ASIA HAKIJA. Lalva-aavan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Simo. Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A OULU

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 8/09/1 Dnro Psy-2008-y-69 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Lalva-aavan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Simo Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A OULU

2 HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Vesien käsittely... 4 Päästöt vesistöön... 5 Pöly, melu ja liikenne... 6 Varastointi ja jätteet... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 8 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 9 Tuotantoalueen nykytila... 9 Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Korvaukset HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt ilmaan ja melu Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten tarkistaminen VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

3 3 HAKEMUS Turveruukki Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Lalva-aavan 125,2 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon. Lalva-aapa sijaitsee Simon kunnan keskustasta noin 30 km pohjoiskoilliseen Simojokeen laskevan Simoskanojan valuma-alueella maantie 923:n itäpuolella noin kilometrin päässä Keminmaan kunnan rajasta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Hankkeella ei ole aikaisempaa lupaa. Hakija on vuokrannut alueen Metsähallitukselta. Vuokrasopimus voimassa vuoteen Lalva-aapa kuuluu ympäristöministeriön vahvistamaan Länsi-Lapin seutukaava-alueeseen. Seutukaavan mukaan Lalva-aapa on Arpee-Aapurin maa- ja metsätalousalueella (MT 5061). Se on varattu ensisijaisesti puuntuotantoon. Tehdyn Natura-arvioinnin tarveharkinnan mukaan hanke ei merkittävästi heikennä niitä Martimoaapa Lumiaapa Penikat sekä Simojoen Natura-alueiden luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura verkostoon. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hankkeen tarkoituksena on kuntoonpanna Lalva-aavasta 125,2 ha:n suuruinen suoalue turvetuotantoa varten ja aloittaa alueella tuotanto. Suunniteltu tuotantoalue on pääosin metsäojitettu. Alueella ei ole tehty turvetuotantoon liittyviä kuntoonpanotöitä. Hakemuksen mukaan kuntoonpano on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen jälkeen. Hakemussuunnitelmassa esitetyn alustavan aikataulun mukaan puusto poistetaan, alue ojitetaan ja vesienkäsittelyrakenteet tehdään talvella Pintamaa poistetaan ja sarat muotoillaan vuoden 2009 kesällä ja syksyllä. Kunnostustuotanto on suunniteltu aloitettavaksi kesällä 2010 ja tuotanto kesällä Tuotantolohkoja on 11. Auma-alueita on kolme ja niiden yhteispinta-ala on 3,2 ha. Tuotantoalueen lisäksi valuma-alueella on 24 ha auma-, reuna- ja turvetiealueita. Tukikohta on tuotantoalueella aumalle 3 rakennettavan tien varressa. Sen pinta-ala on 0,7 ha. Alueelle ei rakenneta kiinteitä rakennuksia, vesijohtoa eikä sähköliittymää. Tukikohta-alue raivataan ja sorastetaan.

4 4 Hyödynnettävän turvekerroksen vahvuus on keskimäärin 1,7 metriä, ja laskennallinen turvemäärä on noin MWh. Keskimääräinen vuosituotanto on noin MWh jyrsinpolttoturvetta, joka toimitetaan ensisijaisesti Kemin ja Tornion alueiden energiaturveasiakkaille. Turve tuotetaan Haku-menetelmällä. Normaali tuotantoaika on touko-syyskuu ja tuotantopäiviä on keskimäärin kesässä. Turve kuljetetaan täysperävaunuyhdistelmillä ja se on mahdollista ympäri vuoden pahimpia kelirikkoaikoja lukuunottamatta. Vuotuinen toimitusmäärä on noin m 3 ja kuormien määrä 5 15 vuorokaudessa. Tuotannon arvioidaan alkavan vuonna 2011 ja päättyvän vuoteen 2040 mennessä. Lupakaudella ei alueita jää pois tuotannosta. Hakemussuunnitelmassa on esitys alueen jälkikäytöstä. Suorat työllisyysvaikutukset suon kunnostus, tuotanto, toimitukset ja tuotantokalustoinvestoinnit huomioon ottaen ovat noin 4 5 henkilötyövuotta. Hakemusasiakirjoissa on päivitetty turvetuotannon ympäristöohje sekä jätteiden määrää, keruuta, kuljetusta ja hyödyntämistä koskeva ohjeistus. Vesien käsittely Vesistökuormitusta vähennetään kaivamalla sarka-, kokooja- ja reunaojat loivilla, maksimissaan 1,5 promillen pituuskaltevuuksilla. Kaikkien sarkaojien alapäihin kaivetaan lietesyvennykset ja asennetaan päisteputket lietteenpidättimineen, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet erottaviin eristysojiin rakennetaan kuusi lietesyvennystä. Suon tuotantoaikaiset vedet on suunniteltu johdettavaksi painovoimaisesti kolmen laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentälle. Pintavalutuskenttä on noin 7,0 ha, mikä on 4,7 % kentän kokonaisvaluma-alueesta. Pintavalutuskentän koko ylittää suunnitteluohjeiston vähimmäisvaatimuksen, joka on 3,8 % kentän valuma-alueesta. Pintavalutuskentältä vedet laskevat keräilyojiin ja mittapadon, laskuojan ja Simoskanojan kautta Simojokeen. Pintavalutuskentän valuma-alue on noin 149 ha, josta on tuotantoaluetta noin 125 ha sekä auma-, reuna- ja turvetiealuetta noin 24 ha. Altaiden ja pintavalutuskentän mitoitus on Turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston (1996) mukainen. Suunniteltu pintavalutuskenttäalue on aikanaan kopo-ojitettu ja kentällä on lisäksi vanha metsäoja. Ojajyrsimellä tehdyt, pintaleveydeltään kaivettuja metsäojia selvästi kapeammat kopo-ojat ovat monin paikoin painuneet tai kasvittuneet lähes umpeen. Kentän vallitsevia luontotyyppejä ovat erilaiset rämemuuttumat. Kentällä kasvaa harvahkoa männikköä. Pintavalutuskentän turvelajista ei ole tutkimustietoa, GTK:n tutkimusten mukaan Lalva-aavan alueen turpeet ovat yleensä saravaltaisia, yleisin turvelaji on rahkasaraturve. Kentän keskimääräinen turvevahvuus on noin 1,4 m. Suunnitellun pintavalutuskentän kaikki kopo-ojat on tukittu vanerilevyillä alapäistään ja kentän poikki kulkevaan metsäojaan on rakennettu kaksi turvepatoa kesällä Ojatukoksia lisätään ja parannetaan ympäristöluvan saatua lainvoiman. Laskeutusaltaat puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa, kun altaan lietetila on täynnä lietettä. Sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan lietteestä aina tarpeen mukaan tuotantokauden aikana. Turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistamista kemikaloinnilla on tutkittu AQUA PEAT 95 -projektissa. Menetelmää suositellaan harkittavaksi ensisijaisesti alueil-

5 5 le, joilla puhdistetun veden laadulle asetetaan erityisen suuria vaatimuksia sekä tuotantoalaltaan yli 200 ha:n tai muilta ominaisuuksiltaan merkittäville turvetuotantoalueille. Kemiallinen vesienkäsittely ei ole kustannussyistä johtuen vaihtoehto hakemussuunnitelmassa esitetylle. Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden kannalta on keskeisintä rakenteiden kunnon jatkuva seuraaminen, kunnossapito ja rikkoontuneiden rakenteiden välitön korjaaminen. Vesienkäsittelyrakenteiden kunnon valvonnasta ja huollosta vastaa työmaan kokonaisurakoitsija. Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta valvoo myös Turveruukki Oy:n tuotantohenkilöstö. Päästöt vesistöön Seuraavassa on tarkasteltu Lalva-aavan vesistökuormitusta erilaisissa virtaamatilanteissa kesäaikana ja eri vuodenaikoina. Kuormitusarviot on tehty suon kuntoonpano- ja tuotantovaiheille. Arviot on tehty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten soiden vuosien keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella. Kesän alivalumakauden kuormitusarvioissa on otettu huomioon pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräiset alivalumakauden kuormitusvähenemät. Kuormitusarviossa käytettyihin ominaiskuormituksiin sisältyy virhelähteitä sekä tarkkailusoiden keskinäisen erilaisuuden että sääolosuhteiden vuosittaisten vaihteluiden takia. Käytetty aineisto kuitenkin perustuu pääosin laajaan ja pitkäjänteiseen tarkkailuun, joten sitä voidaan pitää verrattain luotettavana. Arvion perusteena on käytetty Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen aineistoja, jotka ovat selvästi Lapin ympäristökeskuksen alueen tarkkailuaineistoja laajempia. Arvio Lalva-aavan kuntoonpanovaiheen vesistökuormituksesta eri vuodenaikoina ja vuodessa on esitetty seuraavassa taulukossa. Brutto Netto Kuntoonpanovaiheen Ala KiintoaineCOD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N kuormitus ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Talvi ,10 5,7 4 0,10 5,6 Kevät ,17 5,0 2 0,06 3,1 Kesä ,07 1,3 4 0,05 0,8 Syksy ,04 1,2 1 0,02 0,7 Vuosi kg/v Vuositasolla Lalva-aavan vesistökuormituksen (netto) arvioidaan olevan kunnostusvaiheen aikana noin kg kiintoainetta, 24 kg fosforia ja kg typpeä. Vuorokausikuormitukset ovat suurimmat keväällä tai talvella. Talviaikaisen laskenta-aineiston pienuus lisää vuosikuormitusarvion epävarmuutta. Seuraavassa taulukossa on arvio Lalva-aavan kuormituksesta kesän erilaisissa virtaamatilanteissa koko suon ollessa tuotantovaiheessa. Tuotantovaiheen kuormitus Ala Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Kesän keskiarvo (brutto) ,04 1,0 Kesän keskiarvo (netto) 3 0,02 0,6 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) ,19 6,9 Kesän alivaluma (2 vko, brutto) ,02 0,3

6 Lalva-aavan bruttokuormitukseksi vuorokaudessa keskimääräisessä virtaamatilanteessa arvioidaan noin 5 kg kiintoainetta, 30 kg COD Mn, 0,04 kg fosforia ja 1 kg typpeä. Ylivalumatilanteessa kuten kesän rankkasateiden jälkeen kuormitus voi olla selvästi keskimääräistä suurempaa, kun se alivalumakaudella jää keskimääräistä pienemmäksi. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio Lalva-aavan tuotantovaiheen kuormituksesta eri vuodenaikoina sekä vuositasolla. Brutto Netto Tuotantovaiheen Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N kuormitus ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Talvi ,03 1,1 1 0,02 0,6 Kevät ,17 5,3 17 0,03 2,1 Kesä ,04 1,0 3 0,02 0,6 Syksy ,06 2,2 3 0,03 1,4 Vuosi kg/v Arvion mukaan vuosikuormitus jakautuu melko tasaisesti eri vuodenajoille, mutta vuorokausikuormitukset ovat selvästi suurimmat keväällä, koska vuodenaika on pituudeltaan lyhin. Vuositason nettokuormituksen arvioidaan olevan noin kg kiintoainetta, 9 kg fosforia ja 290 kg typpeä. Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kuiville kesäjaksoille. Pölynmuodostumiseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuus, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Tuotannon eri työvaiheissa pölynmuodostuminen ja leviäminen ympäristöön on erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasista on suurin osa yli 10 µm:n kokoisia suuria hiukkasia. Pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) on annettu 24 tunnin raja-arvoksi hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudelle ulkoilmassa 50 µg/m 3. Laskeumamittauksia on tehty turvetuotantoalueiden läheisyydessä jo pitkään. Vuosina tehtyjen mittausten mukaan turvepölylaskeumat alenevat voimakkaasti tuotantokentän ulkopuolella. Pölyisimpinä aikoina turvepöly voi aiheuttaa vanhan viihtyvyyshaittarajan (10 g/m 2 /kk) ylittäviä laskeumia vielä noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Haitan esiintyminen yli 100 m:n päässä riippuu taustalaskeuman määrästä. Noin 300 m:iin asti turvepöly voi yksin muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Yli kilometrin päässä turvepöly ei tutkimuksen mukaan juurikaan lisää laskeumaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) aikana ja erityisesti, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) vaikutusalue saat-

7 7 taa olla suurempi. Pöly kulkeutuu vallitsevan tuulen mukaan, jolloin haitta ei kohdistu jatkuvasti samaan suuntaan. Lalva-aavan ympäristö on pääosin metsää, mikä vähentää pölyn leviämistä ympäristöön. Turvepöly voi aiheuttaa kasvillisuuden, kuten luonnonmarjojen likaantumista tuotantokentän välittömässä läheisyydessä. Haitta on kuitenkin väliaikainen, sillä pöly huuhtoutuu helposti pois eikä aiheuta esim. haittaa marjojen käytölle. Lalva-aavan lähiympäristössä ei ole asutusta. Lähin rakennettu kiinteistö sijaitsee noin 4 km:n päässä suon luoteispuolella. Suon lähiympäristössä ei sijaitse järviä tai lampia. Turvetuotannon ei arvioida aiheuttavan pölyhaittaa alueen asutukselle tai vesistöille. Melu Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa. Melua esiintyy keskimäärin vuorokauden aikana touko syyskuussa. Toimitusaikoina melu on raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden ääniä. Tämä vastaa liikennemelua. Turpeen tuotantoaikana melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmaksi kuin maan pintaa pitkin. Nykyisin turvetuotannon lupamenettelyssä sovelletaan terveydensuojelulain (763/1994) nojalla annettuja 55 db:n (klo ) ja 50 db (klo ) ulkoäänitasoja. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ole mallitarkasteluissa tai kontrollimittauksissa ylittyneet tuotantokentän ulkopuolella. Meluisimpien työvaiheiden (kuntoonpanotoimet, palaturpeen keräys) päiväaikainen ohjearvo 55 db voi ylittyä m:n etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 db 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä turvetuotantosuolla tehdyissä tutkimuksissa noin metrin etäisyydellä melulähteestä noin 50 db. Mittausaikana vallinnut suurin melutaso oli 20 metrin etäisyydellä melulähteestä db. Eri tuotantovaiheissa melutaso on koneiden lähellä dba. Myös äänenpainetasot eri taajuuksilla vaihtelevat, millä on vaikutusta äänen kulkeutumiseen. Kaikista laajimman meluvyöhykkeen aiheuttaa syklonilla varustettu imuvaunu (JIK-35), jonka aiheuttama 55 db:n meluvyöhyke voi ulottua noin kilometrin etäisyydelle lähteestä. Lalva-aavan meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen. Suon ympäristössä ei ole asutusta, johon turvetuotannon melulla voisi olla vaikutusta. Liikenne Tie Lalva-aavalle maantieltä 923 alkaa Lolju-Riekkosuon metsäautotien risteyksestä, joka sijaitsee noin 900 m Keminmaan ja Simon kuntien rajalta etelään. Lolju-Riekkosuon metsäautotietä ajetaan noin 3,3 km, josta lähtee rakennettava Lalva-aavan työmaatie vasemmalle. Työmaatie johtaa työmaatukikohtaan ja auma-alueille. Työmaatielle asennetaan lukittava puomi. Työmaatietä pidetään auki lumesta vain turvetoimitusten ajan. Tuotantoaikana liikenne on pääasiassa urakoitsijoiden henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä traktoriliikennettä. Turpeen toimitus Lalva-aavalta on mahdollista ympäri vuoden pahimpia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Turpeen toimituksen vuotuinen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan toimitusohjelman mukaisesti. Työmaalla tuotettu jyrsinturve toimitetaan ensisijaisesti Kemi-Tornio alueen turveasiakkaille. Vuotuinen toimitusmäärä on noin m 3 ja täysperävaunukuormien määrä on arviolta 5 15 kuormaa/vrk. Talviaikana turvekuljetuksista aiheutuu liikenteen melua kuljetusreittien varrella. Ennen seututietä turve kuljetetaan metsäautotietä, jonka varrella asutus on vähäistä. Kuljetusten aiheuttama melun lisäys jää kantatiellä pieneksi. Tuotantoalueen teiden lisäksi myös muualla kuljetusreitin varrella turvekuljetuksista aiheutuu liikennemelua. Turpeen kuljetuksesta ei aiheudu erityistä haittaa, koska liikennöintireitin varren asutus on vähäistä.

8 Varastointi ja jätteet 8 Vuotuiselle jyrsinturvetuotannon tavoitemäärälle laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin litraa. Polttoaineen määrä voi vaihdella vuosittain merkittävästi tuotantoolosuhteista johtuen. Runsassateisena kesänä polttoaineen käyttö on selvästi vähäisempää. Työmaalla käytettävät polttoainesäiliöt sijoitetaan tiiviille ja kantavalle alustalle niin, ettei vuodon sattuessa polttoainetta pääse maaperään tai vesistöön. Turvetyömaalla varastoitavien traktori- ja aumauskaluston sekä työkoneiden voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 litraa. Ne varastoidaan myyntipakkauksissa työmaatukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa. Tuotettavan turpeen varastointiin rakennetaan kolme auma-aluetta, joihin turve aumataan kartio- tai jonomuotoiseen tiivistettyyn aumaan. Auma-alueet sijaitsevat lähes ympärivuotisen liikenteen mahdollistavan tiestön varressa. Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta. Puupolttoaineiden kokonaismäärä on alle t/v. Mahdolliset puupolttoaineet varastoidaan lyhytaikaisesti auma-alueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan yleensä turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Metsäpolttoaine-erien haketus kestää kerrallaan 1 3 vuorokautta ja hake toimitetaan asiakkaalle yleensä suoraan haketuksen jälkeen ilman hakkeen varastointia. Hakettamisen aiheuttama pöly ja melu ovat verrattavissa normaaliin metsänhakkuu- ja - korjuutoimintaan. Puupolttoaineen vähäisestä varastoinnista tai haketuksesta ei aiheudu pöly- eikä meluhaittaa ympäristölle. Puupolttoaineiden varastointi ja toimittaminen turpeen kanssa energiatuotantoon vähentää kuormitusta ja kuljetuksesta sekä poltosta aiheutuvia päästöjä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Pintamaat, ojien kaivun mineraalimaat ja laskeutusaltaiden lietteet sekä kivet käytetään maa- ja vesirakennusmateriaalina. Suolta kertyvät kannot ja liekopuut kootaan erillisille kantovarastoalueille, jotka sijaitsevat auma-alueiden yhteydessä. Määrän ollessa haketusyksikölle riittävä liekopuut ja kannot haketetaan ja toimitetaan turpeen seospolttoaineena asiakkaille. Lalva-aavan turvetuotantotyömaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma. Jätteet ovat pääasiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä lukuun ottamatta vähäisiä. Jätteiden keräämistä varten työmaalle sijoitetaan erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat astiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään Simon kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Lalva-aavan turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Ongelmajätteet kerätään työmaalla erikseen osoitettuun paikkaan jätelajeittain niin, etteivät ne sekoitu keskenään eivätkä muiden jätteiden kanssa. Ongelmajätteiden keruu ja varastointi järjestetään niin, ettei niitä pääse maaperään tai vesistöön jätteenkäsittelyn missään vaiheessa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Koko tuotantoalueen vedet johdetaan ympärivuotisesti kolmen laskeutusaltaan kautta painovoimaisesti pintavalutuskentälle ja sieltä Simoskanojaa Simojokeen. Lalva-aavan vesienkäsittelyratkaisut on toteutettu eri tutkimusten perusteella laadittujen suunnittelu-, rakennus- ja kunnossapito-ohjeiden mukaisesti. Alueen vesienkäsittelyssä toteutetaan BAT-tekniikkaa. Vesiensuojelurakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa hakija noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP).

9 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön 9 Tuotantoalueen nykytila Suunniteltu tuotantoalue ja sen ympäristö on pääosin metsäojitettu. Alueella ei ole tehty turvetuotantoon liittyviä kuntoonpanotöitä. Lalva-aavan alueella on tehty kasvillisuus- ja linnustoselvitykset vuonna Kasvillisuusselvityksen mukaan alueella ei esiinny luonnontilaisia metsä- tai luonnonsuojelulain tarkoittamia elinympäristöjä. Alueelta ei löytynyt uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. Suon linnusto on tavanomaista Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Lapin muuttuneiden nevasoiden lajistoa. Selvitysalueelta ei tavattu luonnonsuojelulain 46 ja 47 :n mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja. Turvetuotantoon suunnitellun alueen läntinen lohko on eteläosistaan paikoin luhtaista oligo-mesotrofista suursaranevaa, ruopparimpinevaa ja lyhytkorsinevaa, joissa rimpi- ja välipintoja halkovat vaivaiskoivuiset ja pajukkoiset mätäsjänteet. Avosuo-osan keski- ja pohjoisosat ovat enimmillään keskiravinteisia jouhisaraisia suursaranevoja ja paikoin kalvakkanevoja. Lohkon pohjoisosat ovat pääosin ojitettuja, puustoisia muuttumia. Selvitysalueen itäisen lohkon eteläosat ovat reunastaan kopo-ojitettuja rämeitä ja muuttumia. Alue on ojitusten seurauksena laajalti kuivahtanutta oligo-mesotrofista lyhytkorsinevaa. Lohkon pohjoisosat ovat 2 4 m:n pituisia mäntyjä kasvavaa rämettä ja muuttumaa sekä paikoin kuivahtanutta ruopparimpinevaa. Pintavalutuskentäksi suunniteltu alue on kopo-ojitettua ja alueen kuivuminen näkyy rahkoittumisen lisäksi vaivaiskoivun runsastumisena, kangassammalien yleistymisenä ja runsaahkona puustona. Lalva-aavan pesimälinnuston lajisto ja parimäärät selvitettiin suoritetussa laskennassa. Laskenta tehtiin Lalva-aavan pohjoisen runko-osan koko tutkimusalueen ja sen reunaosat kattaneena linjalaskentana. Alueen eteläosassa sijaitsevan suunnitellun pintavalutuskentän linnustoa selvitettiin kartoituslaskennalla. Pesimälinnusto on varsin tavanomaista Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Lapin osin muuttuneiden nevasoiden lajistoa. Parimäärät ovat alueellisesti tyypillisiä eivätkä kohoa tavanomaista korkeammiksi. Varsinaisia suolintuja inventointialueilla tavattiin 3 lajia. Suojelullisesti merkittävimpiä ovat EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainitut liro, suopöllö ja palokärki. Liro sekä leppälintu kuuluvat Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin (EVA). Lalva-aavan inventointialueella havaittiin yksi Suomen kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji, joka kuuluu luokkaan silmälläpidettävät (NT). Selvitysalueella ei tavattu luonnonsuojelulain (46 ja 47 ) mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja. Lalva-aavan ja sen lähialueen linnustollinen arvo on tulosten perusteella kokonaisuudessaan sekä lajistollisesti että parimääräisesti maakunnallisesti tavanomainen. Alueella tavattiin kolme EU:n lintudirektiiviin liitteessä I mainittua lintulajia, kaksi Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin kuuluvaa lajeja sekä yksi silmälläpidettävä lintulaji. Luonnonsuojelulain (46 ja 47 ) mukaisia uhanalaisia tai suojeltavia lintulajeja ei kuitenkaan tavattu. Lalva-aavan lähiympäristössä ei ole suojelualueita tai kalataloudellisesti tai luonnonsuojelullisesti arvokkaita pienvesiä, joihin tuotantotoiminnalla voisi olla vaikutusta. Suon kunnostaminen turvetuotantoon aiheuttaa paikallisia muutoksia suon kasvillisuuteen ja maisemaan. Lähiympäristössä ei sijaitse pienvesiä. Suon koillispuolella noin 1,7 km:n etäisyydellä sijaitsee Alimmainen Mustankummunlampi.

10 Asutus ja maankäyttö 10 Lalva-aavan ympäristössä ei ole asutusta, peltoja tai lampia ja järviä. Tuotantoalueen ympäristö on ojitettua suota ja metsää. Karttatarkastelun perusteella lähin rakennettu kiinteistö sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä suon luoteispuolella. Asutus ja pellot ovat keskittyneet Simojokivarteen. Lalva-aavan luoteispuolella noin 1,6 km:n etäisyydellä sijaitsee Loljunaavan ja koillispuolella noin 5 km:n etäisyydellä Siivilänniemenaavan turvetuotantoalueet. Lalva-aavan tuotantoalue on Isosydänmaan paliskunnan poronhoitoaluetta. Lalva-aava sijaitsee etäällä asutuksesta tai yleisistä teistä ja sen toiminnasta ei aiheudu pöly- tai meluhaittaa. Lähiympäristössä ei ole tiedossa turvetuotannon ja tieliikenteen lisäksi muita pölyämistä tai melua aiheuttavia toimintoja. Turvekuljetukset tapahtuvat päällystämätöntä tietä pitkin seututielle nro 923. Teiden liikenne ja varren asutus ovat vähäistä, joten pöly- ja meluhaittaa ei arvioida esiintyvän. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Simojoen vesistö on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulailla ja Simojoki kuuluu Natura ohjelmaan. Lähin Natura suojeluohjelmaan kuuluva alue sijaitsee noin 2,2 km:n etäisyydellä tuotantoalueen eteläpuolella, Martimonaapa- Lumiaapa-Penikat (FI ). Suunnitellulta pintavalutuskentältä on matkaa tälle Natura-alueelle noin 700 m. Lalva-aavan vesiä ei johdeta Natura-alueelle tai sen kautta. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Lalva-aavan lähin pohjavesialue sijaitsee noin 4,5 km:n etäisyydellä suon itäpuolella. Huhtalammen ( ) pohjavesialue kuuluu luokaan III (muu pohjavesialue). Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen. Vesistö Vesistö ja virtaamat Matkaa tuotantoalueelta Simojokeen on Simoskanojaa pitkin noin 11 km. Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Simojoen alaosan alueen (64.01) Simoskanojan valuma-alueella (64.016). Simojoen vesistöalueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 5,7 %. Simoskanojan valuma-alueen pinta-ala on 85 km 2 ja järvisyys 0,3 %. Simojoen valuma-alueen pinta-ala on Simoskanojan laskukohdalla noin km 2. Virtaamat Simoskanojan suulla (F = 85 km 2 ) sekä Simojoessa Simoskanojan liittymän kohdalla (F = km 2 ) on laskettu Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän avulla. Vuosien virtaamat ovat seuraavat: Simoskanoja Simojoki m 3 /s m 3 /s koko vuosi MQ 1,2 39,3 joulu-maaliskuu MQ 0,24 15,2 kesä-syyskuu MQ 0,70 57,5 MNQ 0,17 13,1 MHQ 2,7 332

11 11 Vedenlaatu ja vaikutus vesistön tilaan Vuonna 2006 Simojoen vesistöalueella oli 13 turvetuotantoaluetta. Tuotantopinta-ala oli ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli 62 ha, tuotantoa varten kunntoonpantavana oli 105 ha ja valmistelematonta oli 8 ha. Turveruukki Oy on aloittanut Torosuon turvetuotantoalueen kuntoonpanotyöt vuonna Simoskanojan valuma-alue on valtaosin metsäojitettua suota ja metsää. Alueelta tuleva kuormitus on pääasiassa peräisin metsätaloudesta. Simoskanojan vedenlaatua on tarkkailtu ennakkoon neljä kertaa vuosina Simoskanojan vesi on ollut melko tummaa ja humuspitoista. Fosforipitoisuuden vaihtelu oli melko pientä ja pitoisuudet olivat vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvää/tyydyttävää tasoa. Typpipitoisuuden vaihtelu oli suurta. Toukokuussa 2006 typpeä oli vedessä vähän, mutta lokakuussa 2006 ja syyskuussa 2007 typpipitoisuus oli suurehko. Lokakuussa 2006 typpi oli suurelta osin epäorgaanisessa muodossa. Vesi oli lievästi sameaa ja kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia tai melko alhaisia. Vedenlaatu oli toukokuussa 2006 pääasiassa parempi kuin muilla havaintokerroilla. Simoskanojan alaosan veden happitilanne on ollut keskimäärin hyvä. Simojoen tavoin vesi on ollut humuspitoista. Ravinnepitoisuudet ovat olleet Simojokea suurempia. Vesi on ollut keskimäärin sameahkoa ja kiintoainepitoisuudet hieman koholla. Erittäin korkea rautapitoisuus havaittiin syyskuussa 2002, jolloin myös pääosa muista ainepitoisuuksista oli korkeimmillaan. Simojoen havaintopisteet sijaitsevat Sankakosken kohdalla (Simojoki 39), Simoskanojan suun kohdalla (Simojoki 38) ja Simojoen aseman kohdalla (Simojoki 13500). Simojoen aseman havaintopiste sijaitsee Simoskanojan suulta noin 26 km alavirtaan ja Sankakosken havaintopiste noin 9 km ylävirtaan. Simojoen veden happitilanne on vaihdellut välttävästä hyvään, ollen keskimäärin hyvä. Veden ph on ollut keskimäärin hieman happaman puolella. Sähkönjohtavuusarvot ovat olleet keskimäärin melko matalia. Vesi on ollut humuspitoista värilukujen ja COD Mn - pitoisuuksien perusteella, joskaan arvoja ei voida pitää erityisen suurina. Ravinne- ja rautapitoisuudet ovat olleet ajoittain koholla. Kesän keskimääräisten ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Simojoki on ollut lievästi rehevä. Vesi on ollut keskimäärin lievästi sameaa ja kiintoainepitoisuudet melko pieniä. Simojoen havaintopisteiden välisessä vedenlaadussa ei ole ollut suurta vaihtelua. Alaniemen havaintopisteellä on havaittavissa kemiallisen hapenkulutuksen ja typen lievää nousua vuodesta 1996 vuoteen Kiintoainepitoisuuksissa on myös havaittavissa lievää nousua, mutta pitoisuusvaihtelut ovat olleet melko pieniä. Fosforin osalta ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Simojoen aseman havaintopisteellä ei ole edellä mainittujen muuttujien osalta tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien aikana. Ympäristöviranomaisten tekemän vuosien vedenlaatutietoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Simojoki kuulu luokkaan hyvä. Turvetuotannon keskeiset kuormitteet ovat kiintoaine, ravinteet ja humus. Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymistä, veden tummumista, happipitoisuuden heikentymistä, vesistön rehevöitymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja biomassamuutoksina, jotka ovat mm. arvokalastolle epäedullisia. Turvetuotannon kuormitus ja vesistövaikutukset ovat voimakkaasti riippuvaisia valuntatilanteesta.

12 12 Lalva-aavan turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Simoskanojan suulla (F = 85 km 2 ) sekä Simojoessa Simoskanojan liittymän kohdalla (F = km 2 ). Kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset laskettiin brutto- ja nettokuormituksesta kesän ja talven keskimääräisessä virtaamatilanteessa sekä kesän bruttokuormituksesta ali- ja ylivirtaamakaudella. Kuormituksena vaikutusarviossa on käytetty edellä kohdassa "päästöt vesistöön" esitettyä kuormitusarviota. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Simoskanojan virtaama on talvella pieni, mistä johtuen laimentumisolosuhteet ovat heikot. Erityisesti kuntoonpanovaiheessa talvella pitoisuuslisäykset ovat selvät. Tuotantovaiheen arvioitu kuormitus on huomattavasti pienempi ja typpeä lukuun ottamatta pitoisuuslisäyksiä voidaan pitää varsin pieninä. Kesällä pitoisuuslisäykset ovat talvea pienemmät paremmista laimentumisolosuhteista ja kuntoonpanovaiheessa pienemmästä kuormituksesta johtuen. Kesälläkin vedenlaatumuutokset voivat kuitenkin olla havaittavissa erityisesti yli- ja alivalumatilanteessa. Vaikutusarvion mukaan Lalva-aavan vaikutukset Simojoessa ovat erittäin vähäisiä sekä kuntoonpano- että tuotantovaiheessa. Turvetuotantoalueen kuormitus laimenee Simojoen suureen vesimäärään ja kuormituksella ei ole käytännön merkitystä Simojoen veden tummuuteen ja rehevyyteen tai pohjan liettymiseen. Kalasto ja kalastus Tiedot kalastosta ja kalastuksesta on saatu Simojoen kalastusalueen ja Alaniemen osakaskunnan edustajien haastattelusta. Simoskanoja on tummavetinen oja, jonka vedenlaatua ovat heikentäneet metsäojitukset. Simoskanojalla ei arvioida olevan nykyisin merkittävää kalastollista tai kalastuksellista arvoa. Kalasto on kevätkutuisia lajeja, haukia, ahvenia ja särkiä. Ojalla harjoitetaan pienimuotoista hauen ja ahvenen vapakalastusta. Simojoki on kalastollisesti ja kalastuksellisesti arvokas joki, jossa muun muassa lohi lisääntyy luontaisesti. Merkittäviä lohen lisääntymisalueita on myös Simoskanojan liittymästä alavirtaan oleva jokialue, joka on myös yksi merkittävimmistä Simojoen virkistyskalastusalueista. Vesistövaikutusarvion mukaan Lalva-aavan kuormitus vaikuttaa erityisesti talvella Simoskanojan vedenlaatuun, mutta Simojoessa vaikutuksia ei ole havaittavissa. Simoskanojan lisääntyvä kalasto koostuu vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista, joiden kantoihin hankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Lalva-aavan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida Simoskanojalla juuri eritellä samantyyppisestä metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta. Simojoen kalastukseen Lalva-aavan kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden kalatalousvaikutukset ovat usein vähäisiä, mutta suurehkot yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan voi ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Lalva-aavan sijainti ja Simoskanojan kalasto- ja kalastusarvo huomioiden tuotantoalueen kuormituksen haittavaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja ne eivät ylitä kompensaatiotoimia edellyttävää vaikutustasoa. Suon sijainnista johtuen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta Simojoen kalakantoihin.

13 Ympäristöriskit 13 Turvetuotannon keskeisimmät riskit liittyvät paloturvallisuuteen. Turvetuotantoalue on pelastustoimilain (561/1999) 31 :n tarkoittama kohde, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat palo- tai henkilöturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran. Sisäasiainministeriö on antanut uuden ohjeen turvetuotanto-alueen paloturvallisuudesta. Ohjeessa on määräykset mm. toiminnan aloittamisen ilmoitusvelvollisuudesta, turvetuotantoalueen yleisjärjestelyistä, palotarkastusten suorituksesta, turvetuotantoalueen turvallisuussuunnitelman laadinnasta, tuotantohenkilöstön koulutuksesta sekä vaadittavasta sammutuskalustosta. Turvetuotantotoimintaan liittyviä muita riskejä ovat kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Yksityiskohtaiset ohjeet erilaisiin tuotantoalueen häiriö- ja ympäristövahinkotilanteisiin on esitetty hakemuksessa. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin, kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Lalva-aavan turvetuotantoalueelle tullaan ennen varsinaisen tuotannon aloittamista laatimaan sisäasianministeriön ohjeiden mukainen pelastussuunnitelma. Turveruukki Oy:llä on voimassaoleva ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttö-, päästö ja vaikutustarkkailu toteutetaan hakemuksen liitteenä 9 olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Päästötarkkailu sisältää kuntoonpano- ja tuotantovaiheen tarkkailun sekä vaikutustarkkailu Simoskanojan ennakkotarkkailun sekä kuntoonpano- ja tuotantovaiheen tarkkailun. Lalva-aavan kuntoonpanosta ja tuotannosta ei aiheudu sellaisia pöly- ja meluvaikutuksia, että niiden tarkkailu olisi tarpeellista. Korvaukset Hakijan mukaan Lalva-aavan aiheuttamasta kuormituksesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa.

14 HAKEMUKSEN KÄSITTELY 14 Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty virtaamansäätöpatosuunnitelmalla ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Simon kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta sekä Simon kunnalta ja sen ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Lounais-Lapissa. Lausunnot 1) Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että hakemuksessa on selvitetty hyvin ympäristönsuojelulain edellyttämiä asioita eikä ympäristökeskuksen tiedossa ole muita hankkeen käsittelyyn liittyviä seikkoja, jotka tulisi saattaa ympäristölupaviraston tietoon. Esitetty vesienkäsittelytekniikka on nykyisin käytössä olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pintavalutuskentän toimivuuden kannalta oleellista on veden tasainen leviäminen koko kentälle. Pintavalutuskenttä tulee valmistaa huolella ennen veden johtamista sinne, koska jälkeenpäin sen korjaaminen toimivaksi on erittäin työlästä ja vaikeaa. Pintavalutuskentän vanhat ojat ja kopo-ojat on tukittava. Vanhat ojat aiheuttavat sen, että koko kenttää ei saatane tehokkaaseen käyttöön. Laskeutusaltaiden edessä olevan jakokaivon tulee jakaa vedet tasaisesti altaisiin. Maaperän routivuus tulee estää jakokaivon kohdalla ja jakokaivon hyvä toiminta tulee tarkistaa vuosittain. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tulee ohjata eristysojien kautta Simoskanojaan. Eristysojien ja kokoojaojien mitoituksessa on otettava huomioon, että kivennäismaa syöpyy helposti ojien alta aiheuttaen sortumia. Eristys- ja kokoojaojien kohdalla olevat vanhat ojat tulee huolella tukkia sortumien estämiseksi. Tarkkailuohjelma on nykyisen käytännön mukainen. Hankealueella ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä, jotka voisivat vaikuttaa luvan myöntämisen edellytyksiin. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee kaksi Natura verkostoon hyväksyttyä luontodirektiivin mukaista yhteisön tärkeänä pitämää SCI-aluetta: Simojoki (FI ) ja Martimoaapa-Lumiaapa-Penikat (FI ). Martimoaavan Natura -alue on myös ilmoitettu komissiolle lintudirektiivin mukaisena erityisenä suojelualueena (SPA-alue). Kaikessa Natura alueilla ja niiden läheisyydessä harjoitettavassa toiminnassa on huolehdittava siitä, ettei toimenpiteillä merkittävästi heikennetä alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä. Merkittävän heikentymisen todennäköisyys on aina selvitettävä ja tällaisen heikentymisen vaikutukset arvioitava asianmukaisella tavalla ennen luvan myöntämistä tai suunnitelman hyväksymistä.

15 15 Ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksen liitteenä olevassa selvityksessä on asianmukaisesti pyritty arvioimaan hankkeen vaikutuksia yksin ja yhdessä muiden hankkeiden kanssa Natura verkostoon kuuluvan alueen suojeluperusteisiin. Varsinaista luonnonsuojelulain 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua arviointi- ja lausuntomenettelyä ei ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan tarvita, koska hankkeen toteuttaminen ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-verkostoon kuuluvien alueiden niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi ne on hyväksytty Natura verkostoon. 2) Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että Lalva-aavan turvetuotantotoiminnan vaikutuksia Simoskanojan ja Simojoen kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava työvoimaja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu on mahdollista liittää alueen muihin vastaaviin tarkkailuihin. Vaikka Lalva-aavan turvetuotannon mitattavat vesistövaikutukset Simojoessa ovat laimenemisolosuhteista johtuen suhteellisen vähäisiä, lisää toiminta omalta osaltaan myös Simojoen kuormitusta. Veden erilainen kulkeutuminen suolla voi aiheuttaa valunnan ajallista vaihtelua sekä vaikuttaa valumaveden sisältämiin ainepitoisuuksiin. Turvetuotantoalueen kuntoonpano ja tuotanto voivat aiheuttaa haittaa kalastolle ja kalastukselle. Kalojen kutupaikkojen liettyminen, kiintoaine- ja rautapitoisuuden nouseminen sekä pohjaeläimistön muutokset Simoskanojassa sekä varsinkin Simojoessa voivat heikentää kalojen elinmahdollisuuksia. Kalastukselle turvetuotannon haitat voivat ilmetä virkistysarvon vähenemisenä ja kalanpyydysten limoittumisena. Simoskanoja on nykyisin merkityksetön arvokalojen lisääntymiselle johtuen alueen aikaisemmasta lähinnä metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta ja alaosan koskipaikkojen ruoppaamisesta. Simojoen alaosa on merkittävää virkistyskalastusaluetta ja lohien lisääntymisaluetta, jonne tuleva lisäkuormitus erilaisissa muodoissaan on aina uhka alueen arvolle. Erilaiset vesikäsittelytoimenpiteet Simojoen alaosan kuormituksen vähentämiseksi tulisi ottaa huomioon ja muun muassa Simoskanojan alaosan koskikynnyksien palauttaminen toisi vesistölle lisää pidätyskykyä. Täten on perusteltua määrätä hakijalle vähintään kalasto- ja kalastustarkkailuvelvoite. 3) Simon kunnan ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on esittänyt, että hakemusta käsiteltäisiin Latva-aavan eikä Lalvaaavan ympäristölupahakemuksena, joka erotetaan esimerkiksi järjestysnumerolla aiemmin luvan saaneen Latva-aavan ympäristöluvasta. Lalva-aapa on hakijan keksimä nimi, joka voi olla harhaanjohtava. Hakemuksen liitteessä on todettu, että merkittäviä lohen lisääntymisalueita on Simoskanojan liittymästä alavirtaan olevalla jokialueella, joka on myös yksi Simojoen merkittävimmistä virkistyskalastusalueista. Hakemuksessa toisaalla todetaan, että Simojoen virkistyskäyttö liittyy lähinnä veneilyyn ja uintiin ja Simojoella on melontareitti. Näiltä osin lautakunta korostaa erityisesti Simojoen virkistyskalastuksen merkitystä. Turvetuotantotyömaan jätehuoltosuunnitelma tulee tarkistaa sekä korjata siinä olevat virheelliset tiedot. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset on puhdistettava vähintään kerran vuodessa ja kokoojaojat aina tarvittaessa.

16 16 Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan Lalva-aavan ympäristölupapäätöksellä ei ole kiire, koska nykyiset turvetuotantoalueet ovat vain osittaisessa käytössä, joten olisi tarpeellista odottaa Tainivaaranaavan turvetuotantoalueen ympäristövaikutusten arviointiselvitystä (YVA). Siitä olisi käytävä ilmi, kuinka paljon turvetuotantoon liittyviä hankkeita voisi olla enimmillään käynnissä ja kuinka paljon niistä voisi tulla enimmillään kuormitusta Simojokeen, jotta veden laadun paraneminen ei pysähtyisi. 4) Simon kunta Simon kunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista hakemukseen. Muistutukset ja mielipiteet 5) Alaniemen kalastuskunta Simojoen vedenlaatu on jo nykyisellään erittäin humuspitoinen ja huono verrattuna muihin Perämerenkaaren alueelle laskeviin jokiin. Kaikki uusi kuormitus, vaikka vähäinenkin, vain huonontaa vedenlaatua. Hankkeen kalastovaikutukset on tutkittu varsin köykäisesti. On otettava huomioon se tosiasia, että vedet johdetaan Simoskanojaan, joka laskee Simojoen tärkeimpien lohen ja harjuksen kutualueiden ylävirran puolelle. Varsinkin harjuksen kudulle on lisääntyvällä humuksen määrällä haitalliset vaikutukset. Nykyisellään Simoskanojan virtaama on varsin vähäinen, ja ojassa kulkeutuva humus/kiintoaine jää ojan suvantopaikkoihin. Jo vähäinen virtaaman lisäys on erittäin haitallinen heti ojan suussa sijaitseville Alatalonkarin ja Harrikosken poikastuotantoalueille. Vesialueen omistajana kalastuskunta toivoo Naturan vaikutuksesta joen vedenlaadun paranevan, mutta lisääntyvän suo-ojituksen takia tilanne näyttää huonontuvan vuosi vuodelta. Kalastuskunta vaatii euron vuotuista korvausta hankkeen joelle aiheuttavien lisähaittojen vuoksi. 6) Simojoen kalastusalue Lalva-aavan suunnitellulta turvetuotantoalueelta on tarkoitus johtaa vedet Simoskanojaa pitkin Alaniemen kylän kohdalla Simojokeen. Simoskanojan kalasto- ja kalastusmerkitys on nykyisin varsin vähäinen, mutta Simoskanojan liittymästä alavirtaan olevat kosket ovat merkittäviä luonnonlohen lisääntymisalueita. Nämä kosket on muutama vuosi sitten kunnostettu EU-hankkeena. Huolimatta kehittyneistä vesienkäsittelymenetelmistä turvetuotanto aiheuttaa muun muassa orgaanisen kiintoaineen lisäkuormitusta myös Simojoen pääuomaan. Kutu- ja poikastuotantoalueiden liettymisen heikentävät vaikutukset lohikantoihin on osoitettu monissa tutkimuksissa. Simoskanojan liittymästä alavirtaan olevien koskien sedimentoituminen on saatava seurantaan erityisellä tarkkailulla. Tämä on erityisen perusteltua tuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa, jolloin orgaanisen kiintoaineen huuhtoutuminen on voimakkainta. Turvetuotannon vesistä ravinteita ja rautaa ei voida poistaa nykyaikaisillakaan vesienkäsittelymenetelmillä ilman kemiallista saostusta. Simojoen rehevöitymiskehityksen kannalta on oleellista, että kaikki keinot käytetään ravinnepäästöjen hillitsemiseksi. Näin on toimittu ravinnepäästöjen vähentämiseksi muun muassa noudattamalla haja-asetuksen jätevesiasetusta. Uusia turvetuotantoalueita ollaan perustamassa Simojoen vesistöalueelle, erityisesti lohen merkittävien lisääntymisalueiden läheisyyteen. Kasvavan turvetuotannon vesistövaikutukset näkyvät suoraan Simojoen pääuomassa ja uhkaavat osaltaan ainutlaatuisen lohipopulaation tulevaisuutta. Uusia turvetuotantoalueita avattaessa on kuormituksen vaikutuksia Simojoen vesistössä arvioitava myös kokonaisvaltaisesti.

17 17 Simoskanojan alaosa on perattu ilmeisesti peltojen tulvasuojelun takia. Tämän vuoksi etenkin ylivirtaamakausina virtaus ei tasoitu tehokkaasti suvantoalueilla ja valumaalueelta kulkeutuva kiintoaine huuhtoutuu Simojokeen. Tämä on nähtävissä Simoskanojan alaosan liettymisenä. Luonnollisen kynnys/väliallasrakenteen palauttaminen estäisi myös turvetuotannosta johtuvia kiintoainepäästöjä Simojoen pääuomaan. Koskien kiveäminen Simoskanojan morfologian vuoksi olisi helposti ja edullisesti tehtävissä. Toimenpiteiden seurauksena kiintoaine sedimentoituisi tehokkaammin Simoskanojaan, eikä päätysi lohien kutualueille. Simojoessa on ainoa kokonaan Suomen puolella lisääntyvä luonnonvarainen ja alkuperäinen lohikanta. Lisäksi Simojoessa on hyvä harjuskanta. Ravulla ja nahkiaisella on taloudellista merkitystä monelle kotitaloudelle. Lohikannan suojelemiseksi on säädetty kalastusrajoituksia. Lohen elinalueita on kunnostettu monivuotisen hankkeen aikana noin 150 ha. Vesiensuojelua on tehostettu muun muassa uudella jätevesiasetuksella. Metsätalouden vesistövaikutuksia on pyritty monin tavoin vähentämään. Tulokset ovat nähtävissä puhtaampana jokivetenä ja lohikannan orastavana elpymisenä. Turvetuotantoalueita perustettaessa on käytettävä kaikki vesiensuojelukeinot, että saavutettuja tuloksia ei vaaranneta. 7) Isosydänmaan paliskunta Alue sijaitsee keskellä paliskunnan laidunmaita ja poroja palkii alueella kesäaikana. Porot tulevat käyttämään aluetta räkkäpaikkana turvetuotantoaikana. Näin ollen kanavien ja ojien luiskamainen on tarpeellista, jotta pienetkin vasat pystyisivät siellä kulkemaan eivätkä hukkuisi ojiin. Paliskunnan on mahdoton pitää porot alueelta pois, eikä paliskunnalla ole mahdollisuutta alueen aitaamiseen missään vaiheessa. On ensiarvoisen tärkeää, että ympäristölupaa myönnettäessä valtion maita koskeva vapaa laidunnusoikeus sidotaan alueen maihin myös koskemaan mahdollisia myöhempiä maa-alueen omistajia. Alueen jälkikäyttö tulisi ottaa huomioon lupaa myönnettäessä ja sitoa se lupamääräyksiin, koska on käynyt ilmi, että paliskunnan alueella sijaitsevista vanhemmista turvetuotantoalueista (noin ha) ensimmäiset ovat piakkoin poistumassa tuotannosta. Tuottaja on ilmoittanut, että ne tulevat myyntiin, kun ne lohkoittain poistuvat käytöstä. Paliskunnan suurena huolena on, mikä käyttö näille alueille tulee. Kun soita 1970-luvulla alettiin ottaa turvetuotantoon, niin luvattiin, että turpeen noston päätyttyä alueet palautuvat luonnontilaan. Metsähallitus möi vuonna 2006 omistamansa suot paliskuntaa kuulematta ja valtion maita koskeva vapaa laidunnusoikeus poistui kaupan yhteydessä. Jos tuleva käyttö on sellaista, että porot koetaan haitaksi, ei paliskunnalla ole muuta mahdollisuutta kuin lopettaa toimintansa. Hakijan vastine Ympäristölupavirastoon saapuneessa vastineessa on hakija esittänyt seuraavaa: 1) Lapin ympäristökeskus Hakija ottaa huomioon ympäristökeskuksen lausunnossa mainitut asiat pintavalutuskenttää toteuttaessaan. Pintavalutuskenttä toimii gravitaatiolla ympärivuotisesti. Hakija on jo tukkinut vanhan ojan ja matalia kopo-ojia ja täydentää ojien tukkimista kuntoonpanovaiheen alussa. 2) Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena kalasto- ja kalastustarkkailun esittämistä hakemuksessa. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimus on perusteettomana hylättävä.

18 18 Hakija vastustaa kalatalousmaksun määräämistä, sillä tehtyjen selvitysten ja arvioiden perusteella Lalva-aavalla ei ole vaikutusta Simojoen kalastoon. Torosuon ympäristölupapäätöksessä (nro 88/06/1) on todettu, ettei perusteita kalatalousmaksun määräämiselle ollut. Torosuon vedet johdetaan gravitaatiolla ympärivuotisesti pintavalutuskentälle kuten Lalva-aavallakin. Lisäksi Lalva-aavan tuotantokentille rakennetaan kaksi virtaamansäätöpatoa, joiden kautta vedet johdetaan. Torosuon vedet johdetaan Koivuojaa pitkin 12 km:n matkan ennen kuin vedet tulevat Simojokeen. Lalva-aavan vedet johdetaan noin 10 km laskuojaa ja Simoskanojaa pitkin ennen niiden virtaamista Simojokeen. Torosuo on kooltaan 116 ha ja Lalva-aapa 125 ha. Lalva-aavan tuotantoalueen osalta ei ole syytä määrätä kalatalousmaksua. Kalatalousmaksu tulee määrätä arvioitujen haittojen hyvittämiseksi, eikä vain sen vuoksi, että vedet johdetaan Simojokeen. 3) Simon ympäristölautakunta Hakija huomauttaa, että alueen alkuperäinen nimi on peruskarttojenkin mukaan Lalvaaapa. Aluetta on hakijan maanhankintaprosessissa aikaisemmin käsitelty nimellä Latvaaapa. Hakijalla on kokemuksia samalla vesistöalueella olevista samannimisistä tuotantoalueista. Kaikenlaisen sekaantumisvaaran välttämiseksi on turvetuotantoalueilla oltava toisistaan poikkeavat nimet. Asia on erittäin merkittävä esimerkiksi tulipalon sattuessa. Hakijalla ei ole vajaakäytössä olevia turvetuotantoalueita. Lalva-aavan tuotantoalue tulee korvaamaan lähivesistöalueilla poistumassa olevia alueita. Lausunnossa mainittu Tainivaaranaava ei ole hakijan, joten sen käsittelyä ei voi sitoa Lalva-aavan tuotantoalueen käsittelyyn. 5) Alaniemen kalastuskunta Lalva-aapaa koskevassa ympäristölupahakemuksessa on käsitelty hankkeen aiheuttamia vesistö- ja kalastovaikutuksia. Selvitysten perusteella on todettu, ettei hankkeella ole vaikutusta Simojoen kalastoon. Alaniemen kalastuskunnan euron vuotuinen korvausvaatimus tulee näin ollen perusteettomana hylätä. 6) Simojoen kalastusalue Hakija huomauttaa, että nyt näkyvissä olevat liettymät eivät ole hakijan toiminnasta johtuvia. Lalva-aavan vedet tullaan johtamaan ympärivuotisesti pintavalutuksen kautta, joten kiintoainepäästöjä ei Simojokeen aiheudu. 7) Isosydänmaan paliskunta Turvetuotantoalueen ojiin tehdään luiskia, jotta porot pääsevät ylös ojista. Paliskunnan vaatimus, että ympäristölupaa myönnettäessä valtion maita koskeva vapaa laidunnusoikeus tulee laittaa sitomaan mahdollisia myöhempiä maa-alueen omistajia, ei kuulu ympäristöluvan käsittelyn piiriin. Hakija huomauttaa että jälkikäyttövaihtoehdon valitsee aina maanomistaja eli Lalvaaavan tapauksessa Metsähallitus. Lupamääräyksiin ei voi ottaa ehdotonta määräystä jostakin jälkikäyttövaihtoehdosta.

19 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 19 Ympäristöluparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Lalva-aavan turvetuotantoon Simon kunnassa Simojokeen laskevan Simoskanojan vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 125,2 ha ja auma-alueiden pinta-ala 3,2 ha. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava ja käsiteltävä ympärivuotisesti hakemuksen täydennyksen liitteenä 1 olevan täydennetyn piirustuksen "Tuotantosuunnitelma" MK 1: mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Simoskanojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteen 6.2 "Sarkaojan lietesyvennys" MK 1:50, 1:100, liitteen 6.3 "Laskeutusaltaat 1, 2 ja 3" MK 1:500, 1:100 ja liitteen 6.4 "Pintavalutuskenttä" MK 1:2 000 sekä hakemuksen täydennyksen liitteenä 2 olevan piirustuksen "Rakennekuva virtaamansäätöpadosta varustettuna putkipatolevyllä" mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Vesi tulee jakaa laskeutusaltaisiin tasaisesti ja laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskentällä oleva oja sekä kopo-ojat on tukittava koko matkaltaan ennen kentän käyttöönottoa Lapin ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Kuntoonpanosuunnitelmaan saa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yleisen tai yksityisen edun kannalta. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

20 20 Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. 5. Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähintään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä metrin välein niiden eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat ovat kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan saaja sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Simon kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja, ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Auma-alueilla saa varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita enintään tonnia vuodessa. Luvan saajan on noudatettava hakemuksen täydennykseen sisältyvää päivättyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Simon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

21 21 Tarkkailut 11. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailua ja raportointia voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus voi tarkentaa kalasto- ja kalastustarkkailua sekä Lapin ympäristökeskus muuta tarkkailua edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kunnossapitovelvoitteet 12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 13. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lapin ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Lapin ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Lapin ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

22 22 Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista vesistöön, sen kalastoon ja kalastus- ja virkistyskäyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lalva-aavan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suuri osa on ojitettu. Tuotantoalueella, pintavalutuskentällä ja päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisesti suojeltavia eliölajeja, luontotyyppejä tai muita erityisiä luontoarvoja lukuun ottamatta Simojoen Natura-aluetta. Tuotantoalueelta johdettavien vesien käsittely laskeutusaltaissa ja ympärivuotisesti pintavalutuskentällä sekä vesien valumismatka noin 10 km ennen Simojokea huomioon ottaen hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia niihin luontoarvoihin, joiden vuoksi Simojoen pääuoma on liitetty Natura ohjelmaan. Kaikki vedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Lalva-aavan turvetuotantoalueen olosuhteissa. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Lalva-aavan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Turvetuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa porojen liikkumiselle. Pöly- ja meluhaittojen estämiseksi annettu yleisluontoinen määräys 6 on riittävä, koska tuotantoalueen läheisyydessä ei ole erityisiä niille altistuvia kohteita tai maankäyttömuotoja. Lähin asutus on noin 4 km:n päässä tuotantoalueesta. Määräykset 7 ja 8 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10.

23 23 Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksessä 11 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Kopo- ja metsäojitetun pintavalutuskentän tehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan ratkaista, onko ryhdyttävä toimenpiteisiin vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 13 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Pintavalutuskenttäalue on ojitettu. Alueelle rakennettavan pintavalutuskentän toimivuutta tarkkaillaan lupamääräyksen 11 mukaisesti. Lupamääräysten tarkistamisajankohtaa on aikaistettu, jotta tarkkailun tulosten perusteella voidaan mahdollisesti antaa uusia määräyksiä. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN 1) Lapin ympäristökeskus Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. 2) Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus ja 6) Simojoen kalastusalue Lalva-aavan turvetuotantoalueen kuntoonpanon ja tuotannon haitalliset vaikutukset eivät ennalta arvioiden ulotu siinä määrin Simojoen pääuomaan, että olisi tarpeen määrätä päätöksen liitteessä 3 esitettyä laajempaa kalasto- ja kalastustarkkailua. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Lalva-aavan turvetuotantoalueen olosuhteissa. Simoskanojan kalasto- ja kalastusmerkitys on vähäinen. Esitetty Simoskanojan alaosan kunnostustarve ei johdu Lalva-aavan turvetuotannosta. 3) Simon kunnan ympäristölautakunta Vaatimukset on otettu huomioon edellä luvan myöntämisen edellytyksistä sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. Vaatimuksen perusteella ympäristölupavirasto ei voi muuttaa hakijan esittämää turvetuotantoalueen erisnimeä. 5) Alaniemen kalastuskunta Lalva-aavan turvetuotantoalueen kuntoonpanon ja tuotannon haitalliset vaikutukset eivät ennalta arvioiden ulotu siinä määrin Simojoen pääuomaan, jotta olisi tarpeen määrätä istutusvelvoitetta, kalatalousmaksua tai korvausta vesialueen kalastusoikeuden haltijalle. 7) Isosydänmaan paliskunta Vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksestä 5. ilmenevästi. Ympäristölupavirastolla ei ole toimivaltaa antaa määräyksiä mahdollisen alueen myynnin ehdoista. Alueen jälkikäytöstä on annettu lupamääräys 13.

24 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 24 Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 45a, 46 1 ja 4 momentti sekä 55 2 momentti, 90, 100 ja 103a Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Pinta-alaltaan hehtaarin suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

25 25 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Kristiina Toivila Jorma Rantakangas Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas (tarkastava jäsen) ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai MK/ph Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Valitusosoitus Kartta Tarkkailuohjelma

26 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde ; telekopio: sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

27 Liite 2 Lalva-aavan turvetuotantoalueen kartta.