TYÖSELOSTUS NUPURINKARTANON TONTTIEN MAAPERÄN PUHDISTAMINEN. Vastaanottaja Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus. Asiakirjatyyppi Työselostus

Transkriptio

1 Vastaanottaja Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus Asiakirjatyyppi Työselostus Päivämäärä NUPURINKARTANON TONTTIEN MAAPERÄN PUHDISTAMINEN TYÖSELOSTUS

2 TYÖSELOSTUS Päivämäärä 16/06/2017 Laatija Tarkastaja Timo Salmi Jukka Tengvall Kuvaus Työselostus, Nupurinkartanon tonttien maaperän puhdistaminen Viite Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F

3 SISÄLTÖ YLEISTÄ 1 Hankkeen kuvaus 1 Työn laajuus 1 Tekniset vaatimukset 1 Maaperä-, pinta-, orsi- ja pohjavesitiedot Maa-, pohja- ja kalliorakenteet Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat pintamaat Jätemaat ja rakenteet Poistettavat jätemaat ja rakenteet Jätemaan kaivu Esikäsittely, välivarastointi ja loppusijoittaminen Maaleikkaukset ja -kaivannot Kaivannon tukirakenteet Penkereet, maapadot ja täytöt Kaivantojen täytöt Hanketehtävät Päätoteuttajan työsuojeluvelvollisuudet Rakentamisen työmaatehtävät Työmaamittaukset Työmäärien mittaukset Laadunvarmistus Työnaikainen laadun valvonta Työmaan yleisvartiointi ja aitaaminen Yleisen liikenteen hoito Rakennuttamis- ja omistajatehtävät Rakennustöiden valvonta Ympäristövaikutusten hallinta 6 LIITTEET Liite 1A Liite 1B Liite 2 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten koontitaulukko Kunnostuskartta Johtokartat

4 Espoon kaupunki Nupurinkartanon tonttien maaperän puhdistaminen Kaupunkitekniikan keskus Työselostus YLEISTÄ Hankkeen kuvaus Espoossa Nupurinkartanontien varrelle on kaavoitettu tontteja pientaloasumiseen. Aiemmin Nupurin kartanon alue on ollut maatalouskäytössä. Kartanon päärakennuksen lisäksi tilalla on ollut ainakin kasvihuone, navettarakennus ja työläisten asuintalo. Kasvihuoneen lämpökeskus on purettu vuonna 2013 ja samalla on poistettu maanalainen öljysäiliö. Nupurinkartanon alueella tehtyjen tutkimusten perusteella maaperä on paikoitellen pilaantunut öljyhiilivedyillä, PAH-yhdisteillä ja raskasmetalleja. Lisäksi kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina on todettu arseenia ja lyijyä. Alueen maaperässä on myös todettu jätteitä, jotka ovat pääasiassa yksittäisiä tiilen ja betonin kappaleita. Lisäksi on havaittu mm. metallin kappaleita, lasia ja auton rengas. Espoon kaupunki suunnittelee tonttien myyntiä ja/tai vuokrausta omatoimiseen rakentamiseen syksyllä 2017 järjestettävässä tonttihaussa. Tästä johtuen korttelin tonttien 1-6 ja korttelin tonttien 1-3 alueilta poistetaan kaivinkoneella kaivamalla pintamaat sekä pilaantuneet ja rakennusjätteitä sisältävät maa-ainekset, jotka toimitetaan joko suoraan alueen ulkopuolisiin loppusijoituspaikkoihin tai sitten maat esikäsitellään ensin työmaalla seulomalla jätteiden erottelemiseksi maa-aineksista. Työn laajuus Tässä työselostuksessa käsitellään Nupurinkartanon maaperän puhdistamiseen liittyviä maarakennustöitä. Töiden laajuus ja laatu on esitetty urakkaohjelmassa, tässä työselostuksessa, sen liitteissä sekä urakkarajakartassa. Tekniset vaatimukset Töissä noudatetaan Suomessa voimassa olevia lakeja ja asetuksia, virallisia normeja sekä alalla yleisesti käytettäviä standardeja. Työssä noudatetaan Uudenmaan ELY-keskuksen antamaa päätöstä (UUDELY/4923/2017), joka on esitetty urakan kaupallisissa asiakirjoissa. Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisussa InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Tässä työselostuksessa tarkennetaan ja täydennetään em. julkaisuissa esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja ohjeita. Tässä selostuksessa esitetyt vaatimukset tulevat pätemisjärjestyksessä ennen InfraRYL 2010:n ja muiden yleisten ohjeiden vaatimuksia. Tässä rakennushankkeessa, noudatetaan InraRYL:ssa taajama-alueista annettuja toleransseja, teknisiä vaatimuksia ja ohjeita, jollei ao. asiakohdassa tässä työselostuksessa muuta sanota. Edellä mainittujen lisäksi työssä noudatetaan seuraavia ohjeita, normeja ja määräyksiä: - Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueilla, SKTY 1 / Rakennuttajan rakennusaikana antamat ohjeet ja määräykset - RIL , Pohjarakennusohjeet - SGY, Pohjarakennustöiden valvontaohjeet, PRV-84 - RIL , Kaivanto-ohje - RIL , Putkikaivanto-ohje Määrien mittaamisen osalta noudatetaan julkaisua INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje.

5 Espoon kaupunki Nupurinkartanon tonttien maaperän puhdistaminen Kaupunkitekniikan keskus Työselostus Maaperä-, pinta-, orsi- ja pohjavesitiedot Maaperä Suoritettujen maaperätutkimusten perusteella alueella esiintyy yleisesti täyttömaata 0,3 2,5 m paksuinen kerros. Täyttömaan alla oleva luonnonmaa on savea tai silttiä. Maaperäkartan perusteella alueella esiintyvän savi-/silttikerroksen paksuus on 0 3 m, jonka alla on yleensä hiekkaa tai hiekkamoreenia. Pintavesi Lähin pintavesistö on noin 50 metrin etäisyydellä lännessä sijaitseva Nupurinjärvi. Pohjavesi Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 1110 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Urakka-alueella esiintyvä puusto kaadetaan ja poistetaan alueelta. Puut katkotaan määrämittaan ja lajitellaan lajeittain eri kasoihin Nupurinkartanon varteen tilaajan määrittelemään kohtaan. Kaikki risut siirretään myös em. alueelle yhteen kasaan. Urakka-alueelta poistetaan myös kannot ja juuret, jotka toimitetaan puhdistettuina Kulmakorpeen Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Alustavasti varottavien sähköjohtojen ja putkilinjojen sijainnit on esitetty liitteenä 2 olevassa johtokartassa. 1141Poistettavat pintamaat Korttelin tonttien 1-6 ja korttelin tonttien 1-3 pintamaat poistetaan myös alueilta, joilla ei tehdä pilaantuneen maaperän puhdistusta tai jätemaiden kaivua. Kaikkien pintamaiden poistamisella vähintään noin 0,1 m syvyydeltä varmistetaan alueen jätteettömyys Jätemaat ja rakenteet Nupurinkartanon alueella on suoritettu maaperätutkimuksia vuosina 2012, 2015 ja Tutkimuksissa alueella on todettu alemman ohjearvon ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia kahdesta koekuopasta otetuissa näytteissä (205/0,3-0,7 m ja 206/0,5-1,6 m). Koekuopasta 206 syvyydeltä 0,5-1,6 m otetussa näytteessä ylittyi myös sinkin ylempi ohjearvo. Vuonna 2015 suoritetussa tutkimuksessa on lisäksi todettu alemman ohjearvon ylittävä öljyhiilivetypitoisuus poistetun öljysäiliön kohdalta otetussa maanäytteessä (104/1,5-2,4 m). Lisäksi kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina on havaittu PAH-yhdisteitä ja raskasmetalleja (arseenia, kobolttia, nikkeliä ja sinkkiä). Arseenin pitoisuus savinäytteissä kuitenkin pääosin alittaa alueellisen taustapitoisuuden (16 mg/kg). Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan HSY:n Ämmässuon jätekeskukseen tai muuhun tilaajan osoittamaan luvalliseen vastaanottopaikkaan.

6 Espoon kaupunki Nupurinkartanon tonttien maaperän puhdistaminen Kaupunkitekniikan keskus Työselostus Nupurinkartanon urakka-alueella on maa-aineksen seassa paikoitellen runsaasti jätejakeita kuten esimerkiksi tiilen ja betonin kappaleita, ja paikoitellen myös metallin kappaleita, lasia, muovia ja auton rengas. Jätejakeita sisältäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa Kulmakorven maankaatopaikalle. Jätejakeet on tarvittaessa eroteltava maa-aineksista. Jätejakeet ja jätejakeita mahdollisesti sisältävät maa-ainekset on toimitettava HSY:n Ämmässuon jätekeskukseen. Maaperätutkimusten yhteydessä tehdyt aistinvaraiset jätehavainnot ja haitta-aineanalyysien tulokset on esitetty liitteenä 1 olevassa koontitaulukossa. Liitteessä 1 on esitetty myös kunnostuskartta, ja tutkimuspisteiden sijainnit. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tehty ilmoitus Uudenmaan ELY-keskukselle, joka on antanut asiasta päätöksen (UUDELY/4923/2017). Urakassa tulee noudattaa päätöksen määräyksiä Poistettavat jätemaat ja rakenteet Urakka-alueella kunnostustavoitteena on arseenin osalta alueellinen taustapitoisuus (16 mg/kg) ja muiden haitta-aineiden osalta Vna 214/2007 esitetyt kynnysarvopitoisuudet. Lisäksi urakka-alueelta kuoritaan pintamaat (0 n. 0,1 m syvyydeltä) ja jätejakeita sisältävät maa-ainekset poistetaan. Nupurinkartanon urakka-alue sekä kunnostusalueiden alustavat rajaukset on esitetty urakkarajapiirustuksessa 7151/ Jätemaan kaivu Jätteitä sisältävien maiden kaivu suoritetaan lajittelevana kaivuna, jossa kaivinkoneella erotellaan mahdolliset suuret jätejakeet kaivun aikana. Kaivumassat luokitellaan jätteisyyden mukaan. Luokittelu tehdään ennakkotutkimusten ja työnaikaisten havaintojen perusteella. Luokittelun edellyttämästä lajittelusta vastaa urakoitsija ja lajittelu toteutetaan tilaajan ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti. Jätteettömät ja jätteitä sisältävät maat sekä jätejakeet pidetään erillään kaivun ja välivarastoinnin aikana. Kaivu ulotetaan niin syvälle kuin pilaantunutta maata tai jätteitä esiintyy. Mikäli pilaantuneisuus jatkuu kaivualueen ulkopuolelle, asennetaan rajapintaan huomioverkko tai muu erottava rakenne. Jätteettömät ja pilaantumattomat maa-ainekset kaivetaan kuorma-autoihin ja kuljetetaan suoraan Kulmakorven maakaatopaikalle. Jätejakeita sisältävät maa-ainekset esikäsitellään työmaalla seulomalla, jotta jätteet voidaan erotella maa-aineksista. Mahdollisia pieniä jätejakeita sisältävät maa-ainekset kuormataan ja kuljetetaan tarvittaessa suoraan HSY:n Ämmässuon kaatopaikalle. Mahdolliset poikkeavat maat ja jätteet kaivetaan erikseen ja välivarastoidaan työmaa-alueelle, ja tilaajan toimesta selvitetään niiden laatu ja loppusijoituskelpoisuus. Vesien käsittely Urakka-alueella ei ole tarvetta kaivantojen kuivatukselle, joten vesien käsittelyä ei tarvita Esikäsittely, välivarastointi ja loppusijoittaminen Esikäsittely ja välivarastointi Jätteitä sisältävistä maista erotellaan erillisellä koneseulalla tai kaivinkoneeseen liitettävällä seulakauhalla jätejakeet (sekajäte, tiili- ja betonijäte, metallijäte, puujäte ja kannot) kaivualueilla. Seulomalla eroteltu maa-aines tulee olla sijoitettavissa maankaatopaikalle. Tarvittaessa jätejakeiden erottelu viimeistellään käsityönä.

7 Espoon kaupunki Nupurinkartanon tonttien maaperän puhdistaminen Kaupunkitekniikan keskus Työselostus Erotellut maa-ainekset ja jätejakeet kuormataan kuorma-autoihin ja kuljetetaan joko suoraan loppusijoitettavaksi tai välivarastoidaan tarvittaessa kaivualueilla erillisissä kasoissa. Välivarastointikasat on tarvittaessa kostutettava tai peitettävä pölyämisen ehkäisemiseksi. Kuljetus ja loppusijoitus Jätteettömät maat ja kannot toimitetaan Kulmakorven maankaatopaikalle. Jätteet sekä mahdolliset jätteitä sisältävät maa-ainekset toimitetaan peitettyinä HSY:n Ämmässuon kaatopaikalle. Mahdolliset pilaantuneet maat toimitetaan peitettyinä HSY:n Ämmässuon kaatopaikalle tai muulle luvanvaraiselle vastaanottopaikalle. Jätteitä tai pilaantuneita maita sisältäville kuormille laaditaan siirtoasiakirjat. Vastaanottopaikan kuittaamat siirtoasiakirjat ja punnitustodistukset palautetaan ympäristötekniselle valvojalle Maaleikkaukset ja -kaivannot Maakaivannot Öljysäiliökaivannon sekä viereisen katualueeseen rajoittuvan kaivannon kaivutyö tulee tehdä kapeina lamelleina (n. 1m) kerrallaan ja välittömästi täyttäen Kaivannon tukirakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Öljysäiliökaivannon pohjois- ja itäseinämät tuetaan pystysuoraan asennetuilla teräsponteilla, jotka tuetaan yhdeltä tasolta suunnitelmapiirustuksessa (7152/1000) esitettyjen työohjeiden mukaan. Teräspontit upotetaan maahan täryttämällä, lyömällä tai painamalla. Kaivannon täyttämisen jälkeen pontit poistetaan maaperästä Penkereet, maapadot ja täytöt 1811 Kaivantojen täytöt Katualueen välittömässä läheisyydessä, öljysäiliökaivannon alueella, täyttöjen materiaalin ja tiivistämisen ohjeet on esitetty suunnitelmapiirustuksen työohjeissa HANKETEHTÄVÄT 5112 Päätoteuttajan työsuojeluvelvollisuudet Ennen rakennustöiden aloittamista on työn toteuttajan laadittava työmaan turvallisuussuunnitelma sekä työmaasuunnitelma. Suunnitelmissa esitetään mm. tarvittavien työvaiheiden turvallinen toteutus, koneiden ja ajoneuvojen liikkuminen työmaalla, sekä koneiden ja ajoneuvojen tarkastukset ja työntekijöiden turvallisuusopastus Rakentamisen työmaatehtävät 5330 Työmaamittaukset Työhön kuuluu työn tekemiseksi vaadittavien mittausten tekemisen (YSE 2 ) lisäksi työmaan yhteistä tarvetta palvelevien mittausten tekeminen (YSE 3 ). Suunnitelmat on laadittu ETRS-GK25 tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Kaikki työnaikaiset mittaukset tulee tehdä samaa edellä mainittua koordinaatistoa ja korkeusjärjestelmää käyttäen.

8 Espoon kaupunki Nupurinkartanon tonttien maaperän puhdistaminen Kaupunkitekniikan keskus Työselostus Maastoon merkitään mm: - urakka-alueen ja kaivualueiden rajat - varottavat rakenteet - johto- ja putkilinjat tarvittavassa laajuudessa Urakoitsija kartoittaa tarkepiirustuksiin työn aikana: - Kaivualueiden pintavaaituksen ennen kaivutyön aloitusta ja sen jälkeen sekä kaivantojen mahdollisen täyttötyön jälkeen Kaikissa mittauksissa mitataan tasosijainti (x,y) sekä korko (z). Kaikki mittaustulokset toimitetaan työn edistymisen mukaan välittömästi tilaajalle sähköisessä muodossa tarkepiirustuksiksi tulostettuina. Tilaaja toimittaa urakoitsijalle tarkepiirustuksissa tarvittavat pohjakartat / piirustukset sähköisessä muodossa ennen urakan aloitusta (olemassa oleva suunnitteluaineisto). Tilaaja luovuttaa olemassa olevan nykyisen maanpinnan kartoitustiedon urakoitsijan käyttöön sähköisessä muodossa. Tarkemittausten perusteella havaitut mahdolliset puutteet tai virheet korjataan välittömästi ja muutetut kohdat tarkemitataan uudestaan. Tarkepiirustusten sähköinen toimitusmuoto sovitaan ennen urakan aloittamista tilaajan kanssa. Lopulliset tarkepiirustukset toimitetaan tilaajalle sekä sähköisessä muodossa, että paperille tulostettuna 3 sarjana Työmäärien mittaukset Toteutuneet kaivumäärät määritetään pintavaaituksen ja mitattujen kaivutasojen perusteella. Ulkopuolisiin vastaanottopaikkoihin toimitettavien massojen määrä mitataan vastaanottopaikkojen vaa oilla tai autokohtaisesti todellisina irtotilavuuksina Laadunvarmistus Pääurakoitsijalla on päävastuu rakennustyön toteuttamisesta suunnitelman mukaisesti. Vaatimusten täyttyminen todetaan työnaikaisin tarkastuksin. Jätetäytön kaivutyön etenemistä ja suorittamista ohjaa sekä valvoo tilaajan ympäristötekninen valvoja Työnaikainen laadun valvonta Maiden ja jätejakeiden poisto toteutetaan Uudenmaan ympäristökeskuksen PIMA-päätöksen määräysten mukaisesti. Työmaalla jätteitä sisältävän maan kaivua ja päätöksen ehtojen täyttymistä valvoo tilaajan ympäristötekninen valvoja. Urakoitsija ja ympäristötekninen valvoja luokittelevat kaivumaat ja ympäristötekninen valvoja ohjaa ne joko esikäsittelyyn tai suoraan alueen ulkopuolisiin vastaanottopaikkoihin. Ympäristötekninen valvoja laatii siirtoasiakirjat jätteiden kuljetuksille. Aikaisempien tutkimusten perusteella kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävillä kaivualueilla otetaan kaivumassoista työn aikana maanäytteitä 1 kpl/200 m 3, joiden haitta-ainepitoisuudet tutkitaan kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla. Urakoitsijan on varauduttava laboratorioanalyysien tekemisestä aiheutuviin töiden viivästyksiin Työmaan yleisvartiointi ja aitaaminen Työmaa merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maan kaivualueet ja syvät kaivannot (yli 0,7 m syvyiset) sekä mahdolliset välivarasto- ja esikäsittelyalueet aidataan ja varustetaan pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Aidan tulee olla vähintään 1,1 metriä korkea (esim. teräsverkkoelementti).

9 Espoon kaupunki Nupurinkartanon tonttien maaperän puhdistaminen Kaupunkitekniikan keskus Työselostus Yleisen liikenteen hoito Työmaan liikennejärjestelyjä suunniteltaessa noudatetaan ohjeita Yleisten alueiden käyttö, tilapäiset liikennejärjestelyt ja katutyöt, pääkaupunkiseudun (PKS) määräykset ja ohjeet ( ) ja Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella (SKTY 1/2013). Esteettömyys tulee huomioida esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortin SuRaKu 8, tilapäiset liikennejärjestelyt mukaisesti. Päätoteuttajan on tehtävä suunnitelmat kaikista tilapäisistä liikennejärjestelyistä etukäteen. Kaikki tilapäiset liikennejärjestelyt on hyväksytettävä Espoon kaupungilla. Suunnitelmat on hyväksyttävä vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kunkin luvanvaraisen työvaiheen aloittamista Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 5714 Rakennustöiden valvonta Rakennuttajan valvojat seuraavat urakan suoritusta ja työn sopimuksenmukaisuutta. Alueen työnaikainen seuranta ja tarkkailu toteutetaan lupapäätöksen vaatimusten mukaisesti. Tilaajan ympäristötekniset valvojat ohjaavat kaivua ja pitävät kirjaa massojen määristä ja laadusta. Lisäksi valvojat suorittavat ympäristötarkkailua työselostuksen kohdan 9000 mukaisesti YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA Pölynseuranta ja -hallinta Mikäli pölyämistä havaitaan tai sen riski on ilmeinen, sitä ehkäistään vähintään seuraavilla toimenpiteillä: - Päätoteuttajalla on velvollisuus pitää työmaa-alue sekä ulkopuoliset katu- ja puistoalueet siistinä ja terveydellisesti tyydyttävinä poistamalla sinne työmaalta kerääntynyt lika, roskat ja irtonaiset esineet. Puhtaanapidon tulee vastata tilaajan määrittämää, hyväksyttyä laatutasoa. - Seulonnasta aiheutuvaa pölyämistä on ehkäistävä koteloimalla päästölähteet tiiviisti ja kattavasti tai kastelemalla/muulla tehokkaalla käyttökelpoisella pölyämisen torjuntamenetelmällä - Välivarastokasoja kastellaan ja/tai peitetään pölyämistä ehkäisevällä peitteellä (esim. suodatinkangas). - Asfalttipintaiset yleiset tiet harjataan ja pestään säännöllisesti työmaalta kulkeutuneen maa-aineksen poistamiseksi - Pölyävien massojen käsittelyä ei tehdä kovan tuulen aikana Meluseuranta ja -hallinta Maa-ainesten kaivu ja esikäsittely seulomalla ei ole erityisen meluavaa työtä. Meluhaittoja vähennetään siten, että kaivua ja maa-ainesten esikäsittelyä tehdään vain arkipäivisin (maanantaiperjantai) klo Espoossa Ramboll Finland Oy

10 Nupurinkartanon tonttien maaperän puhdistaminen Liite 1A Yhteenveto maanäytteiden tuloksista Sivu 1/2 Metallit ja puolimetallit 2 Polyaromaattiset hiilivedyt Torjunta-aineet ja biosidit Öljyhiilivetyjakeet Bentso Dibentso Indeno Pistetunnu Maalaji Lisätietoja Viitearvot Kuiva- Sb As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V PAH 5 Endosulfaani C 10-C 21 C 21-C 40 C Syvyys Antraseenteentyleeni antraseeni pyreeni fluoranteeni fluoranteeni treeni teeni leeni i Asenaf- Asenaf- Bentso(a) Bentso(a) Bentso (b) Bentso(k) Fenan- Fluoran- Nafta- Atratsiin DDT/D/E Heptakloori 10-C 40 (g,h,i) (a,h) Fluoreeni (1,2,3- Kryseeni Pyreeni Lindaani arvio havainnot luontainen pit. 1 8 Dieldriini aine 0,02 1 0, sum. 9 peryleeni antraseeni c,d) Keskit. Raskaat sum. Kerrospaksuus kynnysarvo , ,05 0,1 0,05 0,1 0,01 0, alempi ohjearvo ,2 0, ylempi ohjearvo ongelmajäte raja-arvo % (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg)(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg)(mg/kg)(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) KK201 0,0-0,4 0,4 Hu, Sa 83,0 % <0,50 4,6 <0,20 6, ,4-0,7 0,3 Hu Sa 0,7-1,5 0,8 Hk 1,5 m iso kivi 90,0 % <0,50 3,3 <0,20 3, , ,5-2,0 0,5 Hk, kiviä 2,0-2,1 0,1 Sa KK202 0,0-0,1 0,1 Sa, Hk 88,0 % <0,50 2,3 <0,20 7, ,1-0,4 0,4 murske 0,4-0,7 0,3 Sa KK203 0,0-0,5 0,5 tähk vaaleaa murua 89,0 % <0,50 3,5 <0,20 4, , ,014 <0,003 0,011 0,082 0,085 0,14 0,068 0,047 0,019 0,1 0,23 0,005 0,067 0,093 <0,003 0,18 1,1 0,5-0,7 0,2 Hu, Sa vanha maanpinta? 89,0 % <0,50 3,2 <0,20 4, , ,7-1,3 0,6 Sa KK204 0,0-0,2 0,2 Hu 0,2-0,4 0,2 Hk 91,0 % <0,50 2,5 <0,20 4, ,3 9, ,4-1,0 0,6 tähk koekuopan kulmassa hieman tiilimurua syv. 1 m 1,0-1,6 0,6 Sa KK205 0,0-0,1 0,1 Hu 78,0 % <0,50 3,8 <0,20 5, ,1-0,3 0,2 tähk 0,3-1,0 0,7 tähk runsaasti tiiltä (arvio 6-10%) 89,0 % <0,50 4,8 0,23 4, ,58 0,052 0,8 2,5 3 4,6 2,7 1,7 0,71 4,4 7,5 0,3 2,5 3,1 0,15 5,9 40 1,0-1,9 0,9 tähk syv. 1,5 m isoja betonipaloja, vähän tiiliä 91,0 % <0,50 3,5 <0,20 4, , ,9-2,1 0,2 Sa KK206 0,0-0,2 0,2 Hu 0,2-0,5 0,3 tähk yksittäinen tiilenmuru 89,0 % <0,50 8,4 0, ,5-1,6 1,1 tähk iso betonilaatta, tiiltä, valkoista murua, metallia, betonia 81,0 % 1 8,1 0,79 6, ,45 0,023 0,37 2,4 2,4 3,8 1,7 1,3 0,51 1,3 5,4 0,086 1,8 2,2 0,043 4,4 28 1,6-2,0 0,4 Sa KK207 0,0-0,2 0,2 Hu, Hk 0,2-0,6 0,4 Hk 92,0 % <0,50 2,7 <0,20 2,5 8,6 <10 3, ,6-0,7 0,1 tähk, Lo puolikas auton rengas, yksittäinen tiilenmuru 83,0 % <0,50 6,3 <0,20 6, , ,7-1,3 0,6 Sa KK208 0,0-0,5 0,5 Hk, Sa, kiviä 84,0 % <0,50 5,1 <0,20 7, ,5-0,9 0,4 Hk 0,9-1,3 0,4 Sa syv. 0,9 m puuta, maatunut haju (vanha Mp?) KK209 0,0-0,6 0,6 Hu, Sa, Hk 84,0 % <0,50 5,1 <0,20 8, ,6-1,3 0,7 Sa, Hk 1,3-1,6 0,3 sisa KK210 0,0-0,05 0,05 Hu 78,0 % <0,50 5,5 <0, ,05-0,5 0,45 Sa 0,5-1,0 0,5 Sa kiinteä KK211 0,0-0,5 0,5 Si 82,0 % <0,50 5,1 <0,20 7, , ,5-0,9 0,4 Sa KK212 0,0-0,5 0,5 Sa 78,0 % <0,50 8,5 <0, ,5-0,55 0,05 Hu vanha Mp? 0,55-1,5 0,95 Si KK213 0,0-0,05 0,05 Hu W 0,8 m 0,05-0,15 0,10 Sa 0,15-0,8 0,65 sasi 82,0 % <0,50 4,9 <0,20 5, ,3 9, KK214 0,0-1,0 1,0 Sa 77,0 % <0,50 5,5 <0, ,0-1,3 0,3 Si KK215 0,0-0,5 0,5 Sa 0,5-1,2 0,7 Si 82,0 % <0,50 3,6 <0,20 4, , KK216 0,0-0,4 0,4 Sa 80,0 % <0,50 3,6 <0,20 7, , ,4-0,8 0,4 sasi 0,8-1,2 0,4 hkmr KK217 0,0-0,4 0,4 Sa 77,0 % <0,50 7,2 0, ,4-1,4 1,0 Si KK218 0,0-0,1 0,1 hkmr 78,0 % <0,50 4,4 <0,20 5,3 27 <10 7,3 8, <0,003 <0,003 <0,003 0,016 0,013 0,029 0,013 0,009 0,004 0,007 0,03 <0,003 0,013 0,02 <0,003 0,026 0,18 <20 <20 <20 0,1-0,7 0,6 tähk kuonaa(?), vähän tiiltä, metallimurua 0,7-1,4 0,7 Si 85,0 % 5,1 42 0, KK219 0,0-0,2 0,2 Hu 87,0 % <0,50 3,5 0,31 4, , ,2-1,0 0,8 Hk 1 lasinsiru, rautamötikkä, kuusen juuri (iso kuusi vieressä)80,0 % <0,50 3 <0,20 2,8 17 <10 8,3 4, ,0-1,2 0,2 Si KK220 0,0-0,3 0,3 Hu 84,0 % <0,50 4,2 <0,20 6, , ,3-1,0 0,7 Hk 0,3-0,5 m lasipulloja, vanha kaapeli 84,0 % <0,50 3,9 <0,20 4,7 23 <10 8,5 7, ,0-1,05 0,05 simr 1,05 m kivi tai kallio KK221 0,0-0,15 0,15 Hu 0,15-1,0 0,85 Hk, kiviä 87,0 % <0,50 3,7 <0,20 4,3 22 <10 8,5 7, ,0-1,1 0,1 simr, kiviä KK222 0,0-0,2 0,2 Hu, Sa 80,0 % <0,50 2,4 <0,20 4, ,6 6, ,2-0,5 0,3 sihk 0,5-1,2 0,7 Si 1,2-1,3 0,1 simr KK223 0,0-0,15 0,15 Hu 0,15-1,0 0,85 tähk vanha viemäri (muovia / ympärillä styrox), betonipaalun ja86,0 % <0,50 3,3 <0,20 4,5 24 <10 6,1 7, ,0-1,2 0,2 simr 91,0 % <0,50 3 <0,20 2,7 10 <10 4, KK224 0,0-0,1 0,1 Hu 0,1-0,5 0,4 Hk 89,0 % <0,50 2,9 <0,20 3,3 15 <10 7,3 4, ,5-1,2 0,7 Si syv. 0,5 m "lantatuulahdus" -> vanha Mp (?) KK225 0,0-0,3 0,3 Hu, Sa, kiviä täyttömaa, 1 tiili 86,0 % <0,50 5 <0,20 5, ,3-0,5 0,2 Hu, Sa "lanta-haju", vanha Mp (?) 0,5-1,2 0,7 Si kiviä 1,2 m

11 Nupurinkartanon tonttien maaperän puhdistaminen Liite 1A Yhteenveto maanäytteiden tuloksista Sivu 2/2 Metallit ja puolimetallit 2 Polyaromaattiset hiilivedyt Torjunta-aineet ja biosidit Öljyhiilivetyjakeet Bentso Dibentso Indeno Pistetunnu Maalaji Lisätietoja Viitearvot Kuiva- Sb As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V PAH 5 Endosulfaani C 10-C 21 C 21-C 40 C Syvyys Antraseenteentyleeni antraseeni pyreeni fluoranteeni fluoranteeni treeni teeni leeni i Asenaf- Asenaf- Bentso(a) Bentso(a) Bentso (b) Bentso(k) Fenan- Fluoran- Nafta- Atratsiin DDT/D/E Heptakloori 10-C 40 (g,h,i) (a,h) Fluoreeni (1,2,3- Kryseeni Pyreeni Lindaani arvio havainnot luontainen pit. 1 8 Dieldriini aine 0,02 1 0, sum. 9 peryleeni antraseeni c,d) Keskit. Raskaat sum. Kerrospaksuus kynnysarvo , ,05 0,1 0,05 0,1 0,01 0, alempi ohjearvo ,2 0, ylempi ohjearvo ongelmajäte raja-arvo % (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg)(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg)(mg/kg)(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) Vuoden 2015 analyysitulokset KK101 0,0-0,3 0,3 Multa 85,0 % <0,5 3,4 <0,2 4, , <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 0,3-1,0 0,7 Hk Kiviä 86,0 % <0,5 2,6 <0,2 3,8 18 <10 4,3 8, <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 1,0-1,4 0,4 Si, Mr Kiviä, e.k.s tiivis moreeni KK102 0,0-0,2 0,2 Multa 91,0 % <0,5 3 <0,2 4, <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 0,2-1,0 0,8 Hk 84,0 % <0,5 3,4 <0, , <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 1,0-1,2 0,2 Hk, Si e.k.s. isoja kiviä/kallio KK103 0,0-0,6 0,6 Hk Tiilimurua, jokunen muovinpätkä 91,0 % <0,5 3,1 <0,2 3, ,3 8, ,6-1,0 0,4 Hk, Sa Tiilimurua, lohkareita 87,0 % <0,5 2,9 <0,2 2, , ,06 <0,01 0,05 0,16 0,14 0,17 0,11 0,08 0,02 0,29 0,49 0,02 0,11 0,17 0,01 0,36 2,2 < ,0-2,0 1,0 Hk Tiiliä, lohkareita, e.k.s. kallio tai iso kivi 88,0 % 0,13 <0,01 0,08 0,3 0,27 0,32 0,22 0,14 0,03 0,65 1,1 0,04 0,23 0,3 0,02 0,87 4, KK104 0,0-0,6 0,6 Hk Kiviä, tiilen palasia, vanha kaapeli, muoviputken palasia 87,0 % <0,5 4 <0,2 4, ,6-1,5 0,9 Hk, Sa Kiviä, tiiliä, täyttömaata! 90,0 % 0,08 <0,03 0,07 0,25 0,23 0,23 0,18 0,11 0,03 0,41 0,75 0,04 0,19 0,23 0,01 0,61 3, ,5-2,4 0,9 Hk, Sa Tiiliä, eristevillaa, tummunutta maata, öljyn haju, puun pa 81,0 % <0,5 4,3 <0,2 4, ,07 <0,1 <0,02 0,19 0,21 0,24 0,2 0,11 0,03 0,46 0,66 0,05 0,21 0,23 <0,02 0,56 3, KK105 0,0-0,2 0,2 Multa 0,2-1,0 0,8 Hk Tiilen palasia, kiviä, savea 94,0 % <0,5 2,5 <0,2 2,9 10 <10 3,4 6, ,0-2,0 1,0 Sa, Si Luonnonmaa 79,0 % <0,5 4,1 <0, KK106 0,0-0,3 0,3 Multa 81,0 % <0,5 6,1 <0, ,3-1,0 0,7 Sa Tyhjä betoniputki itä-länsi suunnassa, kuoppaa siirretty hie80,0 % <0,5 5,2 <0, ,0-1,4 0,4 Sa Luonnonmaa KK107 0,0-0,3 0,3 Multa 86,0 % <0,5 5,3 <0, ,3-1,0 0,7 Sa Tummempaa savea 86,0 % <0,5 3,7 <0,2 7, , ,0-1,5 0,5 Sa Luonnonmaa, vaalea Vuoden 2012 analyysitulokset KK1 0,0-0,5 0,5 hm, hhk 93,0 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,5-1,5 1,0 si KK2 0,0-0,5 0,5 hk, mr, ki 91,0 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 62 < ,5-1,5 1,0 hk, mr, ki 89,0 % <0,5 4,4 <0, ,5-2,2 0,7 si KK3 0,0-0,3 0,3 hm 90,0 % <0,5 3,5 <0,2 5, ,3-1,0 0,7 hm, si 1,0-1,2 0,2 si KK4 0,0-0,3 0,3 hm 81,0 % 0, ,32 5, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,3-1,0 0,7 simr KK5 0,0-0,3 0,3 hm 86,0 % 0,3-1,0 0,7 mr 87,0 % < ,0-1,8 0,8 simr 91,0 % <0,5 3,6 <0,2 3, ,1 6, KK6 0,0-0,5 0,5 hm 90,0 % <0,01 0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,5-0,9 0,4 hhk 0,9-1,9 1,0 si KK7.1 0,0-0,2 0,2 hm 82,0 % <0,5 4,7 <0,2 4, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,2-1,0 0,8 hhk 87,0 % < ,0-1,5 0,5 hkmr tulosten lukumäärä [n] Viitearvovertailu, VnA 214/2007 ja Syke opas 98/2002: X tulos ylittää kynnysarvon XX tulos ylittää alemman ohjearvon XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon XXXX tulos ylittää suuntaa-antavan ongelmajäte raja-arvon Huomautukset: = kts. VnA 214/ = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa.

12 TUTKIMUSMERKINNÄT: Tutkimuspiste, koekuoppa, Ramboll 2012 Tutkimuspiste, koekuoppa, Ramboll 2015 Tutkimuspiste, koekuoppa, Ramboll Haitta-ainepitoisuudet yli kunnostustavoitteiden Jätteelliset alueet Kaivualueiden rajaukset HAITTA-AINEMERKINNÄT: haitta-aineita yli ongelmajäte raja-arvon haitta-aineita yli ylemmän ohjearvon teollisuus-, varasto- ja liikennealueen tms. viitteellinen pilaantuneisuusraja haitta-aineita yli alemman ohjearvon yleinen viitteellinen pilaantuneisuusraja POISTETTU ÖLJYSÄILIÖ 2 PURETTU LÄMPÖKESKUS PURETTU KASVIHUONE haitta-aineita yli kynnysarvon haitta-aineita alle kynnysarvon PURETTU PARITALO K.osa/ kylä Kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Nupuri ja Rakennustoimenpide Uudisrakennus Viranomaisen merkintöjä Piirustuslaji Ympäristötekninen tutkimus Juok seva nro Rakennuskohteen nimi ja osoite Nupurinkartano Espoo Piirustuksen sisältö Mittakaava Kunnostuskartta 1:1000 Ramboll PL 3, Piispanmäentie Espoo puh fax Suunn.ala Piirustusnro Hyv. (nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. Suunn. Pvm Timo Salmi EMPO Emilia Pöyry Työnro YMP Liite 1B Tiedosto Muutos

13 Liite 2

14

15

16