PÄÄTÖS. Pitkänkankaanneva-Hirvinevan turvetuotantoalueen päästö- ja vesistötarkkailuohjelma, Lapua

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 149/2017/1 Dnro LSSAVI/2620/2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Pitkänkankaanneva-Hirvinevan turvetuotantoalueen päästö- ja vesistötarkkailuohjelma, Lapua HAKIJA Vaskiluodon Voima Oy Kirkkopuistikko Vaasa HAKEMUS Vaskiluodon Voima Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja täydentämällään hakemuksella hakenut muutosta voimassa olevassa ympäristöluvassa määrättyyn päästö- ja vesistövaikutustarkkailuun. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kirjeellään velvoittanut Vaskiluodon Voima Oy:n esittämään toiminnan päästö- ja vesistötarkkailusuunnitelma Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle mennessä. Ympäristönsuojelulain 65 :n mukaan lupaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa antamiaan tarkkailumääräyksiä luvan tai suunnitelman voimassaolosta huolimatta. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 momentin 7 c) kohdan nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVA LUPA Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 144/2005/4 myöntänyt Vaskiluodon Voima Oy:lle ympäristöluvan Pitkänkankaannevan - Hirvinevan turvetuotantoon 143 ha:n alueella. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä (taltionumero 2351) pysyttänyt ympäristölupapäätöksen, mutta selventänyt päätöstä vesienkäsittelysuunnitelmaa koskevin osin. Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvassa on määrätty vesienkäsittelystä ja tarkkailusta muun muassa seuraavaa: LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa ) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä LänsiSuomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

3 Päätöksen liitteen 3 mukaan tuotantovaiheessa päästötarkkailu on toteutettava seuraavasti: Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesäheinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-tammikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine, CODMn, kok P, kok N, ph. Pitoisuuksia verrataan lähialueilla sijaitsevien vastaavalla vesienkäsittelymenetelmällä varustettujen vertailusoiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Netto-päästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset VALVOVAN VIRANOMAISEN LAUSUNTO YSL:89:n LUVAN MUUTTAMISEN TARPEESTA Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt ympäristönsuojelulain 89 :n mukaisen arvion Pitkäkankaanneva-Hirvinevan ympäristöluvan muuttamisen tarpeesta. Lausunnossa on todettu muun muassa seuraavaa: ELY-keskuksen käsityksen mukaan Pitkäkankaanneva-Hirvinevan ympäristölupaa ei ole tällä hetkellä tarvetta muuttaa. Tarkastusten, häiriö- tai yleisöilmoitusten perusteella ei ole tullut esille luvan muuttamisen tarpeita ympäristönsuojelulain 89 :n perusteella.

4 4 Luvan haltijan tulee esittää päivitetty suunnitelma, josta käy ilmi tuotantoalueen laskeutusaltaat, niiden mitoitus, mahdolliset muutokset valumaalueissa sekä mittapatojen sijainnit. Tuotantoaluekarttaa tulee täydentää merkitsemällä pintavalutuskenttien valuma-alueet ja kenttien suhteelliset osuudet valuma-alueesta. Pintavalutuskenttien teholliset pinta-alat tulee tarkistaa. Kun alueella tehdään vesienkäsittelyn tehostamistoimet laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien valuma-alueiden mitoitusten osalta, ELY-keskus katsoo, että tuotantoalueen vesienkäsittely on ennalta arvioiden parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tuotantoalueella on kaivettu ojia ja paloaltaita kivennäismaahan ympäristöluvan vastaisesti. Luvaton tilanne tulee korjata ja luvan haltijan tulee toimittaa suunnitelma pohjavesialueen ennallistamisesta luvan mukaiseksi. Altaat ja ojat, jotka on kaivettu kivennäismaahan, tulee täyttää puhtaalla hiekalla. Täyttötöistä tulee esittää suunnitelma, jossa ilmoitetaan täytettävien ojien sijainti, täyttötaso, hiekan ominaisuudet ja alkuperä sekä töiden suunniteltu ajankohta. Ojien täytössä tulee huomioida, ettei hiekan alle saa jäädä orgaanista ainesta. Päivitetty tuotantoaluekartta, em. suunnitelmat ja esitys toteutusaikataulusta tulee toimittaa mennessä. Ympäristöluvassa ei ole esitetty kosteikolle reduktio tai vedenlaatuvaatimuksia. Luvassa määrätty tarkkailu on erittäin suppea, eikä se täytä nykykäytäntöjen vaatimuksia. Tähän asti suoritettujen tarkkailujen perusteella ei voida luotettavasti todeta, ovatko alueen pintavalutuskentät toimivia. Luvan haltijan tulee esittää Pitkänkankaanneva-Hirvinevaa koskeva päästö- ja vesistötarkkailu hyväksyttäväksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle mennessä (Ympäristönsuojelulaki 65 ). Pohjaveden tarkkailua tulee jatkaa hyväksytyn tarkkailuesityksen mukaisesti. ELY-keskus muistuttaa, että lupamääräysten tarkistamista koskevan säännöksen kumoamisesta huolimatta toiminnanharjoittajan on haettava luvan muutosta, jos toiminnassa tapahtuu toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Pitkäkankaannevan-Hirvinevan turvetuotantoalue sijaitsee noin 25 km itään Lapuan taajamasta. Suoalue sijaitsee Hirvijoen pohjoispuolella. Hirvinevan kunnostus turvetuotantoon on aloitettu vuonna Alue on ollut turvetuotannossa vuodesta 2000 lähtien. Vuonna 2015 hankealueella oli tuotannossa 143 ha.

5 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vesistövaikutukset Esitys päästö- ja vesistövaikutustarkkailuksi Vesienkäsittelyrakenteina Pitkäkankaanneva-Hirvinevalla ovat sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, virtaamaa säätävät rakenteet ja kaksi ympärivuotista pintavalutuskenttää. Alueelle on luvassa määrätty tarkkailu neljä kertaa vuodessa kahden vuoden ajan pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä. Tarkkailumääräys on koskenut vain alkuperäisessä lupahakemuksessa esitettyä pintavalutuskenttää (PV 2). Päästötarkkailutulosten perusteella pintavalutuskentiltä lähtevä vesi on ollut useasti pintavalutuskentälle tulevaa vettä heikkolaatuisempaa. Useimmilla näytteenottokerroilla havaintoasemilla ei ole ollut virtaamaa. Vaikutuksia alapuolisen vesistön veden laatuun on seurattu osana Vaskiluodon Voima Oy:n Etelä-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden yhteistarkkailua. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt voimassa olevan tarkkailuohjelman Pitkäkankaanneva- Hirvinevan turvetuotannon vesistövaikutuksia tarkkaillaan kolmelta näyteasemalta. Näyteasema Hirvijoki, Niskaniitty sijaitsee Hirvijoessa laskuojan yläpuolella ja näyteasema Hirvijoki, Paskoperänkallio laskuojan alapuolella. Lisäksi tarkkailua tehdään näyteasemalta Hirvijoki, Hautala. Näytteet otetaan kolme kertaa vuodessa, näyteasemilta Niskaniitty ja Paskoperänkallio joka toinen vuosi ja näyteasemalta Hautala joka vuosi, Vuosien aikana Hirvijoen yläosan ravinne-, rauta-, humus- ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet ajoittain olleet korkeita. Jokiveden pharvot ovat selvästi happaman puolella, ja alimmat mitatut arvot ovat olleet 4,5:n luokkaa. Veden laatu oli heikoimmillaan loppukesällä ja syksyllä 2010, jonka jälkeen joen tila on vähitellen palautunut kymmenen vuoden takaiselle tasolleen. Ravinnepitoisuuksien perusteella luokiteltuna Hirvijoki on kuitenkin edelleen rehevä tai erittäin rehevä vesistö. Hirvineva - Pitkäkankaannevan alapuolisella Paskoperänkallioiden näyteasemalla veden laatu on ollut heikompi kuin turvetuotantoalueen yläpuolisella Niskaniityllä. Ainepitoisuuksien ja happamuuden ajalliset vaihtelut ovat molemmilla asemilla olleet samansuuntaisia, mutta Paskoperänkallioiden asemalle kohdistuva hajakuormitus on yli kolme kertaa laajemmasta valuma-alueesta johtuen suurempaa ja ilmenee myös heikompana veden laatuna. Päästötarkkailu Päästötarkkailussa seurataan pintavalutuskenttien PV 1 ja PV 2 toimivuutta sekä vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Näytteenottoasemat (4 kpl) ovat samat kuin vuosien 2014 ja 2015 tarkkailuissa. Näytteitä otetaan vuo-

6 6 sina 2018 ja 2019 sekä 2021 ja 2022 neljä kertaa vuodessa (maalishuhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-tammikuu). Tämän jälkeen päästötarkkailun jatkamisen tarve arvioidaan seuraavasti: A) Jos pintavalutuskenttien keskimääräiset pitoisuusreduktiot ovat neljänä tarkkailuvuotena olleet fosforin osalta vähintään 50 %, kokonaistypen osalta vähintään 20 % ja kiintoaineen osalta vähintään 50 %, päästötarkkailua ei enää jatketa. B) Jos pintavalutuskentiltä purkautuvien kuivatusvesien keskimääräiset ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä CODMn-arvot ovat neljänä tarkkailuvuotena korkeintaan samaa luokkaa kuin turvetuotantoalueen yläpuolisella Hirvijoella (kokonaisfosfori 46 µg/l, kokonaistyppi 1000 µg/l, kiintoaine 7,6 mg/l ja CODMn-arvo 42 O2 mg/l), päästötarkkailua ei enää jatketa. Mikäli edellä esitetyt puhdistustehon tai kuivatusvesien laadun tavoitteet eivät täyty, päästötarkkailua jatketaan kahden peräkkäisen vuoden/kahden välivuoden jaksotuksella. Tarkkailun jatkotarve arvioidaan tämän jälkeen edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti huomioimalla aina neljän viimeisimmän tarkkailuvuoden tulokset. Kuormitusarvioiden ja vesienkäsittelyn tehon laskenta Kuormitusarviot lasketaan päästötarkkailutuloksista saatavista ominaiskuormitusluvuista (g/ha d, brutto ja netto). Nettokuormitusta laskettaessa valumavesien taustapitoisuutena käytetään ravinteille ja kiintoaineelle seuraavia arvoja: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l, kiintoaine 1,0 mg/l ja CODMn-arvo 32 mg O2/l. Vuosikuormitusarviota laskettaessa käytetään ajan yksikkönä tarkkailuvuotta. Käsiteltävä vuoden mittainen jakso alkaa tällöin kalenteritalven alusta (1.12.) ja päättyy seuraavan vuoden kalenterisyksyn loppuun (30.11). Tarkkailuraportissa esitetään arviot ravinteiden, kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) kuormituksesta vuodenajoittain (hydrologinen määritelmä) sekä vuositasolla. Tarkkailuvuosina kuormituslaskelmissa käytetään tuotantoalueelta mitattuja pitoisuus- ja virtaamatietoja. Valuma-arvioita voidaan kuitenkin täydentää tarvittaessa läheisen Isonevan automaattisen virtaamamittauksen tuloksilla. Tehon ja kuormituksen laskennassa ovat mukana kaikki otetut kuormitusnäytteet mahdolliset ohijuoksutukset ja muut häiriötilanteet mukaan lukien. Näytteenoton välivuosina kuormitusarviot lasketaan vastaavilla vesiensuojelumenetelmillä varustettujen Vaskiluodon Voima Oy:n turvetuotantoalueiden keskimääräisistä ominaiskuormitusluvuista. Vesienkäsittelyn teho lasketaan sekä pitoisuus- että kuormitusreduktiona (vuosikeskiarvo). Pitoisuusreduktiot lasketaan ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksista, ja kuormitusreduktiot vastaavasti vesiensuojelurakenteiden tulo- ja lähtökuormista.

7 7 Vesistövaikutustarkkailu Luvanhaltija esittää, että Pitkäkankaanneva - Hirvinevan vesistötarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti osana Vaskiluodon Voima Oy:n ja EPV Bioturve Oy:n Pohjanmaan turvetuotantoalueiden yhteistarkkailua. Tulosten raportointi Päästö- ja vesistötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua turvetuottajalle, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä turvetuotantoalueiden sijaintikuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan kerran vuodessa myös sähköisesti ympäristöhallinnon ylläpitämään vedenlaaturekisteriin. Päästö- ja vesistötarkkailun tulokset esitetään vuosittain Vaskiluodon Voima Oy:n ja EPV Bioturve Oy:n Pohjanmaan turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuraportissa. Raportin laatijalla tulee olla riittävät tiedot ja taidot turvetuotannon vesistökuormituksen sekä ympäristövaikutusten arvioinnista. Tarkkailutulosten lisäksi raportissa esitetään tarkkailua koskevat epävarmuustekijät, käytetyt laskentamenetelmät sekä mahdolliset tarkkailun sisältöä koskevat tarkentamis- ja muutossuositukset. Yhteistarkkailuraportti toimitetaan helmikuun loppuun mennessä turvetuottajalle, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksille sekä turvetuotantoalueiden sijaintikuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailuraportti on vaadittaessa esitettävä myös niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Tuotantoaluekohtaiset toimintaa ja vesistökuormitusta koskevat tiedot tallennetaan lisäksi TYVI vahti- ohjelmaan valvontaviranomaisten ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa tarkkailutuloksilla. Täydennyksen sisältö on kuvattu tarkemmin hakemuksen kertoelmaosassa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Lapuan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille vesialueiden omistajille. Kuulutus sekä keskeisimmät hakemusasiakirjat on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, VarsinaisSuomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomai-

8 selta, Lapuan kaupungilta sekä Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 8 Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että Pitkäkankaanneva-Hirvinevan ympäristöluvassa on määrätty päästötarkkailua ainoastaan pintavalutuskenttä 2:lle. Vaskiluodon Voima Oy:n esityksessä Pitkäkankaanneva-Hirvinevan päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaksi on tarkkailua esitetty molemmille pintavalutuskentille, mikä on perusteltua. Ympäristöluvan mukaan tarkkailua on tullut tehdä neljä kertaa vuodessa kahden vuoden ajan pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä. Pitkäkankaanneva- Hirvinevan pintavalutuskenttä 1:stä on tarkkailtu vuosina , mutta valvonnassa on todettu puutteita alapuolisessa näytteenottopaikassa. Pintavalutuskenttä 2:n tarkkailu on ollut puutteellista vuoden 2014 osalta. Tarkkailun tulee jatkossa olla tiheämpää ja pitkäkestoisempaa luotettavaa päästöjen laskentaa ja kentän toiminnan arviointia varten. Ohjelmassa on esitetty päästötarkkailua neljä kertaa vuodessa neljänä tarkkailuvuotena. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tarkkailutiheys tulee pohjautua turvetuotannon tarkkailuohjeluonnokseen. Mikäli virtaamaa ei mitata jatkuvatoimisesti, riittävällä näytteenottotiheydellä on suurempi merkitys arvioitaessa alueen vuosikuormitusta ja näytteenottoa tulee olla vähintään seuraavasti: huhti-syyskuussa kerran kahdessa viikossa, kevättulvan aikaan kerran viikossa kuukauden ajan ja muulloin kerran kuukaudessa. Tällöin näytteenottokertoja on noin 20 vuodessa. Päästötarkkailuvuosina on otettava normaalin näytteenoton lisäksi ylimääräisiä vesinäytteitä poikkeustilanteissa, rankkasateiden aikana ja esimerkiksi vähäistä merkittävämpien kaivutöiden aikana. Vaskiluodon Voima Oy:n esityksen mukaan tämän jälkeen päästötarkkailun jatko riippuisi kenttien keskimääräisistä pitoisuusreduktioista ja pintavalutuskentiltä purkautuvien kuivatusvesien keskimääräisestä ravinne- ja kiintoainepitoisuuksista sekä COD Mn-arvosta. Tarkkailun tulee jatkua, vaikka ohjelmassa esitettyyn puhdistustehoon tai lähtevän veden pitoisuusarvoihin päästäisiin. Valvontaviranomaisella tulee olla oikeus tarkkailutulosten perusteella muuttaa esimerkiksi tarkkailutiheyttä tai tarkkailuvuosia. Pitkäkankaanneva-Hirvinevan ympäristöluvassa pintavalutuskentille ei ole määrätty puhdistustehoa. Tämän vuoksi päästötarkkailun muuttamista tulisi ensisijaisesti arvioida lähtevän veden ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien perusteella. Ohjelmassa ei esitetä mitä analyyseja näytteistä tehdään. Näytteistä tulee määrittää vähintään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn), kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph ja sähkönjohtavuus. Pitkäkankaanneva-

9 9 Hirvinevan lähtevä vesi on ollut usein hyvin hapanta. Tämän vuoksi vesinäytteistä on analysoitava myös sähkönjohtavuus. Mikäli tarkkailussa todetaan happamista sulfaattimaista aiheutuvaa happamuutta, tulee valvontaviranomaisella olla mahdollisuus lisätä määrityksiä ja näytteenottokertoja. Vaskiluodon Voima Oy esittää, että kuormitusarviot lasketaan ajalle Turvetuotannon tarkkailuohjeluonnoksen mukaisesti tarkkailukautena tulee käyttää jaksoa ja vuosipäästöt laskea kalenterivuodelle. Päästöt ilmoitetaan bruttopäästönä, eikä nettopäästöjä lasketa erikseen. Vaskiluodon Voima Oy esittää, että vesistötarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti osana yhteistarkkailua. ELY-keskuksella ei ole huomauttamista esitykseen vesistötarkkailun osalta. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen katsoo, ettei hakijan esitys PitkäkankaannevaHirvinevan turvetuotantoalueen päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaksi ole hyväksyttävä. Neljä kertaa vuodessa tapahtuva päästötarkkailu ei kuvaa riittävän luotettavasti tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön lähtevää kuormitusta. Varsinkin lyhytaikaisia ja vaikeasti ennakoitavia ylivirtaamakausien aikaisia kuormituspiikkejä, jotka saattavat muodostaa merkittävän osan vuosittaisesta kuormituksesta, jää tällöin suurella todennäköisyydellä havaitsematta. Vesinäytteet, jotka eivät edustavasti kuvaa vesistössä esiintyvää vedenlaatua, saattavat antaa hyvin harhaanjohtavan kuvan tuotantoalueelta lähtevästä kuormituksesta. Jotta etenkin ylivalumakausien aikaista kuormitusta pystyttäisiin luotettavasti arvioimaan vesinäytteenotolla, tulisi vesinäytteitä ottaa kaikenlaisissa valumatilanteissa. Koska edustavia näytteenottoajankohtia on valumassa esiintyvien vuosien välisten erojen vuoksi kuitenkin käytännössä mahdotonta arvioida etukäteen, tulisi näytteenottoajankohtien määräytyä todellisten valumaolosuhteiden perusteella. Pitkäkankaanneva-Hirvinevan päästötarkkailun tulosten luotettavuuden vuoksi on tarpeen joko ajoittaa riittävän usein tapahtuva vesinäytteenotto valumaolojen perusteella tai käyttää vedenlaadun seurannassa luotettavia jatkuvatoimisia mittareita. Lisäksi päästötarkkailun tulee olla jatkuvaa, koska on mahdollista, että tarkkailun ulkopuolisina vuosina esiintyy poikkeuksellisia valuma-tilanteita tai tuotantoalueella tapahtuu häiriötilanteita, jotka aiheuttavat tavanomaista voimakkaampaa vesistökuormitusta, ja vedenlaadun seurannan ohella tulee tarkkailla luotettavalla tavalla myös tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien kuivatusvesien määrää. Vesistötarkkailun osalta vuosina tehdyn tarkkailun tulosten perusteella tuotantoalueen voidaan havaita merkittävästi heikentäneen Hirvijoen vedenlaatua, eikä hakijan selitys tuotantoalueen alapuolisen Paskoperänkallioiden näyteaseman heikolle vedenlaadulle verrattuna yläpuolisen Niskaniityn näyteaseman vedenlaatuun ole uskottava. Valumaalueen koko ei sellaisenaan selitä uoman vedenlaatua, vaan siihen vaikut-

10 Muistutukset ja mielipiteet taa valuma-alueelta tulevan kuormituksen voimakkuus, joka on tuotantoalueen yläpuolisella näyteasemalla luultavasti jokseenkin samalla tasolla kuin alapuolisena näyteasemalla. Kalatalousviranomainen katsoo, että mikäli turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia ei pystytä luotettavasti tarkkailemaan, ei tuotantoalueella ole toimintaedellytyksiä. Jos vaikutustarkkailussa käytetyt Hirvijoen näytepisteet eivät hakemuksessa esitetyn arvion mukaisesti anna luotettavaa kuvaa tuotantoalueen vaikutuksesta Hirvijoen vedenlaatuun, niitä tulee siirtää lähemmäksi kuormituspistettä ottaen kuitenkin samalla huomioon, että alapuolisella näytepisteellä tuotantoalueelta tulevien kuivatusvesien tulee olla täysin sekoittunut Hirvijoen veteen, Yksi mahdollisuus saattaisi olla alapuolisen Paskoperänkallion näyteaseman siirtäminen noin 500 m ylävirtaan paikkaan, jossa on ilmeisesti silta Paskoperänkalliolle johtavalla metsätiellä. Esityksen mukainen joka toinen vuosi tuotantoalueen läheisiltä näyteasemilta (Niskaniitty ja Paskoperänkallio) kolme kertaa vuodessa tapahtuva vesinäytteenotto ole riittävä kuvaamaan tuotantoalueen välittömiä vaikutuksia alapuolisen Hirvijoen vedenlaatuun. Myöskään alempana Hirvijoessa sijaitsevalla Hautalan näyteasemalla vuosittain kolme kertaa tehtävän vesinäytteenoton tulosten perusteella ei tuotantoalueen vaikutuksia Hirvijoen vedenlaatuun pystytä luotettavasti arvioimaan. Riittävän luotettavan kuvan saaminen tuotantoalueen vaikutuksista Hirvijoen vedenlaatuun edellyttää vuosittain riittävän usein edustavilla näyteasemilla tehtävää vesinäytteenottoa. Vesinäytteitä tulee ottaa niin usein, että tuotantoalueen vaikutus Hirvijoen vedenlaatuun pystytään luotettavasti arvioimaan vuosittain. Pitkäkankaanneva-Hirvinevan turvetuotantoalueelta aiheutuvasta vesistökuormituksesta on tarpeen saada luotettava kuva, sillä Lapuanjoen vesistössä varsinkin Kauhajoen valuma-alueella on vesimuodostuminen heikon tilan vuoksi suuri tarve vähentää valuma-alueelta tulevaa kuormitusta. Hirvijoen ja sen alapuolisen Lapuanjoen pääuoman veden laatu on varsin heikko, ja niiden ekologinen tila on arvioitu välttäväksi, joten EU:n vesienhoidossa tavoitteena olevan hyvän ekologisen tilan saavuttaminen näissä vesimuodostumissa on hyvin haasteellista ja vaatii merkittäviä kuormitusta vähentäviä toimia kaikilta valuma-alueen kuormittajilta. Vetoaminen siihen seikkaan, että vedenlaatu vastaanottavassa vesistössä on muutenkin heikko eikä tuotantoalueesta aiheutuva kuormitus tällöin aiheuta merkittävää tilan heikennystä, ei kalatalousviranomaisen näkemyksen mukaan oikeuta tehottomaan kuivatusvesien puhdistukseen, vaan kuormituksen vähentämistarve ennemminkin korostuu tällöin. Asiaan liittyen aluehallintovirastoon ei ole saapunut muistutuksia tai mielipiteitä. 10

11 11 Hakijan vastine 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminnanharjoittaja pitää jatkuvatoimisen virtaamamittauksen ja nykyiseen näytteenottotiheyteen perustuvaa päästötarkkailua toteuttamiskelpoisempana vaihtoehtona kuin noin 20 kertaa vuodessa tehtävää tihennettyä päästönäytteenottoa. Rankkasade-/ylivirtaamanäytteitä esitetään otettavaksi silloin, kun vuorokausisadanta tuotantoalueella on vähintään 20 mm tai mittapadon valuma vähintään 100 l/s km 2. ELY-keskus on esittänyt lausunnossaan, että valvontaviranomainen tekee päätöksen päästötarkkailun näytteenottotiheyden muuttamisesta tai mahdollisista tarkkailun välivuosista ensisijaisesti turvetuotantoalueen valumavesien ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien perusteella. Hakija näkemyksen mukaan turvetuotantoalueelta purkautuvien vesien ravinne- ja kiintoainepitoisuuksille voitaisiin määrittää esimerkiksi Hirvijoen yläosan ravinne- /kiintopitoisuuksiin perustuvat vertailuraja- arvot. Mikäli raja-arvot saavutetaan, toiminnanharjoittaja voi esittää valvontaviranomaiselle näytteenottokertojen vähentämistä. Lausunnossa on todettu, että tarkkailuohjelmaesityksessä ei ole esitetty päästötarkkailussa tehtäviä analyysejä. Aiemman päästötarkkailun analyysit löytyvät ohjelmaesityksen sivulta 1, eikä niihin ole päästötarkkailun jatkamista kuvaavassa kappaleessa 4.1 esitetty muutoksia. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Luvanhaltija toteaa, että Pitkäkankaanneva - Hirvinevan päästötarkkailut on toteutettu ympäristöluvassa esitetyllä tavalla. Vesistötarkkailussa on noudatettu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymää yhteistarkkailuohjelmaa, eikä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ole edellä esitetyssä uutta tarkkailuohjelmaa koskevassa lausunnossaan esittänyt muutoksia vesistötarkkailuun. Päästötarkkailun tehostamisen osalta luvanhaltija viittaa Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen lausuntoon antamaansa vastineeseen. Lausunnossa esitetty näkemys Hirvijoen Niskaniityn ja Paskoperänkallion vedenlaatuasemien jokseenkin saman suuruisesta kuormituksesta ei pidä paikkaansa, sillä Paskonperänkallioiden valuma-alue on kooltaan lähes kaksinkertainen Niskaniittyyn verrattuna. Esimerkiksi maa- ja metsätalouden sekä luonnonhuuhtouman aiheuttama keskimääräinen kiintoainekuormitus on Paskonperänkallioiden näyteasemalla CORINEmaankäyttöaineiston ja SYKE:n esittämien ominaiskuormituslukujen perusteella arvioituna noin kg vuodessa ja Niskaniityllä noin kg vuodessa.

12 12 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto muuttaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman Pitkäkankaanneva-Hirvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen 144/2005/4 liitteenä 3 olevaa käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa päästötarkkailun osalta. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Aluehallintovirasto hyväksyy hakijan esityksen vesistövaikutustarkkailuksi. Vesistötarkkailua jatketaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän (Dnro EPOELY/373/2015) Vaskiluodon Voima Oy:n ja EPV Bioturve Oy:n turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistövaikutussuunnitelmaa voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Liite 3 kuuluu kokonaisuudessaan muutoksen jälkeen seuraavasti: PITKÄNKANKAANNEVA-HIRVINEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat

13 13 - aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Päästötarkkailu Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti pintavalutuskentältä 2 ja näytteenoton yhteydessä pintavalutuskentältä 1. Vesinäytteet otetaan laskeutusaltaan jälkeen ennen pintavalutuskenttiä ja niiden jälkeen laskuojasta/mittapadolta seuraavasti: loka-maaliskuussa huhti-syyskuussa kevättulvan aikana (yleensä ) 1 kerta/2 kk 1 kerta/kk 1 kerta/vk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph ja sähkönjohtavuus Jos sähkönjohtavuus purkupisteellä on 20 ms/m ja ph 4, on näytteistä määritettävä jatkossa sulfaatin, alumiinin, nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet. Poikkeustilanteissa, rankkasateiden aikana ja esimerkiksi vähäistä merkittävämpien kaivutöiden jälkeen otetaan ylimääräiset näytteet, joista määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Vesienkäsittelyn teho lasketaan kalenterivuoden keskiarvona ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Päästöt lasketaan bruttoarvoina ja kokonaisvuosipäästöt ilmoitetaan kalenterivuosittain. Tehon ja päästöjen laskennassa ovat mukana kaikki näytteet sekä ohijuoksutukset ja muut häiriötilanteet. Luvan haltija voi käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportin tai muussa yhteydessä tehdä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi perustellusta syystä, esimerkiksi vesienkäsittelyn tehon ja päästöjen vakiintumisen takia, ehdotuksen päästötarkkailun muuttamiseksi siten, että tarkkailua ei ole tehtävä joka vuosi tai että tarkkailua muutoin vähennetään. Tällöin päästöt arvioidaan lähialueen tuotantoalueiden ominaispäästöjen perusteella.

14 14 Jos sähkönjohtavuus purkupisteellä on 20 ms/m ja samanaikaisesti ph on 5, voi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edellyttää omavalvontana tehtäviä ph:n ja sähkönjohtavuuden kenttämittauksia mahdollisen happaman lähteen paikantamiseksi. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan ohjelman mukaisesti kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset. RATKAISUN PERUSTELUT Pitkäkankaanneva-Hirvinevan pintavalutuskenttää 2 on tarkkailtu vuosina ja ja pintavalutuskenttää 1 on tarkkailtu vuosina 2014 ja Tarkkailua on tehty neljä kertaa vuodessa. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt, että päästötarkkailua ja vesienkäsittelyn tehon tarkkailua tehdään jatkossa neljä kertaa vuodessa ja että tarkkailua ei tehdä vuosittain. Tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojilla Hirvijokeen. Hirvijoki on rehevä, ruskeavetinen vesistö. Vesienhoidon suunnittelussa joki on luokiteltu välttävään ekologisen tilaan. Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Hirvijoen hyvän tilan saavuttaminen edellyttää muun muassa % vähennystä veden fosforipitoisuuteen. Joen hyvän tilan saavuttaminen edellyttää selkeää ravinnekuormituksen vähentämistä. Aluehallintovirasto arvioi, että hakemuksen mukainen päästötarkkailu ei ole riittävää Pitkäkankaannevan-Hirvinevan tuotantoalueen olosuhteissa. Tuotantoala on noin 140 ha ja tuotanto jatkuu vielä pitkään. Päästötarkkailu on muutettu sellaiseksi, että saadaan selville päästöjen määrä ja laatu sekä vesienkäsittelyn tehokkuus riittävän luotettavalla tarkkuudella, tuotantoalueen olosuhteet huomioon ottaen. Päätöksessä edellytetty päästötarkkailu on nykykäytännön mukainen.

15 Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toiminnan päästöistä ja vesienkäsittelyn on oltava parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Vesienkäsittelymenetelmien tehokkuus ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö tulee todentaa riittävällä päästötarkkailulla. Pintavalutuskentän 2 virtaamia on määrätty seurattavaksi jatkuvatoimisesti. Turvetuotannon päästöjen määrä riippuu paljolti ulkopuolisista olosuhteista kuten sateista ja niiden aiheuttamista virtaaman vaihteluista. Jatkuvatoiminen virtaamanmittaus mahdollistaa luotettavamman päästötiedon harvemmalla tarkkailulla verrattuna siihen, että virtaama mitattaisiin vain päivittäin. Turvetuotannon päästötarkkailussa edellytetään nykyisin pääsääntöisesti jatkuvatoimista virtaamanmittausta. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan Pitkäkankaannevan-Hirvinevan tuotantoalueen olosuhteissa ei päästötarkkailun lopettamista tule mahdollistaa hakemuksessa esitetysti. Päästöjen määrä ja laatu voi muuttua turvetuotantovaiheen ja myös vuosien mukaan. Päästötarkkailua on kuitenkin jatkossa mahdollista harventaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ratkaisusta ilmenevästi, mikä on nykyisin yleinen käytäntö. Päästötarkkailumääräyksiä annettaessa on otettu huomioon, että tuotantoalue sijaitsee entisen Litorina-meren alueella, missä voi esiintyä happamia sulfaattimaita. Aluehallintovirasto arvioi, että nykyinen vesistövaikutustarkkailu on riittävä, joten päästöistä aiheutuvien vesistövaikutusten seurantaa jatketaan entisenlaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan jatkossakin muuttaa Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Päätös koskee ainoastaan käyttö-, päästö- ja vesistövaikutustarkkailujen jatkamista. Siten päätöksellä ei muilta osin muuteta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämää ympäristölupaa. Pohjavesivaikutusten tarkkailua jatketaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. 15 VASTAUS LAUSUNTOIHIN Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimus vesistövaikutustarkkailun lisäämiseksi hylätään. Jo nykyisen tarkkailun perusteella on todettavissa, että veden laatu joiltain osin heikkenee näyteasemien Niskaniitty ja Paskoperänkallio välillä. Päästötarkkailua tulee lisätä. Tarkempien päästötietojen perusteella voidaan aiempaa luotettavammin arvioida turvetuotannon päästöjen vaikutusosuutta veden laadun muutokseen. Näyteasemien sijaintia voidaan tarvittaessa myöhemmin muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

16 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Muilta osin lausunnot on otettu huomioon ratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevästi. Ympäristönsuojelulaki 62, 65, 96 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1353/2016) liitteen maksutaulukon mukaisesti asia on käsitelty muuna ympäristölupa-asiana ja siitä on peritty maksu, jonka suuruus on 60 euroa/h. Asian käsittelyyn on kulunut 25 h. 16 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vaskiluodon Voima Oy Jäljennös päätöksestä (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Lapuan kaupunki Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen Suomen ympäristökeskus Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, internetissä ja lehdessä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Lapuan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Satu Ahola Jaakko Tuhkanen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Satu Ahola. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Tuhkanen. JTu/KSa

18 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: Aukioloaika: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, Vaasa vaasa.hao@oikeus.fi klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.