ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 55/09/1 Dnro Psy-2008-y-23 Annettu julkipanon jälkeen Lapinjängän turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Tervola

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 55/09/1 Dnro Psy-2008-y-23 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Lapinjängän turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Tervola Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A Oulu

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Vesien käsittely... 4 Päästöt vesistöön... 5 Pöly, melu ja liikenne... 7 Varastointi ja jätteet... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 9 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Pohjavesialueet Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi Vesistö Kalastus ja kalasto Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Korvaukset HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Hakemuksen täydennys ja muutos Lapin ympäristökeskuksen lausunto hakemuksen täydennyksestä ja muutoksesta YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 36

3 3 HAKEMUS Turveruukki Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Lapinjängän 129,6 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon. Hakemusta on myöhemmin muutettu siten, että lupaa haetaan 117,9 ha:n suuruiselle alueelle. Lapinjänkä sijaitsee Tervolan kunnan keskustasta noin 6 km koilliseen Kemijoen itäpuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Hankkeella ei ole aikaisempaa lupaa. Hakija omistaa tai on vuokrannut hanketta varten tarvittavan alueen. Lapinjänkä kuuluu ympäristöministeriön vahvistamaan Länsi- Lapin seutukaava-alueeseen. Lapinjängän alueella ei ole kaavamerkintöjä. Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Natura verkostoon kuuluvan Auringonkorven yhden osa-alueen, Lapinjängän tervaleppäkorven tuntumassa. Suunnitellulle hankealueelle on tehty luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi. Yleiskuvaus toiminnasta Hankkeen tarkoituksena on kunnostaa Lapinjängästä 117,9 ha:n suuruinen suoalue turvetuotantoa varten ja aloittaa alueella tuotanto. Muutetun suunnitelman mukaan tuotantoalueen ja Natura-alueen sekä uhanalaisten lajien esiintymispaikkojen välille jätetään 250 m leveä suojavyöhyke. Tällöin on tuotantopinta-alaa pienennetty 12 ha alkuperäisestä suunnitelmasta. Eristysojia ei kaiveta kivennäismaahan lohkojen 3 ja 5 etelä- ja itäosissa. Suunniteltu tuotantoalue on kokonaan metsäojitettu. Alueella ei ole tehty turvetuotantoon liittyviä kuntoonpanotöitä. Hakemuksen mukaan kuntoonpano on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen jälkeen. Hakemussuunnitelmassa esitetyn alustavan aikataulun mukaan puusto poistetaan, alue ojitetaan ja vesienkäsittelyrakenteet tehdään talvella Pintamaa poistetaan ja sarat muotoillaan vuoden 2009 kesällä ja syksyllä. Kunnostustuotanto on suunniteltu aloitettavaksi kesällä 2010 ja tuotanto kesällä 2011.

4 Vesien käsittely 4 Tuotantolohkoja on 5. Auma-alueita on kaksi ja niiden yhteispinta-ala on noin 3 ha. Tuotantoalueen lisäksi valuma-alueella on noin 15 ha auma-, reuna- ja turvetiealueita. Tukikohta on lohkon 1 pohjoispuolella. Alueelle ei rakenneta kiinteitä rakennuksia, vesijohtoa eikä sähköliittymää. Perustamisvaiheessa tukikohtaalue raivataan ja sorastetaan. Hyödynnettävän turvekerroksen vahvuus on keskimäärin 1,7 metriä, ja laskennallinen turvemäärä on noin MWh. Keskimääräinen vuosituotanto on noin MWh jyrsinpolttoturvetta, joka toimitetaan ensi sijaisesti Kemin ja Tornion alueiden energiaturveasiakkaille. Turve tuotetaan Haku-menetelmällä. Normaali tuotantoaika on touko-syyskuu ja tuotantopäiviä on keskimäärin kesässä. Turve kuljetetaan täysperävaunuyhdistelmillä ja se on mahdollista ympäri vuoden. Vuotuinen toimitusmäärä on noin m 3 ja kuljetuksia on 5 15 vuorokaudessa. Tuotannon arvioidaan alkavan vuonna 2011 ja päättyvän vuoteen 2040 mennessä. Lupakaudella ei alueita jää pois tuotannosta. Hakemussuunnitelmassa on esitys alueen jälkikäytöstä. Suorat työllisyysvaikutukset suon kunnostus, tuotanto, toimitukset ja tuotantokalustoinvestoinnit huomioon ottaen ovat noin 4 5 henkilötyövuotta. Hakemusasiakirjoissa on päivitetty turvetuotannon ympäristöohje sekä jätteiden määrää, keruuta, kuljetusta ja hyödyntämistä koskeva ohjeistus. Vesistökuormitusta vähennetään kaivamalla sarka-, kokooja- ja reunaojat loivilla, maksimissaan 1,5 promillen pituuskaltevuuksilla. Kaikkien sarkaojien alapäihin kaivetaan lietesyvennykset ja asennetaan päisteputket lietteenpidättimineen, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet erottaviin eristysojiin rakennetaan kaksi lietesyvennystä. Tuotanto- ja syyskunnostusaikana koko tuotantoalueen vedet on suunniteltu johdettavaksi kolmen laskeutusaltaan kautta pumppaamolle, josta vedet pumpataan pintavalutuskentälle. Tuotantolohkojen 4 ja 5 vedet johdetaan laskeutusaltaan 1 kautta ja lohkojen 1, 2 ja 3 vedet laskeutusaltaiden 2 ja 3 kautta. Vesiä johdetaan pintavalutuskentälle vain sulan maan aikana. Pintavalutuskenttä on noin 8,0 ha, mikä on 5,8 % 117,9 ha:n suuruisen tuotantoalueen kokonaisvaluma-alueesta. Pintavalutuskentän koko ylittää suunnitteluohjeiston vähimmäisvaatimuksen, joka on 3,8 % kentän valumaalueesta. Pintavalutuskentältä vedet laskevat keräilyojaan ja mittapadon ja Tarvaanojan kautta Kemijokeen. Altaiden mitoitus on Turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston (1996) mukainen. Suunniteltu pintavalutuskenttäalue on metsäojitettu noin 40 metrin sarkaojavälein 1980-luvun alussa. Suunniteltu vesien laskusuunta pintavalutuskentällä on kohtisuoraan metsäojiin nähden. Vanhat metsäojat ovat umpeenkasvaneet, risuttuneet ja sammaloituneet. Hakija on rakentanut suunnitellun pintavalutuskentän metsäojiin turvepadotuksia epäsäännöllisin välein syyskuussa Ojatukoksia lisätään tarvittaessa suon ympäristöluvan saatua lainvoiman ja kentän rakentamisen sekä kentän toiminnan seurannan jälkeen. Kentän vallitsevia luontotyyppejä ovat räme- ja korpimuuttuma. Kenttä on kauttaaltaan puustoinen. Rämemuuttumalla valtapuustona

5 Päästöt vesistöön 5 on mänty ja korpimuuttumakuvioilla koivu ja kuusi. Kentän keskimääräinen turvevahvuus on noin 1,30 m. Tuotantokauden ulkopuolisena aikana Lapinjängän vedet johdetaan vesistöön laskeutusaltaiden ja virtaamansäätöpadon kautta. Laskeutusaltaat puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa, kun altaan lietetila on täynnä. Sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan lietteestä tarpeen mukaan tuotantokauden aikana. Hakijan käsityksen mukaan ympärivuotisesti toimivan pumppaamon rakentaminen Lapinjängälle ei ole taloudellisesti ja toiminnallisesti kannattavaa. Ympäri vuoden toimivan pumppaamon rakentaminen edellyttäisi uuden, pituudeltaan noin 2,4 km sähkölinjan rakentamista. Hakijan kustannusarvion mukaan ympäri vuoden toimivan pumppaamon investointikustannus on noin Talviaikainen pumppaamon toiminnan valvonta aiheuttaa hakijan arvion mukaan vähintään :n lisäkustannukset vuosittain. Ympärivuotiseksi suunnitellun pumppaamon toimintaan liittyy hakijan käsityksen mukaan useita ongelmia. Pumppukaivon ja pumpun laitteineen sulanapito voi olla mahdotonta Pohjois-Suomen olosuhteissa pidemmän pakkasjakson aikana. Jäässä oleva pintavalutuskenttä ei pidätä kiintoainetta eikä ravinteita. Jäätyneelle kentälle pumpattu vesi ei todennäköisesti jakaudu tasaisesti, vaan hakee oikovirtausuoman tai -uomia. Kentälle jäätyvä vesi voi rikkoa kentän pintarakenteita, mikä aiheuttaa ongelmia sulaneen kentän toiminnassa. Kentän pinnalle jäätyvä vesi todennäköisesti hidastaa kentän sulamista normaaliin toimintakuntoon, jolloin tuotantoalueelta pumpatut vedet laskevat vesistöön lähes puhdistamattomina pidemmälle kesään. Pumpatun veden määrää ja sen perusteella talviaikaista kuormitusta on myös vaikea luotettavasti mitata. Pohjois-Suomen olosuhteissa ympärivuotisesta turvetuotantoalueen vesien pintavalutuskentälle pumppauksesta ei ole kokemuksia eikä kuormitustutkimustuloksia. Turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistamista kemikaloinnilla on tutkittu AQUA PEAT 95 -projektissa. Menetelmää suositellaan harkittavaksi ensisijaisesti alueille, joilla puhdistetun veden laadulle asetetaan erityisen suuria vaatimuksia sekä tuotantoalaltaan yli 200 ha tai muilta ominaisuuksiltaan merkittäville turvetuotantoalueille. Kemiallinen vesienkäsittely ei ole kustannussyistä johtuen vaihtoehto hakemussuunnitelmassa esitetylle. Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden kannalta on keskeisintä rakenteiden kunnon jatkuva seuraaminen, kunnossapito ja rikkoontuneiden rakenteiden välitön korjaaminen. Seuraavat vesistökuormitusarviot on tehty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten soiden vuosien keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella. Kesän alivalumakauden kuormitusarvioissa on otettu huomioon pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräiset alivalumakauden kuormitusvähenemät. Kuormitusarviossa käytettyihin ominaiskuormituksiin sisältyy virhelähteitä sekä tarkkailusoiden keskinäisen erilaisuuden että sääolosuhteiden vuosittaisten vaihteluiden takia. Käytetty aineisto kuitenkin perustuu pääosin laajaan ja pitkäaikaiseen tarkkailuun, joten sitä voidaan pitää verrattain luotettavana. Arvion perusteena on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes-

6 6 kuksen alueen aineistoja, jotka ovat Lapin ympäristökeskuksen alueen tarkkailuaineistoja laajempia. Arvio Lapinjängän kuntoonpanovaiheen vesistökuormituksesta eri vuodenaikoina ja vuodessa on esitetty seuraavassa taulukossa. Kuormitusarviot on tehty alkuperäisen ympäristölupahakemuksen mukaisesti. Kuntoonpanovaiheen kuormitus Ala ha Brutto Kiintoaine kg/vrk CODMn kg/vrk Kok.P kg/vrk Kok.N kg/vrk Netto Kiintoaine kg/vrk Kok.P kg/vrk Kok.N kg/vrk Talvi 133 5, ,10 5,9 4,7 0,10 5,8 Kevät 133 7, ,18 5,2 2,0 0,06 3,2 Kesä 133 7,6 56 0,08 1,3 3,6 0,05 0,7 Syksy 133 3,3 43 0,05 1,2 1,7 0,02 0,7 Vuosi kg/v Lapinjängän kuntoonpanovaiheessa vuotuisen nettovesistökuormituksen arvioidaan olevan kg kiintoainetta, 25 kg fosforia ja kg typpeä. Vuorokausikuormitukset ovat suurimmat keväällä tai talvella. Talviaikaisen laskenta-aineiston pienuus lisää vuosikuormitusarvion epävarmuutta. Seuraavassa taulukossa on arvio Lapinjängän kuormituksesta kesän erilaisissa virtaamatilanteissa koko suon tuotantovaiheessa. Tuotantovaiheen kuormitus Kesän keskiarvo (brutto) Kesän keskiarvo (netto) Kesän ylivaluma (1 vko, brutto) Kesän alivaluma (2 vko, brutto) Ala ha Kiintoaine kg/vrk CODMn kg/vrk Kok.P kg/vrk Kok.N kg/vrk 133,0 5,4 33 0,05 1,1 3,0 0,02 0, ,23 8,6 2,2 12,1 0,02 0,3 Keskimääräisessä virtaamatilanteessa Lapinjängän vuorokautinen bruttokuormitus on arviolta 5,4 kg kiintoainetta, 33 kg COD Mn, 0,05 kg fosforia ja 1,1 kg typpeä. Ylivalumatilanteessa kuten kesän rankkasateiden jälkeen kuormitus voi olla selvästi keskimääräistä suurempaa, kun se alivalumakaudella jää keskimääräistä pienemmäksi. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio Lapinjängän tuotantovaiheen kuormituksesta eri vuodenaikoina sekä vuositasolla. Brutto Netto Tuotantovaiheen kuormitus Ala ha Kiintoaine kg/vrk CoDMn kg/vrk KoK.P kg/vrk Kok.N kg/vrk Kiintoaine kg/vrk KoK.P kg/vrk Kok.N kg/vrk Talvi 133 7,6 19 0,12 2,1 5,6 0,10 1,6 Kevät , ,30 6,5 Kesä 133 5,4 33 0,05 1,1 3,0 0,02 0,6 Syksy 133 6,1 41 0,07 2,3 3,5 0,03 1,5 Vuosi kg/v Arvion mukaan vuosikuormitus jakautuu melko tasaisesti eri vuodenajoille, mutta vuorokausikuormitukset ovat selvästi suurimmat keväällä, koska vuodenaika on pituudeltaan lyhin. Vuositason nettokuormituksen arvioidaan olevan noin 4700 kg kiintoainetta, 30 kg fosforia ja 600 kg typpeä.

7 Pöly, melu ja liikenne 7 Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kuiville kesäjaksoille. Pölynmuodostumiseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Tuotannon eri työvaiheissa pölynmuodostus ja leviäminen ympäristöön ovat erilaista. Keräily karheelta, aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat vähemmän pölyä muodostavia. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös keräilyvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasista on suurin osa yli 10 µm:n kokoisia suuria hiukkasia. Pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 μm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 μm). Valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) on annettu 24 tunnin raja-arvoksi hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudelle ulkoilmassa 50 μg/m 3. Laskeumamittauksia on tehty turvetuotantoalueiden läheisyydessä jo pitkään. Vuosina tehtyjen mittausten mukaan turvepölylaskeumat alenevat voimakkaasti tuotantokentän ulkopuolella. Pölyisimpinä aikoina turvepöly voi aiheuttaa vanhan viihtyvyyshaittarajan (10 g/m 2 /kk) ylittäviä laskeumia vielä noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Haitan esiintyminen yli 100 m:n päässä riippuu taustalaskeuman määrästä. Noin 300 m:iin asti turvepöly voi yksin muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Yli kilometrin päässä turvepöly ei tutkimuksen mukaan juurikaan lisää laskeumaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) aikana ja erityisesti, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) vaikutusalue saattaa olla suurempi. Pöly kulkeutuu aina vallitsevan tuulen mukaan, jolloin haitta ei kohdistu jatkuvasti samaan suuntaan. Lapinjängän ympäristö on pääosin metsää, mikä vähentää pölyn leviämistä ympäristöön. Turvepöly voi aiheuttaa kasvillisuuden, kuten luonnonmarjojen likaantumista tuotantokentän välittömässä läheisyydessä. Haitta on kuitenkin väliaikainen, sillä pöly huuhtoutuu helposti pois eikä aiheuta haittaa marjojen käytölle. Lapinjängän lähiympäristössä asutus on melko harvassa. Lähin rakennettu kiinteistö sijaitsee noin kilometrin päässä suon koillispuolella. Suon lähiympäristössä ei sijaitse järviä tai lampia. Turvetuotannon ei arvioida aiheuttavan pölyhaittaa alueen asutukselle normaaliolosuhteissa. Kuitenkin epäedullisten olosuhteiden vallitessa (esim. kova tuuli ja inversio) turvetuotannosta voi aiheutua ajoittaista pölyhaittaa noin kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle asutukselle. Melu Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa. Melua esiintyy keskimäärin vuorokauden aikana touko syyskuussa. Toimitusaikoina melu on raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden ääniä. Tämä vastaa liikennemelua. Turpeen tuotantoaikana melua voi syntyä ym-

8 8 päri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maan pintaa pitkin. Nykyisin turvetuotannon lupamenettelyssä sovelletaan terveydensuojelulain (763/94) nojalla annettuja 55 db:n (klo ) ja 50 db (klo ) ulkoäänitasoja. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ole mallitarkasteluissa tai kontrollimittauksissa ylittyneet tuotantokentän ulkopuolella. Meluisimpien työvaiheiden (kuntoonpanotoimet, palaturpeen keräys) päiväaikainen ohjearvo 55 db voi ylittyä m:n etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 db 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä turvetuotantosuolla tehdyissä tutkimuksissa noin metrin etäisyydellä melulähteestä noin 50 db. Mittausaikana vallinnut suurin melutaso oli 20 metrin etäisyydellä melulähteestä db. Eri tuotantovaiheissa melutaso on koneiden lähellä dba. Myös äänenpainetasot eri taajuuksilla vaihtelevat, millä on vaikutusta äänen kulkeutumiseen. Kaikista laajimman meluvyöhykkeen aiheuttaa syklonilla varustettu imuvaunu (JIK-35), jonka aiheuttama 55 db meluvyöhyke voi ulottua noin kilometrin etäisyydelle lähteestä. Lapinjängän meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen. Suon ympäristössä ei ole asutusta, johon turvetuotannon melulla voisi olla vaikutusta. Liikenne Varastointi ja jätteet Lapinjängälle rakennettavan työmaatien risteys Kemi-Rovaniemi maantieltä (MT 926) sijaitsee noin 6 km päässä Tervolan kuntakeskuksesta Rovaniemelle päin. Työmaatie johtaa Lapinjängän työmaan tukikohtaan ja auma-alueille. Työmaatielle asennetaan lukittava puomi. Työmaatie aurataan vain turvetoimitusten ajan. Tuotantoaikana liikenne on pääasiassa traktoriliikennettä tuotantokentillä ja turveteillä. Turpeen toimitus Lapinjängältä on mahdollista ympäri vuoden. Turpeen toimituksen vuotuinen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan toimitusohjelman mukaisesti. Jyrsinturve toimitetaan ensisijaisesti Kemin ja Tornion alueen turveasiakkaille. Vuotuinen toimitusmäärä on noin m 3 ja täysperävaunukuormien määrä on 5 15 vuorokaudessa. Talviaikana turvekuljetuksista aiheutuu liikenteen melua kuljetusreittien varrella. Ennen seututietä kuljetukset tapahtuvat työmaatietä. Työmaatien varrella ei ole asutusta, mutta seututien varrella asutusta on jonkin verran, joille turvetuotantoalueelle tapahtuva liikenne voi ajoittain olla häiritsevää. Tuotantoalueen teiden lisäksi myös muualla kuljetusreitin varrella turvekuljetuksista aiheutuu liikenteen melua. Vuotuiselle jyrsinturvetuotannon tavoitemäärälle laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin litraa. Polttoaineen määrä voi vaihdella vuosittain merkittävästi tuotanto-olosuhteista johtuen. Runsassateisena kesänä polttoaineen käyttö on selvästi vähäisempää. Työmaalla käytettävät polttoainesäiliöt sijoitetaan tiiviille ja kantavalle alustalle niin, ettei vuodon sattuessa polttoainetta pääse maaperään tai vesistöön. Turvetyömaalla varastoitavien traktori- ja aumauskaluston sekä työkoneiden voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 litraa. Ne varastoidaan myyntipakkauksissaan työmaatukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa.

9 9 Tuotettavan turpeen varastointiin rakennetaan kaksi auma-aluetta, joihin turve kasataan kartio- tai jonomuotoiseen tiivistettyyn aumaan. Aumaalueet sijaitsevat ympärivuotisen liikenteen mahdollistavan tiestön varressa. Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta. Puupolttoaineiden kokonaismäärä on alle t/v. Puupolttoaineet varastoidaan lyhytaikaisesti auma-alueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan yleensä turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Metsäpolttoaine-erien haketus kestää kerrallaan 1 3 vuorokautta ja hake toimitetaan asiakkaalle yleensä suoraan haketuksen jälkeen ilman hakkeen varastointia. Hakettamisen aiheuttama pöly ja melu ovat verrannollisia normaaliin metsänhakkuu- ja korjuutoimintaan. Puupolttoaineen vähäisestä varastoinnista tai haketuksesta ei aiheudu pöly- eikä meluhaittaa ympäristölle. Puupolttoaineiden varastointi ja toimittaminen turpeen kanssa energiatuotantoon vähentää sekä kuormitusta ja kuljetuksesta sekä poltosta aiheutuvia päästöjä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Pintamaat, ojien kaivun mineraalimaat ja laskeutusaltaiden lietteet sekä kivet käytetään maa- ja vesirakennusmateriaalina. Suolta kertyvät kannot ja liekopuut kootaan erillisille kantovarastoalueille, jotka sijaitsevat auma-alueiden yhteydessä. Määrän ollessa haketusyksikölle riittävä liekopuut ja kannot haketetaan ja toimitetaan turpeen seospolttoaineena asiakkaille. Lapinjängän turvetuotantotyömaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma. Jätteet ovat pääasiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä lukuun ottamatta vähäisiä. Jätteiden keräämistä varten työmaalle sijoitetaan erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat astiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään Tervolan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Lapinjängän turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Ongelmajätteet kerätään työmaalla erikseen osoitettuun paikkaan jätelajeittain niin, etteivät ne sekoitu keskenään eivätkä muiden jätteiden kanssa. Ongelmajätteiden keruu ja varastointi on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maaperään tai vesistöön jätteenkäsittelyn missään vaiheessa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Tuotanto- ja syyskunnostusaikana koko tuotantoalueen vedet johdetaan kolmen laskeutusaltaan kautta pumppaamolle, jolta vedet pumpataan pintavalutuskentälle ja sieltä Tarvaanojaan ja edelleen Kemijokeen. Lapinjängän vesiensuojeluratkaisut on toteutettu eri tutkimusten perusteella laadittujen suunnittelu-, rakennus- ja kunnossapito-ohjeiden mukaisesti. Alueen vesienkäsittelyssä toteutetaan BAT-tekniikkaa. Vesiensuojelurakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa hakija noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP).

10 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön 10 Tuotantoalueen nykytila Suunniteltu tuotantoalue on kokonaan metsäojitettu. Alueella ei ole tehty turvetuotantoon liittyviä kuntoonpanotöitä. Lapinjängän alueella on tehty kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys vuonna Kasvillisuusselvityksen mukaan alue kuuluu suokasvillisuuden perusteella Pohjanmaan Kainuun vyöhykkeeseen. Suunnitellun tuotantoalueen kasvillisuus on pääasiassa muuttunut alueella tehtyjen ojitusten myötä. Alueelle sijoittuu keskeisiltä osiltaan luonnontilaisena säilynyt lettosuo, jolla esiintyy runsaslajinen sammalikko sekä vaarantuneeksi luokitellut lettosara ja lettorikko, jonka esiintymä on huomattava. Lajit ovat kansainvälisen suojelun Suomen vastuulajeja ja lettorikko kuuluu yhteisön tiukasti suojelemiin lajeihin (luontodirektiivin liite IV a). Lajin esiintymispaikan heikentäminen tai hävittäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen mukaan hankealueen suunnitelmaa tulisi tarkistaa alueella olevan kasvillisuudeltaan arvokkaan leton osalta. Lapinjängän linnustokartoitus on tehty vuonna Suon linnusto koostuu lähinnä nuoren metsän lajeista. Erityisen runsaina alueella ovat metsäkirvinen, pajulintu, peippo ja pajusirkku. Lapinjängän alueella ei ole erityistä linnustollista arvoa. Lähiympäristössä ei sijaitse pienvesiä. Suon itäpuolella noin 2,5 km:n etäisyydellä sijaitsee pieni suolampi. Kemijoki virtaa noin 2 km:n etäisyydellä suon pohjoispuolella. Asutus ja maankäyttö Pohjavesialueet Lapinjängän ympärillä asutus on vähäistä. Karttatarkastelun perusteella noin kilometrin etäisyydellä suon koillispuolella sijaitsee yksi rakennettu kiinteistö. Asutus ja pellot ovat keskittyneet Kemijokivarteen. Lapinjängän kaakkoispuolella noin 8,5 km:n etäisyydellä sijaitsee Rakkaviidanaavan turvetuotantoalue. Lapinjängän tuotantoalue on Narkauksen paliskunnan poronhoitoalueella. Tuotantoalueen ympäröivät alueet ovat lähinnä metsätalouskäytössä. Suon pohjois-koillispuolella on jonkin verran peltoja, joista lähimmät on kesannoitu tai toimivat riistapeltoina. Lapinjängän lähiympäristö on harvaan asuttu. Turvekuljetukset tapahtuvat päällystämätöntä työmaatietä pitkin seututielle nro 926. Työmaatien varressa ei ole asutusta. Seututien varrella lähin kiinteistö sijaitsee noin 2 km etäisyydellä tuotanto-alueesta. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Lapinjängän lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat noin 4 km etäisyydellä suon länsipuolella. Yhteensä noin 3,5 km:n pituiset Kaitaharjun pohjavesialueet ( A ja B) kuuluvat luokkaan II ja III. Suon kaakkoispuolella noin kilometrin etäisyydellä sijaitsee lähde. Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen.

11 Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi 11 Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Natura verkostoon kuuluvan Auringonkorven yhden osa-alueen, Lapinjängän tervaleppäkorven tuntumassa. Suunnitellulle hankealueelle on tehty luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi hankkeen vaikutuksista. Auringonkorven Natura-alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen II lajeista lapinleinikki (Ranunculus lapponicus) sekä kaksi uhanalaista kasvilajia. Näitä lajeja ei tiedetä kasvavan Lapinjängän osa-alueella. Osa-alueella ja sen läheisyydessä esiintyy kuitenkin useita muita uhanalaisia tai muutoin huomioitavia lajeja muun muassa lettorikko. Lettorikko ei kuitenkaan kuulu Lapinjängän Natura-alueen suojeluperusteena oleviin lajeihin, joten hankkeen vaikutuksia lajin esiintymiin ei ole käsitelty Natura-arvioinnissa. Lapinjängän osa-alue on kooltaan noin 2,2 % koko Auringonkorven Natura-alueesta. Pinta-alallisesti merkittävimmät vaikutukset nykyisen tuotantosuunnitelman mukaan kohdistuisivat lettojen luontotyyppiin, joita Auringonkorven alueella on 5 % pinta-alasta. Aapasoita on puolestaan Auringonkorven Natura-alueen pinta-alasta 90 %, jolloin vaikutukset jäisivät ko. luontotyypin osalta pinta-alallisesti arvioituna vähäisiksi. Lehtojen luontotyyppiin nykyisellä tuotantosuunnitelmalla ei käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioiden olisi haitallisia vaikutuksia. Arviointia heikentävät kuitenkin puutteelliset tiedot alueen hydrologiasta. Lähialueen pölykuormaan ei vaikuta Lapinjängän lisäksi muita turvetuotantoalueita. Pölyn leviämisellä ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Auringonkorven Natura-alueen luontotyyppeihin. Lieventävänä toimenpiteenä voidaan tuotantoalueen ja Natura-alueen välistä etäisyyttä kasvattaa ja jättää näin Natura-alueen ympärille suojavyöhyke. Riittävän suojavyöhykkeen määrittämiseksi tuotantoalueen ympäristön pohjavesien virtaussuunnat täytyisi selvittää tarkemmin. Tämän hetkisten tietojen perusteella arvioiden suojavyöhykkeen etäisyys voisi olla noin 250 metriä. Suojelualueen pohjavesien jatkuvalla mittauksella voidaan varmistua siitä, ettei turvetuotannolla aiheuteta suojelun perusteena oleville luontotyypeille merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Myös Metsähallituksen tekemällä Aurinkokorven ennallistamiskohteen hoitoseurannalla voidaan seurata kohteen luonnontilaisuuden kehittymistä ja toisaalta tuotantoalueen ympäristön kuivattavaa vaikutusta. Riittävä suojavyöhyke Natura-alueen ympärillä varmistaa, ettei suunniteltu turvetuotanto heikennä suojeluperusteena olevia luontoarvoja. Alueen ympäristön seurannoilla varmistetaan, etteivät luontotyypit heikenny. Tämän hetkisten tietojen perusteella noin 250 m:n suojavyöhykkeen jättäminen tuotantoalueen reunan ja Natura-alueen reunan väliin pienentäisi tuotantoalueen kuivattavan vaikutuksen riskiä nykyiseen tuotantosuunnitelmaan verrattuna. On kuitenkin huomattava, että arvio perustuu osin puutteellisiin tietoihin alueen hydrologiasta. Arvioinnissa on käytetty hyväksi Rantsilan Pikarinevan tuotantoalueen ympäristön pohjaveden mittaustuloksia. Mittausjakso toukokuusta tammikuuhun ei anna täysin varmaa kuvaa pohjaveden pinnan tasoista, varsinkin kun vuosi 2006 oli poikkeuksellisen kuiva. Jokaisen suoalueen hydrogeologiset olosuhteet ovat omanlaisensa, joten toisella alueella tehtyjen mittausten tulokset eivät välttämättä päde toisella alueella. Lapinjängän alueelta ei ole käytössä tietoja turvekerroksen alapuolisen kivennäismaan laadusta. Todennäköisesti se on moreenia, jolloin pohjaveden purkautuminen myös kivennäismaan kautta on hidasta.

12 Vesistö 12 Vesistö ja virtaamat Matka tuotantoalueelta Kemijokeen on Tarvaanojaa pitkin noin 2 km. Lapinjänkä kuuluu Kemijoen Taivalkosken lähivaluma-alueeseen (65.112), jonka pinta-ala on 216 km 2 ja järvisyys 2,5 %. Kemijoen valuma-alueen pinta-ala on Taivalkosken voimalaitoksen kohdalla km 2. Tarvaanojan valuma-alue on noin 3,4 km 2 ja Tarvaanojan kohdalla Kemijoen valuma-alueen pinta-ala on noin km 2. Virtaamat Tarvaanojan suulla (F 3,4 km 2 ) sekä Kemijoessa Tarvaanojan kohdalla (F km 2 ) on laskettu ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän avulla. Koko vuosi Kemijoki m 3 /s Valuma** l/s km 2 MQ ,2 0,09 joulu-maaliskuu MQ 386 9,1 0,03 kesä-syyskuu MQ ,12 MNQ 110 7,7 0,03 MHQ ,72 **Keskivalumat ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä Vedenlaatu ja vaikutus vesistön tilaan Tarvaanoja m 3 /s Vuonna 2006 Kemijoen vesistöalueella oli tuotannossa 13 turvetuotantoaluetta (1 790 ha), yksi oli kuntoonpanovaiheessa ja kuusi oli poistunut tuotannosta. Turvetuotannon kokonaispinta-ala oli ha, mikä on 0,04 % koko vesistöalueen pinta-alasta. Tuotannosta poistuneita alueita oli 57 ha ja tuotantoa varten kunnostettavana oli 87 ha. Taivalkosken lähivaluma-alue on valtaosin maa- ja metsätalouskäytössä. Pistekuormitusta Kemijokeen Taivalkosken alueella aiheuttavat myös Tervolan ja Louen jätevedenpuhdistamot sekä Voimalohi Oy:n kalanviljelylaitos. Lapinjängän alapuolisen Tarvaanojan veden laatua on tarkkailtu ennakkoon vuonna 1996 sekä vuosina Lapinjängän ennakkotarkkailupiste sijaitsee Tarvaanojassa noin 850 m:n etäisyydellä suosta alavirtaan. Näytepisteelle tulee valumavesiä läheisiltä viljelyksessä olevilta pelloilta, mikä vaikuttaa tarkkailupaikan vedenlaatuun. Vesi oli melko tummaa sekä humuspitoista. Ravinnepitoisuudet olivat selvästi koholla. Vuosina fosforipitoisuudet olivat korkeita, ja pääosa fosforista oli fosfaattimuodossa. Vesi oli keskimäärin sameaa ja kiintoainepitoista. Veden laatu oli vuonna 1996 keskimäärin parempi kuin vuosina Tarvaanojan ojitusyhtiö kunnosti Tarvaanojaa syksyllä 2004 ja 2005, mikä on osaltaan voinut vaikuttaa vuosien ainepitoisuuksiin. Kemijoen pääuoman havaintopisteet sijaitsevat Tervolan kohdalla (Kemijoki Tervola 14900) ja Ossauskoskella (P3). Tervolan havaintopiste sijaitsee Tarvasojan suulta noin 9 km alavirtaan ja Ossauskosken havaintopiste noin 7 km ylävirtaan. Kemijoen pääuomassa veden happitilanne on ollut pääosin hyvä. Veden ph on ollut keskimäärin lähellä neutraalia. Sähkönjohtavuusarvot ovat olleet keskimäärin pieniä. Vesi on ollut lievästi humuspitoista värilukujen ja

13 13 COD Mn - pitoisuuksien perusteella. Kesän keskimääräisten ravinne- ja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella Kemijoki on ollut lievästi rehevä tai karu. Sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet keskimäärin melko pieniä. Kemijoen havaintopisteiden vedenlaadussa ei ole ollut suurta eroa, mutta Tervolan kohdalla typpeä on ollut keskimäärin jonkin verran runsaammin kuin Ossauskosken alapuolella. Tervolan havaintopisteellä on havaittavissa hapen kyllästysasteen lievää nousua vuodesta 2000 vuoteen Kokonaistyppi- ja COD Mn - pitoisuuksissa on havaittavissa lievää laskua, mutta pitoisuusvaihtelut ovat olleet kuitenkin melko pieniä. Kiintoaineen, veden värin ja fosforin osalta ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Ympäristöviranomaisten tekemän vuosien vedenlaatutietoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kemijoen pääuoma kuuluu luokkaan hyvä. Turvetuotannon keskeiset kuormitteet ovat kiintoaine, ravinteet ja humus. Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymistä, veden tummumista, happipitoisuuden heikentymistä, vesistön rehevöitymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja biomassamuutoksina, jotka ovat muun muassa arvokalastolle epäedullisia. Turvetuotannon kuormitus ja vesistövaikutukset ovat voimakkaasti riippuvaisia valuntatilanteesta. Lapinjängän turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Tarvaanojan suulla sekä Kemijoessa Tarvaanojan kohdalla. Kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset laskettiin brutto- ja nettokuormituksesta koko vuoden ja kesän keskimääräisessä virtaamatilanteessa sekä tuotantovaiheessa kesän bruttokuormituksesta ali- ja ylivirtaamakaudella. Kuormituksena vaikutusarviossa on käytetty edellä kohdassa "päästöt vesistöön" esitettyjä kuormitusarvioita. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Tarvaanojan virtaama on talvella pieni, mistä johtuen laimentumisolosuhteet ovat heikot. Erityisesti kuntoonpanovaiheessa talvella lasketut pitoisuuslisäykset ovat selvät. Kesällä pitoisuuslisäykset ovat talvea pienemmät paremmista laimentumisolosuhteista ja kuntoonpanovaiheessa pienemmästä kuormituksesta johtuen. Kesälläkin vedenlaatumuutokset voivat kuitenkin olla havaittavissa erityisesti yli- ja alivalumatilanteessa. Vaikutusarvion mukaan Lapinjängän kuormituksen vaikutukset Kemijoessa ovat vähäisiä sekä kuntoonpano- että tuotantovaiheessa. Turvetuotantoalueen kuormitus laimenee Kemijoen suureen vesimäärään, joten kuormituksesta aiheutuvia pitoisuuslisäyksiä ei voida havaita. Kuormituksella ei käytännössä ole merkitystä Kemijoen veden tummuuden, rehevyyden tai pohjan liettymisen kannalta. Kalastus ja kalasto Runkauksen osakaskunnan vesialue on Taivalkosken voimalaitoksen patoaltaassa. Taivalkosken patoaltaalla kalasti vuonna 2005 vajaa 300 taloutta pääasiassa verkoilla ja vapakalastusvälinein. Kokonaissaalis oli kg, josta haukea oli 34 %, särkikaloja 22 %, ahventa 18 % ja kirjolohta 16 %. Muita merkittäviä saalislajeja olivat taimen, made, kuha ja harjus. Näiden lisäksi saatiin hiukan muun muassa siikaa ja muikkua. Lapinjängän alapuolisen Tarvaanojan ja Tarvaanojan alapuolisen Kemijoen rantatilallisille noin 2,5 km:n matkalla tehtiin vesistön käyttökyselyn yh-

14 14 teydessä kalastustiedustelu. Tiloilla oli yhteensä 28 omistajaa ja tiedot kalastuksesta saatiin 22 omistajalta (79 %). Seuraavassa esitetyt tiedot koskevat tiedusteluun vastanneiden 14 kalastaneen talouden tietoja. Tärkeimpiä pyyntivälineitä olivat Kemijoella verkot, heittovavat ja matoonget. Tiedusteluun vastanneiden kokonaissaalis oli noin 330 kg, josta haukea oli 29 %, särkeä 22 %, kirjolohta 20 % ja ahventa 14 %. Näiden lisäksi saatiin hiukan taimenta, harjusta, siikaa, kuhaa ja madetta. Talouskohtainen saalis oli keskimäärin 23 kg. Tiedusteluun vastanneista kaksi ilmoitti kalastaneensa myös Tarvaanojalla, josta saatiin haukea, ahventa ja särkeä kutakin noin 10 kg. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin Kemijoella vesistön säännöstelyä ja vedenkorkeuden vaihtelua sekä pyydysten likaantumista, joita kommentoi % kalastajista. Puolet tai lähes puolet kommentoi myös vesistön liettymistä, veden heikkoa laatua ja vesikasvien runsautta. Vesistövaikutusarvion mukaan Lapinjängän kuormituksen vaikutukset Kemijoessa ovat erittäin vähäisiä eikä kuormituksesta aiheutuvia pitoisuuslisäyksiä voida Kemijoessa havaita. Tarvaanoja on kaivettu oja, jolla ei ole käytännössä kalastollista tai kalastuksellista merkitystä. Kemijoen kalakantoihin ja kalastukseen tuotantoalueen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Käytännössä kuormitus voi lisätä hiukan verkkojen likaantumista aivan Tarvaanojan suulla. Yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden kalasto- ja kalastusvaikutukset ovat usein marginaalisia, mutta suurehkot yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan voi ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Hyvistä laimentumisolosuhteista johtuen Lapinjängän tuotantoalueen kuormituksen kalasto- ja kalastusvaikutukset arvioidaan Kemijoessa kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että ne eivät ylitä kompensaatiotoimia edellyttävää vaikutustasoa. Ympäristöriskit Turvetuotantotoiminnan keskeisimmät riskit liittyvät paloturvallisuuteen. Turvetuotantoalue on pelastustoimilain (561/1999) 31 :n tarkoittama kohde, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat palo- tai henkilöturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran. Sisäasiainministeriö on antanut uuden ohjeen turvetuotantoalueen paloturvallisuudesta. Ohjeessa on määräykset muun muassa toiminnan aloittamisen ilmoitusvelvollisuudesta, turvetuotantoalueen yleisjärjestelyistä, palotarkastusten suorituksesta, turvetuotantoalueen pelastussuunnitelman laadinnasta, tuotantohenkilöstön koulutuksesta sekä vaadittavasta sammutuskalustosta. Turvetuotantotoimintaan liittyviä muita riskejä ovat kuivatus- ja vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Yksityiskohtaiset ohjeet erilaisiin tuotantoalueen häiriö- ja ympäristövahinkotilanteisiin on esitetty hakemuksessa. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä.

15 Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Lapinjängän turvetuotantoalueelle tullaan ennen varsinaisen tuotantotoiminnan aloittamista laatimaan sisäasianministeriön ohjeiden mukainen pelastussuunnitelma. Turveruukki Oy:llä on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. 15 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Korvaukset Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on tarkoitus toteuttaa hakemuksen liitteenä 9 olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Päästö- ja vaikutustarkkailu sisältää kuntoonpano- ja tuotantovaiheen tarkkailun. Vesistötarkkailussa näytteitä otetaan suon alapuoliselta pisteeltä Tarvaanojasta. Turveruukki Oy asensi vuonna 2005 Lapinjängän Naturaalueen pohjaveden pinnan vaihtelun seuraamista varten pohjavesiputket. Tarkkailua on tehty vuosina Hakija on esittänyt, että pohjaveden pinnan tarkkailua jatketaan niin, että pohjavesiputkien vedenpinta luetaan kuntoonpanon aikana toukokuussa ja syyskuussa ja turvetuotannon aikana toukokuussa kerran vuodessa. Lapinjängän kuntoonpanosta ja tuotannosta ei aiheudu sellaisia pöly- ja meluvaikutuksia, että niiden tarkkailu olisi tarpeen. Hakijan mukaan Lapinjängän aiheuttamasta kuormituksesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakemusta on täydennetty korjatulla pintavalutuskenttäsuunnitelmalla, selvityksellä eri maalajien vedenjohtamiskyvystä, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla sekä muutetulla tuotantosuunnitelmalla. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Tervolan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Lounais-Lapissa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Tervolan kunnalta sekä Tervolan kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Hakemuksen täydennyksen ja hakijan vastineen johdosta on pyydetty lausuntoa Lapin ympäristökeskukselta.

16 Lausunnot 16 1a. Lapin ympäristökeskus Hakemuksessa on selvitetty hyvin ympäristönsuojelulain mukaisia asioita eikä ympäristökeskuksen tiedossa ole muita hankkeen käsittelyyn liittyviä seikkoja, jotka tulisi saattaa lupaviraston tietoon. Esitetty vesiensuojelutekniikka on nykyisin käytössä olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pintavalutuskentän toimivuuden kannalta oleellista on veden tasainen leviäminen koko kentän alueelle. Hakemussuunnitelmassa vedet ohjataan pumppaamalla pintavalutuskentälle, joka on ojitettua aluetta. Alueen ojia on tukittu. Vanhat ojat aiheuttavat kuitenkin sen, että koko kenttää ei saatane tehokkaaseen käyttöön. Hakemuksen liitteen 6.4 piirustuksen mukaan kentän matalimmat osat ovat lähimpänä Tarvaanojaa. Jako-ojan kampa on suunniteltu entisten ojien suuntaisesti kohti Tarvaanojaa. Korkeustietojen perusteella vesi ohjautuisi silloin kamman alaosaan eikä jakautuisi tasaisesti alueelle. Kampa tai mieluummin purkuputki tulisi sijoittaa kentän eteläosalle lounais-luoteissuunnassa ja tarvittaessa pengerryksin ohjata vesi kentälle. Hanke sijoittuu suuren vesistön valumaalueelle eikä hanke yhdessä muun alueen toiminnan kanssa aiheuta sellaisia vesipäästöjä ympäristöön, jonka vuoksi olisi syytä vaatia tavanomaista tehokkaampaa vesiensuojelutekniikkaa. Puusto niillä hakijan hallussa olevilla alueilla, joita ei ole suunniteltu tuotantoon, tulee jättää suojaamaan ympäristöä pölyhaitalta. Pölyhaittaa voi aiheuttaa myös tuuli. Turveaumat ovat korkeita ja avoimilla alueilla ympäristöään alttiimpia tuulen vaikutukselle. Siksi niiden ympärille on hyvä jättää suojaavaa puustoa. Toisaalta auma-alueen ympärillä tulee olla riittävästi lastaus- ja kuormaustilaa siten, että turvetta ei pääse auma-alueen vieressä olevan kokoojaojan kautta tarpeettomasti kuormittamaan vesienkäsittelyrakenteita tai vesistöön. Tarkkailuohjelmaesitys on nykyisen käytännön mukainen. Tuotantoalueesta alavirtaan on ainoastaan yksi vesistötarkkailun näytteenottopiste. Ympäristökeskuksella ei ole ollut muuta huomautettavaa esitykseen, kuin että suppean tarkkailuvuoden sijaan olisi oltava toinen tavanomaisen tarkkailun vuosi paremman kokonaiskuvan saamiseksi, kun myös vesistötarkkailu on mukana. Pohjaveden pinnan vaihtelua tulee tarkkailla myös uhanalaisten kasvilajien esiintymäalueella. Ympäristön kannalta merkittäviä eivät niinkään ole toiminnasta aiheutuvat päästöt, vaan toiminnan seurauksena mahdollisesti tapahtuva ympäristön pohjavedenpinnan aleneminen. Tuotantoalueen läheisyydessä on Naturaalue ja uhanalaisten kasvilajien esiintymä. Lapin ympäristökeskus on antanut erillisen luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen lausunnon Lapinjängän turvetuotantoalueen Natura-arvioinnista. Uhanalaisista lajeista on luonnonsuojelun tulosalue esittänyt seuraavaa: "Lapinjängän turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä esiintyy lettorikkoa (Saxifraga hirculus) sekä Auringonkorven Natura verkostoon kuuluvalla alueella että suunnitellun tuotantoalueen itäpuolella sijaitsevalla luonnontilaisena säilyneellä lettoalueella. Lettorikko on EY:n luontodirektiivin liitteen IV (b) mukainen kasvilaji eli yhteisön tärkeänä pitämä kasvilaji, joka edellyttää tiukkaa suojelua. Suojelu on pantu kansallisesti täytäntöön rauhoittamalla laji luonnonsuojeluasetuksen 20 :n nojalla. Lettorikkoa koskevat siten luonnonsuojelulain 42 :n 2 momentin mukaiset

17 17 rauhoitusmääräykset. Määräykset sisältävät muun ohella lajin yksilöiden hävittämiskiellon. Luontodirektiivin liitteen IV (b) kasvilajien hävittämiskieltoa koskeva säännös tulisi ottaa hankkeen ympäristölupaa koskevan päätöksenteon yhteydessä huomioon. Siten sellaista ratkaisua, joka hävittäisi lettorikkoesiintymän, ei edellä esitetyn perusteella ole mahdollista hyväksyä, ellei suojelusta poikkeamiseen ole saatu asianmukaista lupaa. Luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukaan alueellinen ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa 42 :n 2 momentin hävittämiskiellosta luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituilla perusteilla. Natura-alueella esiintyvistä lettorikoista on olemassa tarkat tiedot mm. versojen määrästä kun taas tuotantoalueen itäpuolella sijaitsevasta lettoalueesta tiedetään vain inventointiajankohtana kukkivien yksilöiden määrä (240 yksilöä). Ympäristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmän mukaan tiedossa olevista perusteellisesti tutkituista lettorikkoesiintymistä, em. Naturaalueella sijaitseva esiintymä on Tervolan kunnan alueen esiintymistä toiseksi suurin. Valtaosalla Tervolan lettorikon esiintymäpaikoista on tavattu versoja vain kymmenistä joihinkin satoihin. Tämän tiedon perusteella voi olettaa, että myös tuotantoalueen itäpuolisen lettoalueen esiintymä, 240 kukkivaa yksilöä, on alueellisesti hyvin merkittävä lettorikkoesiintymä. Lettorikon havaintopaikoilla esiintyy myös lettosaraa (Carex heleonastes), joka on luonnonsuojeluasetuksella määritetty uhanalaiseksi lajiksi. Hankkeen mahdollisella vaikutusalueella esiintyy myös uhanalaista turjanhorsmaa (Epilobium laestadii), joka on luonnonsuojelulain 47 :n nojalla määritetty erityisesti suojeltavaksi lajiksi. Erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty, kun ympäristökeskus on tehnyt rajauspäätöksen. Kyseisten esiintymien osalta rajauspäätöstä ei kuitenkaan toistaiseksi ole tehty, kuten ei muidenkaan Natura-alueilla sijaitsevien esiintymien suhteen, koska luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n mukaisten menettelyiden on katsottu turvaavan myös erityisesti suojeltavan lajien esiintymät." Natura-arvioinnissa on päädytty tuotantosuunnitelman kuivattavan vaikutuksen ulottuvan noin puoleen väliin lähinnä olevaa Auringonkorven Natura-alueen osaa. Tätä Auringonkorven osaa on ennallistettu vuonna 2001 palauttamalla alueen vesitaloutta mahdollisimman lähelle ennen ojituksia vallinneeseen tilaan. Hakija on asiasta eri mieltä ja esittää, että suunniteltu suojavyöhyke on riittävä. Suunnitelmassa on hakijan mukaan huomioitu riittävästi myös uhanalaisten kasvilajien esiintymä, kun alue on jätetty pois tuotantoalueesta. Hakemuksen liitteessä on esitetty valuma-alueen raja ja valumaalueen korkein kohta. Valuma-alueen korkein kohta sijaitsee Auringonkorven Natura-alueella, josta maanpinta laskee kohti Tarvaanojaa ja Kemijokea. Kuntoonpanosuunnitelmassa, liite 6.1.1, on esitetty alueen vaaitustiedot. Suunnitelmassa näkyvät myös turvevahvuudet. Auringonkorvessa ja sen viereisellä tuotantoalueella turvevahvuus on kahden metrin luokkaa. Pohjamaalaji alueiden välillä on hiesu. Se on turpeeseen verrattuna hyvin vettä johtava maalaji. Lapin ympäristökeskus on vaatinut on, että turvetuotanto ei saa vaarantaa, heikentää tai aiheuttaa uhkaa Natura-alueen tai uhanalaisten kasvilajien esiintymän säilymiselle. Huomioiden kohteiden arvon, suojelun tason ja niiden säilymiseksi jo tehdyt toimenpiteet sekä alueen turvekerrosten alapuoliset kivennäismaalajit, tulee tuotantoalueen ja kohteiden väliin jättää

18 18 vähintään 250 metrin levyinen suojavyöhyke. Suojavyöhykkeellä ei saa tehdä ojituksia. Eristysojien kaivua ei saa ulottaa kivennäismaahan lohkojen 3 ja 5 etelä- ja itäosissa. 1b. Lapin ympäristökeskuksen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Hankkeen arvioidulla vaikutusalueella sijaitsee Natura verkostoon kuuluva alue Auringonkorpi (FI ), jonka Euroopan yhteisöjen komissio on tekemällään päätöksellä hyväksynyt luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI -alue). Naturaalueen pinta-ala on 412 ha. Se muodostuu kolmesta erillisestä osaalueesta, joista varsinainen Auringonkorven alue kuuluu soidensuojeluohjelmaan (SSO120507) sekä Kirvesmaan lehto (LHO120428) ja Lapinjängän tervaleppäkorvet (LHO120429) kuuluvat lehtojensuojeluohjelmakohteisiin. Natura-alueen suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain nojalla hankkimalla alueet valtiolle. Auringonkorven Natura-alueen suojelun perusteena ovat luontodirektiivin liitteen I mukaiset luontotyypit aapasuot (90 %), letot (5 %), lehdot (1 %) ja puustoiset suot (4 %). Kaikkien luontotyyppien luonnontila on arvioitu erinomaiseksi. Myös luontotyyppien edustavuus on aapasoiden ja lettojen osalta arvioitu erinomaiseksi ja puustoisten soiden ja lehtojen osalta hyväksi. Natura-alueen suojeluperusteena ovat myös luontodirektiivin liitteen II lajit lapinleinikki sekä kaksi uhanalaista lajia, joiden esiintymätiedot eivät ole julkisia. Turvetuotantoalue sijaitsee Auringonkorven Natura-alueen yhden osaalueen, Lapinjängän tervaleppäkorpien välittömässä läheisyydessä. Kyseisen osa-alueen pinta-ala on noin 9,1 ha. Tuotantoalueen reunaojitukset sijoittuvat tuotantosuunnitelman mukaan noin 85 m:n etäisyydelle Naturaalueen reunasta. Hankkeen vaikutusalue sisältää koko edellä mainitun Lapinjängän tervaleppäkorpien osa-alueen. Vaikutusten laajuutta ja merkittävyyttä on arvioitu pölyn ja kuivatusvaikutuksen osalta. Natura-arvioinnissa on käytetty muun muassa Metsähallituksen luontotyyppikartoituksen kuviokohtaisia tietoja Auringonkorven Natura -alueelta, ympäristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmän uhanalaistietoja, Metsähallituksen tietoja ennallistamisalueen hoitoseurannoista sekä konsultin vuonna 2005 tekemää muistiota Auringonkorven Natura-alueelle tehdystä maastokäynnistä. Lapinjängän pohjaveden pinnan korkeuksista on Turveruukki Oy:n seurantatietoja vuosilta Luontodirektiivin luontotyypit Auringonkorven Natura-alueen suojeluperusteeksi on ilmoitettu neljä luontodirektiivin liitteen I mukaista luontotyyppiä. Lapinjängän tervaleppäkorpien alueella näistä esiintyy kolme: aapasoita, lehtoa ja lettoja. Lisäksi osaalueella esiintyy luontotyyppiä lähteet ja lähdesuot. Koska tätä luontotyyppiä ei ole ilmoitettu Natura -tietolomakkeella alueen suojeluperusteeksi, ei sitä arvioinnissa ole otettu huomioon. Luontotyyppeihin kohdistuu pääosin kuivatusvaikutuksia. Pölyn leviämisen vaikutukset luontotyyppeihin on arvioitu vain ajoittaisiksi, koska tuotantoalueen ja Natura-alueen välissä oleva noin 5 metrin korkuinen koivikko eh-

19 19 käisee tehokkaasti pölyn leviämistä ja koska pölyävimmät toimenpiteet tehdään etäällä Natura-alueesta. Hankkeen vaikutukset on luontotyyppien osalta kuvattu arvioinnissa seuraavasti. Letot (37 %). Valtaosa Lapinjängän tervaleppäkorpien osa-alueesta luetaan kuuluvaksi luontotyyppiin letot. Lähimmillään turvetuotantoalueen etäisyys on 85 metriä. Turvetuotannon vaikutukset kohdistuvat luontotyyppiin suon mahdollisena, ainakin osittaisena kuivumisena. Turvetuotanto voi heikentää ainakin osittain lettojen luontotyyppiä. Pinta-alaa tarkasteltaessa turvetuotannon vaikutukset luontotyyppiin voivat olla merkittäviä, sillä vaikutukset kohdistuvat noin 18 % koko Natura-alueen ko. luontotyypistä (kun kuivatusvaikutusten on arvioitu ulottuvan 250 metrin etäisyydelle turvetuotantoalueen reunasta). Turvepölyn kasvillisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan jäävän ajoittaisiksi ja merkittäviä vaikutuksia lettojen luontotyyppiin ei arvioida olevan. Aapasuot (2,2 %). Lähimmillään turvetuotantoalueen etäisyys aapasuo -luontotyyppiin kuuluvista kuvioista on 85 metriä. Turvetuotanto voi heikentää kuivatusvaikutuksen vuoksi ainakin osittain luontotyyppiä, mutta tarkasteltaessa vaikutuksia suhteessa koko Natura-alueen kysymyksessä olevaan luontotyyppiin, vaikutukset jäävät vähäisiksi. Turvepölyn kasvillisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan jäävän ajoittaisiksi ja merkittäviä vaikutuksia aapasuot -luontotyyppiin ei arvioida olevan. Lehdot (4,1 %). Luontotyyppi esiintyy Natura-alueen itäreunassa noin metrin etäisyydellä hakemussuunnitelman mukaisesta reunaojasta. Kuivatusvaikutuksen ei arvioida ulottuvan tämän luontotyypin alueelle eikä turvetuotannon näin ollen arvioida merkittävästi heikentävän sitä. Turvepölyn kasvillisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan jäävän ajoittaisiksi ja merkittäviä vaikutuksia lehtojen luontotyyppiin ei arvioida olevan. Ilmoitettu prosenttiosuus kuvaa, kuinka suuri osuus koko Natura-alueen luontotyypin pinta-alasta sijaitsee hankkeen vaikutusalueella Lapinjängän tervaleppäkorpien osa-alueella. Luontodirektiivin lajit Auringonkorven Natura-alueen suojeluperusteeksi on ilmoitettu lapinleinikki sekä kaksi uhanalaista lajia, joiden esiintymätiedot eivät ole julkisia. Näitä lajeja ei ole havaittu kysymyksessä olevan Lapinjängän tervaleppäkorpien osa-alueella ja siten ne eivät ole vaikutustarkastelun kohteena. Lieventävät toimenpiteet ja vaikutukset niiden jälkeen Turvetuotantoalueen kuivatusvaikutuksia lieventävänä toimenpiteenä arvioinnissa esitetään riittävän suojavyöhykkeen jättämistä Natura-alueen ympärille. Riittävän suojavyöhykkeen määrittämiseksi tuotantoalueen pohjavesien virtaussuunnat tulisi selvittää tarkemmin. Arvioinnissa käytettyjen tietojen perusteella suojavyöhykkeen etäisyys voisi olla noin 250 metriä. Lausunto Lapinjängän turvetuotantohankkeen Natura-arviointi ja Lapin ympäristökeskuksen tässä yhteydessä antama lausunto kohdistuvat edellä kuvatun kaltaiseen toimintaan, jossa tuotantoalue sijaitsee suunnitelman mukaisesti

20 20 noin 85 metrin etäisyydellä Auringonkorven Natura-alueen yhdestä osaalueesta. Natura-arvioinnissa ja lausunnossa käsitellään vain niitä Natura-alueella esiintyviä lajeja ja luontotyyppejä, jotka on ilmoitettu alueen suojeluperusteiksi tietolomakkeilla. Tietolomakkeet sisältyvät valtioneuvoston Natura verkostoa koskeviin päätöksiin ( ja ). Muita luonnonsuojelullisia näkökohtia on tuotu esiin ympäristökeskuksen 1a.-kohdan lausunnossa. Natura-arvioinnin tarkoituksena on luoda riittävä tiedollinen pohja hankkeen Natura alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi. Lapin ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan Lapinjängän turvetuotantohankkeen Natura-arvioinnissa on keskitytty ydinkysymyksiin ja se perustuu vaikutusarvioinnin kohteena olevien luontoarvojen (lajien ja luontotyyppien) riittäviin selvityksiin. Auringonkorven Natura-alueen luonnonarvojen kannalta oleelliset vaikutustyypit on tunnistettu arvioinnissa. Lapin ympäristökeskus kiinnittää huomiota siihen, että arvioinnin kohteena olevalla Lapinjängän tervaleppäkorpien osa-alueella esiintyy luontotyypille letot tunnusomaista ja tyypillistä lajistoa kuten lettorikko (Saxifraga hirculus), joka on luontodirektiivin liitteiden II ja IV laji sekä luonnonsuojelulain nojalla erityisesti suojeltavaksi lajiksi arvioitu turjanhorsma (Epilobium laestadii). Kyseisten lajien esiintymät sijaitsevat Natura-alueen länsireunalla alueella, johon kuivatusvaikutukset todennäköisimmin kohdistuvat. Hankkeen vaikutusarvioinnissa olisi voitu tarkastella hankkeen vaikutuksia myös näihin lajeihin, vaikka muun muassa lettorikkoa ei ole ilmoitettu tietolomakkeella alueen suojeluperusteeksi. Molemmat lajit ovat kuitenkin luontotyypille letot tunnusomaisia ja tyypillisiä. Natura-arvioinnissa esitetty vaikutusaluerajaus on asianmukainen. Koska Auringonkorven Natura verkostoon kuuluva alue muodostuu kuudesta erillisestä osa-alueesta, hankkeen vaikutuksia on arvioitu vain tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan Lapinjängän tervaleppäkorpien noin 9,1 ha:n laajuisen osa-alueen luonnonarvioihin. Vaikutusten merkittävyyden tarkastelussa on kuitenkin otettu huomioon koko Natura-alue. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan arvioinnissa on hieman puutteellisesti tarkasteltu vaikutusten merkittävyyttä koko Auringonkorven Natura-alueen osalta. Auringonkorven 412 ha:n laajuinen Natura-alue muodostuu kuudesta osa-alueesta. Näistä Lapinjängän tervaleppäkorpien noin 9 ha:n suuruinen osa-alue muodostaa vain 2 %. Kyse on pinta-alaltaan vähäisestä, mutta luontoarvoiltaan erittäin merkittävästä alueesta, joten pelkkä prosenttiosuuksiin perustuva arvio ei kuvaa alueen todellista luonnonsuojelullista arvoa. Arvioinnissa on asianmukaisesti käsitelty siihen liittyviä epävarmuustekijöitä, joita ovat esimerkiksi riittämättömät tiedot Lapinjängän hydrogeologisista olosuhteista ja muun muassa alapuolisen pohjavettä johtavan kivennäismaan laadusta. Arvioinnissa käytetystä Rantsilan Pikarinevan tutkimuksesta Lapin ympäristökeskus toteaa, että kyse on aivan erilaisesta suokohteesta, eivätkä saadut tulokset ole sovellettavissa Tervolan Lapinjängälle. Lapin ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan Lapinjängän turvetuotantoalueen vaikutuksia Auringonkorven Natura alueeseen on tarkasteltu luonnonsuojelulain 65 :n edellyttämällä tavalla.

21 21 Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on linjannut kyseisen artiklan tulkintaa antamallaan ratkaisulla asiassa C-127/02. Sen kappaleessa 61 on täsmennetty asianmukaisen arvioinnin käsitettä ja todettu sen merkitsevän, että alaa koskevat parhaat tutkimustulokset huomioon ottaen on yksilöitävä suunnitelman tai hankkeen kaikki sellaiset näkökohdat, jotka voivat yksinään tai yhdistettynä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa vaikuttaa alueen suojelutavoitteisiin. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat hyväksyä hankkeen vain varmistuttuaan siitä, ettei se vaikuta haitallisesti kyseisen alueen koskemattomuuteen, kun otetaan huomioon toiminnan vaikutusten asianmukaista arviointia koskevat päätelmät. Näin on silloin, kun ei ole olemassa mitään tieteelliseltä kannalta järkevää epäilyä tällaisten vaikutusten aiheutumatta jäämisestä. Lapin ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan toiminnanharjoittaja ei ole pystynyt esittämään sellaisia tieteellisiä perusteita, jotka osoittaisivat ettei merkittäviä heikentäviä vaikutuksia aiheudu. Tehdyn arvioinnin perusteella toiminnan vaikutukset kohdistuvat erityisesti luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin letot ja aapasuot. Lapin ympäristökeskus yhtyy arvioinnissa esitettyyn johtopäätökseen, jonka mukaan luontotyypin letot osalta heikentämistä voidaan pitää merkittävänä. Lapinjängän turvetuotantohanke todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Auringonkorpi (FI ) on hyväksytty luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi SCI -alueeksi. Luonnonsuojelulain 66 :n mukaan lupaa ei tällöin voida myöntää. Yhteenveto Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :llä on kansallisesti toimeenpantu luontodirektiivin 6 artiklan vaatimus siitä, että Natura verkostoon kuuluviin alueisiin kohdistuvien hankkeiden vaikutukset arvioidaan sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin ja siitä, että toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät hankkeen vasta varmistuttuaan, ettei hanke vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen. Lapin ympäristökeskus katsoo, että kyseessä olevan hankkeen vaikutusten arviointi on riittävä ja lupahakemuksen mukaisesti toteutettuna turvetuotantohanke heikentää merkittävästi Auringonkorpi -nimisen Natura verkostoon liitetyn alueen suojeluperusteena olevia luonnonarvoja, eikä lupaa hankkeelle tulisi hakemuksen mukaisena myöntää. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että Lapinjängän turvetuotantotoiminnan vaikutuksia Kemijoen vesistöalueen kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava sen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu on mahdollista liittää alueen muihin kalataloustarkkailuihin esimerkiksi Kemijoen yhteistarkkailuun. Hakijan on istutettava vuosittain Kemijokeen 150 kg vähintään 800 gramman painoisia pyyntikokoisia kirjolohia. Istukkaiden lajia, kokoa ja määrää voidaan muuttaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla siten, että kalanhoidon tulos ei huonone. Istutukset on tehtävä ensimmäisen kerran toiminnan aloittamisvuonna. Ennen istutusten aloittamista istutussuunnitelma on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksyttäväksi.

22 3. Tervolan kunta Muistutukset ja mielipiteet 22 Turvetuotantoalueen kuntoonpano ja varsinainen tuotanto voivat aiheuttaa haittaa kalastolle ja kalastukselle. Tarvaanojan ja Kemijoen mahdollinen kalojen kutupaikkojen liettyminen, kiintoaine- ja rautapitoisuuksien nouseminen ja pohjaeläimistön muutokset voivat heikentää kalojen elinmahdollisuuksia. Kemijoki on myös potentiaalinen rapujoki vaikka kanta onkin nyt tuhoutunut rapuruton vuoksi. Kalastukselle turvetuotannon haitat voivat ilmetä kalanpyydysten limoittumisena ja virkistysarvon vähenemisenä. Vaikka Lapinjängän turvetuotannon mitattavat vesistövaikutukset Kemijoessa ovat hyvistä laimenemisolosuhteista johtuen suhteellisen vähäisiä, lisää toiminta osaltaan myös Kemijoen kuormitusta. Tästä syystä on perusteltua määrätä kalataloustarkkailu ja kalataloudellinen kompensaatio. Kunnanhallitus on ilmoittanut, ettei kunnalla ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. 4. Runkauskylän osakaskunta Osakaskunta on istuttanut Tarvaanojaan kustannuksellaan harjuksen, siian ja taimenen poikasia vuodesta 1975 vuoteen Istukkaiden menestymisestä on saatu hyviä tuloksia. Vesi on ollut Tarvaanojassa kevättulvien ja rankkasateiden aikana jonkin verran humuspitoista. Turveruukki Oy:n tarkoituksena on laskea vedet turvetuotantoalueelta suoraan Tarvaanojaan, joten vesi Tarvaanojassa tulee olemaan huomattavasti nykyistä humuspitoisempaa. Tästä johtuen kalanpoikasten kasvatus tulee olemaan turhaa, koska poikaset kuolevat heti ensimmäisenä kesänään. Näiden tosiasioiden nojalla osakaskunta on vaatinut veden tarkempaa seurantaa ja kunnollista vuotuista velvoitekorvausta kalastolle aiheutuvista vahingoista sekä yhteisten alueiden saastumisesta pysyvää vuotuista korvausta. Velvoitekorvaukset on sidottava indeksiin. Tarvaanojan moninaiskäyttö tulee tuntuvasti huononemaan, ja muut ympäristöhaitat lisääntyvät Kemijokeen asti. Tämä aiheuttaa kalastukselle ja ravustukselle mittaamattomat haitat ja menetykset. Kalastukselle ja ravustukselle määrättävä kohtuullinen korvaus olisi /vuosi sekä ranta-alueille 800 /vuosi. Myös nämä korvaukset on sidottava indeksiin. 5. Lapinniemen osakaskunta Osakaskunta on vaatinut, että laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän tulee toimia moitteettomasti koko tuotantokauden ajan. Ilmastonmuutoksen myötä syksyllä sulavedet ovat huomattavasti yleistyneet, jolloin esimerkiksi joulukuussa voi olla tulva. Lisäksi huomioon on otettava sadannan lisäys. Nopeasti lämpiävät ja runsaslumiset keväät saavat aikaan myös sulamisvesien tulvahuippuja, joiden mukana kulkeutuu humusainesta. Nostokauden aikana turvepölyä leijuu tuulen mukana ympäristön ojiin ja kanaviin kulkeutuen edelleen vesistöön. Tämän vuoksi muistuttaja on vaatinut oman vesialueensa hoitoon niin sanottua kalatalousmaksua 900 euroa vuodessa koko turvetuotannon ajalta. Kalatalousmaksulla muistuttaja hoitaisi kala- ja rapukantaa ja siihen liittyviä ympäristöasioita yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Muistuttaja on vaatinut selvitettäväksi, onko tarpeellista muodostaa Tarvaanojan alapäähän kantatie 926:sta ylävirtaan pieni kosteikko ravinteiden kiinniottamiseksi yhteistyössä Turveruukki Oy:n, ympäristökeskuksen ja

23 Hakijan vastine 23 metsäkeskuksen kanssa. Samalla kosteikko toimisi mallina muille toimijoille. Kosteikon muodostamisessa tulee huomioida, että siitä ei saa koitua kohtuutonta haittaa asukkaille ja sivullisille. Esimerkiksi peltoviljelyn kuivatus ja ojien toiminta ei saa heikentyä ja metsätalouden kuivatusmahdollisuudet tulee säilyä hyvänä. Muistuttaja on varannut mahdollisuuden esittää mielipiteitä, vaatimuksia, valokuvia ja muuta aineistoa koko lupakäsittelyn ajan. 6. AA (Tapaninen RN:o 11:27) Muistuttaja on BB kuolinpesän osakas. Kuolinpesän omistama tila rajoittuu Tarvaanojaan, jonka uomaa on suurennettu kaivinkoneella joitakin vuosia sitten. Tämä toimenpide liittynee turvetuotannon ojitukseen. Muistuttaja oli havainnut, että kaivurilla oli läjitetty massat kuolinpesän omistaman tilan kohdalle yhtenäiseksi penkaksi. Tästä johtuen penkan taakse jääneeseen metsään kertynyt vesi ei pääse minnekään, vaan soistaa alueen. Muistutukseen on liitetty valokuva alueesta. Ojanpenkkaan on tehtävä aukkoja, jotta sen takana oleva metsäalue ei soistu. 7. CC (Selkäojankoivikko RN:o 2:143) Muistuttajan tila sijaitsee suunnitellun tuotantoalueen lohkojen 4 ja 5 vieressä. Muistuttaja on vaatinut selvitetystä suunnitelmasta johtaa suolta tulevat vedet hänen palstansa kautta. Vedet muuttaisivat virtaamaa, mistä aiheutuisi humuspitoisen veden virtaaminen suoraan Tarvaanojaan ja edelleen Kemijokeen. Muistuttaja on ehdottanut, että tuotantoalueen lohkojen 4 ja 5 vedet johdetaan altaisiin 1, 2 ja 3 ja niiden kautta virtaamansäätöpatoihin. Tuotantoalueen ja muistuttajan maapalstan rajalla ojat täytyy kaivaa siten, että ne eivät sijoitu muistuttajan palstalle eikä vahingoita siellä kasvavaa mänty- ja koivutaimikkoa. Mikäli palstan poikki menevä vanha kanava tai selkäoja niityn päässä joudutaan sulkemaan tai virtaamaa muuttamaan, on kyseisiin kanaviin tuotantoalueen rakentajan laitettava mittapato ja traktorilla ylipäästävä siltarumpu. Lisäksi muistuttaja on kysynyt, ovatko hillat ja karpalot syötäviä, vaikka niissä olisi turpeen nostopölyä päällä, ja miten tuotantoalue vaikuttaa hitaasti elpyvään metsokantaan kanavan varressa sekä metsästykseen. Vastine ja hakemussuunnitelman muutos on saapunut ympäristölupavirastoon Lapin ympäristökeskus Hakija ottaa huomioon ympäristökeskuksen esille tuomat asiat pintavalutuskentän osalta ja esittää tarkistetun/korjatun pintavalutuskenttäsuunnitelman. Hakijalla ei ole huomauttamista vaatimukseen, joka koskee puuston jättämistä tuotannon ulkopuolisille, hakijan hallussa oleville alueille. Hakijan esitys tarkkailutiheydestä Lapinjängän osalta on samanlainen kuin Torosuon osalta. Torosuon päätöksessä (nro 88/06/01) on kuntoonpanovaiheen tarkkailun lisäksi määrätty vain yksi tuotantovaiheen tarkkailuvuosi ja yksi suppean tarkkailun vuosi. Hakija vaatii, että ympäristölupavirasto vahvistaa hakijan Lapinjänkää koskevan tarkkailuohjelman sellaisenaan. Koska hakija tulee tarkkailemaan pohjaveden pintaa Natura-alueella, voidaan samalla tarkkailla myös pohjaveden pinnan tasoa uhanalaisten kasvilajien esiintymisalueella. Hakija on teettänyt selvityksen eri maalajien vedenjohtamiskyvystä. Hankkeen mahdollisten vaikutusten osalta on tärkeää

24 24 tietää ennakkoon turpeen ja sen alla olevan maalajin vedenjohtamiskyky, jotta voidaan varmistua siitä, etteivät turvetuotannon kaivutoimenpiteet aiheuta muutoksia Natura-alueen pohjavedenkorkeuksissa. Selvityksestä käy ilmi, että hiesulla on heikko vedenjohtavuus. Hiesun vedenpidätysominaisuudet ovat savea heikommat, mutta huomattavasti paremmat kuin hiekalla tai hiedalla. Hiesun vedenjohtavuus on lähes sama kuin turpeella. Väite, jonka mukaan hiesu on turpeeseen verrattuna hyvin vettä johtava maalaji, ei pidä paikkaansa. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisessa lausunnossa ympäristökeskus ei ole yksilöinyt, miksi Rantsilan Pikarinevan tutkimustulokset eivät kävisi esimerkkinä Lapinjängälle. Vastineen liitteenä 2 olevasta selvityksestä voidaan todeta että kohteet ovat keskenään vertailukelpoisia. Lapinjängän turvetuotantoalue ei olisi merkittävästi heikentänyt Natura-alueen luontoarvoja alkuperäisen hakemussuunnitelman mukaisesti toteutettuna. Koska ympäristökeskus ei kuitenkaan puoltanut tuotantoalueen toteuttamista hakemuksen mukaisena, vaan vaati 250 metrin suojavyöhykkeen, hakija on muuttanut hakemussuunnitelmaa vaatimuksen mukaisesti. Useilla muillakin tuotantoalueilla on viime vuosina tullut esille turvetuotantoon suunnitellun alueen läheisyydessä sijaitsevien kosteikkojen, lähteiden, lampien tai järvien mahdollinen muuttuminen pohjavesipinnan laskun vuoksi. Asiaa kirjallisuudesta selvitettäessä todettiin, ettei asiaa ole tieteellisesti tutkittu. Tämän vuoksi käynnistettiin Oulun yliopiston maantieteen laitoksella vuonna 2006 opinnäytetyö, jossa lähtökohtana oli selvittää, kuinka kauas tuotantoalueen kuivatusvaikutus ulottuisi. Vastineen liitteenä 2 on selvitys hiesun vedenjohtavuudesta sekä lyhennelmä opinnäytetyössä Huhtinevan ja Pikarinevan alueella tehtyjen tutkimusten tuloksista. Tutkimusten mukaan ojituksen vaikutus pohjavedenpintaa alentavana voi näkyä metrin päässä lähimmästä ojasta (eristysoja). Hakija on ilmoittanut toimittavansa valmistuvan opinnäytetyön ja sen tiivistelmän ympäristölupavirastolle. Hakijan näkemyksen mukaan 250 metrin suojavyöhyke on ylimitoitettu tehtyihin tutkimuksiin ja niistä saatuihin tuloksiin verrattuna. Hakija on kuitenkin tehnyt kyseisen rajauksen tuotantoalueelle ja tulee myös tarkkailemaan pohjavedenpinnan vaihteluja sekä Natura-alueella että uhanalaisten kasvilajien esiintymisalueella. Pelkkä Natura-alueen läheisyys ei voi olla esteenä turvetuotantoalueen kuntoonpanemiselle. Vastoin Lapin ympäristökeskuksen näkemystä hakija katsoo pystyneensä esittämään tieteelliset perusteet. Ne osoittavat, ettei hankkeesta aiheudu merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Näin on etenkin, kun tuotantoalueen ja suojeltavien alueiden väliin jää 250 metrin levyinen suojavyöhyke. Hakija on jäljempää ilmenevästi muuttanut hakemustaan ympäristökeskuksen kanssa käymänsä keskustelun sekä tämän lausunnon vaatimusten mukaisesti. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Hakija on tiedustellut Lapinjängän alapuolisen Tarvaanojan ja sen suun alapuolisen Kemijoen rantatilallisilta noin 2,5 kilometrin matkalla kalastuksesta tätä hakemusta varten tehdyn vesistön käyttökyselyn yhteydessä. Hakija on esittänyt tekevänsä uudelleen saman kyselyn lupamääräysten tarkistamista varten tehtävän hakemuksen yhteydessä. Hakija on katsonut, että muuta kalasto- ja kalastustarkkailua ei tarvita. Vaatimus kirjolohien istuttamisesta tulee hylätä perusteettomana. Muistuttaja ei ole yksilöinyt millaiseen haittaan vaatimus perustuu. Hakija on kat-

25 25 sonut, että mahdollisena kompensaationa tulisi määrätä kalatalousmaksu, jonka käytöstä Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus voisi päättää. Tällöin myös istukkaiden lajia, kokoa ja määrää voitaisiin tarvittaessa joustavasti muuttaa. Pienten vuosittaisten istutusmäärien osalta nousevat kustannukset lisäksi kohtuuttoman suuriksi istutettavaa yksikköä kohden. 4. Runkauskylän osakaskunta Hakemuksessa on esitetty Tarvaanojan maanomistajille tehdyn kalastustiedustelun tulokset. Ainoastaan kaksi taloutta ilmoitti kalastavansa Tarvaanojasta ja saaneensa saaliiksi haukea, ahventa ja särkeä, kutakin noin 10 kg. Kalastuskunnan tekemien istutusten (siika, harjus, taimen) tuloksen osalta ei ollut mitään havaintoja. Hakija on pitänyt erittäin epätodennäköisenä lohikalojen poikasten elinmahdollisuuksia Tarvaanojassa vuosina tehdyn kaivun jälkeen. Tarvaanoja on käytännössä kanava, jossa ei ole mitään suojapaikkoja kalanpoikasille. Ilmeisesti ojan ruoppaamisen vuoksi kalastuskunta on lopettanut istutukset vuonna Osakaskunnan vaatimukset rahallisesta korvauksesta tulee hylätä perusteettomana. Perusteluina hakija on viitannut tässä vastineessa ja hakemusasiakirjoissa esittämäänsä. 5. Lapinniemen osakaskunta Osakaskunnan vaatimus kalatalousmaksun määräämisestä tulee perusteettomana hylätä. Turvepölyn määrä ympäristössä on niin pieni, ettei se voi mitenkään valua vesistöihin saatikka aiheuttaa näkyvää haittaa. Hakija on esittänyt suunnitelman omien valumavesien käsittelystä pintavalutuskentän kautta. Muiden toiminnanharjoittajien tulee hoitaa omat kuormitteensa asianmukaisesti. Vaatimus yhteisen kosteikon selvittämisestä tulee hylätä tähän asiaan kuulumattomana. 6. AA (Tapaninen RN:o 11:27) Tarvaanojan perkaus on ollut paikallisen ojitusyhtiön hanke. Hakija on tehnyt ojitusyhtiön kanssa sopimuksen, jonka mukaan Lapinjängän alueelta tulevat vedet voidaan johtaa perattuun Tarvaanojaan. Sopimuksen mukaan Turveruukki Oy suorittaa laskuojaoikeudesta korvausta, kun Lapinjängän tuotantoalue saa lainvoimaisen päätöksen. Ojan peruskunnostus on tehty muista tarpeista lähtien kuin Turveruukki Oy:n suunnittelemasta turvetuotantohankkeesta. Vaatimus ojanpenkkaan tehtävistä aukoista tulee kohdistaa ojitusyhtiöön. 7. CC (Selkäojankoivikko RN:o 2:143) Hakija on huomauttanut, että kaikki tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaiden ja avovesikaudella myös pintavalutuskentän kautta vesistöön. Hakija on suunnitellut johtavansa ympärysvesiä (eristysoja) hakemussuunnitelman mukaisesti olemassa olevan ojan kautta, joka kulkee tilan Selkäojankoivikko RN:o 2:143 kautta. Jotta vältettäisiin vesien johtaminen tilan alueella oleviin ojiin, hakija muuttaa tuotantosuunnitelmaa siten että eristysoja kaivetaan kulkemaan vuokratilojen Veittonen RN:o 2:138 ja Rajala RN:o 5:41 kautta. Tilan Rajala RN:o 5:41 omistaja on antanut suostumuksen johtaa vedet maidensa läpi kulkevaan ojaan. Näin ollen hakijan toiminta ei koske muistuttajan tilan aluetta. Turvepöly ei ole vaarallista, eikä se aiheuta rajoituksia marjastukseen alueella. Hakijan näkemyksen mukaan turvetuotantoalueella ei tule olemaan merkitystä metsokannan elpymiseen tai metsästykseen.

26 Hakemuksen täydennys ja muutos 26 Hakemusta on täydennetty korjatulla pintavalutuskenttäsuunnitelmalla, selvityksellä eri maalajien vedenjohtamiskyvystä, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla sekä muutetulla tuotantosuunnitelmalla. Muutetun suunnitelman mukaan tuotantoalueen ja Natura-alueen sekä uhanalaisten lajien esiintymispaikkojen välille jätetään 250 metrin levyinen suojavyöhyke. Tällöin tuotantopinta-alaa pienenee 12 ha alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Eristysojia ei kaiveta kivennäismaahan lohkojen 3 ja 5 etelä- ja itäosissa. Lapin ympäristökeskuksen lausunto hakemuksen täydennyksestä ja muut okse s- ta Lapin ympäristökeskus on todennut, että hakija on tarkistanut pintavalutuskenttäsuunnitelmaa ottaen huomioon Lapin ympäristökeskuksen lupavirastolle antaman lausunnon. Lapin ympäristökeskuksella ei ole huomauttamista uuden suunnitelman johdosta. Turveruukki Oy on muuttanut hakemustaan ympäristökeskuksen lausunnon ( ) mukaisesti siten, että tuotantoalueen ja Auringonkorven (FI ) Natura alueen sekä uhanalaisten lajiesiintymien väliin jätetään noin 250 metrin suojavyöhyke. Ympäristökeskus toteaa, että tämä esitys ei perustu yksinomaan Lapin ympäristökeskuksen näkemykseen varovaisuusperiaatteesta, vaan myös hankkeen vaikutuksia arvioinut konsultti on päätynyt omassa arvioinnissaan esittämään yhtä laajaa suojavyöhykettä. Hakijan vastineen mukaan 250 metrin suojavyöhyke on ylimitoitettu. Ympäristökeskuksen mukaan oleellisinta on, että viranomainen luvan myöntämisen edellytyksiä harkitessaan varmistuu siitä, ettei merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luonnonarvoihin aiheudu (EYTIC-127/02). Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan tiedot Lapinjängän hydrogeologisista olosuhteista ovat riittämättömiä eikä hakemuksen täydennyksen ja muutoksen liitteessä 2 esitettyjä tutkimustuloksia voida sellaisenaan soveltaa Lapinjängälle. Näin ollen ei ole täyttä varmuutta sille, että kapeampi suojavyöhyke riittäisi turvaamaan Auringonkorven Natura-alueen luonnonarvot. Lapin ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan täydennetty ja muutettu tuotantosuunnitelma varmistaa, ettei hankkeella ole merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Auringonkorven Natura-alueen luonnonarvoihin. Samalla turvataan EY:n luontodirektiivin liitteen IV (b) mukaisen kasvilajin esiintymien säilyminen eikä luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukaista poikkeamislupaa siten tarvita. Hakija on esittänyt, että Lapinjängän tarkkailutiheys olisi samanlainen kuin Torosuon tuotantoalueella, jossa kuntoonpanovaiheen tarkkailun lisäksi on määrätty vain yksi tuotantovaiheen tarkkailuvuosi ja yksi suppean tarkkailun vuosi. Lapin ympäristökeskus on esittänyt edelleen suppean tarkkailuvuoden tilalle toista tavanomaista tarkkailuvuotta paremman ja luotettavamman kokonaiskuvan saamiseksi. Esitys ei ole kohtuuton varsinkaan, kun tuotantoalueelle ei ole vaadittu tavanomaista tehokkaampaa vesiensuojelutekniikkaa. Tuotantoalueen puhdistetut vedet laskevat kunnostetun Tarvaanojan kautta Kemijokeen noin kahden kilometrin päässä seudulla, missä Kemijokivarsi on tiheään asuttua. Vuodet voivat olla olosuhteiltaan erilaisia, joten toinen tavanomainen tarkkailuvuosi on perusteltu.

27 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 27 Käsittelyratkaisu Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Hakemus käsitellään 117,9 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevana asiana. Ympäristölupavirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Lapinjängän turvetuotantoon Tervolan kunnassa Kemijokeen laskevan Tarvaanojan vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 117,9 ha. Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakijan vastineen ja hakemuksen täydennyksen liitteenä 3 olevan muutetun piirustuksen "Kuntoonpanosuunnitelma" MK 1:5 000 mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Tarvaanojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteen 6.2 "Sarkaojan lietesyvennys" MK 1:50, 1:100, liitteen 6.3 "Laskeutusaltaat 1 ja 2" MK 1:500, 1:100, liitteen "Laskeutusallas 3" MK 1:500, 1:100 sekä vastineen ja hakemuksen täydennyksen liitteenä 1 olevan muutetun piirustuksen "Pintavalutuskenttä" MK 1:2 000 ja hakemuksen liitteenä 6.5 olevan piirustuksen "Rakennekuva virtaamansäätöpadosta / settipadosta" mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja sulan maan ajan, kuitenkin ainakin pintavalutuskentän kautta sekä muutoin hakemussuunnitelmasta, sellaisena kuin sitä on annetussa vastineessa muutettu, ilmenevällä tavalla. Kuntoonpanossa syntyvät kaivumaat on tasattava niin, ettei kaivumaiden taakse jää haitallisia vettymisalueita. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Vesi tulee johtaa laskeutusaltaisiin tasan ja niissä on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava koko matkaltaan ennen kentän käyttöön ottoa Lapin ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojaa ei saa rakentaa eikä kaivumassoja sijoittaa tilan Selkäojankoivikko RN:o 2:143 alueelle. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista.

28 Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Kuntoonpanosuunnitelmaan saa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yleisen tai yksityisen edun kannalta. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Vesi on jaettava tasaisesti koko kentän alueelle tarvittaessa padotuksin tai muilla toimenpiteillä. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen 5. Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähintään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä metrin välein niiden eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat ovat kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan saaja sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa. 28 Pohjavesi 6. Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista Auringonkorven Natura-alueella. Päästöt ilmaan ja melu Tuotantoalueen ja Auringonkorven Natura-alueen ja uhanalaisten kasvien esiintymisalueen väliin tulee jättää vähintään 250 metrin levyinen suojavyöhyke. Suojavyöhykkeellä ei saa tehdä ojituksia. Eristysojien kaivua ei saa ulottaa kivennäismaahan saakka lohkojen 3 ja 5 etelä- ja itäosissa. 7. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Tuotantotoimet, aumaus ja lastaus on tehtävä sellaisella kalustolla ja tuuliolosuhteissa, ettei turvepöly leviä viljelyssä oleville pelloille. Puusto niillä hakijan hallussa olevilla alueilla, joita ei ole suunniteltu tuotantoon, tulee jättää suojaamaan ympäristöä pölyhaitalta.

29 29 Varastointi ja jätteet 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Tervolan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Auma-alueilla saa varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita enintään tonnia vuodessa. Luvan saajan on noudatettava hakemuksen täydennyksen ja vastineen liitteenä 4 olevaa päivättyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Tervolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 12. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailua ja raportointia voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Lapin työ- ja elinkeinokeskus voi tarkentaa kalasto- ja kalastustarkkailua sekä Lapin ympäristökeskus muuta tarkkailua edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kunnossapitovelvoitteet 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien ja Tarvaanojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta.

30 30 Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 100 euroa kalatalousmaksua Lapin työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lapin ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Lapin ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Lapin ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, kalatalousmaksulla tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksista, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä kuivatuksen vaikutuksista Auringonkor-

31 31 ven alueella ja uhanalaisten kasvien esiintymään ja arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Hakija on ympäristölupavirastoon saapuneessa vastineessa ja hakemuksen täydennyksessä muuttanut hakemustaan niin, että se koskee 117,9 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta. Lapinjängän turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on kokonaan ojitettu. Tuotantoalueella, pintavalutuskentällä ja päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä, lukuun ottamatta tuotantoalueen itä-kaakkoispuolella sijaitsevaa Auringonkorven Natura-aluetta. Hakijan esittämien tietojen ja Lapin ympäristökeskuksen luonnonsuojeluviranomaisena antamissa vastineissa lausuttuun viitaten ympäristölupavirasto pitää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti riittävästi selvitettynä, että 250 metrin levyisen suojavyöhykkeen jättäminen Natura-alueen ja tuotantoalueen väliin varmistaa, ettei hankkeella ennalta arvioiden ole merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Auringonkorven Natura-alueen luontoarvoihin tai luonnonsuojelulain vastaisesti vaikuteta hankkeen vaikutuspiirissä olevien uhanalaisten kasvien esiintymiin. Kaikki vedet käsitellään sulan maan aikana pintavalutuksella. Tässä tapauksessa ei ole tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteuttamiseksi velvoittaa vesiä johdettavaksi ympärivuotisesti pintavalutuskentälle, kun huomioon otetaan asiassa saatu selvitys Lapinjängän turvetuotantoalueen järjestelmän rakentamisesta ja ylläpidosta sekä pintavalutuskentän toimintaan liittyvät epävarmuustekijät. Näin ollen vesien käsittely tässä päätöksessä määrätyllä tavalla täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Lapinjängän olosuhteissa. Lapinjängän tuotantoalueelta johdettavat vedet heikentävät vesistön vedenlaatua erityisesti kuntoonpanovaiheessa, mutta myös tuotantovaiheessa, kun huomioon otetaan tuotantoalueen koko ja se, että vedet johdetaan pintavalutuskentän kautta sulan maan aikana. Toiminnasta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat voidaan ehkäistä kalatalousmaksulla. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Lapinjängän ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta.

32 Lupamääräysten perustelut 32 Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Sulan maan aikainen pintavalutus on vesistön tila ja käyttö huomioon ottaen Lapinjängän olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Pintavalutuskentän toimivuuden varmistamiseksi määrätään ojat tukittaviksi. Turvetuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa porojen liikkumiselle. Lupamääräys 6 ja tämän päätöksen liitteenä 3 olevista tarkkailumääräyksistä ilmenevä pohjavesien tarkkailuvelvoite on annettu Lapinjängän turvetuotantoon liittyvistä toimenpiteistä aiheutuvien pohjavesiolojen muutosten ehkäisemiseksi Auringonkorven Natura-alueella ja uhanalaisten kasvien esiintymisalueella. Pöly- ja meluhaittojen estämiseksi sekä läheisten peltojen viljelymahdollisuuksien turvamiseksi on annettu määräys 7. Lähin asutus on noin kilometrin ja lähimmät pellot noin 30 m:n, 100 m:n, ja 150 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Määräykset 8 ja 9 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksessä 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Toteutettava tarkkailu perustuu hakijan ympäristölupahakemuksessa esittämään tarkkailuohjelmaan, jota on täydennetty ympäristökeskuksen lausunnon perusteella. Tuotantovaiheen päästötarkkailua on määrätty tehtäväksi kahtena vuotena lupakaudella, koska pintavalutuskenttä on aika kalteva ja metsäojitettu. Ojitetun pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan ratkaista, onko ryhdyttävä toimenpiteisiin vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi ja ojien vetokyvyn säilyttämiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen, koska Lapinjängältä johdettavien vesien pitoisuudet heikentävät Tarvaanojan ja sen laskukohdan alueella Kemijoessa kalaston elinolosuhteita ja aiheuttavat haittaa kalastukselle. Asiassa saadun selvityksen mukaan Tarvaanojaan on vuodesta 1975 vuoteen 2003 saakka istutettu harjuksen, siian ja taimenen poikasia. Istutusmääristä ei ole esitetty tietoja. Hakijan suorittaman kalastustiedustelun tulosten mukaan kalastus Tarvaanojassa on nykyisin vähäistä eikä saaliiksi ole saatu mainittuja istutettuja lajeja, vaan vähäisessä määrin haukea, ahventa

33 33 ja särkeä. Tarvaanojan on ojitusyhtiö perannut vuosina 2004 ja Näiden ja Tarvaanojan vedenlaadusta asiassa esitettyjen tietojen perusteella Tarvaanojan nykyinen kalastollinen ja kalastuksellinen merkitys on vähäinen. Kemijoen kalastolle ja kalastukselle aiheutuva vahinko puolestaan rajoittuu hyvistä laimenemisolosuhteista johtuen Tarvaanojan suun lähialueelle. Kalastolle ja kalastukselle toiminnasta aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi on ensisijaisesti määrättävä kalatalousvelvoite. Kalatalousviranomainen on vaatinut kalatalousvelvoitteena pyyntikokoisten kirjolohien istuttamista hankkeen vaikutusalueelle. Ympäristölupavirasto arvioi vaaditun istutusmäärän arvoksi paikalle tuotuna noin 700 euroa. Hakija on vaatinut, mikäli hankkeesta kalastolle ja kalastukselle ylipäätään katsotaan aiheutuvan vahinkoa, että istutusvelvoitteen sijaan määrätään kalatalousmaksu sillä perusteella, että kustannus istutettavaa kalaa tai kalakiloa kohti on korkea. Ympäristölupavirasto toteaa, että kalanistutuksesta aiheutuvat kustannukset eivät sinällään ole peruste määrätä istutusvelvoitteen sijaan kalatalousmaksua. Ympäristölupavirasto määrää kalatalousmaksun, koska sen käyttö voidaan yhdistää kustannustehokkaasti muihin Ala-Kemijoella tehtäviin kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseen tarkoitettuihin toimenpiteisiin perustuen vesilain 2 luvun 22:n 3 momenttiin. Kalatalousmaksun suuruutta arvioitaessa on otettu huomioon Tarvaanojan perkauksen jälkeinen vähäinen kalastollinen ja kalastuksellinen merkitys, sekä Lapinjängän vesien vaikutus virtaamaltaan suurehkossa Kemijoessa. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN 1. Lapin ympäristökeskus Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. 2. Lapin työ- ja elinkeinokeskus Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. 4. Runkauskylän osakaskunta Tarkkailua koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 12 ilmenevästi. Kalastukselle ja kalastolle aiheutuvat haitat on määrätty ehkäistäväksi kalatalousmaksulla lupamääräyksen 14 mukaisesti. Lapinjängän turvetuotantoalueen kuntoonpanon ja tuotannon haitalliset vaikutukset eivät ennalta arvioiden ole niin suuria, että ne aiheuttaisivat korvattavaa haittaa vesialueen omistajille. 5. Lapinniemen osakaskunta Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän toimintaa koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. Kalastukselle ja kalastolle aiheutuvat haitat on määrätty ehkäistäväksi kalatalousmaksulla lupamää-

34 34 räyksen 14 mukaisesti. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa vahinkoa tai haittaa kalastolle tai kalastukselle. Kosteikon rakentamista koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että Lapinjängän turvetuotantoalueelta johdettavat vedet velvoitetaan käsittelemään pääasiaratkaisun perustelujen mukaisesti riittävän tehokkaasti ja lupamääräyksistä 1 4 ilmenevästi ennen vesistöön johtamista. Näin ollen vaatimus erillisen kosteikon rakentamisesta Tarvaanojan alaosaan hylätään aiheettomana. 6. AA Vaatimus Tervaanojan varteen läjitettyyn ojapenkkaan tehtävistä aukoista on perustunut oletukseen, että penkka on tehty Lapinjängän turvetuotantohankkeeseen liittyen. Hakijan vastineessa esitetyn selvityksen mukaan läjitys liittyy turvetuotantohankkeesta erilliseen paikallisen ojitusyhtiön toteuttamaan hankkeeseen. Näin ollen vaatimus penkkaan tehtävistä aukoista jätetään tähän asiaan kuulumattomana tutkimatta. 7. CC Vaatimus estää ojien kaivaminen ja tuotantoalueen vesien johtaminen tilan Selkäojankoivikko RN:o 2:143 kautta on otettu huomioon hakijan muutetussa tuotantosuunnitelmassa siten, että eristysoja kaivetaan tilojen Veittonen RN:o 2:138 ja Rajala RN:o 5:41 kautta. Vedet tullaan johtamaan tilan Rajala RN:o 5:41 kautta kulkevassa ojassa. Lapinjängän turvetuotannnon pölypäästöjen ei arvioida aiheuttavan merkittävää pilaantumista, joka ilmenisi esimerkiksi marjojen käyttökelpoisuuden vähenemisenä. Lapinjängän turvetuotantoon ottaminen ja turvetuotantotoimet eivät ennalta arvioiden merkittävästi vaikeuta alueen metsokannan elpymistä tai metsästystä PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1,3 ja 4 momentti, 55 2 momentti, 90, 100 ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15 Luonnonsuojelulaki 65 ja 66

35 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 35 Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Pinta-alaltaan ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

36 36 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valtteri Niskanen Simo Perkkiö Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Valtteri Niskanen (esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Tiedustelut: asian esittelijä, puh VN/ph Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Valitusosoitus Kartta Tarkkailuohjelma

37 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde ; telekopio: sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

38 Liite 2 Kartta, josta käy ilmi tärkeimmät tuotantoalueen rakenteet ja toimintarajoitusalueet, jos toimintaa rajoitettu pöly-/meluhaittojen ehkäisemiseksi 1