VT13 LÄNTINEN RAMPPI PILAANTUNEEN MAA- AINEKSEN KAIVUOHJE MUSTOLAN KAATOPAI- KAN ALUEELLA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki Asiakirjatyyppi Työohje Päivämäärä helmikuu 2014 VT13 LÄNTINEN RAMPPI PILAANTUNEEN MAA- AINEKSEN KAIVUOHJE MUSTOLAN KAATOPAI- KAN ALUEELLA

2 VT13 LÄNTINEN RAMPPI PILAANTUNEEN MAA-AINEKSEN KAIVUOHJE MUSTOLAN KAATOPAIKAN ALUEELLA Päivämäärä Laatija Tarkastaja Perttu Kautto Juha Setälä Kuvaus Kaivuohje Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 PILAANTUNEEN MAA-AINEKSEN KAIVUOHJE MUSTOLAN KAATOPAIKAN ALUEELLA SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Todettu maaperän pilaantuneisuus ja jätteisyys 1 3. Kunnostuksen toteutus 2 4. Seuranta ja laadunvalvonta 3 LIITTEET Liite 1 Lisätutkimuksen kenttähavainnot ja analyysitulokset PIIRUSTUKSET Tutkimuspisteiden sijainnit

4 MUSTOLAN VANHA KAATOPAIKKA PILAANTUNEEN MAA-AINEKSEN KAIVUOHJE MUSTOLAN KAATOPAIKAN ALUEELLA 1 1. JOHDANTO Valtatie 6:n ja Nuijamaantien liittymäalueen läheisyydessä sijaitsee Mustolan vanha kaatopaikka. Kaatopaikan täyttökerroksen määrää ja laatua on tutkittu vuonna Tutkimuksissa ei todettu akuutteja ympäristö- tai terveysriskejä ja niistä aiheutuvaa maaperän puhdistustarvetta. Tutkimuksilla todettiin kuitenkin jätetäyttöä sekä joiltain osin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mitkä tulee huomioida alueen tulevissa kaivutöissä. Tässä pilaantuneen maaperän kaivusuunnitelmassa on tarkasteltu Lappeenrannan Mustolan vanhan kaatopaikan alueelle rakennettavan VT13 länsipuolisen rampin rakentamisen yhteydessä kaivettavan pilaantuneen ja jätejakeita sisältävän maa-aineksen käsittelyä ja loppusijoitusta. Tulevan rakentamisen vaatimat kaivutasot ja alueet on esitetty tiehankkeen rakennussuunnitelmissa. Tuleva ramppi sijoittuu vanhan kaatopaikan alueelle noin PL väliseltä osuudelta. Tulevalle rampin kaivualueelle tehtiin syksyllä 2013 lisätutkimuksia maaperän haitta-ainepitoisuuksien ja jätteiden määrän tarkentamiseksi. Tutkimuksissa todettiin alueella pilaantunutta ja jätteensekaista maa-ainesta. Tulevan rampin (ajokaista+ luiskat) rakennusalueelta leikataan rakentamisen vaativan kaivun takia maa-ainesta. Tehtyjen ennakkotutkimuksien perusteella alueella on todettu sekä pilaantunutta että jätteensekaista maa-ainesta. 2. TODETTU MAAPERÄN PILAANTUNEISUUS JA JÄTTEI- SYYS Tulevan rampin kaivualueelle / sen läheisyyteen länsipuolelle tehtiin syksyllä 2013 lisätutkimuksissa 5 koekuoppaa, joista otettiin maaperänäytteitä maalajikerroksittain ja tehtiin havaintoja jätemäärästä ja jätteiden laadusta. Tehdyissä tutkimuksissa todettiin sekä pilaantunutta, että jätettä sisältävää maa-ainesta. Tehdyissä koekuopissa todettiin jätettä arviolta keskimäärin noin 3 5 % (vaihteli 1-10 % välillä), jäte koostui pääasiassa rakennusjäte tyyppisestä jätteestä (tiiliä, betonia, rautaa) jonka seassa todettiin lasia, puuta ja muovia. Pääasiassa todetut jätteet olivat pienehköjä jakeita (<150mm). Koekuopista otetuissa näytteissä todettiin maaperän pilaantuneen pääasiallisesti kuparilla, lyijyllä ja sinkillä. Lisäksi todettiin yhdessä koekuopassa yli ylemmän ohjearvon öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata.

5 MUSTOLAN VANHA KAATOPAIKKA PILAANTUNEEN MAA-AINEKSEN KAIVUOHJE MUSTOLAN KAATOPAIKAN ALUEELLA 2 3. KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS Kunnostuksen tarkoitus ja tavoitetaso Kunnostuksen tarkoituksena on poistaa pilaantunut maa-aines ja jätteet rampin rakentamisen vaatimaan tasoon asti. Rampin rakentamisen vaatima kaivutaso on esitetty tiehankkeen rakentamissuunnitelmissa. Kaivutyöt toteutetaan nykyisiä tierakenteita vaarantamatta. Rakentamisen vaatima kaivutaso ylitetään vain mikäli luiskiin ja/tai kaivannon pohjalla havaitaan työn yhteydessä keskimääräistä huomattavasti voimakkaampaa maaperän pilaantumista tai kaivannossa havaitaan maaperän pilaantumisen kannalta erityisen vaarallisia jätteitä (esim. öljytynnyreitä). Valmistelevat työt Tulevat työalueet aidataan tarvittavilta osin ja varustetaan pilaantuneen maan poistosta kertovin varoituskyltein. Urakoitsija vastaa alueen työturvallisuudesta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä liikenneturvallisuuteen, koska kaivutyöt suoritetaan käytössä olevan tien laidalla. Urakoitsija selvittää hyvissä ajoin ennen työtä mahdolliset tiealueella työskentelyyn tarvittavat luvat ja vastaa myös mahdollisesti tarvittavista liikennejärjestelyihin liittyvistä suunnitelmista. Urakoitsija selvittää hyvissä ajoin ennen työn aloitusta kaivualueella sijaitsevien kaapeleiden sijainnit ja sopii kaapeleiden omistajien kanssa mahdollisesti tarvittavista suojauksista, väliaikaisista tuennoista jne. Urakoitsija varaa työmaa-alueen väliläjitystä, seulontaa ja kuormausta varten kaivualueelta esim. Reissumiehenkadun liittymän kohdalta Nuijamaantien länsipuolelta. Ennen kaivutöiden aloittamista kaivu- ja välivarastointi- / käsittelyalueelta poistetaan puusto ja vesakko ja käsittely alueen maanpinta tasataan tarvittavilta osin. Maaleikkaus, massojen käsittely ja loppusijoitus Maa-aineksen kaivu toteutetaan kohteessa lajittelevana kaivuna, jossa kaivettavasta maaaineksesta erotellaan kaivupaikalla isot kivet ja isot jätejakeet. Kaivumaiden lajittelun toteutus ohjeistetaan työn aikana kaivumaista tehtyjen havaintojen perusteella. Perusperiaatteena on, että kaivumaat lajitellaan jätteisyyden, maalajien ja haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Kaivumaat siirretään kuljetuskalustolla väliläjitys- ja käsittelyalueelle. Kaivumaiden seassa on todettu jätettä vaihtelevia määriä. Todennäköisesti osa kaivetuista maaaineksista kyetään loppusijoittamaan sellaisenaan. Tarpeen mukaan kaivettuja maita käsitellään mekaanisesti seulomalla työmaalla. Seulottavasta jätteensekaisesta maa-aineksesta erotellaan mahdollisuuksien mukaan metallijäte, puujäte, betoni- ja tiilijäte ja sekajäte omiksi jätejakeikseen. Erotellut erillisjätteet toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan sellaisenaan. Kaivualueen multaisessa pintakerroksessa on ennakkotutkimuksissa todettu vähemmän jätettä kuin syvemmissä maakerroksissa kyseinen kerros käsitellään omanaan. Lisäksi erikseen käsitellään ja loppusijoitetaan koekuopassa KK104 todettu voimakkaasti öljyhiilivedyillä pilaantunut maa-aines. Pilaantunutta ja/tai jätteensekaista maa-ainesta väliläjitetään käsittelyalueella vain seulonnan, kuljetuksen järjestämisen ja/tai laboratoriotutkimusten vaatiman ajan. Tarvittavan käsittelyn ja/tai laboratoriotutkimusten jälkeen pilaantunut ja/tai jätteensekainen maa-aines toimitetaan pilaantuneisuuden ja jätteisyyden perusteella luvanvaraiseen loppusijoitukseen. Loppusijoitukseen toimittaminen tapahtuu kuorma-autoilla, tarvittaessa kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Jos kaivun aikana alueelta löytyy jotain poikkeavaa jätettä tai poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaa, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, jätetään se kaivamatta, tai aines siirretään erilliseen väliläjityskasaan, kunnes sen laatu on selvitetty.

6 MUSTOLAN VANHA KAATOPAIKKA PILAANTUNEEN MAA-AINEKSEN KAIVUOHJE MUSTOLAN KAATOPAIKAN ALUEELLA 3 4. SEURANTA JA LAADUNVALVONTA Kunnostuksen toteutusta valvoo ja ohjaa ympäristötekninen valvoja. Valvoja ottaa tarvittavat näytteet ja tekee tarvittavat analyysit, sekä pitää kirjaa analyysituloksista ja eri loppusijoituspaikkoihin toimitetusta maa-aineksesta. Kaivun aikaiset tutkimukset Kaivetuista maa-aineksista tehdään työn aikana kenttä- ja laboratorioanalyysejä maaperän pilaantuneisuustason varmentamiseksi. Työn aikana tutkimuksia tehdään pääasiassa väliläjitys kasoilta. Maaperän pitoisuustasot varmistetaan noin 500 m 3 maa-aineserää kohden, näytteistä tutkitaan vähintään yleisimpien pima-metallien pitoisuudet. Mikäli aistinvaraisesti todetaan syytä epäillä maaperän pilaantuneen orgaanisilla haitta-aineilla analysoidaan niitä tarpeen mukaan. Jäännöspitoisuusnäytteet Valmiilta kaivupohjilta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joilla todennetaan kaivun lopputilanne. Jäännösnäytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään yleisimpien pima-metallien pitoisuudet, lisäksi analysoidaan niiden orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet joita kullakin kaivualueella on todettu VNa 214/2007 alemman ohjearvotason ylittävinä pitoisuuksina. Lahdessa 28.helmikuuta 2014 Ramboll Finland Oy Juha Setälä ryhmäpäällikkö Perttu Kautto suunnittelija

7 LIITE 1 1-1

8 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Sivu 1/2 Asiakas: Lappeenrannan kaupunki Kohde: Pajarila-Mustolan alue, Mustolan kaatopaikka, Vt13 läntinen ramppi Projektinumero: pvm RF Pistetunnus KK 100 Maalaji väri Lisätietoja Aistihavainnot Viitearvot As Cu Pb Zn Kuiva- Sb As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Bent- Tolu- Etyyli- Ksyarvio havainnot luontainen pit aine 0,02 1 0, seeni eeni bentseeni leenit 3 Hk = hiekka kynnysarvo , Hm = humus alempi ohjearvo , Mu = multa ylempi ohjearvo Si = Siltti Jätteisyys Jätteisyys haju ulkonäkövaarallisen jätteen raja-arvo #### - #### p-% 0 5 laatu 0 5 (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) % (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg)(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) 0,0-0,8 0,8 Hm, Mu tumma Tiiliä, roskia, metalliroinaa 1 2 <3 / maa 2 jäte < ,8-1,8 1,0 Hk, Hm vaalea tiiliä, puuta, metalliroinaa, lasia jäte < ,8-3,0 1,2 Hk, Hm musta tiiliä, puuta, metalliroinaa, lasia palanut 4 jäte < <334 < ,0 % 1,7 7,2 0,79 4, <0,02 0,08 <0,05 0,05 0,13 3,0-4,5 1,5 Hk, Si, Hm vaal rusk tiilen paloja ja metalliroinaa 1 2 <3 0 1 jäte < < < 131 4,5-6,0 1,5 Hk, Si, Hm vaal rusk tiilen paloja ja metalliroinaa 1 1? jäte < < < 151 6,0- e.k.s. Yleiskuvaus: pinta -3m jätteensekaista maata, 1,8-3 selvä musta palanut kerros (palojäte tms), 3m alapuolella jätettä vähän. Täyttömaat varsinkin pohjalla hienojakoista RF KK 101 0,0-0,5 0,5 Hm, Mu tumma Tiiliä, roskia, muovia, metallia 0 1 <1 0 1 jäte < ,0 % ,8 6, RF KK 102 RF KK 103 RF KK 104 0,5-2,0 1,5 HHk vaal rusk tiiliä, muovia, roskia jäte < < < < 91,0 % <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 < 2,0-4,0 2,0 Hk, Hm, jäte rusk / vaal ruskmetallia, lasia, tiiliä, muovia jäte <20 <101 < 190 4,0-5,0 1,0 Hk, Hm, Ki tumma tiiliä, metallia, puuta, jmupovia, lasia jäte < <112 < 513 5,0-7,0 2,0 Hk, Si, Hm, Ki tiiliä, metallia, puuta, jmupovia, lasia jäte < ,0 % 4,3 7,9 1,1 5, ,0- eps Yleiskuvaus: jätteensekaista maata - pinnasta pohjaan, ei hajuja. 3-4m luiskanpuolessa jätepesäke ja satunnaisia mustia klönttejä (5kpl). Sekaisen oloista eps- tavaraa, metalleja saattaapi löytyä 3,0-4,0 1,0 jäte vaikuttaa ohuelta alumiinilta tai muovilta <44 < < 613 4,0-5,0 1,0 mustia klönttejä kreosoottimisia klönttejä 4 kpl 0,0-0,5 0,5 Hm, Mu, Hk tumma yksittäisä roskia (muovia, tiilen muruja, metallia) 1 <1 0 0 < < < < 0,5-1,5 1,0 Hk, Hm vaalea yksittäisä roskia (muovia, tiilen muruja, metallia) 1 <1 0 0 < < < < 1,5-2,5 1,0 Hk, Hm tumma metallia, tiiliä, lasia, posliinia = silppua jäte < < < < 86,0 % <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 < 2,5-3,5 1,0 Si, hk tumma metallia, tiiliä, lasia, posliinia = silppua jäte < <104 < ,0 % ,6 5, ,5-5,5 2,0 Si, Hk, Hm tumma metallia, tiiliä, lasia, posliinia = silppua jäte < < < 167 5,5- e.k.s. 0,0-0,3 0,3 Hms, Mu tumma ok, joitain roskia < < < < 0,3-1,5 1,2 Hk, si, Hm vaalea / ruskealasia 0 1 <3 1 2 öljy 0 < < < < 92,0 % 1,5-3,0 1,5 Hk, si, Hm vaalea / ruskealasia, joku rätti, tiilenpaloja ja metallia - liuotin henkinen haju liuotin? 2 jäte < < < ,0 % 1,3 7,3 0,59 4, <0,02 <0,05 <0,05 <0,1 < 3,0-4,5 1,5 Hk, si, Hm vaalea laisa, joku rätti, tiilenpaloja ja metallia jäte < < < 125 4,5-6,5 2,0 Si, Hk metallia, lasia - jätesilmäke. Potkukelkka, pyörä, moottorin 3 4 osia liuotin? 3 jäte < < ,0 % 1,1 6,5 1,4 5, <0,02 <0,05 <0,05 <0,1 < 6,5- e.k.s. 0,0-0,5 0,5 Mu, Hm vähän jätesilppua < < < 216 0,5-2,0 1,5 Hk, Si, Hm pohjoisreuna vähän jätesilppua < < < ,0-2,0 1,0 Silttinen öljytöhnä eteläreuna metalliroinaa, öljyn / mustalipeän haju, "käy päähän" öljy / ml 4 < < < ,0 % 4,8 14 1,2 5, ,0-3,0 1,0 Silttinen öljytöhnä kokoala metalliroinaa, öljyn / mustalipeän haju, "käy päähän" öljy / ml 4 <21 < < ,0 % <0,02 0,06 <0,05 0,07 0,13 3,0-3,9 0,9 Sr / Mr pm? ok < < < < 3,9- e.k.s. Syvyys Kerrospaksuus Yleiskuvaus: jätesilppua maanseassa alkaen 1,5m. Suht hyvän näköistä tavaraa Yleiskuvaus: Hajuja useampi, hk/si täyttömaa, seassa jätettää pääasiassa noin 3% - määrä lisääntyy pohjalle Yleiskuvaus: pinta siistiä, 1m alkaen karsean hajunen öljytöhnä, haisee kuulemma ihan mustalipeälle. Haju käy päähän, ehkä hieman VOC vivahteinen Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Aromaattiset hiilivedyt TEX 4 Viitearvovertailu, VnA 214/2007 ja Syke opas 98/2002: Huomautukset: X XX XXX tulos ylittää kynnysarvon tulos ylittää alemman ohjearvon tulos ylittää ylemmän ohjearvon = kts. VnA 214/ = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus XXXX tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus Kosteus: 0 = kuiva 1 = kostea 2 = märkä 3 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton L = Luonnonmaa 1 = lievä T = Täyttömaa 2 = kohtalainen 3 = voimakas

9 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Sivu 2/2 Asiakas: Lappeenrannan kaupunki Kohde: Pajarila-Mustolan alue, Mustolan kaatopaikka, Projektinumero: pvm RF Pistetunnus KK 100 RF KK 101 RF KK 102 RF KK 103 RF KK 104 0,0-0,8 0,8-1,8 1,8-3,0 3,0-4,5 4,5-6,0 6,0- e.k.s. 0,0-0,5 0,5-2,0 2,0-4,0 4,0-5,0 5,0-7,0 7,0- eps eps- 3,0-4,0 4,0-5,0 0,0-0,5 0,5-1,5 1,5-2,5 2,5-3,5 3,5-5,5 5,5- e.k.s. 0,0-0,3 0,3-1,5 1,5-3,0 3,0-4,5 4,5-6,5 6,5- e.k.s. 0,0-0,5 0,5-2,0 1,0-2,0 2,0-3,0 3,0-3,9 3,9- e.k.s. Syvyys Polyaromaattiset hiilivedyt PCB ja PCDD/F Klooratut alifaattiset hiilivedyt Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Bentso(a Bentso(a Bentso(g,h Dibentso(a, Fluora Indeno(1, Trikloor Tetrakloo Antra- Asenaf-Asenaf- ) ) Bentso(b),i) Bentso(k) h) Fenen- n- Fluo- 2,3- Kry- Nafta- Py- PAH 5 PCB 6 PCDD/F/ Dikloori-Vinyyli-Dikloori- i- ri- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 seeni teeni tyleeni antrasee pyreeni fluorantee peryleeni fluorantee antraseeni treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni sum. PCB 7 metaani kloridi eteenit 3 eteenit eteeni TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. ni ni ni pyreeni , ,1 10 0,01 0,01 0,01 0,01 0, , , ,01 0,05 1 0, ,01 0, ### ### (mg/kg)(mg/kg)(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg)(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (ng/kg) (mg/kg)(mg/kg)(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) <0,24 0,1 0,079 0,44 0,36 0,32 0,28 0,18 0,042 1,2 1,2 0,18 0,3 0,37 0,18 0,87 6,3 <0,01 <0,01 <0,01 0,02 0,02 <0,05 <0,05 <0,1 <0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,05 <0,05 <0,1 <0,5 < ,041 <0,1 0,019 0,17 0,19 0,22 0,19 0,094 0,032 0,18 0,3 0,014 0,2 0,16 0,048 0,23 2,1 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,05 <0,05 <0,1 <0,5 < <0,01 <0,01 0,03 0,01 0,04 <0,05 <0,05 <0,1 <0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,02 <0,05 <0,05 <0,1 <0,5 < ,51 0,14 0,2 1,9 1,6 1,6 1,2 0,76 0,22 1,4 3,3 0,32 1,5 1,4 0,18 2,6 19 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,05 <0,05 <0,1 <0, <10 <10 11 Viitearvovertailu, VnA 214/2007 ja Syke opas 98/2002: X XX XXX XXXX tulos ylittää kynnysarvon tulos ylittää alemman ohjearvon tulos ylittää ylemmän ohjearvon tulos ylittää suuntaa

10 PIIRUSTUKSET