Ravitsemuksen kehittäminen. Seija Muurinen

Transkriptio

1 Ravitsemuksen kehittäminen Seija Muurinen

2 Kehittämisen johtaminen hoitotyössä 2

3 Hoitotyön johtamisosaaminen (Kantanen ym mitä on hoitotyön johtajien johtamisosaaminen, kirjallisuuskatsaus) Substanssiosaaminen Hoitotyön ydinosaaminen Kliininen ja tekninen osaaminen Henkilöstöjohtamisen osaaminen Persoonallinen osaaminen Arvo-osaaminen Sosiaalinen osaaminen Henkilöstöhallinto Toiminnan johtamisen osaaminen Palveluketjuosaaminen Poliittinen ja juridinen osaaminen Tietohallinto-osaaminen Talousosaaminen Kehittämisosaaminen Arviointiosaaminen Tutkimusosaaminen Laatuosaaminen 3

4 Laadunvarmistuksen (kehittämistoiminnan) vaiheet (Kitson 1989) Toiminnan korjaaminen ja kehittäminen Tiedostaminen ja kuvaaminen Mittaaminen 4

5 Ravitsemuksen kehittäminen 5

6 Ravitsemuksen merkitys iäkkäillä Puutteellinen ravinnonsaanti ja proteiininsaanti, heikentynyt ruokahalu sekä suun ja hampaiden ongelmat lisäävät aliravitsemusriskiä Aliravitsemustila johtaa lihaskatoon, heikentyneeseen toiminta- ja liikuntakykyyn, heikentyneeseen kehonhallintaan, kaatuilutaipumukseen sekä murtumiin Proteiinialiravitsemus johtaa heikentyneeseen immuunivasteeseen - vasta-ainetuotanto ja valkosolujen toiminta heikkenee, mikä altistaa infektioille sekä ihon haavaumille Aliravitsemus on läheisessä yhteydessä lisääntyneeseen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen 6

7 jatkuu Ravinto ja ruokailu ovat erityisesti ympärivuorokautisessa hoidossa oleville ikäihmisille Tärkeä terveyteen ja elämänlaatuun vaikuttava tekijä Keskeisiä ympärivuorokautisen hoidon ravitsemuksen laatutekijöitä ovat mm. Kaunis kattaminen Ruokailuhetken rauhoittaminen Mahdollisuus valintoihin Ateriarytmi erityisesti iltapalan tarjoaminen kaikille 7

8 Esimerkki ravitsemuksen kehittämisestä 8

9 Laadunvarmistuksen (kehittämistoiminnan) vaiheet (Kitson 1989) Toiminnan korjaaminen ja kehittäminen Tiedostaminen ja kuvaaminen Mittaaminen 9

10 Case Helsinki (2003- ) - taustaa Ei aikaisempaa tietoa ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden ravitsemustilasta Monilla asukkailla tuntui olevan ongelmia syömisessä Useat näyttivät hyvin laihoilta Useiden hampaat näyttivät olevan huonokuntoiset tai hampaat puuttuivat Eri hoitoyksiköissä oli erilaisia hoitokäytäntöjä Esim. Ruokailuajat ja aterioiden lukumäärä Kirjallisuuden mukaan aliravitsemus oli melko yleistä iäkkäillä MNA-mittarin löytyminen -> Ravitsemusprojektin käynnistäminen 10

11 Ravitsemusprojektin tavoitteet Arvioida nykytilanne Asukkaiden ravitsemustila Hoitoyksiköiden hoitokäytännöt Toteuttaa tarvittavat toimenpiteet Arvioida toimenpiteiden vaikutuksia 11

12 Laadunvarmistuksen (kehittämistoiminnan) vaiheet (Kitson 1989) Toiminnan korjaaminen ja kehittäminen Tiedostaminen ja kuvaaminen Mittaaminen 12

13 Ravitsemustilan ja hoitokäytäntöjen arviointi vanhainkodeissa 2003 MNA-lomake (2 300 asukasta) Osastojen ravitsemuskäytäntöjen selvitys lomake Tulokset raflaavia 29 % kärsi virheravitsemuksesta 60 % oli virheravitsemusriskissä 11 % oli hyvin ravittuja 30 %:lla oli matala BMI (Body Mass Index) < 20 (keskiarvo 23.8) Ongelmia hoitokäytännöissä Välipalat, täydennysravintovalmisteet harvinaisia Ruokailuajat eivät ideaaleja Painon ja vatsan toiminnan seuranta puutteellista Raportti tuloksista julkaistiin avoimesti netissä Herätti jopa HS:n huomion sekä monen muun median huomion Huolena tuloksilla mässäily pääosin vältettiin Osattava tulkita tulokset oikein 13

14 Projekti jatkui Ravitsemustilan mittaus pitkäaikaissairaaloissa 2004 (1 200 asukasta) Tulokset vielä raflaavampia kuin vanhainkodeissa -> yhteys asiakasrakenteeseen Ravitsemustilan mittaus palvelutaloissa 2007 (2 500 asukasta) -> Laajamittainen ravitsemuksen kehittäminen 14

15 Laadunvarmistuksen (kehittämistoiminnan) vaiheet (Kitson 1989) Toiminnan korjaaminen ja kehittäminen Tiedostaminen ja kuvaaminen Mittaaminen 15

16 Kehittämistoimet mittausten perusteella Mittausten tulokset yksikkökohtaisesti rinnalla keskiarvotulokset Huomioitava asukasrakenne (MNA:n kysymykset) Yksiköiden johtajien koulutus Yksiköihin ravitsemusyhdyshenkilöt Koulutus jakavat tietoa verkostomaisesti omissa yksiköissään Koulutuksia myös muille henkilöstön jäsenille Yhteistyö ruokapalveluista vastaavien kanssa Keittiöhenkilökunnan koulutus Perusruokavalion kehittäminen Runsasenergiaisen ruokavalion käyttö Ruokailujärjestelyjen kehittäminen Pitkällä aikavälillä keittiötoiminnan linjaaminen 16

17 Jatkuu Suositukset ympärivuorokautisen hoidon yksiköille mittauksen tulosten perusteella Asiakkaiden ravitsemustilan perusseuranta jatkossa RAI:lla ja tarkempi selvitys tarpeen mukaan MNA:lla Painoindeksin seuranta X 2/v., BMI-rajojen määrittely alle 24 -> toimenpiteitä Tarvittavan juoman määrä jne. Kaikille D-vitamiinilisä Seurantamittaus yksikkötasolla Harvakseltaan MNA-seurantamittaus (poikkileikkaus) myös asiakastasolla Meneillään kaikissa palvelumuodoissa 17

18 Esim. seurantamittauksesta 2005 (% asukkaista) Mitattu asia Säännöllinen painon seuranta Käytössä täyd.rav.valmisteita 4 6 Välipaloja D-vitamiini n Säännöllinen vatsantoim. seur

19 Yhteenveto: Ravitsemuksen kehittäminen Tavoitteena asiakkaiden hyvä ravitsemustila, ruoasta/ruokailuista nauttiminen Toiminta: Suunnitelmallista Tietoon perustuvaa Määrätietoista Laajassa yhteistyössä tapahtuvaa Pitkäjänteistä 19

20 Käytännössä asukkaiden ravitsemustilan parantaminen oli mahdollista: 1. Perehtymällä asiaan 2. Mittaamalla 3. Laatimalla suositukset 4. Järjestämällä koulutusta 5. Tekemällä muutoksia käytännöissä 6. Arvioimalla tuloksia Asiakastuloksia RAI:lla, tarvittaessa tarkennus MNA:lla Hoito- ja ruokailukäytäntöjen seuranta 20

21 KIITOS!