OUTI LUUKKONEN TYÖTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN VUOKRATYÖSSÄ JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT. Diplomityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OUTI LUUKKONEN TYÖTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN VUOKRATYÖSSÄ JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT. Diplomityö"

Transkriptio

1 OUTI LUUKKONEN TYÖTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN VUOKRATYÖSSÄ JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT Diplomityö Tarkastaja: professori Kaija Leena Saarela Tarkastaja ja aihe hyväksytty Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma LUUKKONEN, OUTI: Työturvallisuuden edistäminen vuokratyössä ja yhteistyökäytännöt Diplomityö, 84 sivua, 20 liitesivua Toukokuu 2010 Pääaine: Turvallisuustekniikka Tarkastaja: professori Kaija Leena Saarela Avainsanat: vuokratyö, työturvallisuus Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vuokratyön työturvallisuutta ja henkilöstöpalvelualaan liittyviä yhteistyökäytäntöjä. Työ on osa Tampereen teknillisen yliopiston Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu yksikön toteuttamaa laajempaa hanketta, jota rahoittivat Työsuojelurahasto, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL), Sosiaali- ja terveysministeriö, VMP Group sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Diplomityön tavoitteena oli vuokratyöntekijöiden työturvallisuuden ja siihen liittyvien yhteistyökäytäntöjen nykytilan kartoittaminen. Tavoitteena oli myös nostaa esiin kehitystarpeita ja toimiviksi koettuja käytäntöjä. Olemassa olevia työturvallisuuden yhteistyökäytäntöjä kartoitettiin sekä vuokraus- ja käyttäjäyritysten että vuokratyöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluja ja kyselyjä. Yhteensä haastateltiin viiden eri henkilöstöpalveluyrityksen sekä viiden vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen edustajia. Lisäksi toteutettiin vuokratyöntekijöille ja henkilöstöpalveluyrityksille suunnatut kyselyt. Työn teoriaosuudessa kartoitettiin vuokratyön käyttöä ja käytön syitä, alaan liittyviä käytäntöjä sekä vuokratyön työturvallisuutta ja työtapaturmia. Lisäksi käsiteltiin lyhyesti työhyvinvointia, perehdytystä sekä työvoiman vuokraukseen liittyvää lainsäädäntöä. Tutkimuksen perusteella vuokratyöntekijöiden työturvallisuudesta huolehditaan ja siihen kiinnitetään huomiota. Vuokrausyritykset selvittävät vuokratyöntekijöiden taustat ja pyrkivät lähettämään töihin ainoastaan kulloiseenkin tehtävään päteviä henkilöitä. Keskeisimpinä kehittämistarpeina esiin nousivat työsuojeluvastuisiin liittyvien toimintatapojen selkiyttäminen ja eri osapuolten velvollisuuksien korostaminen muun muassa sopimuksen teon yhteydessä. Esimerkiksi henkilönsuojainten toimittamisessa sekä niihin liittyvissä vastuissa havaittiin epäselvyyksiä. Lisäksi vuokratyöntekijöiden perehdytystä erityisesti käyttäjäyrityksissä tulisi parantaa ja poikkeustilanteisiin liittyvä opastus pitäisi huomioida. Samoin tulisi kehittää tiedotusta vuokrausyrityksen, käyttäjäyrityksen ja vuokratyöntekijän välillä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää vuokratyövoiman työturvallisuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelussa sekä niiden kohdentamisessa.

3 III ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Environmental and Energy Technology LUUKKONEN, OUTI: Promotion of safety at work in temporary agency work and co-operation with parties Master of Science Thesis, 84 pages, 20 appendix pages May 2010 Major: Occupational Safety Engineering Examiner: Professor Kaija Leena Saarela Keywords: temporary agency work, occupational health and safety, safety at work This study focuses on occupational health and safety in temporary agency work and cooperation practices between parties involved in a triangular relationship between user company, worker and temporary work agency. The research is part of a two-year project carried out by Tampere University of Technology Center for Safety Management and Engineering. The project is funded by The Finnish Work Environment Fund, The Federation of Accident Insurance Institutions, The Ministry of Social Affairs and Health, VMP-Group and Tampere University of Technology. The main object of this research was to map the present state of safety at work in temporary agency work. Practices that needs to be developed and on the other those regarded as efficient are highlighted. Well-being of workers is also researched. Empirical interview data were collected from five private and municipal organizations using temporary agency workers and from five temporary work agencies. A questionnaire for temporary agency workers and agencies is also used to collect information. In the theory section a literature review of temporary agency work was carried out as well. In the review for example occupational accidents, safety at work, legislation and the use of TAW are researched. According to the results of this study temporary work agencies and user companies are paying attention to workers health and safety at work. However, occupational instruction and guidance need to be improved as well as communication between the parties. Duties should be made clearer already while agreeing upon the terms of hiring staff. The results of this study can be used when actions for improving safety at work in temporary agency work are planned and carried out.

4 IV ALKUSANAT Haluan kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet diplomityöni valmistumisen. Kiitän Työsuojelurahastoa, Tapaturmavakuutuslaitosten liittoa (TVL), Sosiaali- ja terveysministeriötä, VMP Groupia sekä Tampereen teknillistä yliopistoa mielenkiintoisen diplomityöaiheen tarjoamisesta ja rahoittamisesta. Kiitokset myös kaikille haastatteluihin osallistuneille ja kyselyihin vastanneille henkilöille heidän ajastaan ja panoksestaan tämän tutkimuksen toteuttamisessa. Haluan kiittää työni mahdollistamisesta ja mukavan työilmapiirin luomisesta koko Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelu yksikön väkeä. Erityisesti kiitän työn tarkastamisesta professori Kaija Leena Saarelaa. Korvaamattomana apuna ovat olleet tutkijat Noora Hintikka sekä Toni Hyytinen, joiden puoleen on aina voinut kääntyä ja jotka ovat antaneet neuvojaan työn edetessä. Kiitokset kuuluvat myös huonekavereilleni, tutkijoille Sanna Anttilalle ja Janne Haataiselle niin käytännön neuvoista kuin työpäivien piristämisestäkin. Lopuksi haluan lämpimästi kiittää perhettäni ja Jannea opintojeni tukemisesta sekä kaikkia ystäviäni opiskeluvuosien virkistämisestä. Tampereella Outi Luukkonen Lindforsinkatu 8 D Tampere

5 V SISÄLLYS Tiivistelmä... II Abstract... III Alkusanat... IV Termit ja niiden määritelmät... VII 1. Johdanto Taustaa Tavoitteet Aineisto ja tutkimuksen toteuttaminen Teoria Vuokratyö yleisesti Vuokratyön kolmoissuhde Vuokratyön ominaispiirteet Tyypillinen vuokratyöntekijä Syitä vuokratyön tekemiselle Yritysten syyt käyttää vuokratyövoimaa Vuokratyö ja sen sääntely Vuokratyöhön liittyvät lait Suomessa Muu lainsäädäntö Vuokratyövoiman käyttö Euroopassa Vuokratyö Suomessa Vuokratyöhön liittyvät työturvallisuusnäkökohdat Työsuojeluvastuun jakautuminen Työympäristön turvallisuus Työtapaturmat Työtapaturmille altistavat tekijät Vuokratyöntekijöille tarjottava koulutus Työhyvinvointi Perehdytys Tiedonkulku ja tiedotus Aineisto ja menetelmät Kirjallisuusselvitys Haastattelut Vuokrausyritysten kysely Vuokratyöntekijöiden kysely Tulokset Vuokraus- ja käyttäjäyritysten haastatteluiden tulokset Yritysten yleiset tiedot Vuokratyöhön liittyvät sopimukset ja niiden sisältö Työntekijän osaaminen, pätevyys ja tietojen dokumentointi Työntekijän valitseminen... 31

6 VI Vuokratyöntekijän hankkiminen asiakasyrityksen näkökulmasta Asiakkaille välitetyt tiedot Työntekijöiden soveltuvuus Työympäristön turvallisuus Vuokrausyritysten antama perehdytys Asiakasyritysten antama perehdytys Perehdytyksen omaksuminen ja työtapojen seuranta Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytoituminen asiakasyrityksiin Suojavarusteiden, työvaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten saatavuus Työn työturvallisuus Työturvallisuuskoulutus Työterveyshuollon järjestäminen ja työpaikkaselvitykset Sairauspoissaolot ja niiden seuranta Työtapaturmat ja toiminta niiden sattuessa Työtapaturmien tilastointi ja tapaturmakustannusten seuranta Läheltä piti tilanteet Työaika Toiminnan kehittäminen Työturvallisuuden kehittäminen Käyttäjäyritysten antama palaute Vuokrausyritysten keräämä palaute Vuokratyöntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen Tiedonvälitys ja viestintä vuokraus- ja asiakasyrityksen välillä Ulkomaalaiset työntekijät Vuokratyöntekijöiden kyselyn tulokset Käyttäjäyrityksen toiminta Vuokrausyrityksen toiminta Vuokrausyritysten kyselyn tulokset Tulosten tarkastelu Haastatteluiden onnistuminen ja luotettavuus Kyselyiden onnistuminen ja luotettavuus Vuokratyön käytännöt Johtopäätökset Lähteet Liitteet LIITE 1: Haastattelulomakkeet LIITE 2: Kysely vuokrausyrityksille LIITE 3: Kysely vuokratyöntekijöille

7 VII TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT Asiakassopimus Vuokraus- ja käyttäjäyrityksen solmima kaupallinen sopimus, jossa sovitaan työvoiman vuokrauksesta. Epätyypillinen työ Työ, joka ei täytä yleisiä kokoaikaiselle ja vakituiselle työlle asetettuja normeja Epätyypilliseen työhön luetaan usein osa-aikainen työ, kotoa käsin tehtävä työ, tilapäiset ja lyhytaikaiset työsuhteet, itsensä työllistäminen ja vuokratyö Epävarma työ Lyhytaikaista, epävarmaa työtä, jossa työntekijällä ei ole pitkäaikaista työsopimusta tai jossa tehdyt työtunnit vaihtelevat odottamattomasti. Toisinaan käsitteellä viitataan myös laajemmin epätyypilliseen työhön. Käyttäjäyritys/ Asiakasyritys Yritys, joka vuokraa työntekijöitä henkilöstöpalveluyritykseltä omaan käyttöönsä korvausta vastaan. Työtapaturma Tapaturma, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden ja on sattunut työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa joko työpaikalla tai työmatkalla. (Tapaturmavakuutuslaki 608/1948) Vuokratyö Vuokratyössä työntekijä on työsuhteessa henkilöstöpalveluyritykseen, joka vuokraa työntekijän vastiketta vastaan toiselle yritykselle. Vuokratyöntekijä Vuokratyöyritys/ Vuokrausyritys/ Henkilöstöpalveluyritys Työntekijä, jolla on työsopimus henkilöstöpalveluyrityksen kanssa, mutta työskentelee käyttäjäyrityksessä ja sen johdon sekä valvonnan alaisena. Yritys, joka tarjoaa asiakasyrityksilleen ja -organisaatioille vuokratyövoimaa. Yrityksen liiketoimintana on työvoiman välitys. Henkilöstöpalveluyritykset voivat tarjota myös muita henkilöstöpalveluja pelkän työvoiman vuokrauksen lisäksi.

8 1 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Tämä tutkimus on tehty diplomityönä Tampereen teknillisen yliopiston Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu yksikölle. Diplomityö on osa laajempaa hanketta Työturvallisuuden edistäminen vuokratyössä ja yhteistyökäytännöt, jonka toteutusaika on Tämä diplomityö liittyi hankkeen alkuosaan, jossa kartoitetaan vuokratyön työturvallisuuden nykytilaa. Kerättyä tietoa hyödynnetään myöhemmin luotaessa vuokratyövoiman työturvallisuutta parantavaa mallia. Hankkeessa ovat rahoittajina Työsuojelurahasto, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL), Sosiaali- ja terveysministeriö, yhteistyöyritykset sekä Tampereen teknillisen yliopiston turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu -yksikkö. Hankkeessa on mukana valtakunnallisia ja paikallisempia henkilöstöpalveluyrityksiä sekä vuokratyövoimaa käyttäviä yrityksiä. Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu yksikössä tehtiin vuonna 2008 vuokratyötä koskeva esiselvitys, jossa tilastoselvityksellä kartoitettiin vuokratyön työtapaturmien määrän kehittymistä. Esiselvitykseen kuului myös kirjallisuuskatsaus vuokratyön terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyen. Kirjallisuusselvityksessä läpikäytyjen tutkimusten tulokset olivat keskenään ristiriitaisia eikä vuokratyön työturvallisuudesta oltu tehty vielä juurikaan tutkimusta. Esiselvityksessä saatiin selville, että vuokratyön tapaturmataajuus oli selvästi muiden sektoreiden tapaturmataajuutta korkeampi ja tapaturmataajuus oli myös ollut kasvussa. Lukumääräisesti eniten työtapaturmia oli sattunut talonrakennustyössä, pakkaus-, varastointi- ja ahtaustyössä sekä konepaja- ja rakennusmetallityössä. Vuokratyövoiman, samoin kuin muidenkin epätyypillisten työsuhteiden käyttö, on kasvanut entisestään 2000-luvulla kaikissa kehittyneissä maissa. Vuosien välisenä aikana vuokratyöntekijöiden määrä maailmassa on yli kaksinkertaistunut ja vuonna 2007 palkattiinkin jo yli 9,5 miljoonaa ihmistä vuokratyöhön. Vuokratyöntekijöiden määrä riippuu vahvasti talouden kasvusta (CIETT 2009). Myös Euroopan Unionin alueella vuokratyövoimaa välittävät henkilöstöpalveluyritykset ovat nousseet viime vuosina yhä tärkeämmiksi työvoimamarkkinoiden toimijoiksi. Vuokratyö on mielenkiintoinen työvoiman muoto, koska se yhdistää työsuhteen ja kaupallisen sopimuksen toisiinsa. Vuokratyö eroaakin tavallisesta työsuhteesta siinä, että mukana on kolme osapuolta: henkilöstöpalveluyritys, käyttäjäyritys ja vuokratyöntekijä. Vuokratyöllä ja henkilöstöpalveluyrityksillä on aiemmin ollut huono maine. Henkilöstöpalveluyritykset ovat kuitenkin jo muutamia vuosia sitten julkaisseet

9 2 Suomessa omat eettiset toimintaperiaatteensa ja henkilöstöpalveluyritysten teettämät tutkimukset osoittavat vuokratyöntekijöiden viihtyvän työssään Tavoitteet Tässä työssä tavoitteena on kartoittaa vuokratyöntekijöiden työturvallisuutta ja sen nykytilaa. Vuokrausyritysten, käyttäjäyritysten sekä vuokratyöntekijöiden kokemia työturvallisuuden kehittämistarpeita pyritään nostamaan esiin. Tavoitteena on tarkastella vuokratyön eri osapuolien keskinäisiä yhteistyökäytäntöjä sekä niiden vaikutusta työturvallisuuteen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös vuokratyöntekijöiden työhyvinvointia ja tapaturmariskiä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Myös näillä osaalueilla havaittuja kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä pyritään korostamaan Aineisto ja tutkimuksen toteuttaminen Tämän työn teoriaosuudessa käytetään aineistona muu muassa tieteellisiä artikkeleita, lehtiä sekä muuta kirjallisuutta. Aineistoa haettiin TTY:n sähköisen e-kirjaston kautta sekä käyttämällä erilaisia tietokantoja. Työn soveltava osa toteutettiin haastattelemalla vuokrausyritysten ja käyttäjäyritysten edustajia. Vuokratyöntekijöille ja vuokrausyrityksille suunnattiin lisäksi sähköinen kyselylomake. Tutkimus koostui haastatteluista, kyselyistä, niiden analysoinnista sekä tulosten luotettavuuden arvioinnista. Haastatteluilla ja kyselyillä pyrittiin kartoittamaan vuokratyön työturvallisuuden ja yhteistyökäytäntöjen nykytilaa, olemassa olevia käytäntöjä sekä koettuja ongelmakohtia.

10 3 2. TEORIA 2.1. Vuokratyö yleisesti Vuokratyön kolmoissuhde Henkilöstöpalveluyrityksen liikeidea on vuokrata työntekijöitä voitontuottamistarkoituksessa muiden yritysten käyttöön (Viitala & Mäkipelkola 2005). Suurten työvoimaa vuokralle tarjoavien yritysten rinnalle monissa maissa on tullut myös paljon pieniä, vain tietyn alan henkilöstön vuokraukseen keskittyviä yrityksiä. Nykyisin henkilöstöpalveluyritys saattaa myös toimittaa asiakasyritykselle kaiken tämän tarvitseman väliaikaisen työvoiman sen sijaan, että käytettäisiin vain yksittäisiä vuokratyöntekijöitä silloin tällöin. (Dictionary of Human Resource Management 2001a) Henkilöstöpalveluyritykset toimivatkin ikään kuin välittäjinä töitä etsivien työntekijöiden ja väliaikaista työvoimaa tarvitsevien yritysten välillä (García-Pérez & Muñoz-Bullón 2005). Vuokratyöntekijät ovat työsuhteessa henkilöstöpalveluyrityksiin, jotka vuokraavat heitä asiakasyrityksiin asiakkaiden tarpeiden mukaan (Nollen 2005). Vuokratyössä työntekijän, käyttäjäyrityksen ja henkilöstöpalveluyrityksen välillä vallitsee kolmoissuhde. Työntekijällä on normaali työsopimus henkilöstöpalveluyrityksen kanssa. Lisäksi käyttäjäyritys ja henkilöstöpalveluja tarjoava yritys ovat solmineet kaupallisen sopimuksen, jolla työntekijät vuokrataan vastinetta vastaan käyttäjäyritykselle. Työntekijä on siis työsuhteessa henkilöstöpalveluyritykseen, mutta tekee työtä käyttäjäyrityksessä ja sen johdon ja valvonnan alaisena. (Keller & Seifert 2005; García-Pérez & Muñoz-Bullón 2005) Kolmen osapuolen mukanaolo hämärtää työntekijän asemaa, työsuhdetta ja kaikkien osapuolien velvollisuuksia, sillä käyttäjäyritys ja henkilöstöpalveluyritys jakavat työnantajan velvollisuudet ja oikeudet (Burgess et al. 2005; Schmidt & Thommes 2007). Suomessa vuokratyön työnantajavelvoitteiden jakautumisesta ei ole juurikaan oikeuskäytäntöä eikä asiaa selventävää oikeuskirjallisuutta. Ongelmia aiheuttaa muun muassa se, että henkilöstöpalveluyritys ei voi täyttää omia velvollisuuksiaan työnantajana ilman, että se saa tietoja käyttäjäyritykseltä. Henkilöstöpalveluyrityksen on saatava käyttäjäyritykseltä esimerkiksi tiedot tehdyistä työtunneista ja arvio työntekijän osaamisesta työtodistusta varten. Työnantajavelvoitteiden täyttäminen ongelmitta edellyttääkin yritysten yhteistyötä. Lisäksi Suomessa työntekijällä on oikeus esimerkiksi osittaiseen vanhempainvapaaseen, mutta vuokratyöntekijälle sen toteutuminen vaatii kaikkien kolmen sopijaosapuolen hyväksynnän. (Työministeriö 2007)

11 4 Vuokratyön käsite on melko sama kaikissa EU-maissa (Storrie 2002). Ainoastaan Britanniassa ja Irlannissa ei ole selkeää lakisääteistä määritelmää vuokratyölle tai vuokratyöntekijälle, mikä johtaa siihen, että joissakin tilanteissa on vaikeaa määrittää, tekeekö henkilö vuokratyötä vai ei (Arrowsmith 2005) Vuokratyön ominaispiirteet Vuokratyöhön viitataan usein epätyypillisenä tai epävarmana työnä. Epätyypillinen työ ei täytä yleisiä kokoaikaiselle ja vakituiselle työlle asetettuja normeja. (Dictionary of Human Resource Management 2001b) Normaalin työsuhteen tunnusmerkkeinä ovat yksi työnantaja, kokoaikaisuus, työ- tai virkaehtosopimuksen mukainen palkka, toistaiseksi jatkuva työsopimus ja työnantajan tiloissa tehtävä työ (Viitala & Mäkipelkola 2005). Epätyypilliseen työhön luetaan osa-aikainen työ, kotoa käsin tehtävä työ, tilapäiset ja lyhytaikaiset työsuhteet, itsensä työllistäminen ja vuokratyö (Dictionary of Human Resource Management 2001b). Vuokratyöhön liittyy usein ainainen epävarmuus, sillä työaika ja työpaikka vaihtelevat jatkuvasti. Vuokratyössä yksittäisen työn kesto on usein hyvin lyhyt. Lyhimmät töiden kestot ovat teollisuudessa, kaupan alalla sekä turismissa ja pisimmät taas rahoituksessa, kuljetusalalla ja tietoliikennealalla. Vaikka työntekijä toivoisi voivansa työskennellä kokopäiväisesti, ei henkilöstöpalveluyritys välttämättä tarjoa siihen mahdollisuutta. Ruotsissa tarjotaan EU-maiden paras varmuus tasaisesta työajasta, sillä vuokratyöyritykset lupaavat vähintään noin 80 % ansiot kuukaudessa kokopäiväiseen työhön suhteutettuna. Alituinen työpaikan vaihtaminen voi vaikuttaa myös vuokratyöntekijän sosiaalisiin suhteisiin, kun työnkaverit vaihtuvat työpaikan mukana. (Storrie 2002) Vuokratyö ei kuitenkaan aina ole lyhytaikaista, vaikka takuita jatkuvasta työstä ei olekaan. Henkilöstöpalveluyritykset pystyvät monesti tarjoamaan pitkänkin ajan tasaisesti työtehtäviä. (Gray 2002) Vuokratyö voikin tarjota positiivisen ratkaisun määräaikaisten työsuhteiden aiheuttamaan epävarmuuteen töiden jatkumisesta. Useimmissa maissa vakituisten työsopimusten tarjoaminen ei kuitenkaan ole vakikäytäntö. (Storrie 2002) Vuokratyön käyttö on nykyisin yleinen käytäntö kaikenlaisissa organisaatioissa. Vuokratyöläisiä käytetään yrityksissä tärkeissäkin toiminnoissa ja tehtävissä. He työskentelevät vakituisten työntekijöiden rinnalla eikä työnkuva eroa juurikaan vakituisien työntekijöiden töistä. (Olsen 2006) Vuokratyö on tulossa tärkeämmäksi myös korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä, johtamisessa ja teknisissä ammateissa (Forde & Slater 2005). Storrien (2002) mukaan taas vuokratyön käytön lisääntyminen vaativissa tehtävissä ei ole mitenkään huomattavaa eikä vuokratyö välttämättä edes sovellu kaikkiin tehtäviin. Työt, joissa vaaditaan työntekijöiltä luotettavuutta ja lojaalisuutta käyttäjäyritystä kohtaan, sopivat paremmin vakituisille työntekijöille kuin alati vaihtuville vuokratyöläisille. (Storrie 2002) Toisaalta pitkään samassa yrityksessä töissä olleiden vuokratyöntekijöiden on todettu sitoutuvan enemmän käyttäjäyritykseen kuin oikeaan työnantajaansa (Stanworth & Druker 2006). Määräaikaisten työntekijöiden

12 5 on havaittu työskentelevän suorittavissa, vähemmän osaamista vaativissa tehtävissä. Heillä havaittiin myös olevan vähemmän vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä liittyen kuten töiden suorittamisjärjestykseen, työntekonopeuteen sekä työtapoihin. Monet havaituista eroista ovat kuitenkin selitettävissä työntekijän henkilökohtaisilla ominaisuuksilla kuten iällä tai ammattiin ja toimialaan liittyvillä tekijöillä. Työsuhteen muoto vaikutti kuitenkin erityisen selvästi työtehtävien vaativuustasoon. (Goudswaard & Andries, 2002) Ammattiryhmien sisällä vuokratyöntekijät ansaitsevat yleensä vähemmän kuin vakituisissa työsuhteissa olevat henkilöt, mutta toisaalta vuokratyöntekijät saavat usein enemmän palkkaa kuin muissa tilapäisissä työsuhteissa olevat työntekijät (Gray 2002). Vuokratyöntekijät saavat vähemmän etuja kuin samaa työtä tekevät vakituiset työntekijät (Morris & Vekker 2001; Purcell et al. 2004; Forde & Slater 2005). Suuri osa palkkaeroista johtuu matalammasta koulutuksesta ja kokemuksen puutteesta (Morris & Vekker 2001). Vuokratyöntekijät eivät myöskään saa vakituisille työntekijöille tarjottavia luontaisetuja eivätkä palkkaan lisättävää kokemusbonusta, joka määräytyy yrityksen palveluksessa oltujen vuosien mukaan (Storrie 2002). Vuokratyöntekijät tekevät lisäksi keskimäärin vähemmän tunteja kuin käyttäjäyrityksen vakituiset työntekijät (Morris & Vekker 2001) Tyypillinen vuokratyöntekijä Tyypillisen vuokratyöntekijän määrittelyyn vaikuttaa se, millä alalla vuokratyövoimaa käytetään. Euroopassa, lukuun ottamatta Skandinaviaa, vuokratyöntekijöistä suurin osa on miehiä. Tämä selittyy vuokratyötä eniten hyödyntävien alojen luonteella, sillä vuokratyöntekijöitä käyttävät paljon teollisuuden miesvaltaiset alat. Euroopassa vuokratyöntekijöistä vain noin kolmannes on naisia. Miesten osuus on merkittävä erityisesti Itävallassa, Luxemburgissa, Saksassa ja Ranskassa. Naisia taas on enemmän vuokratyöntekijöinä Kreikassa, Ruotsissa ja Italiassa. (Storrie 2002) Vuokratyöntekijät ovat usein huomattavasti muita työntekijöitä nuorempia (Morris & Vekker 2001; European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions 2007). Vuokratyötä tekevät ovat myös nuorempia kuin muut määräaikaisissa työsuhteissa olevat työntekijät. Alle 25-vuotiaiden osuus vuokratyöntekijöistä on suuri: Euroopassa maasta riippuen 20 ja 50 prosentin välillä. Keski-iältään nuorimmat vuokratyöntekijät ovat Alankomaissa ja vanhimmat oletettavasti Britanniassa. (Storrie 2002) Myös Ranskassa, Saksassa ja Portugalissa on muita EU-maita vanhempia vuokratyöntekijöitä (Arrowsmith 2005). Henkilöstönpalveluyritysten Liiton teettämään vuokratyöntekijätutkimukseen vastanneista kaksi kolmasosaa oli naisia ja yli 82 % alle 35-vuotiaita (Henkilöstöpalveluyritysten liitto 2009a). Vuokratyöntekijät ovat usein kokeneita työntekijöitä. Ennen vuokratyötä he ovat usein työskennelleet vakituisessa työssä tai erilaisissa määräaikaisissa työsuhteissa. (Guglielmi et al. 2009) Vuokratyöntekijöiden koulutustaso on kuitenkin usein alhaisempi kuin muun työvoiman keskimäärin (European Foundation for the

13 6 Improvement of Living and Working Conditions 2007). HPL:n valtakunnalliseen tutkimukseen vastanneista yli puolella oli toiseen asteen koulutus ja neljännes oli korkeakoulutettuja (Henkilöstöpalveluyritysten liitto 2009a). Samaan vuokratyöntekijätutkimukseen vastanneista 47 % tekee vuokratyötä päätyönään ja hieman yli kolmannes opiskelee. (Henkilöstöpalveluyritysten Liitto 2009a). Vielä vuonna 2007 yli puolet vastaavaan kyselyyn vastanneista teki vuokratyötä päätyönään (Henkilöstöpalveluyritysten Liitto 2007) Syitä vuokratyön tekemiselle Suurelle osalle vuokratyöntekijöistä vuokratyö on väliaikaista (Kalleberg 2000). Pääasiallinen syy monilla on hyvän vakituisen työpaikan puute, jolloin vuokratyöläisenä oleminen mahdollistaa työnteon (Morris & Vekker 2001). Britanniassa noin puolet vuokratyöntekijöistä kertoo olevansa vuokratyössä, koska muuta työtä ei ole tarjolla. Vain kolmasosa on valinnut vuokratyön aivan vapaaehtoisesti. Korkea ja loppuun asti käyty koulutus lisää todennäköisyyttä sille, että valinta vuokratyön tekemisestä on tehty vapaaehtoisesti. (Forde & Slater 2005) Osa ihmistä valitsee vuokratyön, koska se tarjoaa joustavuutta (Morris & Vekker 2001). Vuokratyötä tekemällä on mahdollisuus määrätä omista työajoistaan ja työpaikastaan. Työntekijät haluavat myös laajan työkokemuksen ja suhdeverkoston, jonka luomisessa vuokratyöstä on apua. (Storrie 2002) Vuokratyötä tekemällä haetaan lisäansioita ja monipuolista työkokemusta. Pieni osa tekee vuokratyötä, koska ei halua kokoaikaista tai vakituista työsuhdetta. ( Henkilöstöpalveluyritysten Liitto 2009a) Henkilöstöpalveluyrityksillä saattaa olla vaikeuksia löytää pätevää henkilöstöä, sillä työntekijät arvostavat useimmiten vakituisen työpaikan tuomaa turvaa ja pysyvyyttä (de Graaf-Zijl & Berkhout 2007). Pieni osa työntekijöistä on valmis luopumaan vakinaisen työpaikan tuomasta turvasta, jotta ansiotaso kasvaa. Vuokratyössä olon syynä voikin olla korkeamman palkan tavoittelu, sillä vuokratyössä voi joissain tapauksissa ansaita paremmin kuin vakituisessa työsuhteessa ja myös työolosuhteet saattavat olla paremmat.(storrie 2002) Vuokratyö on usein mainittu väyläksi löytää vakituinen työnpaikka, mutta Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan monet vuokratyöntekijät eivät onnistu siirtymään vuokratyöstä vakituiseen työsuhteeseen (Forde & Slater 2005). Pienelle osalle vuokratyöntekijöistä vuokratyö kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden edetä yrityksen vakituiseksi työntekijäksi (Gray 2002). Syrjäytyneille vuokratyö tarjoaa potentiaalisen väylän takaisin työmarkkinoille. Vuokratyössä on työntekijälle rahan ansaitsemisen ohella erinomaiset mahdollisuudet hankkia laajaa kokemusta ja kontakteja. Vuokratyö saattaakin tästä syystä olla houkutteleva vaihtoehto syrjäytyneille. Vuokratyöntekijä pääsee näyttämään kykynsä todellisissa tilanteissa ja työtehtävissä ilman ennakkoluuloja, sillä käyttäjäyrityksellä ei ole etukäteistietoa työntekijästä. Vuokratyön kautta syrjityt työntekijät voivat saada jalkansa yrityksen oven väliin. (Storrie 2002) Työttömille vuokratyö onkin tärkeä reitti

14 7 ulos työttömyydestä, mutta toisaalta vuokratyöhön liittyvä epävarmuus voi myös johtaa työttömyyteen. (Gray 2002) Yritysten syyt käyttää vuokratyövoimaa Vuokratyövoiman käytöllä yritykset saavuttavat monia etuja. EU-maissa yleisin syy vuokratyövoiman käytölle on esimerkiksi sairastumisen vuoksi töistä poissa olevan työntekijän korvaaminen. (Storrie 2002) Vuokratyöntekijät ovat yritykselle myös loistava tapa sopeuttaa työvoimansa tuotteiden kysynnän vaihteluiden mukaan. Vuokratyövoiman käyttö riippuukin hyvin pitkälti suhdannevaihteluista. (de Graaf-Zijl & Berkhout 2007; Nollen 2005) Saksassa yritysten pääasialliset syyt vuokratyövoiman käyttöön ovatkin väliaikaiset työtehtävät, kausivaihtelut ja ruuhkahuiput (Jahn 2005). Perinteisiä vuokratyövoiman käyttäjiä ovat yritykset, jotka hyödyntävät pientä määrää vuokratyöläisiä tilapäisesti, lyhyissä ajanjaksoissa. Näitä yrityksiä yhdistää toiminnan vakaus, sillä vuokratyövoiman käytön syihin ei liity toiminnan merkittävää supistamista tai uudelleenjärjestelyä. Laaja ja suunnittelematon vuokratyövoiman käyttö on sen sijaan yhteydessä yrityksen toimintojen uudelleenorganisointiin ja ajanjaksoihin, jolloin yrityksessä tapahtuu nopeita muutoksia. (Stanworth & Druker 2006) Vuokratyövoiman käytön ei ole todettu vähentävän irtisanomisia, jolloin vakinaisten työntekijöiden varmuus oman työnsä säilymisestä ei kasva, vaikka yritys ottaisikin vuokratyöntekijöitä. (Pfeifer 2005) Yritykset käyttävät vuokratyöntekijöitä, koska järjestely tarjoaa joustavuutta. Henkilöstövuokrausyritykset tarjoavat asiakasyrityksilleen suurimman työntekijöiden lukumääräisen joustavuuden, johon ei muilla henkilöstöratkaisuilla ole mahdollista yltää. (Storrie 2002) Vuokratyöntekijöitä käytettäessä ei tarvitse pystyä lupaamaan työlle jatkuvuutta. Kun yritys ottaa vuokratyöntekijöitä päivittäisten tarpeidensa mukaan, ei tarvitse huolehtia siitä, miten työntekijät voidaan irtisanoa huonona taloudellisena ajankohtana (de Graaf-Zijl & Berkhout 2007). Jos yritys käyttäisi määräaikaisia työsuhteita, täytyisi varmistaa, ettei määräaikaisia työsopimuksia ketjuteta perusteettomasti. Määräaikaista työsopimusta ei pysty myöskään purkamaan yksipuolisesti. Vuokratyövoiman käytössä ainoa sopimus, jonka käyttäjäyritys tekee, on kaupallinen sopimus henkilöstöpalveluyrityksen kanssa. (Storrie 2002) Erityisesti aloilla, joilla työtehtävät ovat rutiininomaisia ja niihin tarvitaan ainoastaan perusosaamista, vuokratyötä hyödyntämällä pystytään laskemaan rekrytointija koulutuskustannuksia, kun henkilöstöpalveluyritys vastaa työntekijöiden hankinnasta ja kouluttamisesta. (Stanworth & Druker 2000; Andersson & Wadensjö 2004; de Graaf-Zijl & Berkhout 2007) Yrityksen johdon ei tarvitse käyttää aikaansa hakijoiden haastatteluun. Yritykset pyrkivätkin ylipäätään pienentämään työvoimakustannuksiaan vuokratyövoimaa käyttämällä. Samoin saatetaan käyttää hyväksi mahdollisuutta hyödyntää lakiin jääneitä porsaanreikiä liittyen työntekijän oikeuksiin. (Gray 2002) Työvoimalait vaikuttavat siihen, käyttävätkö yritykset epätyypillisiä työsuhteita. Tiukka lainsäädäntö toistaiseksi voimassaolevien työsopimusten purkamisesta luo yrityksille irtisanomiskuluja, joita yritetään välttää. Työnantajat saattavat käyttää

15 8 vuokratyötä, koska he haluavat valita sellaisia työsuhteen muotoja, joita on säädelty laissa vähiten. (Olsen & Kalleberg 2004) Lainsäädännön ohella myös ammattiliitoilla on vaikutusta vuokratyövoiman käyttöön (Olsen 2006). Ennen vuokratyöntekijöitä käytettiin vain korvaamaan sairaana tai lomalla ollut vakinainen työntekijä. Nykyisin vuokratyövoimaa palkataan jatkuvasti ja monille yrityksille vuokratyöllä on tärkeä osa henkilöstön hankinnassa. (Burgess et al. 2005; Storrie 2002) Käyttäjäyritys tekee henkilöstöpalveluyrityksen kanssa sopimuksen, jolla henkilöstöpalveluyritys toimittaa heille osan työvoimasta. Tämä on keskipitkän tai pitkäntähtäimen strateginen valinta yritykselle. (Purcell et al. 2004) Työnantaja voi nähdä vuokratyövoiman käytön myös eräänlaisena koeaikana. Vuokratyöntekijän ollessa yrityksessä pystytään hänen osaamistaan, taitojaan ja motivaatiotaan työhön seuraamaan tarkasti (Storrie 2002). Jos vuokratyöntekijä suoriutuu työstään hyvin, voidaan hänelle tarjota vakituista työpaikkaa yrityksessä. (García-Pérez & Muñoz-Bullón 2005; Booth et al. 2002) Aina vuokratyövoiman käyttäminen ei ole yrityksen vapaaehtoinen valinta, vaan vuokratyövoimaa voidaan joutua käyttämään myös vastentahtoisesti, jos emoyhtiöltä tulee tiukat vaatimukset henkilöstöbudjetille. Tällöin vuokratyöntekijöitä on otettava, vaikka käytöstä tulisikin negatiivisia kokonaisvaikutuksia. (Stanworth & Druker 2006) Yritysten omistajilla on kovat odotukset yrityksen taloudellisesta tuotosta, jolloin kaikki kiinteät kustannukset pyritään muuttamaan muuttuviksi kustannuksiksi. Suurin yksittäinen kiinteä kustannus ovat usein vakituisen henkilöstön palkat. (Viitala & Mäkipelkola 2005) 2.2. Vuokratyö ja sen sääntely Vuokratyöhön liittyvät lait Suomessa Suomessa vuokratyövoiman käytöstä tai henkilöstön vuokraamisesta ei ole paljoakaan lainsäädäntöä eikä siihen liity lainsäädännöllisiä rajoituksia (Palanko- Laaka 2005; Työministeriö 2007 ). Olemassa oleva sääntely voidaan jakaa vuokrausyrityksiä ja koko alaa koskevaan sääntelyyn, vuokratyösuhteita koskevaan sääntelyyn sekä käyttäjäyrityksiä koskevaan sääntelyyn. Yksityisiä työvoimapalveluja tarjoavien yritysten toiminta ei pääsääntöisesti vaadi viranomaislupia vaan kyseessä on vapaa yritystoiminta. (Työministeriö 2007) Vuokrausalaa koskevaan sääntelyyn sisältyy palveluntarjoajan ilmoitusvelvollisuus työsuojeluviranomaisille ennen toiminnan aloittamista, yksityisiin työvoimapalveluihin liittyvä maksukielto sekä yksityisen työvoimapalveluiden tarjoajan tiedonanto- ja ilmoitusvelvollisuus, jonka mukaan palveluntarjoajan on toimitettava viranomaisille tietoa muun muassa vuokratyötekijöiden määrästä. (Työsuojelun valvontalaki 44/2006; Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002; Työministeriö 2007)

16 9 Vuokratyösuhteita koskevaan sääntelyyn puolestaan kuuluvat keskeiset säännökset ovat työsopimuslaissa 55/2001, työaikalaissa 605/1996, vuosilomalaissa 162/2005, yhdenvertaisuuslaissa 21/2004, naisten ja miesten tasa-arvosta annetussa laissa 609/1986, yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa 759/2004, työterveyshuoltolaissa 1383/2001, työturvallisuuslaissa 738/2002 sekä työsuojelun valvontalaissa 44/2006. (Työministeriö 2007) Vuokratyövoimaa käyttäviä yrityksiä koskevat muun muassa yhteistoimintalaki 334/2007 ja tilaajavastuulaki 1233/2006, sillä käyttäjäyritykselle vuokratyö on ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Käyttäjäyrityksen ja vuokratyöntekijän suhde määräytyy työsopimuslaissa, johon on kirjattu muutamia vuokratyön perussäännöksiä. Siinä määrätään muun muassa oikeuksien ja velvollisuuksien jakautumisesta silloin, kun työntekijä vuokrataan tämän omalla suostumuksella toisen yrityksen käyttöön. Käyttäjäyrityksen velvollisuuksiin kuuluu oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä välittömästi työn teettämiseen liittyvät asiat. Henkilöstöpalveluyritys taas vastaa muista työnantajan velvoitteista kuten palkanmaksusta ja lomista. Vuokratyöntekijää koskee joko vuokrausyrityksen työehtosopimus tai jos sitä ei ole, käyttäjäyrityksessä noudatettava sopimus. (Palanko- Laaka 2005; Työsopimuslaki 55/2001; Työministeriö 2007) Vuokratyössä sovelletaan myös Tapaturmavakuutuslakia 608/1948, sillä lain mukaan työntekijällä, joka tekee työtä työnantajalle vastiketta vastaan, on oikeus saada korvaus työtapaturman sattuessa. Tapaturmavakuutus on työnantajalle lakisääteinen ja kaikki työntekijät kuuluvat vakuutuksen piiriin. Vakuutus korvaa työtapaturmasta vuokratyöntekijälle tai tämän omaisille aiheutuneet menetykset. Vuokratyöntekijän vakuuttamisesta vastaa työntekijän oma työnantaja eli henkilöstöpalveluyritys. (Työministeriö 2007; Tapaturmavakuutuslaki 608/1948) Keskeisimpiä vuokratyöhön ja sen työturvallisuuteen liittyviä säädöksiä on esitetty seuraavassa. Työturvallisuuslaki 738/2002 Työturvallisuuslakia sovelletaan vuokratyössä. Työturvallisuuslain mukaan yritys, joka käyttää oman johtonsa ja valvontansa alaisena toisen palveluksessa olevaa työvoimaa (vuokratyötä), on työn aikana velvollinen noudattamaan työturvallisuuslaissa työnantajaa koskevia säännöksiä. Laissa säädetään muun muassa työnantajan ja työntekijän velvollisuuksista ja työympäristöön liittyvistä asioista. Työsopimuslaki 55/2001 Laissa määritellään, kuinka työnantajavelvoitteet jakautuvat työnantajan siirtäessä työntekijänsä toisen työnantajan käyttöön. Työsopimuslakia noudatetaan vuokratyössä kuten muissakin työsuhteissa. Laissa säädetään muun muassa noudatettavasta työehtosopimuksesta.

17 10 Tilaajavastuulaki 1233/2006 Tilaajavastuulakia sovelletaan myös vuokratyövoimaa käyttäviin yrityksiin. Lain mukaan käyttäjäyrityksen on hankittava vuokrausyritykseltä laissa mainittuja selvityksiä kuten kaupparekisteriote ja selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta. Selvityksiä ei tarvitse hankkia, jos käyttäjäyrityksellä on perusteltu syy uskoa toisen osapuolen täyttävän velvoitteensa. Työsuojelun valvontalaki 44/2006 Ammattimaisesta työvoiman vuokrauksesta on tehtävä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Työaikalaki 605/1996 Työaikalakia sovelletaan kaikkeen työsopimuksen perusteella tehtävään työhön. Laissa määritetään muun muassa ylityön enimmäisrajat, joiden noudattamisesta työnantajan on huolehdittava. Vuosilomalaki162/2005 Vuosilomalakia sovelletaan työsuhteessa tehtävään työhön. Vuokratyöntekijälle kertyy vuosilomaa samojen sääntöjen mukaan kuin muissakin työsuhteissa. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 Kun yrityksen työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20, on yrityksen noudatettava yhteistoimintalakia. Käyttäjäyrityksessä vuokratyöntekijöitä ei lasketa yrityksen henkilöstömäärään, mutta jos vuokrausyrityksessä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, on sen noudatettava lakia yhteistoiminnasta yrityksessä. Tapaturmavakuutuslaki 608/1948 Työntekijän on oikeutettu korvaukseen työtapaturman sattuessa Muu lainsäädäntö Manner-Euroopan maiden lainsäädännöissä vuokratyövoima nähdään yleisesti muusta työnteosta erillisenä ilmiönä. Sen sijaan Ruotsissa ja Suomessa sekä myös Britanniassa ja Irlannissa vuokratyötä kohdellaan kuin mitä tahansa muutakin liiketoiminnan muotoa eikä vuokratyön työsopimukselle ole erillisiä vaatimuksia. Alankomaissa taas työntekijä saa työlainsäädännön tuoman turvan oltuaan tietyn ajan vuokratyöntekijänä. (Storrie 2002) Monissa maissa vuokratyövoiman käyttö on ollut menneinä vuosikymmeninä laitonta. Esimerkiksi Puolassa ja Tsekeissä vuokratyövoiman käyttö laillistettiin vasta vuonna 2004 Euroopan Unioniin jäsenmaaksi liittymisen vauhdittamana. (Coe et al. 2006a)

18 Useiden maiden lainsäädäntöjen mukaan yrityksillä on oltava vuokratyövoiman käytölle selkeä ja puolueeton syy. Tällaisia syitä ovat muun muassa tilapäisesti kasvanut työmäärä tai tarve korvata väliaikaisesti poissaoleva työntekijä. Joissakin maissa vuokratyövoiman käyttö on kielletty tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi Itävallassa, Italiassa, Ranskassa ja Ruotsissa vuokratyöntekijällä ei saa korvata lakossa olevia työntekijöitä eikä vuokratyöntekijöiden käyttö saa johtaa vakituisten työntekijöiden irtisanomisiin taloudellisista syistä. Myös vuokratyön kestoa säädellään. Lainsäädännöissä on määräyksiä, kuinka pitkään vuokratyöntekijä saa olla saman käyttäjäyrityksen tehtävissä.(de Graaf-Zijl & Berkhout 2007) Laeissa on lisäksi määräyksiä vuokratyöntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta suhteessa vakituiseen henkilöstöön sekä rajoituksia vuokratyövoiman käytölle tietyissä ammateissa (Arrowsmith 2005). Espanjassa, Ranskassa, Italiassa ja Belgiassa vuokratyövoiman käyttö on kielletty tietyissä vaarallisissa töissä. Henkilöstöpalveluyritys voi olla myös velvoitettu seuraamaan vuokratyöntekijän työoloja käyttäjäyrityksessä, vaikka monissa maissa käyttäjäyritys vastaakin työnjohdosta ja valvonnasta. (Storrie 2002) Useimmissa EU-maissa henkilöstöpalveluyritykset tarvitsevat toimintaansa varten lisenssin, rekisteröinnin tai muun hyväksymismenettelyn. Yrityksiltä saatetaan vaatia myös rahallisia vakuuksia ennen kuin laillinen liiketoiminta voi alkaa. Muutamissa maissa henkilöstönvuokraus on vapaata liiketoimintaa. Tällaisia maita ovat Norja, Ruotsi, Suomi, Alankomaat ja Britannia. (Arrowsmith 2005) Myös Euroopan Unionilla on vuokratyötä koskevaa lainsäädäntöä, joka velvoittaa jäsenvaltioita. Neuvoston direktiivin 91/383/EEC tavoitteena on taata vuokratyöntekijöille ja vakituisille työntekijöille samanarvoinen kohtelu työpaikoilla. Pääasiallinen vastuu on käyttäjäyrityksillä, mutta myös vuokrayritykset on velvoitettu kertomaan työntekijälle kuhunkin työtehtävään liittyvistä riskeistä. Direktiivissä vaaditaan antamaan vuokratyöntekijälle koulutusta työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyen, mutta tarkemmin ei määritellä, kenen pitäisi huolehtia koulutuksen toteuttamisesta. (Storrie 2002) Tuoreimpana vuokratyöhön liittyvänä EU:n lainsäädäntönä on kesäkuussa 2008 hyväksytty vuokratyödirektiivi, jonka tarkoituksena on parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa. Direktiivin hyväksyminen on ollut monivuotinen prosessi. Direktiivin tärkein säännös on yhdenvertainen kohtelu eli käyttäjäyritysperiaate, josta voidaan kuitenkin poiketa muun muassa työehtosopimuksin. Käyttäjäyritysperiaatteen mukaan vuokratyöntekijän vähimmäistyöehtojen eli palkan, työolojen ja työajan, tulee olla vähintään samalla tasolla kuin työntekijällä, jonka yritys palkkaisi suoraan. (Rusanen 2008; Työ- ja elinkeinoministeriö 2008) Monissa EU-maissa käyttäjäyritysperiaate toteutuu jo nyt maiden omien lainsäädäntöjen perusteella (Storrie 2002). Myös Suomessa vaadittu yhdenvertainen kohtelu toteutuu jo, joten direktiivin voimaantulo ei näillä näkymin vaikuta Suomen lakitason sääntelyyn. (Rusanen 2008; Työ- ja elinkeinoministeriö 2008) 11

19 Vuokratyövoiman käyttö Euroopassa Nykyaikainen henkilöstövuokraustoiminta tuli Eurooppaan 1940-luvun lopulla ja luvun alussa (Storrie 2002). Vuokratyövoiman käyttö on yleisesti lisääntynyt viime vuosina luvun aikana vuokratyövoiman käyttö laajentui merkittävästi kehittyneissä maissa, joissa vuokratyövoimaa oli aiemminkin käytetty. (Nannicini 2006) Vuodesta 1992 lähtien henkilöstöpalvelusektori on kasvanut ainakin viisinkertaiseksi Tanskassa, Espanjassa, Italiassa ja Ruotsissa (Storrie 2002). Laillistumisensa myötä vuokratyö sai merkittävää jalansijaa myös niissä maissa, joissa vuokratyö oli aiemmin ollut kiellettyä (Nannicini 2006). Nykyisin henkilöstöpalveluyritykset ovatkin levittäytyneet muun muassa Itä-Eurooppaan. (Coe et al. 2006b) Kahdestakymmenestä kansainvälisesti suurimmasta henkilöstöpalveluyrityksestä 12 on länsi-eurooppalaisessa omistuksessa. Suurin on sveitsiläinen Adecco ja kolmantena on Vedior Alankomaista.(Coe et al. 2006b) Euroopan Unionin jäsenmaissa arvioidaan olevan noin miljoonaa vuokratyöntekijää, joka on noin % työllisten kokonaismäärästä. Ranska ja Britannia ovat vuokratyöläisten määrässä mitattuna vuokratyövoiman suurimmat käyttömaat. Jos taas mitataan vuokratyöntekijöitä suhteessa koko työvoimaan, on Alankomaat johdossa. (Storrie 2002) Iso-Britanniassa ja Saksassa on lukumääräisesti eniten henkilöstöpalveluyrityksiä (CIETT 2009). Myös Belgia on merkittävä vuokratyövoiman hyödyntäjä. Monista EU-maista saatavilla oleva tilastotieto ei kuitenkaan ole välttämättä kovin luotettavaa, sillä vuokratyövoiman käyttöä on vaikea mitata. Suurin ongelma liittyy vuokratyövoiman käsitteeseen, koska se ei ole kaikissa maissa täysin yhtenevä. Tällöin myöskään tilastoaineistot eivät ole suoraan vertailtavissa. Monissa maissa vuokratyövoiman käytöstä ei kerätä virallista tilastotietoa tai jos kerätään, on kyselyillä saaduissa vastauksissa raportoitu olevan laatuongelmia. Tietojen keräystavat vaihtelevat maittain, mikä vaikeuttaa vertailua. Lisäksi osassa EUmaista vuokratyö on melko uusi ilmiö, jolloin luotettavan tilastotiedon keräämistä ei ole ehditty aloittamaan vielä kunnolla. Myös vuokratyön lyhytkestoisuus vaikeuttaa tilastointia. (Storrie 2002) Vuokratyövoimaa käytetään pääasiassa yksityisellä puolella. Julkisella sektorilla vuokratyöntekijöitä hyödynnetään merkittävästi vain Tanskassa, Alankomaissa, Norjassa ja Britanniassa. (Arrowsmith 2005) Alat, joilla vuokratyövoimaa kussakin maassa tyypillisimmin käytetään, vaihtelevat huomattavasti. Itävallassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Portugalissa vuokratyöntekijöitä käytetään pääasiassa teollisuudessa kun taas Espanjassa, Ruotsissa ja Britanniassa käyttäjäyritykset ovat useimmiten palvelualoilta. Belgiassa, Suomessa, Italiassa ja Tanskassa käyttäjäyritysten toimialat ovat puolestaan enemmän hajautuneet. (Arrowsmith 2005)

20 Vuokratyö Suomessa Suomessa työvoiman vuokraus ei ole uusi ilmiö, vaan henkilöstön vuokrausta on harjoitettu Suomessakin jo 1960-luvulta lähtien. Vuokratyöntekijät työskentelivät aluksi pääasiassa telakkateollisuudessa sekä myöhemmin myös toimistotöissä ja muusikkoina. Varsinainen yleistyminen tapahtui kuitenkin vasta 1990-luvulla ja luvulla ala on kasvanut merkittävästi. (Viitala et al. 2006) Suomessa, kuten muissakin EU-maissa, osa-aikaisen työvoiman käyttö on ollut yleisesti kasvussa. Vuonna prosenttia Suomen palkansaajista oli osaaikaisessa työssä. (Kauhanen 2008) Vuokratyövoiman käyttö lisääntyy myös tasaisesti (Viitala et al. 2006). Vuosien 2001 ja 2004 välisenä aikana vuokratyövoiman määrä yksityisellä sektorilla on lähes kaksinkertaistunut (Elinkeinoelämän keskusliitto 2005). Vuokratyöntekijöiden tarkasta määrästä Suomessa ei kuitenkaan ole varmaa tietoa. Lähteestä riippuen vuokratyöntekijöiden lukumäärä vuonna 2008 vaihteli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaisen vuokratyöntekijän välillä. Erot johtuivat muun muassa erilaisista tiedonkeruumenetelmistä. (Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti VIRKE 2009) Henkilöstöpalveluyritysten Liiton oman jäsentutkimuksen mukaan ala työllisti samana ajankohtana noin työntekijää (Henkilöstöpalveluyritysten Liitto 2009b). Vuokratyöntekijöiden osuus työvoimasta oli 3,7 prosenttia vuonna 2008 (Kostamo 2008). Myös henkilöstövuokrausyritysten määrä markkinoilla on lisääntynyt: 2000-luvulla lukumäärä on kaksinkertaistunut (Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti VIRKE 2009). Lisäksi yritykset ovat perustaneet uusia toimipisteitä eri puolille Suomea. Monet Suomessa toimivista henkilöstöpalveluyrityksistä ovat kansainvälisiä ja lisääntyvässä määrin työvoimaa vuokrataan myös ulkomailta. (Viitala et al. 2006) Vuonna 2008 Suomessa toimi noin 1400 henkilöstöpalveluyritystä, mutta kaikki eivät ole keskittyneet pelkkään työvoiman vuokraukseen, sillä 200 yrityksen päätoimiala oli esimerkiksi rakentaminen. Henkilöstönvuokraustoimialalla on paljon vaihtuvuutta. Vuonna 2007 toiminnassa oli ainoastaan noin puolet niistä vuokrausyrityksistä, jotka olivat aloittaneet toimintansa vuosina (Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti VIRKE 2009) Elinkeinokeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksistä joka viides käytti vuokratyövoimaa syksyllä Yleisintä vuokratyön käyttö oli teollisuudessa, rakennusalalla sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Rakennusalan yrityksistä 40 prosenttia käytti vuokratyövoimaa. Suhteutettuna yrityksen omaan henkilöstöön vuokratyövoiman osuus oli 5 prosenttia. Teknologiateollisuudessa 39 prosenttia yrityksistä hyödynsi vuokratyövoimaa. Hotelli- ja ravintola-alalla vastaava luku oli 33 prosenttia. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2007) Suomessa vuokratyövoimaa käyttävät pääasiassa suuret yritykset. Alueelliset erot ovat melko pieniä, mutta Etelä-Suomessa vuokratyövoiman käyttö on hieman yleisempää kuin muualla maassa. Maakunnittain tarkasteltuna yleisintä

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointisäännöt. Asiakasyritykselle

Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointisäännöt. Asiakasyritykselle Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointisäännöt Asiakasyritykselle Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointi Auktorisoidut henkilöstöpalveluyritykset tunnistaa Hyvä työpaikka & Osaavaa rekrytointia -tunnuksesta.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 14. toukokuuta 2002 TYÖASIAKIRJA Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuokratyöntekijöiden työehdoista (KOM(2002) 149

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Ajankohtaista Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 allekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Paikallinen sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä

Paikallinen sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä Paikallinen sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 22.12.2006/1233 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa Tarja Kröger Hallitusneuvos Suomalaisten työmarkkinoiden rakenne Työmarkkinoilla työskentelee työsuhteisia työntekijöitä valtion virkamiehiä kuntien viranhaltijoita seurakuntien

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

MÄÄRÄAIKAISET JA OSA-AIKAISET TYÖSOPIMUKSEt. Juha-Matti Moilanen

MÄÄRÄAIKAISET JA OSA-AIKAISET TYÖSOPIMUKSEt. Juha-Matti Moilanen MÄÄRÄAIKAISET JA OSA-AIKAISET TYÖSOPIMUKSEt Juha-Matti Moilanen TALENTUM Helsinki 2013 2., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1976-8 Taitto: NotePad, www.notepad.fi

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 1 (5) 332 Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite työehtosopimusten noudattamisesta avustajia välittävissä ostopalveluissa Päätös Puheenjohtajan ehdotuksesta asia jätettiin

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus Henkilöstöratkaisu Extraajat Oy N=394

Vuokratyöntekijätutkimus Henkilöstöratkaisu Extraajat Oy N=394 Vuokratyöntekijätutkimus 2016 Henkilöstöratkaisu Extraajat Oy N=394 Johdanto Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL toteutti jo seitsemättä kertaa vuokratyöntekijöitä koskevan tutkimuksen. Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta Henkilökohtaisen avun päivät Lappeenranta 2.11.2016 Kehittäminen Jotta voimme kehittää henkilökohtaista apua ja avustajan työtä on keskusteltava avoimesti ongelmakohdista Tahtotila! Yhdessä kehittäminen,

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä

Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä I. Yleiset kysymykset (1 ja 2 artikla) I.2. Lähettävää yritystä koskevat kysymykset 1. 1. 1 Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä Miten maanne lainsäädännössä määritellään työntekijä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Alma Talent 2017 Helsinki 11., uudistettu painos Copyright 2017 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Teoksen kirjoittaja 11 1 Tasa-arvolaki 2 Tasa-arvosääntely 3 Tasa-arvolain 4 Työnantajan Lyhenteet 13 tiivistettynä 15 1. Tasa-arvolain tavoitteet............................... 15 2. Perustuslaki

Lisätiedot

Työjuridiikkaa esimiehelle

Työjuridiikkaa esimiehelle ingakoskinen.fi Työjuridiikkaa esimiehelle 1 Hei, olen Inga! Sopimusten merkitys ja sovittelu Lakiartikkelit Yhdistystoiminta (SauRa) Hevosharrastus (tallinpito ja ratsastus) Asianajaja, varatuomari Asianajajaliiton

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

Seuraamusten rajat ylittävä täytäntöönpano

Seuraamusten rajat ylittävä täytäntöönpano Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Lausunto 09.05.2016 Vastine Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki työntekijöiden lähettämisestä. Samalla kumottaisiin lähetetyistä työntekijöistä

Lisätiedot

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s. 0016-0021

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Turun työ- ja elinkeinotoimiston HRV-palvelut. Henkilöstökonsultti Tuija Vähä-Touru 2009

Turun työ- ja elinkeinotoimiston HRV-palvelut. Henkilöstökonsultti Tuija Vähä-Touru 2009 Turun työ- ja elinkeinotoimiston HRV-palvelut Henkilöstökonsultti Tuija Vähä-Touru 2009 Perustettu vuonna 1994 Turun toimistossa neljä konsulttia: Päivi Kalliokorpi Hilve Jokinen Mari Kanerva Tuija Vähä-Touru

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Linnala Setlementti ry (Linnala)

Linnala Setlementti ry (Linnala) 1 SOPIMUS HENKILÖSTÖPALVELUN MYYNNISTÄ 1. Sopijapuolet Savonlinnan kaupunki (kaupunki) yhteys/vastuuhenkilö Linnala Setlementti ry (Linnala) 2. Sopimuksen tarkoitus Tässä sopimuksessa määritellään sopijapuolten

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

HE 36/1998 vp PERUSTELUT

HE 36/1998 vp PERUSTELUT HE 36/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdot~taan merimiesten vuosilomalakia muutettavaksi vuosilomalain

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13. Johdanto. Soveltamisala

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13. Johdanto. Soveltamisala SISÄLLYS Esipuhe 11 1 Johdanto 2 Soveltamisala 3 Yhteistoiminnan Lyhenteet 13 15 1.1 Vuoden 1978 yhteistoimintalaki....................... 15 1.2 Uusi yhteistoimintalaki...............................

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

1. Direktiivin sisältö

1. Direktiivin sisältö 1 Julkinen kuuleminen työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työntekijöille työsopimuksessa tai työsuhteessa sovellettavista ehdoista ( kirjallista ilmoitusta koskeva direktiivi ) *** Tausta-asiakirja

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

SOPIMUS työssäoppimisen/harjoittelun järjestämisestä työpaikalla

SOPIMUS työssäoppimisen/harjoittelun järjestämisestä työpaikalla Liite 1 SOPIMUS työssäoppimisen/harjoittelun järjestämisestä työpaikalla Järjestettävä työssäoppimisjakso on osa Ura Inno Lab /X71 koulutuskokonaisuutta, jonka järjestää Oulun yliopiston Koulutus ja tutkimuspalvelut

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot