurakenteita. Tuotantoalueesta vanha alue noin 50 hehtaaria on tuotannossa enää noin 5 vuotta ja tuotantoon jää uusi noin 20 hehtaarin alue. Pintavalutuskenttä on toiminnassa kokonaisuudessaan, vaikka tuotantoalue pienenee. Pintavalutuskentän toiminta onnistuu vain tuotantokauden aikana, veden virratessa ja maan ollessa sula. Pumpun voimanlähteenä on käytettävä dieselgeneraattoria, koska sähkön veto alueelle tuotantopinta ala huomioon ottaen on kohtuuttoman kallista ja sen toimivuus talvella on erittäin epävarmaa. Talvella pumppu ei toimi, vaikka olisi eristettykin, ja mahdollinen vesi tekisi pintavalutuskentästä vain paksun jääpadon, eikä siitä olisi käytännössä mitään hyötyä. Kivinevan alueesta suurin osa on ollut turvetuotannossa jo vuodesta 1993 alkaen. Alue rajoittuu lähes poikkeuksetta metsäojitettuun maastoon. Luontoarvoselvitystä ei tähän aikaan vuodesta ja tällä aikataululla saada. Yleensä kyseiset selvitykset tehdään keväällä kasvun ja kukintojen alkaessa. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnon vesienkäsittelyä koskevalta osalta hakija viittaa ympäristökeskuksen vaatimukseen annettuun selitykseen. Ehdotus tarkkailuohjelmasta toimitetaan lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. 3) Perhon kunnan lausuntoon hakijalla ei ole huomautettavaa. Turve Vikman Oy on ilmoittanut, että se on myynyt tuotantoalueen Ari Pekka Niemelle. Kauppahinta maksetaan, , minkä jälkeen omistus ja hallintaoikeus siirtyy uudelle omistajalle.

6 6 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Ympäristölupavirasto myöntää Ari Pekka Niemi Oy:lle ympäristöluvan Kivinevan turvetuotantoon Perhon kunnassa Perhonjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta ala on 75 ha. 1) Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Patinojaan. 2) Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3) Suunnitelman mukaiset vesienkäsittelyrakenteet on uudella tuotantoalueella toteutettava ennen tuotantokentän kuntoonpanon aloittamista ja jo olemassa olevalle tuotantoalueella mennessä. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut

7 Päästöt ilmaan 7 ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on läjitettävä siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5) Toiminta on kokonaisuudessaan järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Varastointi ja jätteet 6) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 7) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 8) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriöja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti.

8 Kunnossapitovelvoitteet 8 Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Luvan saajan on tarkkailtava Patinojan ja Hukarinojan kalastoa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tulosten perusteella arvioidaan tarkkailutarve jatkossa. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava asianomaiselle viranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailuraportti on toimitettava vuosittain kalatalousviranomaisen lisäksi Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. 13) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta lupakauden aikana poistuvat alueet on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Luvan saajan on esitettävä Länsi Suomen ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Jos turvetuotanto päättyy kokonaan lupakauden aikana, luvan saajan on vuosi ennen toiminnan lopettamista tehtävä ympäristölupavirastolle alueen jälkihoitoa ja käyttöä sekä sen vaatimaa tarkkailua ja vesiensuojelutoimia koskeva hakemus. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa 54,2 ha:n suuruisen jo tuotannossa olevan alueen osalta saakka ja muilta osin toistaiseksi.

9 Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut 9 Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Kivinevasta on 54,2 ha tuotannossa olevaa ja 20,8 ha uutta aluetta. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, mikä turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus, joka on nyt määrätty kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi. Kun otetaan huomioon Kivinevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3) ja 4). Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien tarpeettomien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5).

10 10 Määräykset 6) ja 7) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassa olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Häiriötilanteita varten annetaan tavanomaiset varautumismääräykset lupamääräyksissä 8) ja 9). Yksityiskohtaisten määräysten tai ohjeiden antaminen kuuluu asianomaisille viranomaisille. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 10) ja 11) annetut tarkkailu ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten tehtävää selvitystä varten. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 13) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja lupamääräyksissä 2) ja 4), vesienkäsittelyrakenteiden valmistumista ja käyttöönottoa koskevaa ilmoittamista lupamääräyksessä 3) ja tarkkailusta lupamääräyksessä 10). Ympäristökeskus pitää ympäristökeskuksen luontoselvityksen täydentämistä koskevaa vaatimusta tarpeettomana, koska vaikutukset mahdollisiin luontoarvoihin aiheutuvat tuotantoalueen fyysisestä muuttamisesta eivätkä ympäristönsuojelulain tarkoittamasta päästöstä. Tällöin ei vaikutuksia voida ottaa huomioon lupamääräyksiä annettaessa. Pohjanmaantyö ja elinkeinokeskuksen vaatimukset vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2) ja 4) sekä vaatimus tarkkailusta lupamääräyksessä 11). Perhon kunnan vaatimus vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2) ja 4) sekä vaatimus käyttöpäiväkirjasta lupamääräyksessä 10). Uusien tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

11 11 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksen hinta on euroa ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Maksun perusteena on ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003), kohta turvetuotanto, tuotantoalue ha.

12 12 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Pertti Seppänen. Pse/sl

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

14 Liite 2

15 Liite 3 KIVINEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojasta pintavalutuskentän ylä ja alapuolelta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa 1 kerta /2 vk kevättulvan aikana (yleensä ) 1 kerta/ vk marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon

16 Raportointi Laadunvarmistus aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.