YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 129/2006/4 Dnro LSY 2003 Y 110 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 129/2006/4 Dnro LSY 2003 Y 110 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kapustanevan, Laukkulamminnevan ja Sarvinevan pohjoisosan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus sekä vesien johtaminen toisen ojaan, Veteli ja Perho LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kapustaneva, Laukkulamminneva ja Sarvinevan pohjoisosa sijaitsevat Vetelin ja Perhon kuntien rajalla Patanan tekojärven itäpuolella. Kapustanevan tuotantokelpoinen pinta ala on 78 ha, Laukkulamminnevan 71 ha ja Sarvinevan pohjoisosan 51 ha. Kapustaneva ja Sarvinevan pohjoisosa ovat tuotannossa ja Laukkulamminneva kuntoonpanovaiheessa. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt Kapustanevan, Laukkulamminnevan ja Sarvinevan pohjoisosan turvetuotantoalueen vesienjohtamisluvan lupamääräysten tarkistamista ympäristölupapäätöksellä ja lupaa johtaa vesiä Sarvinevalta Nurmisojaan toisen maalla sijaitsevaan ojaan. Hakemusta on täydennetty kuulutuksen jälkeen ja sekä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Vesilain 10 luvun 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta.

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANN Länsi Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 25/1996/2 myöntänyt luvan johtaa kuivatusvedet Kapustanevan, Laukkulamminnevan ja Sarvinevan pohjoisosan turvetuotantoalueelta ojiin ja edelleen alapuolisiin vesistöihin. Luvassa määrättiin rakentamaan kuusi laskeutusallasta, joiden kautta vedet tulee johtaa roudattomana kautena sekä pitämään vesiensuojelurakenteet kunnossa ja puhdistamaan laskeutusaltaat ja sarkaojat vähintään kerran vuodessa ja ritilät ja lietetaskut vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi on tarkkailtava kuivatusvesien määrää, laatua ja vaikutuksia vesistössä Keski Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia kalakantaan ja kalastukseen Vaasan maaseutuelinkeinopiirin hyväksymällä tavalla. Luvan saajan oli vuoden 2003 maaliskuun loppuun mennessä jätettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen oli liitettävä mm. suunnitelma aikatauluineen turvetuotannon haitallisten vaikutusten vähentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Hakijalla on hankealueella hallussaan 235 ha, josta omaa maata on 67 ha ja vuokrattua 168 ha. Alueesta on tuotantokelpoista 199 ha. Osa vuokrasopimuksista on voimassa vuosiin ja osa vuoteen Hakija omistaa maa aluetta myös täyttökanavan eteläpuolisella Sarvinevalla, joka ei kuulu hankealueeseen. Laskuojista on tehty sopimukset alueen maanomistajien kanssa lukuun ottamatta Sarvinevan ja Nurmisojan välistä laskuojaa. Käyttöoikeus tarvitaan Vetelin Pulkkisen kylässä sijaitsevien seuraavien tilojen mailla kulkevan ojan käyttöön: Jm/ RN:o omistajat 240 AA ja BB 235 CC 12:4M602 DD Keski Pohjanmaan seutukaavassa alueet on varattu turvetuotantoon. Lisäksi kaavassa on turvetuotantoaluevaraus täyttökanavan eteläpuoliselle Sarvinevan alueelle. Keski Pohjanmaan vahvistetussa maakuntakaavassa ei ole käsitelty turvetuotantoalueita, vaan ne käsitellään kaavan myöhemmissä vaiheissa. TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Kapustaneva ja Sarvinevan pohjoisosa ovat tuotannossa. Laukkulamminneva on ojitettu turvetuotantoa varten.

3 3 Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö Tuotantoalue rajoittuu suo ja metsämaihin. Kapustanevan koillis ja kaakkoispuolella ja Sarvinevan pohjoisosan pohjois ja koillispuolella on peltoja. Sarvinevan pohjoisosan ja Laukkulamminnevan eteläreunassa on Patanan tekojärven täyttökanava. Laukkulamminnevan länsipuolella lähimmillään alle 1 km:n päässä on Patanan tekojärvi. Tuotantoalueelta on matkaa lähimmille asutuille kiinteistöille m. Kuivatusvesien purkupaikoista on vesimatkaa lähimmille asuin tai lomakiinteistöille noin 3,5 km. Hakemuksen mukaan hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähin kaivo on 1,2 km:n päässä tuotantoalueelta. Hankealueen itäpuolella on Haukkaharjun pohjavesialue, jonka kaukosuojavyöhyke on lähimmillään 60 m:n etäisyydellä ja lähisuojavyöhyke 140 m:n etäisyydellä Sarvinevan pohjoisosan tuotantoalueen reunasta. Pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä alue, josta purkautuu vettä tuotantoalueen ja pohjavesialueen välissä sijaitsevaan Haukkaojaan ja Perhonjokeen. Hankealue kuuluu Perhonjoen vesistöalueen Leppäniemen alueeseen (49.082). Kapustanevan kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin m:n etäisyydellä olevaan Perhonjokeen. Laukkulamminnevan kuivatusvedet johdetaan Kapustanevan läpi sen laskuojaan. Sarvinevan pohjoisosan vedet johdetaan laskuojaa pitkin Nurmisojaan ja siitä Haukkaojaa pitkin Perhonjokeen, johon tuotantoalueelta on matkaa m. Perhonjoen yläosan keskivirtaama on 3,4 m 3 /s. Kapustanevan ja Laukkulamminnevan laskuojan keskivirtaama on 0,048 m 3 /s ja Haukkaojan 0,069 m 3 /s. Tuotantoalueen osuus Perhonjoen pääuoman valuma alueesta ennen Patananjoen yhtymäkohtaa on 0,5 %. Perhonjoen vesi on rehevää, tummaa, sameaa ja humuspitoista. Joen vesi on laadultaan tyydyttävää. Hankealueen ylä ja alapuolella Perhonjoen veden laadussa ei ole selkeää eroa. Kalastoon kuuluvat ainakin särki, hauki, ahven, made, kivennuoliainen ja kivisimppu. Joessa on myös rapua. Hankealueen alapuolella Perhonjoessa kalastetaan katiskoilla, rapumerroilla ja vapapyydyksillä. Perhonjoen vettä ei käytetä talousvetenä. Hankealueen yläpuolella sijaitsevan Yrttikosken säännöstelypadolla ohjataan Perhonjoen yläosan tulvavesiä Patanan tekojärveen. Padon yhteyteen on suunniteltu kalatie. Perhonjoen yläosa luokitellaan ekologisen tilaluokituksen mukaan luokkaan III välillä Pulkkinen Yrttikoski ja muualla luokkaan IV. Perhonjoen ala ja keskiosaa on kunnostettu ja siellä on todettu taimenen luontaista lisääntymistä.

4 4 Nurmisojan ja Haukkaojan veden laadusta tai kalataloudesta ei ole tietoja. Samalla valuma alueella sijaitsevat hakijan Laurinnevan, Ristinevan ja Pollarinnevan turvetuotantoalueet, joiden yhteinen pinta ala on 431 ha. TURVETUOTANTO Hankealueen valmistelu turvetuotantoon alkoi vuosina Keskeytyksen jälkeen valmistelua jatkettiin vuonna 1997 ja tuotanto Kapustanevalla ja Sarvinevan pohjoisosassa alkoi vuonna Laukkulamminnevan alue on kuntoonpanovaiheessa. Kapustanevan tuotantokelpoinen turpeennostopinta ala 78 ha, Sarvinevan pohjoisosan 51 ha ja Laukkulamminnevan 71 ha. Hankealueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta haku menetelmällä Kokkolan ja Pietarsaaren voimalaitoksille. Vuosituotanto on vaihdellut m 3 ja se tulee olemaan m 3, kun koko alue on tuotannossa. Tuotantopäiviä on vuodessa. Tulevalla lupakaudella alueita ei juurikaan poistu tuotannosta. Todennäköisin jälkikäyttömuoto on maa ja metsätalous. Suopohjaa voidaan käyttää myös kosteikkona. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään perusmenetelmillä ja johdetaan laskeutusaltaiden kautta laskuojiin. Koko alueelle esitetään rakennettavaksi virtaamansäätöpadot kokoojaojiin ennen laskeutusaltaita. Alueen kuivatus ei edellytä pumppausta. Hakija on todennut, että alueella ei ole tuotannosta poistuvia alueita, joita voitaisiin käyttää kuivatusvesien käsittelyyn. Kemiallinen käsittely on kohtuuttoman kallis, eikä sen toteuttaminen ole taloudellisesti mahdollista. Kapustanevan pohjoisosassa on pintavalutuskentäksi sopiva alue, jolle voitaisiin pumpata Kapustanevan ja Laukkulamminnevan kuivatusvedet. Se ei kuitenkaan kooltaan täytä mitoitusohjeita. Hakija on kuulemisen jälkeen tulleessa täydennyksessä ilmoittanut, että se ei ole saanut hankituksi koko pintavalutuskentäksi suunniteltua aluetta. Pintavalutuskenttä on kuitenkin mahdollista rakentaa alkuperäiselle alueelle 2,4 ha:n suuruisena. Lisäksi hakija on hankkinut tuotantoalueen luoteisosan reunasta noin 3,2 ha:n suuruisen, ojitetun pintavalutuskentäksi sopivan alueen. Pintavalutuskenttiä voidaan käyttää yhtäaikaa ja niiden yhteenlaskettu pinta ala on 3,8 % Kapustanevan ja Laukkulamminnevan tuotantokelpoisesta pinta alasta. Hakija esittää, että pintavalutuskenttiä käytettäisiin sulan maan ajan. Laskuojia ei ole tarpeen perata tulevalla lupakaudella.

5 5 Päästöt vesistöön Hankealueella ei ole tehty päästötarkkailua. Hakija on käyttäen lähellä sijaitsevan Laurinnevan ja yhtiön Länsi Suomen tuotantoalueiden tarkkailutuloksia arvioinut hankealueen nettokuormitukseksi (kg/v): Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kuormituksesta on vähennetty luonnonhuuhtouma ja virtaamansäädön arvioitu vaikutus (kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 20 % ja kokonaistyppi 10 %). Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy jyrsinturpeen tuotannossa pääasiassa tuotantokaudella, erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Melua aiheutuu lähinnä työkoneista ja raskaista ajoneuvoista tuotannon ja kuljetuksen aikana. Tuotanto ja kuljetuspäivinä melu voi olla ympärivuorokautista. Meluun voidaan vaikuttaa työmenetelmien valinnalla. Turve toimitetaan 2 3 jaksossa talvikuukausina noin 800 rekan ajosuoritteena Pollarinnevan läpi Haukilahdentielle ja siitä Pulkkisen tietä Kyyjärvi Kokkola tielle. Paikallistieosuuksilla tien välittömässä läheisyydessä on asuinkiinteistöjä ja työmaateiden varrella yksi asuintalo. Tuotantoon liittyvä liikenne on pääasiassa henkilöautoliikennettä touko elokuussa. Varastointi ja jätteet Tuotantoalueella käytetään tuotantokautena kevyttä polttoöljyä noin l, voiteluöljyjä noin 160 l ja muita voiteluaineita noin 130 kg. Polttoöljy varastoidaan litran säiliöissä Laukkulamminnevan ja Kapustanevan välisellä alueella ja Sarvinevan pohjoisosan luoteiskulmassa, jossa on myös jätteiden keruupiste. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta alueella niille varatussa paikassa. Tuotantoalueen jätehuoltosuunnitelma päivitetään vuosittain. Alueella arvioidaan syntyvän jäteöljyjä 600 l, muuta öljyistä jätettä 100 kg, talousjätettä 3 m 3 ja aumanpeittomuoveja 5 tonnia vuodessa. Jätteitä varten on järjestetty keräyspiste. Jäteöljyt ja ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Talousjäte toimitetaan kaatopaikalle. Aumanpeittomuovi kerätään varastointipisteeseen, josta se toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Kannot ja muu puutavara varastoidaan auma alueille ja tuotantoalueiden reunoille ja käytetään auma alueiden rakennusmateriaalina tai hakeraaka aineena.

6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin 6 Hankealue on jo otettu tai valmisteltu tuotantoon, joten hanke ei enää muuta maisemaa tai luontoa. Hakemuksessa arvioidaan hankkeen työllisyysvaikutukseksi 30 henkilötyövuotta. Vaikutusalueella ei ole retkeily tai virkistysalueita, joten hanke ei vaikuta virkistyskäyttöön. Vesien johtamisesta toisen ojaan ei aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Vaikutus pintavesiin, niiden käyttöön ja kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Hakemuksessa on arvioitu, että hankealueen kuormituksen vaikutukset eivät ulotu merkittävässä määrin Perhonjokeen, eikä sillä ole merkitystä Perhonjoen yleiseen tilaan. Päästöt eivät heikennä Perhonjoen kala tai rapukantoja eikä niillä ole haitallista vaikutusta kalastukseen tai muuhun virkistyskäyttöön. Hakijan arvion mukaan hanke ei vaikuta Haukkaharjun pohjavesialueeseen. Hakemuksen mukaan näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain tuotantoaikana olla 500 m:n päässä turvetuotantoalueen reunasta ja pienhiukkasia noin 1 km:n päässä. Haku menetelmän aiheuttama pölyhaitta voi tuulen ollessa voimakas haitallisimmillaan ulottua m:n päähän tuotantoalueen reunasta. Vallitsevat tuulet ovat tuotantokautena etelästä ja lounaasta. Tuotantoalue sijaitsee niin kaukana asutuksesta, että hakijan arvion mukaan tuotannosta ei aiheudu haittaa lähiympäristössä. Pölyhaitoista ei ole tullut valituksia. Ympäristöriskit Asutuksen ja tuotantoalueen välillä on metsää, joka vaimentaa melua. Turvetuotannosta aiheutuva melu ei ylitä ohjearvoja asuinalueilla. Kuljetusten melu voi lisääntyä aivan paikallisteiden varressa sijaitsevissa kiinteistöissä. Turve kuljetetaan talvella, jolloin lumi vaimentaa melua. Tuotantoalueelle on nimetty palo ja pelastusorganisaatio ja työmaan henkilöstön valmiuksia ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työ ja ympäris

7 7 töohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Hakijalla on sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Tuotantoalueella pidetään käyttö ja hoitopäiväkirjaa. Hakija on esittänyt, että Kapustanevan ja Laukkulamminnevan laskuojasta otetaan vesinäytteet kahtena vuonna veden laadun selvittämiseksi ja kuormituslaskennan varmistamiseksi. Hakemuksessa on esitetty, että vesistötarkkailua jatketaan ja kalataloustarkkailu tehdään edelleen osana alueen yhteistarkkailua. Pöly, melu tai pohjavesitarkkailua hakija ei pidä tarpeellisena. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Vetelin ja Perhon kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Vetelin ja Perhon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Vetelin ja Perhon kunnilta. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on huomauttanut, että lupa voidaan myöntää, jos kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella tai vastaavan tehoisella puhdistusmenetelmällä. Virtaamansäätö ei ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa näin laajassa tuotannossa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan turvetuotannon fosfori ja typpikuormitusta on vähennettävä 30 % vuoden 1993 tasosta vuoteen 2005 mennessä. Erityisesti tulee vähentää kuivatusvesien kiintoaineen ja liuenneen humuksen määrää. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että vesienkäsittelyn tulee olla pintavalutus tai teholtaan vastaava menetelmä. Suot ovat olleet tuotannossa vain muutaman vuoden tai tuotanto on vasta alkamassa ja jatkuu vielä pitkään. Jos vesienkäsitte

8 Muistutukset ja mielipiteet 8 lyksi hyväksytään pelkkä virtaamansäätö, hankkeesta aiheutuvaa kalataloudellista haittaa ei voida estää vesiensuojelutoimin. Lupaehdot on tarkistettava 5 vuoden kuluttua. Hakijan on maksettava kalatalousmaksua euroa vuodessa lupaehtojen tarkistamiseen saakka. Maksu on määritetty laskemalla, mitä maksaa poistaa hankkeesta tuleva fosforikuorma vesistöstä hoitokalastamalla. Hankealueen alapuolinen Perhonjoki on kunnostettu kalataloudellisesti uittosäännön kumoamisen yhteydessä. Lähimmät kosket Tikkakoski ja Pulkkisenkoski kunnostettiin vuonna Koskialueilla on taimenelle sopivia kutusoraikkoja eikä veden laatu estä mädin selviytymistä. Taimenen lisääntymisen uhkana ovat kutualueiden liettyminen talvella, säännöstelyn ja kevättulvien aiheuttamat vedenkorkeuden vaihtelut ja virtaamamuutokset sekä todennäköisesti myös veden rautapitoisuus. 3) Perhon kunta ja 4) Perhon kunnan ympäristölautakunta ovat todenneet, että vesienkäsittelyä tulee suunnitelmasta poiketen tehostaa rakentamalla riittävän laajat imeytyskentät kuivatusvesien käsittelyyn. 5) Perhonjoen kalastusalue on todennut, että vesienkäsittelyssä on käytettävä sellaista tekniikkaa, ettei Perhonjoen kuormitus edes väliaikaisesti nouse. Vesienkäsittelyrakenteet on mitoitettava huippuvalumille. Jos tämä ei ole mahdollista on käytettävä kemikalointia. Eristysojien vedet on myös käsiteltävä soveltuvin tavoin (laskeutusaltaat, ojakatkot, virtaamansäätöpadot). Tuotantoalueelta tulevan veden laatua on tarkkailtava myös tuotantokauden ulkopuolella ja mahdollisissa poikkeustilanteissa. Tarkkailuun tulee sisältyä kasviston ja pohjaeläimistön tarkkailu. Kalataloustarkkailua on muutettava siten, että se antaa käytettyä ristiriidattomamman kuvan kalaston ja kalastuksen sekä ravun ja ravustuksen tilasta. Alueen turvetuotanto ei saa vaikeuttaa kalakantojen hoitoa ja kehittämistä, kalastusedellytyksiä tai rapukannan palauttamista. Jos haittoja todetaan, ne on korvattava täysimääräisesti tai määrättävä kalanhoitovelvoite. Hakijan käyttämät tiedot antavat väärän kuvan alueen kalataloudesta. Länsi Suomen ympäristökeskuksessa vuonna 2002 valmistuneen selvityksen mukaan saaliit ovat selvästi suurempia ja sähkökalastuksissa hankealueen alapuolisista koskista tavattiin taimenia, joista osan arvioitiin syntyneen joessa. Veden laatua on tarkasteltu vain keskimääräisesti. Miten hakija varautuu sulamisvesien ja rajujen sateiden virtaaman nousuihin ja kohonneisiin kiintoaineen ja happamien yhdisteiden määriin. Kiintoaine ja rauta aiheuttavat ongelmia taimenen poikasille, jotka kuoriutuvat lumen häviämisen aikoihin. Perhonjoen kunnostuksen tarkoituksena oli koskien kalataloudellinen ennallistaminen. Patanan tekojärven täyttökanavan alapuolella oleva, ajoittain vähävetinen osuus kunnostettiin myös kalojen kutu ja elinalueiksi. Patanan täyttökanavaan vettä ohjaavan Yrttikosken padon säännöstelyä ollaan muutamassa niin, että Perhonjoen uomaan

9 9 johdetaan alivirtaamakausina enemmän vettä. Alueelta saadaan taimenta ja harjusta ja sen kalataloudellinen arvo tulee nousemaan. Hakijan vastine Vastauksena 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen, 2) Pohjanmaan TE keskuksen ja 4) Perhon kunnan ympäristölautakunnan vaatimuksiin vesienkäsittelyn tehostamisesta hakija on viitannut Kapustanevan ja Laukkulamminnevan kuivatusvesien käsittelyyn esittämäänsä pintavalutuskenttään. Sarvinevalla tehostamismahdollisuuksia virtaamansäädön lisäksi ei nyt ole, vaan mahdollinen tehostaminen jää myöhemmin tuotannosta poistuvien alueiden käytön varaan, mitä voidaan tarkastella lupaehtojen tarkistamisen yhteydessä. 2) Pohjanmaan TE keskuksen vaatimus kalatalousmaksusta on hylättävä aiheettomana. TE keskus ei vaatinut vesioikeuden lupakäsittelyssä kompensaatiota eikä sitä määrätty. Vesioikeus hylkäsi myös kalastuskuntien korvausvaatimukset. Kuitenkin vesienkäsittelyä tehostetaan nyt vesioikeuden päätökseen verrattuna. Tarkkailun osalta hakijalla ei ole ollut huomauttamista. Vastauksena 5) Perhonjoen kalastusalueen vaatimukseen kuivatusvesien puhdistamisesta hakija on viitannut Perhon kunnan ympäristölautakunnan kohdalla lausuttuun. Hakijan vastuulla ei ole ulkopuolisten alueiden valumavesien puhdistus. Vesienkäsittelymenetelmien mitoitus on riittävä, koska ne vastaavat ohjeita ja viranomaisvaatimuksia. Tuotantokauden ulkopuolista päästötarkkailua ei ole tarpeen järjestää, koska läheisellä Laurinnevalla on ympärivuotinen tarkkailuasema, jonka ohjelmaan sisältyy tehostettu näytteenotto tulvien ja rankkasateiden aikana. Kalataloudellisia vaikutuksia tullaan tarkkailemaan. Hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia, jotka edellyttäisivät hoitovelvoitteen, kalatalousmaksun tai korvausten määräämistä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Kapustanevan, Laukkulamminnevan ja Sarvinevan pohjoisosan turvetuotantoon Vetelin ja Perhon kunnissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lisäksi myönnetään lupa johtaa kuivatusvesiä seuraavien tilojen mailla sijaitsevaan ojaan: Jm/ RN:o omistajat 235 CC 12:4M602 DD Lupa koskee 200 ha:n hankealuetta.

10 10 Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 200 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Kapustanevan ja Laukkulamminnevan kuivatusvedet on käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Pintavalutuskäsittelyn teholle asetetaan seuraavat tavoitteelliset arvot alkaen: kiintoaine 40 % kokonaisfosfori 50 % kokonaistyppi 20 %. Teho lasketaan vuoden keskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Jos tavoitearvoja ei ole saavutettu, luvan saajan on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen. Luvan saajan on toimitettava ympäristölupavirastoon mennessä selvitys Sarvinevan pohjoisosan kuivatusvesien käsittelystä kasvillisuuskentällä, joka on vähintään 5 % tuotantoalueen pinta alasta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Pintavalutuskenttien on oltava ojitusta lukuun ottamatta mitoitusohjeiden mukaisia. Ojitetun pintavalutuskentän ojat on tukittava. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin.

11 11 Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Täydennyksessä esitetyt eristysojat on tehtävä. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Vetelin ja Perhon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Laukkulamminnevan vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen turpeennoston aloittamista. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Vetelin ja Perhon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Pohjavesi 6) Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden purkaantumista tai sen pinnan alenemista Haukkaharjun alueella. Päästöt ilmaan ja melu 7) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen

12 Varastointi ja jätteet 12 pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo ) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 10) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 11) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Vetelin ja Perhon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 12) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 13) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 14) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Vetelin ja Perhon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.

13 13 15) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Vetelin ja Perhon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 16) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 17) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2006 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 18) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.

14 14 Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Kapustaneva ja Sarvinevan pohjoisosa ovat tuotannossa ja Laukkulamminneva on kuntoonpanovaiheessa. Alueilla on vesilain mukainen veden johtamislupa. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus, mikä on määrätty Kapustanevan ja Laukkulamminnevan kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi. Sarvinevan pohjoisosan kuivatusvedet on mahdollista käsitellä kasvillisuuskentällä, joka voidaan tehdä tuotantoalueelle ja luvan saaja määrätään esittämään sitä koskeva suunnitelma ympäristölupavirastolle. Hakijan esittämä virtaamansäätö ei näin laajassa ja pitkäaikaisessa tuotannossa ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Koko tuotantoalueen kuivatusvesien tehostettu vesienkäsittely on tarpeen myös siksi, että Perhonjoen ekologisen tilan parantumista, joka on mm. kunnostusten tavoitteena, ei vaaranneta. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Hakijalle on myönnetty oikeus johtaa kuivatusvesiä niiden tilojen mailla sijaitseviin ojiin, joiden omistajilta ei ole suostumusta ojien käytöstä. Anna ja Jaakko Laasasenahon suostumus on hakemuksessa ja sen vuoksi vesienjohtamislupaa ei ole tarpeen antaa. Kun otetaan huomioon Kapustanevan, Laukkulamminnevan ja Sarvinevan pohjoisosan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pintavalutuskentät eivät kaikilta osin täytä mitoitusarvoja, eikä ohjeidenmukaista aluetta ole käytettävissä. Käsittelytuloksen varmistamiseksi kenttien puhdistus

15 15 teholle asetetaan tavoitteelliset raja arvot. Jos pintavalutuskentät eivät toimi riittävän hyvin, luvan saajan on esitettävä ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet käsittelyn tehostamiseksi. Pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseksi on lupamääräys 6). Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 7) ja melun osalta lupamääräys 8). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 9) ja 10) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 11), 14) ja 15) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 12) ja 13). Lupamääräys 17) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskuksen, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen, Perhon kunnan ja Perhon kunnan ympäristölautakunnan sekä Perhonjoen kalastusalueen vaatimukset vesienkäsittelyn tehostamisesta on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimuksesta luvan tarkistamisajankohdasta ympäristölupavirasto toteaa, ettei hankkeessa ole erityisiä perusteita asettaa tarkistamisajankohtaa tavallisesti käytettyä lyhyemmäksi. Vaatimus kalatalousmaksusta on otettu huomioon lupamääräyksessä 17). Perhonjoen kalastusalueen tarkkailuja koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 15). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei

16 16 tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Länsi Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 25/1996/2. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Vesilain 10 luvun 6 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Pertti Seppänen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RHA/SL

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

19 Liite 2 Kapustanevan, Laukkulamminnevan ja Sarvinevan pohjoisosa Kapustaneva Laukkulamminneva Sarvinevan pohjoisosa

20 Liite 3 KAPUSTANEVAN, LAUKKULAMMINNEVAN JA SARVINEVAN POHJOISOSAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Jatkuva tarkkailu Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Vesinäytteet otetaan Kapustanevan ja Laukkulamminnevan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan kahden viikon välein ja kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti ) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä ( ) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima.

21 Laaja analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph NH 4 N PO 4 P (suod.) Fe Suppea analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph Raportointi Laadunvarmistus Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan em. ohjelman mukaisesti ympäristökeskuksen määräämän ajan. Perustarkkailu Vesinäytteet otetaan Sarvinevan pohjoisosan kasvillisuuskentän kautta johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalistoukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan kasvillisuuskentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.