VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN KOTONA ASUVIEN VAMMAISTEN RUOKAILUN JÄRJESTÄMISTÄ

Transkriptio

1 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN KOTONA ASUVIEN VAMMAISTEN RUOKAILUN JÄRJESTÄMISTÄ 1039/30/2015 SOTEL Valmistelu: vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen, puh tai ja hyvinvointikoordinaattori Laura Sormunen, puh tai Kaupunginvaltuutettu Kalevi Väisänen on laatinut kaupunginhallitukselle aloitteen, joka koskee kotona asuvien vammaisten ruokailun järjestämistä. Aloitteessa lähdetään siitä, että ruokailun ja ravitsemuksen linjaukset eivät koskisi aina kotona asuvia ikääntyneitä ja vammaisia ja että päivittäiseksi ateriaksi saattaisi jäädä ainoastaan ruokapalvelun toimittama lämmin ateria. Ympärivuorokautisessa hoivassa asiakkaalle tarjotaan mahdollisuutta ottaa ateriapaketti, joka sisältää aamupalan, lounaan, päiväkahvin, iltapalan ja välipalat. Kunta ei tarjoa tällaista ateriapakettia kotona asuville kotihoidon tai vammaispalveluiden asiakkaille. Kotona asuviin henkilöihin, jotka eivät itse kykene huolehtimaan ruoan hankinnasta, valmistamisesta tai ravitsemustilasta, kiinnitetään kotihoidossa erityistä huomiota. Aloitteessa kehotetaan käynnistämään toimenpiteet, joilla turvataan kotona yksin asuville heidän olosuhteistaan riippumatta riittävä ja ravitsemussuositusten mukainen ravinnonsaanti. Aloitteen aihe on tärkeä, koska ikääntyessä usein ravitsemusongelmien riski kasvaa ja ravitsemus on myös tiiviisti yhteydessä toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Vähäinen energian, proteiinin ja vitamiinien sekä kivennäisaineiden saanti lisää terveysongelmia, kuten infektioita, haurastumista ja lihaskatoa sekä heikentää toimintakykyä, vastustuskykyä ja elämänlaatua. Huono ravitsemustila ennakoi sairastumiskierrettä, kasvattaa hoidon tarvetta ja terveydenhoidon kustannuksia. Sen sijaan hyvä ravitsemustila tukee aivoterveyttä ja toimintakykyä, nopeuttaa sairauksista toipumista sekä mahdollistaa kotona asumisen pidempään. Ikääntyneen hyvä ravitsemustila pienentää tutkitusti terveydenhuollon kustannuksia. Useimmiten ravinnonsaanti ja ravitsemustila heikkenevät korkean iän ja sairastamisen takia. Ravitsemusongelmat voivat johtua myös muun muassa elämän suruista, ruokahaluttomuudesta, vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta, vähävaraisuudesta, muistisairauksista, suun ja hampaiden kunnosta ja tuen puutteesta (Soini ym. 2011, Vikstedt ym. 2011). Syyt ovat aina yksilöllisiä ja tärkeitä selvittää jokaisen ikääntyneen kohdalla erikseen.

2 Ravinnonsaanti on usein vähäisintä ikääntyneimmässä, yli 85- vuotiaiden ikäryhmässä. Ikääntyneiden naisten ravinnonsaanti on yleensä miehiä heikompaa (Suominen 2007, Vikstedt ym. 2011). Suomalaisessa tutkimuksessa vertailtiin kotona asuvien ihmisten, vanhainkoti- ja palvelutaloasukkaiden sekä pitkäaikaissairaan hoidon potilaiden ravitsemustilaa. Vanhainkodeissa ja palvelutaloissa olevien ikääntyneiden ravitsemustila oli hiukan kotona asuvien ikääntyneiden ravitsemustilaa heikompi. Vanhainkodeissa asuvilla ikääntyneillä ravitsemustila oli heikko yli neljäsosalla asukkaista (Suominen ym. 2005) ja palvelutaloissa asuvilla 13 %:lla (Soini ym. 2009). Pitkäaikaissairaan hoidon ikääntyneillä potilailla toimintakyky oli heikoin ja yli puolella oli vajaaravitsemustila (Suominen ym. 2009). Tutkimuksen mukaan kotona asuvilla yli 65-vuotiailla vajaaravitsemuksen esiintyvyys oli alle 10 %, mutta 80 ikävuoden jälkeen sen ilmaantuvuus lisääntyi nopeasti (Soini ym. 2011). Kotihoidon ikääntyneillä asiakkailla lähes puolella riski vajaaravitsemukselle oli lisääntynyt, ja hieman alle 10 %:lla ravitsemustila oli heikko (Siljamaki-Ojansuu ym. 2003, Soini ym. 2004). Porvoossa kotihoidon asiakkaista vajaaravittuja on noin 7 %, vajaaravitsemuksen riskissä noin 40 % ja normaaliravittuja noin 53 %. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä sosiaali- ja terveystoimessa Ikääntyneiden ravitsemustilan parantamiseksi. Esimerkiksi vuoden 2015 aikana suunnittelimme yhteistyössä henkilöstömme kanssa systemaattisen toimintamallin ravitsemushoidon toteuttamiseen Porvoossa. Suunnitteluamme ovat ohjanneet ikääntyneiden ravitsemussuositukset (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010). Mallissa laadukas ravitsemushoito on olennainen osa asiakkaan kokonaishoitoa ja hyvinvoinnin tukemista. Keskeistä ravitsemushoidossa on vajaaravitsemuksen ehkäisy ja hoito niillä keinoilla, jotka kunkin ikääntyneen kohdalla ovat mahdollisia. Ravitsemushoito on systemaattinen jatkumo ravitsemusriskin arvioinnista ruokamäärän seurantaan, ravitsemusohjaukseen ja hyvän ravitsemuksen toteutumisen seurantaan. Jokaiselle vajaaravitulle tai vajaaravitsemuksen riskissä olevalle ikääntyneelle tehdään henkilökohtainen ravitsemussuunnitelma. Vuoden 2016 aikana koulutamme koko kotihoidon ja palveluohjauksen henkilöstömme toteuttamaan ravitsemushoitoa mallin mukaisesti ja tavoitteenamme on juurruttaa malli aktiivisesti osaksi käytännön hoitotyötä ja palveluohjaustamme. Palveluohjauksen kautta pystymme kannustamaan ikääntyneitä hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseen jo ennen kuin asiakas tulee kotihoidon palveluiden piiriin. Tärkeänä lähtökohtana mahdollistamme sekä kotihoidon että palveluohjauksen työntekijöillemme riittävän ajan suunnitella ja seurata ravitsemuksen

3 toteutumista yhdessä ikääntyneen ja mahdollisuuden mukaan myös hänen omaistensa kanssa. Näiden henkilöstön kanssa tulevaisuudessa toteutettavien toimenpiteiden lisäksi teemme yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitosten kanssa ja kehitämme heidän kanssaan ikääntyneiden toimintakykyä muun muassa ravitsemuksen keinoin tukevia toimintamalleja. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta yhteistyömallista on kaupungin ja Point Collegen kanssa toteutettu Kummivanhustoiminta. Kummivanhustoiminnassa lähihoitajaopiskelijat käyvät viikoittain koko lukuvuoden porvoolaisten ikääntyneiden luona. Opiskelijat arvioivat ikääntyneen ravitsemustilaa, ravinnonsaantia ja toimintakykyä sekä laativat ikääntyneelle henkilökohtaisen ravitsemus- ja liikkumissuunnitelman. Toiminnassa opiskelijat ymmärtävät jo varhaisessa vaiheessa, että ravitsemus on erittäin merkittävässä roolissa ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja hyvinvoinnin vahvistamisessa. Toiminnassa mukana olevilla opiskelijoilla on valmius huomioida ravitsemus osana kokonaishoitoa heti heidän siirtyessään työelämään. Viimeisimpänä toimenpiteenä mainittakoon että Uudenmaan maakunnassa (pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta) ollaan Porvoon sosiaali- ja terveystoimen vetämänä hakemassa 31.8 rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöstä kärkihankkeeseen, joka koskee ikäihmisten kotihoidon kehittämistä. Uudellamaalla on valmisteltu laajaa koko alueen yhteishanketta. Uudenmaan kärkihanke kohdistuu Toimiva kotihoito -osioon. Hankkeen päätavoitteena on yhtenäistää maakunnan toimintatapoja suunnittelemalla ja juurruttamalla vaiheittain käytäntöön moniportainen kuntoutuksen maakunnallinen toimintamalli. Tarkoituksena on muuttaa kotihoidon ja muiden kotona asumista tukevien palvelujen sisältöä, toimintakykyä ja kuntoutumista tukeviksi. Toimintamalli turvaa ikäihmisen kotona asumisen myös sairaana ja toimintakykyrajoitteisena. Toimintamalli lisää asiakkaan ja hänen omaisensa turvallisuuden tunnetta ja luottamusta iäkkään omaan selviytymiseen kotona. Hankkeen pääpaino on kotihoidon ja muiden kotona asumista tukevien palvelujen sisällön kehittämisessä kuntoutuksen näkökulmasta, mutta siinä huomioidaan myös muut toimivan kotihoidon neljästä pääperiaatteesta. Kärkihankkeen läpileikkaavista teemoista hankkeessa korostuvat erityisesti toimintakykyä ylläpitävät ja kuntoutumista tukevat lääkitys- ja ravitsemuskäytännöt, teknologiset ratkaisut, yhtenäinen palvelutarpeen arviointi sekä hoito- ja palvelusuunnitelmat. Ennalta ehkäisevässä mielessä kuntoutuksen toimintamallissa keskeisessä roolissa ovat alueellisten ravitsemus- ja lääkityskäytäntöjen kehittäminen sekä teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen. Lääkityksellä ja ravitsemuksella on merkittävä rooli kuntoutuksen onnistumisessa sekä kotona asumisen tukemisessa.

4 Hankesuunnitelmaan on kirjattuna yhden työryhmän tehtäväksi määrittää maakunnallinen toimintamalli ikäihmisten turvallisen ja tasapainoisen lääkehoidon sekä riittävän ja monipuolisen ravitsemuksen varmistamiseksi. Tässä hankkeessa ravitsemuskäytäntöjen kehittäminen pitää sisällään mm. kotona asuvien riittävän ravinnon saannin varmistamisen (huomioiden myös kuntoutuksen aiheuttama lisäravinnon tarve), hoitohenkilökunnan kouluttamisen ravitsemukseen liittyen ja asiakkaiden räätälöidyn ravitsemusohjauksen. Ravitsemuksen osalta ryhmässä määritetään helposti käytäntöön sovellettavissa olevia ja eri toimintaympäristöihin sopivia käytäntöjä ikääntyneiden ravitsemusohjauksen ja -hoidon toteuttamiseksi. Lisäksi ammattihenkilöstön ravitsemusosaamista vahvistetaan. Toiminnan avulla tuetaan ikääntyneiden aivoterveyttä, toimintakykyä, arjesta selviytymistä ja elämänlaatua. Toiminnassa vahvistetaan sekä ikääntyneiden että ammattilaisten ravitsemukseen liittyvää arjen asiantuntijuutta. Mikäli edellä mainittuun hankkeelle saadaan rahoitus, tulee Porvoon kaupunki vastaamaan maakunnallisen mallin toteuttamisesta yhdessä 17 muun kunnan sekä muiden kumppaneiden kanssa. Liite: Aloite Stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että edellä mainittu annetaan vastauksena kaupunginvaltuutettu Kalevi Väisäsen aloitteeseen. Pykälä tarkastetaan heti. Päätös: Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle, että edellä mainittu annetaan vastauksena kaupunginvaltuutettu Kalevi Väisäsen aloitteeseen. Pykälä tarkastettiin heti. KH Liite: aloite Kj: Kaupunginhallitus päättää antaa yllä olevan sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksen vastauksenaan Kalevi Väisäsen aloitteeseen. Päätös:

5 Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti antaa yllä olevan sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksen vastauksenaan Kalevi Väisäsen aloitteeseen.